Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

[tuumaaja]

Minähän vuonna tämä Arvon poika Eino oli syntynyt?

[Stobbart]

Minähän vuonna tämä Arvon poika Eino oli syntynyt?

Arvon pojista Reino syntyi 1936, Unto 1938, Ossi 1943 ja tytär Irja 1941. Einon tietoja tai syntymäaikaa ei löytämästäni sukupuusta löydy. Etp:stä löytyy, jos ja kun Einoa on kuulusteltu, mutta itse en muista törmänneeni Einon kuulustelupöytäkirjaan.

[etsivä1]

Kyöstin artikkeli Uudessa-Suomessa, mun mielestäni assja.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jukka- ... n-kenkaan/

Kuka laittoi repaleisen miesten sukan ja revityn naisten huivin puolikkaan Kyllikki Saaren kenkään?
Jukka Kyösti

Yleisesti uskotaan Kyllikki Saaren kengästä löytyneen miesten sukan kuuluvan tekijälle. Jos tämä oletus pitää paikkansa, sukka on tapauksen tärkein olemassa oleva todiste. Sukka on KRP:n hallussa ja tutkintamenetelmien kehittyessä sen identifiointi oikeaan henkilöön paljastaisi murhaajan.

Lokakuun 9. päivänä 1953 metsätyömies löysi Kyllikki Saaren oikean jalan kengän Päntäneen maantien varrelta. Löytöpaikka oli oikealla puolella 75 metriä tiestä ja noin 270 metriä suohaudasta. Kengän sisään kärkiosaan oli sullottu naisten punainen revitty huivin puolikas ja miesten vaaleanruskea risainen sukka. Huivi oli Kyllikin Alli siskoltaan lainaama.

Sukassa ollut iso reikä oli parsittu karskisti paksuhkolla mustalla rullalangalla. Kuulustelijan mukaan parsiminen oli miehen tekele. Lisäksi sukan varsi oli katkaistu teräaseella leikkaamalla. Rikostutkimuskeskuksen osastonjohtaja Reino Kalajoen mukaan varsi oli katkaistu sukan ollessa kasaan puristettuna.[1]

Parsimistapa

Kuulusteluissa ojankaivajalta kysyttiinkin, oliko hän koskaan parsinut sukkiansa ja jos oli, niin millaisella langalla? Kyllä, hän kertoi itse vetäneen reijät kokoon paksulla rullalangalla. Ojankaivajalle huomautettiin, että Kyllikin kengästä löytynyt sukka oli parsittu täsmälleen samalla tavalla ja samanlaisella langalla, kuin hän oli kertonut parsineensa omat sukkansa. Tähän hän ei kyennyt vastamaan mitään.[2]

Ostoajankohta ja samanlainen sukka

Asiantuntija Reino Kalajoen mukaan Kyllikin kengästä löytyneessä miesten sukassa ei ollut nylonvahvistusta kantapäässä ja kärjessä. Nylonvahvistuksen puuttuminen varmisti sen, että sukka kuului valmistuserään, joka oli tullut kauppoihin keväällä 1952.[3] Ojankaivaja kertoi ostaneensa sukkansa keväällä 1952 Tauno Virtasen Pettukylässä olleesta kaupasta.[4]

Tekotapa

Kyllikin kengän kärjestä löytynyt viillelty miesten sukka ja revitty naisten huivi. Tiedossa on ainakin kolmen muun samantapaisen tapahtuman sarja.

Mustasaaren sairaalassa ojankaivaja repi ja kätki potilastoverinsa joulukoristeet, pöytäliinan ja joulukortit. Etsinnän jälkeen revityt palaset löytyivät patjan, tyynyn, oman sukkansa varresta, sekä tiukaksi mytyksi tohvelin kärkeen pakattuna.[5]

Railin lastenvaatteiden viiltely. Railin ollessa lastensa kanssa kotona oli Ojankaivaja hakannut ulko-ovea ja vaatinut päästämään sisään. Raili kieltäytyi. Jotenkin ojankaivaja oli onnistunut avaamaan sisäpuolelta haassa olleen ulko-oven ja päässyt eteiseen, jossa oli narulla kuivumassa lasten vaatteita. Sisäovi oli lukossa ja uhkauksista huolimatta ojankaivaja ei saanut sitä enää auki. Seuraavana Aamuna eteisestä löytyi puukolla rikkirevityt lastenvaatteet.[6]

Isojokelainen Toivo osallistui talkoiden jälkeen järjestettyyn illanviettoon, jossa oli paikalla myös ojankaivaja. Illalla oli juotu sahtia ja tapeltu puukkojakin oli vilauteltu. Illan mittaan Toivo oli istunut ojankaivajan vierellä, humalainen ojankaivaja oli puhellut sekavia. Vähän ennen puolta yötä Toivo oli ottanut naulakossa olleen mustan pikkutakkinsa ja lähtenyt kotiinsa. Aamulla herätessään hän huomasi, että takin kaulusta oli viillelty puukon tapaisella. Toivo epäili ojankaivajaa viiltelijäksi.[7]

Parsimistapa, ostoajankohta, samanlainen sukka sekä tekotapa voivatko nämä olla sattumaa.

Juttuja papista

Joskus liikkeellä olleiden huhujen mukaan sukka kuuluisi papille ja sen lyhennetty varsi liittyisi papin vioittuneeseen jalkaterään tai proteesiin. Nämä väitteet ovat kuitenkin vain yksittäisten henkilöiden mielipiteitä. Ne eivät perustu todennettuun faktaan, eivätkä esimerkiksi rikostutkijat ole koskaan edes esittäneet tällaista teoriaa.

Reino Kalajoen laboratoriotutkimusten mukaan sukan varsi katkaistiin sen ollessa mytyssä, juuri siinä muodossa kuin se oli kengän löydyttyä.[8] Kalajoen lausunto ei tue huhua papin sukasta, jos sukka olisi ollut papin käytössä vioittuneessa jalassa, hän olisi todennäköisesti katkaissut sen jo aiemmin, käyttöönoton yhteydessä.

Piispainkokous on määrännyt ohjeet pappien virkapukeutumiseen, ohjeen mukaan papin asuun kuuluu mustat sukat. Seuraavana piispainkokouksen pukeutumisohje vuodelta 2022:

”Miespuolisen papin juhlapuku on polvitaipeeseen ulottuva papintakki (kaftaani), mustat suorat housut, papinkaulus ja liperit sekä valkoinen papinpaita, mustat sukat ja mustat kengät. Tumman puvun kanssa pidettävä musta pantakauluksellinen papinpaita, mustat sukat ja mustat kengät. Arkipukuna on musta pantakauluksellinen papinpaita ja tilanteen mukaan tavallinen puku tai muu arkiasu sekä asuun sopivat sukat ja kengät”.[9]

Edellinen pukeutumista käsittelevä ohje on vuodelta 2022, todennäköisesti 1950-luvulla ohjeita noudatettiin vieläkin tiukemmin kuin nykyisin. Vanhaan aikaan papit olivat seurakunnanpalvelijoita 24 h, joten virkavaatetus oli usein yllä myös kotona vapaalla ollessa. Papin palkka oli merkittävästi suurempi kuin ojatyömiehen. Pappi tuskin joutui paikkaamaan sukkiaan, olettaisi että hänellä oli varaa ostaa uusia, lisäksi kirkkoherran fyysisesti kevyehkö työ kiiltonahkakengissä ei kuluttanut sukkia samalla tavoin kuin ojankaivajan vastaava kumisaappaissa. Muutenkin sukka vaikuttaa työmiehen sukalta, joka oli likainen ja usein käytettiin aivan loppuun saakka reikiä paikaten.

Henkirikos ei ollut suunniteltu

Julkisuudessa on kerrottu mahdollisuudesta, että sukkaa on voitu käyttää hiekkapussina tai suukapulana. Yksi jutun tärkeimmistä tutkijoista Helsingin rikospoliisin apulaispoliisipäällikkö Veikko Korkealehto pohdiskeli muistiossaan seuraavasti:

”Serkukset Aate ja Anja polkivat pyörillään murhailtana Päntäneen tietä tapahtumapaikan ohi kello 22.50 eivätkä he tehneet mitään havaintoja kamppailusta. Tästä voidaankin päätellä, että metsässä rikostyö oli juuri käynnissä ja estääkseen pyöräilijöitä kuulemasta uhrin avunhuudot tekijä käytti aiottua suurempaa väkivaltaa surmaavin seurauksin.”[10]

Korkealehdon johtopäätösten perusteella voidaan tulkita, ettei murha ollut suunniteltu. Tapahtumat etenivät sellaisella vauhdilla, että uhri piti vaientaa välittömästi. Tilanteen nopeus ei jättänyt tekijälle aikaa monimutkaisiin, suunnitelmallisuutta vaativiin toimiin, kuten suukapulan virittelyyn tai kenkien parissa värkkäilyyn. Kovan paineen alaisissa, nopeasti kehittyvissä tilanteissa ratkaisut ovat usein yksinkertaisia ja spontaaneja.

Lopulta lienee lähes mahdotonta selvittää, miksi sukka oli leikattu, helpompaa lienee arvioida millainen henkilö sen leikkasi.

Tekijä laittoi oman sukkansa uhrin kenkään. Tämä on epätyypillistä käyttäytymistä ja merkittävä todiste tekijää itseään vastaan. Millainen henkilö toimii näin epäloogisesti? Kenkäkätkö ei vaikuta tavanomaiselta peittely-yritykseltä, vaan viittaa pikemminkin tekijän psyykkiseen tilaan.

Jokainen voi lopulta itse päätelle kenelle sukka todennäköisemmin kuului.



Lähteet

Keskusrikospoliisin esitutkinta-aineistosta muodostettu julkisen versio Cd-levyt L1, L2 ja L3.

Piispainkokouksen ohje papin ja lehtorin virkapukeutumisesta DKIR/298/00.08.00/2022.

Viitteet

[1] Helsingin rikostutkimuskeskuksen kriminaalilaboratorion lausunto 6.11.1953 Reino Kalajoki. L2, KRP.

[2] Ojankaivajan kuulustelu 10.11.1953, L1, KRP. Ojankaivajan kuulustelu 2.2.1954, L1, KRP.

[3] Helsingin rikostutkimuskeskuksen kriminaalilaboratorion lausunto 3.12.1953 Reino Kalajoki. L 3, KRP.

[4] Ojankaivajan kuulustelu 2.2.1954, L1, KRP.

[5] Ylihoitaja Allin kuulustelu 31.8.1954. L1, KRP. Osastonhoitaja Martan joulukuussa 1954 tekemät merkinnät ojankaivajan sairaskertomukseen. L1, KRP.

[6] Vilhon kuulustelu 4.11.1953, L1, KRP. Railin kuulustelu 4.11.1953, L1, KRP.

[7] Toivon kuulustelu 4.11.1953. L5, KRP.

[8] Helsingin rikostutkimuskeskuksen kriminaalilaboratorion lausunto 6.11.1953 Reino Kalajoki. L2, KRP.

[9] https://www.tampereenhiippakunta.fi/upl ... isesta.pdf

[10] Veikko Korkealehdon muistio 16.9.1954. L3, KRP.

[Kyo_Saki2]

Kyöstin kirjassahan mainittiin myös Kyllikin kenkien läheltä löytyneen hänen sifonkihuivinsa kappaleita. Poliisi oli tarjonnut niitä mukaan otettavaksi kenkälöytöä seuraamassa olleelle toimittajalle. Poliisi ei kuulemma niitä tarvinnut. Tarina ei kerro, ottiko hän niitä mukaansa...

[Kyo_Saki2]

Miksei Jukka Kyösti puhu suoraan Vihtori Lehmusviidasta tuossa tekstissä, vaikka kaikki hänen kirjansa lukeneet tietysti tietävät tikitilleen hänen pitävän tätä juurikin vahvimpana epäiltynä tekijänä Kyllikin surmaan? Vakuuttavia aihetodisteitakin hänellä on kieltämättä esittää johtopäätöksensä tueksi.
Itsekin olen pitkälle ostanut Kyöstin näkemykset, mutta ehkä pitäisin vielä Arvo Hakalaakin "Vikin" rinnalla vahvana kandidaattina. Ajan takaa sitä, että he saattoivat toteuttaa teon kahteen pekkaankin. Tämä on toki Kyöstinkin mukaan ihan mahdollista. Tällöin tekijöitä voisivat olla he molemmat tai toinen heistä oli (lähinnä) apuri. Tiedä häntä.

[Allan Kurma]

Tässä taannoin eräs aikalainen kertoi itselle täysin uuden version. Eli Kyllikki joutui pontikan hakumatkalla olleiden veljesten yliajamaksi. Poliisille on tämäkin versio kuulemma kerrottu, vaan todisteet puuttuvat.

[Kyo_Saki2]

Kaikki on tietenkin mahdollista, mutta Kyöstin kirjan mukaan tekijällä tai tekijöillä oli vain käytännössä minuutteja aikaa hoidella Kyllikki hiljaiseksi nyt vähintään. Tiellä nimittäin riitti kulkijoita. Minne auton olisi siinä hötäkässä ennättänyt piilottaa niin hyvin, ettei kukaan sitä tieltä olisi nähnyt?

[Allan Kurma]

Kaikki on tietenkin mahdollista, mutta Kyöstin kirjan mukaan tekijällä tai tekijöillä oli vain käytännössä minuutteja aikaa hoidella Kyllikki hiljaiseksi nyt vähintään. Tiellä nimittäin riitti kulkijoita. Minne auton olisi siinä hötäkässä ennättänyt piilottaa niin hyvin, ettei kukaan sitä tieltä olisi nähnyt?

Täytyy sanoa ettei mitään käryä aikajanasta tässä jutussa. Kuka kulki ja missä ja mihin aikaan.

[Allan Kurma]

Ymmärsin myös että nämä pontikka kauppiaat olivat juurikin Hakala ja Lehmusviita, joilta sitä pontikkaa oltiin menossa hakemaan/ vai oltiinko jo paluumatkalla. Kyllikin yli siis ajettu mahdollisesti juovuksissa ja paniikissa sitten piiloteltiin Kyllikki ettei enempää laittomuuksia tulisi ilmi. En tiedä voiko mitenkään olla mahdollista……Mietin että olisiko Vihtori poliisin pelossa kälynsä kanssa piilottaneet Kyllikin vasta myöhemmin suohautaan. Eli Kyllikkiä ei olisi murhattu, vaan muiden rikosten peittämiseksi kuollut vammoihinsa pelkureiden takia….Näiden veljesten nimeä en viitsi julkaista, koska saattavat jopa olla vielä hengissä. Tämä siis aikalaiselta kuultua.

[Kyo_Saki2]

Kyllikin pyörä, joka löytyi sieltä suon silmästä, ei tue yliajoteoriaa mielestäni. Sehän oli varsin hyvässä kunnossa sieltä löydettäessä.

[Allan Kurma]

Kyllikin pyörä, joka löytyi sieltä suon silmästä, ei tue yliajoteoriaa mielestäni. Sehän oli varsin hyvässä kunnossa sieltä löydettäessä.

Ei se pyörä välttämättä tärväänny jos ei ihan suorilta yli aja. Töytäisy riittää jotta lentää naamalleen ojaan ja taju kankaalle.

[Stobbart]

Tässä taannoin eräs aikalainen kertoi itselle täysin uuden version. Eli Kyllikki joutui pontikan hakumatkalla olleiden veljesten yliajamaksi. Poliisille on tämäkin versio kuulemma kerrottu, vaan todisteet puuttuvat.

Nämä on näitä kylälegendoja, joita syntyi juorujen seurauksena 50-luvulla kuin sieniä sateella. Kyllähän moni aikalainen pitää edelleen totena milloin mitäkin legendaa. Yksi tuttuni myös taannoin kertoi, että Kihniöltä kotoisin oleva mummonsa ”tiesi”, että pappi oli tekijä. Ikään kuin vanha ikä ja kotipaikka jossain Isojoen suunnalla tekisi henkilöstä tapauksen asiantuntijan. Kyllikki ei todellakaan tullut minkään pontikkaveljesten yliajamaksi. Tuollaista teoriaa ei edes löydy etp:stä, kun sen lukee. Yliajoteoria kylläkin oli yhtenä vaihtoehtona, mutta poliisi ampui sen alas jo 50-luvulla.

[Allan Kurma]

Tässä taannoin eräs aikalainen kertoi itselle täysin uuden version. Eli Kyllikki joutui pontikan hakumatkalla olleiden veljesten yliajamaksi. Poliisille on tämäkin versio kuulemma kerrottu, vaan todisteet puuttuvat.

Nämä on näitä kylälegendoja, joita syntyi juorujen seurauksena 50-luvulla kuin sieniä sateella. Kyllähän moni aikalainen pitää edelleen totena milloin mitäkin legendaa. Yksi tuttuni myös taannoin kertoi, että Kihniöltä kotoisin oleva mummonsa ”tiesi”, että pappi oli tekijä. Ikään kuin vanha ikä ja kotipaikka jossain Isojoen suunnalla tekisi henkilöstä tapauksen asiantuntijan. Kyllikki ei todellakaan tullut minkään pontikkaveljesten yliajamaksi. Tuollaista teoriaa ei edes löydy etp:stä, kun sen lukee. Yliajoteoria kylläkin oli yhtenä vaihtoehtona, mutta poliisi ampui sen alas jo 50-luvulla.

Tiedä näistä. Se on ainakin varmaa, että 50-luvun poliisitutkintaan en paljon luottaisi. Enkä myöskään usko että kaikki ihmisten antamat vihjeet ja teoriat ovat kirjoissa ja kansissa, saati julkaistu missään.

[Partavauva]

Mielenkiintoista huomata, että täällä käydään edelleen keskustelua aiheesta. Olen Lehmusviidan sukua ja minulle on nuoresta asti sanottu, että sukulaiseni on ollut syyllinen Saaren murhaan. Tarinat ovat kertoneet, että hän oli hyvin sairas mielenterveydellisesti, "reppana" ja siksi asia on sivuutettu, koska hän kuitenkin päätyi teon jälkeen hoitoon, eikä olisi enää koskaan elänyt vapaata elämää. En tapauksesta paljon edes tiedä, mutta pitäisi tutustua paremminkin.

[VittoriaVetra]

Kyllikin kaveria Maijua on varmasti kuulusteltu. Uskoisin ainakin.
Jännä asia on se että epäilyiden joukossa ei ollut ainuttakaan naispuolista..Ihan hyvin olisi voinut toimia vaikka avustajana murhassa tms.

Kukas Kyllikin näki viimeisenä? Häntäkin kuulusteltu olettaisin... mutta jos toinen sanoo että "juu en tehnyt sitä"..niin aika huterat on lähtökohdat..ja jos valehtelee että en tehnyt. Paha mennä näyttämään että kyllä sä sen teit kun viimeiseksi kun näit hänet...ja jos vielä sanoo että ei tehnyt sitä. Siihen todettu että "ok" ja seuraava kuulusteltava sisään.