Silminnäkijän mukaan talon lähistöllä oli jo jonkin aikaa liikuskellut mies, joka oli penkonut postikärryä jakajan ollessa rappukäytävässä.
Kun postinjakaja tuli rapusta ulos, mies hyökkäsi hänen kimppuunsa. Väkivalta oli niin raakaa ja julmaa, että poliisi tutkii tapausta murhana.
Teon jälkeen miehen nähtiin juoksevan läheisen Louhelan aseman suuntaan.
----
Myös Häkkänen lähtee poliisin olettamuksesta, että kyse on vakavien psykoottisten tilojen yhteydessä tehdystä henkirikoksesta. Tämän perusolettamuksen pohjalta Häkkänen analysoi, millainen henkilö tekijä on ja millaisena muut ihmiset ovat voineet nähdä hänet.
---
Häkkäsen mukaan mies asui teon aikaan postinjakajan jakelureitille kuuluvassa talossa, todennäköisesti lähellä tekopaikkaa, mutta ei kuitenkaan jakajan viimeiseksi käymässä rapussa.
Hänen tuolloinen kotinsa saattaa löytyä taloista, joissa jakaja oli kierroksellaan käynyt hieman aiemmin.
Tekijä tuli tietoiseksi postinjakajasta, kun tämä jakoi postia miehen asuintaloon. Hän myös tiesi, mitä reittiä nainen kulki postia jakaessaan.
Jostain syystä mies koki jakajan uhaksi. Kokemus liittyi todennäköisesti psykoottiseen oirehdintaan eikä perustunut todellisuuteen. Hän saattoi kokea olevansa vainottu tai ajatella, että uhri kontrolloi tai piinaa häntä jotenkin.
Harhaluulot ovat olleet hänelle todentuntuisia ja henkirikos hänen näkökulmastaan itsepuolustusta.
Tekijä kuuli mahdollisesti ääniä, jotka puhuivat hänestä pahaa ja jotka hän koki uhkaaviksi. Henkirikoksen aikoihin hän ei poistunut mielellään ulos vainoharhaisuuden takia.
Ulkona saattoi hänen luulojensa mukaan olla käynnissä jonkinlainen salaliitto. Harhaisuus on lisääntynyt iltaisin ja öisin.
Häkkäsen mukaan tekijällä on todennäköisesti aiemmin ollut kontakti psykiatrian alan terveydenhuoltoon. Henkirikoksen aikaan hänellä on voinut olla selkeä psykoosin pahenemisvaihe. Hänen hoitokontaktinsa on mahdollisesti katkennut, tai hän on voinut jättää lääkkeet syömättä. Nämä seikat yhdessä tai erikseen ovat voineet johtaa väkivallantekoon.
Tekijällä ei ole aktiivista pakenemishalua, eikä hän pyri peittelemään jälkiään. Hän ei sairautensa vuoksi seuraa uutisointia henkirikoksesta eikä välttämättä edes tiedä, että häntä etsitään.
Häkkäsen mukaan tekijä saattoi olla henkirikokseen aikaan juonut alkoholia. Päihtymys voi voimistaa harhaluuloja ja impulsiivisuutta.
Kuulusteluissa mies sulkeutuisi ja olisi ilmeetön, eleetön ja tunteeton, Häkkänen kuvailee.
Hän huomauttaa, että yleensä tällaisissa tapauksissa tekijän motiivi on ollut psykoottinen. Mielentilatutkimuksessa tekijä todettaisiin syyntakeettomaksi. Hän ei välttämättä muista tekoa eikä miellä itseään syylliseksi. Miehen suvusta voi löytyä skitsofreniaa.
Sosiaaliviranomaiset tai muut kotikäyntituen tarjoajat ovat voineet pyrkiä käymään miehen luona, mutta hän ei ole välttämättä avannut heille ovea.
Mies on todennäköisesti mielenterveyden takia työkyvyttömyyseläkkeellä tai työtön. Hän on voinut olla kuntouttavan työtoiminnan piirissä.
Miehen vuorovaikutus muiden kanssa on Häkkäsen arvion mukaan ollut henkirikoksen aikaan varovaista. Mies on voinut kiihtyä helposti ja olla sosiaalisissa tilanteissa aggressiivinen ja voimakkaasti ahdistunut.
Läheiset kuvaisivat miehen muuttuneen jonkin aikaa ennen henkirikosta aikaisempaa sulkeutuneemmaksi ja omituisemmaksi mutta ei välttämättä väkivaltaisemmaksi.
Hän on viettänyt aikaansa enimmäkseen asunnossaan. Naapurit ovat nähneet häntä vain harvoin. Olemus on ollut nuhruinen ja epäsiisti.
---
Tulevassa kirjassaan Häkkänen ei määrittele tekijän ikää, mutta HS:lle hän arvioi iäksi noin 24–35 vuotta.
---
Keskusrikospoliisi on pyytänyt postinjakajan murhan esitutkinnan aikana toista asiantuntijaa profiloimaan tekijää. Lisäksi tutkinnanjohtaja Olli Töyräs on saanut Häkkäsen analyysin nähtäväkseen ennen kirjan julkaisua.
Häkkäsen tekemä analyysi ei sisällä Töyrästä yllättäviä asioita. Poliisi on miettinyt ja käynyt läpi samantyyppisiä seikkoja.
”Olemme pyöritelleet samoja kysymyksiä ja osin vastauksiakin. En kuitenkaan avaa tarkemmin, mitä tiedämme ja olemme tehneet”, Töyräs sanoo.
Vaikka murhasta on kulunut vuosia, tapaus on Töyräksen mukaan yhä aktiivisesti tutkinnassa. Hän kertoo, että rikostekninen laboratorio analysoi edelleen yli kahtasataa poliisin taltioimaa näytettä.
Uskotko yhä, että poliisi tavoittaa surmaajan?
”Kyllä minä uskon. Se ei ole pelkkää retoriikkaa. Uskon, että pääsemme vielä maaliin. Se ottaa oman aikansa”, Töyräs sanoo.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000011746675.html