Ulvila - Kysymyksiä ja vastauksia

[Kuolemannaakka]

Ainakin Annelin kirjassa oli noista terapiakäynneistä, ettei pojalle edes aluksi myönnetty niitä, kun katsottiin, ettei hän ole mitään nähnytkään, eikä siis sen enempää traumatisoitunut kuin kukaan vanhempansa äkisti menettänyt. Eli niitä tarjottiin vain tytölle ja Annelille itselleen. Vasta Annelin vaatimisen jälkeen poikakin niihin pääsi.

[Bullit]

Ainakin Annelin kirjassa oli noista terapiakäynneistä, ettei pojalle edes aluksi myönnetty niitä, kun katsottiin, ettei hän ole mitään nähnytkään, eikä siis sen enempää traumatisoitunut kuin kukaan vanhempansa äkisti menettänyt. Eli niitä tarjottiin vain tytölle ja Annelille itselleen. Vasta Annelin vaatimisen jälkeen poikakin niihin pääsi.

No on kyllä ollut ihme tempoilua. Maikkarin mukaan:
---
Nuotio kertoo tavanneensa Auerin poikaa perheenisän kuoleman jälkeen neljä kertaa noin kuukauden sisällä. Käynnit loppuivat, kun Anneli Auer katsoi paremmaksi lopettaa käynnit.

– Jos se olisi jatkunut, se oltaisiin voitu luokitella hoitosuhteeksi, Nuotio sanoo.

– Siinä oli työryhmä takana ja työryhmän vetäjä teki sitten lastensuojeluilmoituksen siitä, että äiti lopettaa lasten kriisikäynnit. Poika puhui silloin hyvin niukasti mistään.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/aue ... aa/9271398

[Njord]

Ainakin Annelin kirjassa oli noista terapiakäynneistä, ettei pojalle edes aluksi myönnetty niitä, kun katsottiin, ettei hän ole mitään nähnytkään, eikä siis sen enempää traumatisoitunut kuin kukaan vanhempansa äkisti menettänyt. Eli niitä tarjottiin vain tytölle ja Annelille itselleen. Vasta Annelin vaatimisen jälkeen poikakin niihin pääsi.

On kyllä melkoinen kokonaisuus. Tässä tulee kyllä loistavasti esille, miten tällaisella Nuotion ammatillisella moraalittomuudella ja selkärangattomuudella varustettuja ihmisiä ei pitäisi päästää arvioimaan mitään joka vaikuttaa ihmiskohtaloihin. Tässä näitä Nuotion kiemurteluja. Oli ihan pakko katsoa vaihe vaiheelta, että miten nämä Nuotion omat käsitykset ovat tässä kehittyneet:

Murhakertomukset:
Poika kertoi siis murhayönä näkemästään ja kuulemastaan ensin poliisille 2006-2007 vaihteen hujakoilla. Sitten 2007 Nuotiolle "terapian" yhteydessä. Tämän jälkeen oli oikeuspsykologiset haastattelut vielä 2009. Siis kolme kertaa ainakin (!) kertonut tapahtumista ja aina samalla tavalla. Hovioikeuden vapauttavan tuomion mukaan siis näin:

"B oli kuullut vain ääniä, jotka olivat syntyneet lasin rikkoutumisesta, isänsä valituksesta ja huudoista ("Annu") sekä äitinsä soittamasta puhelusta. Hän ei ollut kuullut muita ääniä, kuten tappelun, askelten, ovien aukaisemisen taikka sulkemisen ääniä, eikä myöskään A:n [Amanda] ääntä. B ei ollut tiennyt, missä A oli ollut. B oli luullut, että A oli ollut omassa huoneessaan nukkumassa. B oli pysytellyt vuoteessaan mainittuja ääniä kuullessaan. Hän ei ollut uskaltanut nousta ylös vuoteestaan.

B on kertonut pitäneensä outona sitä, että isä valitti, äiti oli puhelimessa ja samalla kuului rikkinäisen lasin ääni. B ei ole ollut varma näistä "outona" pitämistään yhtäaikaisista äänihavainnoista. B ei ollut vielä nukahtanut, kun hän oli kuullut lasin rikkoutumisen äänen. Sitten hän oli nukahtanut ja herännyt."

Sitten alkavat Nuotion suorittamat haastattelut uudelleen 2011. Näihin sitten tulee mukaan mitä uskomattomimpia elementtejä. Lukuisia joista voisi ottaa vaikka kuinka monta huipentumaa. Otetaan tähän yksi:

A ja Anneli Auer olivat B:n näköhavaintojen mukaan rakentaneet pihalla laudoista suorakulmion muotoisia kehikkoja kesän ollessa kääntymässä syksyyn ja panneet kehikot "takkikaappiin". Kehikkojen sisällä oli ollut laudoista tehty risti. A oli jälkeenpäin kertonut B:lle, että sanotuista puisista kehikoista oli sittemmin tehty kilvet naulaamalla niihin kiinni kaksi ruskeaa pyyhettä ("ne kamalat ruskeat pyyhkeet"). Anneli Auer ja A olivat käyttäneet näitä kilpiä suojanaan surmatessaan Jukka Lahden.

Julkisessa murhaoikeudenkäynnissä hovioikeus sitten toteaa näistä yksityiskohtaisista ja johdonmukaisista kertomuksista mm näin:

On epätodennäköistä, että A:lla olisi ollut jokin vain hänelle ominainen tapa nostaa veitsi pöydältä, jonka äänen B olisi kyennyt tunnistamaan.

B:n väite siitä, että hänen 9-vuotias vanhempi sisarensa A olisi ollut jollakin tavalla osallinen isänsä surmaamiseen on jo lähtökohtaisesti arvioiden epäuskottava.

Nuotio on itsekin kyennyt arvioimaan näiden todenperäisyyttä tähän tapaan:

"Ensimmäisen hypoteesin mukaan B:n kertomus Anneli Auerin ja A:n syyllisyydestä Jukka Lahden kuolemaan on perustunut hänen todellisiin muistikuviinsa siitä, mitä hän oli kuullut tapahtuvan kotonaan Jukka Lahden kuolinyönä.

Ensimmäisen hypoteesin luotettavuutta arvioitaessa oli noussut esille asioita, joiden vuoksi lausunnon 19.12.2011 mukaan siihen on suhtauduttava varauksellisesti."

Hyvä Nuotio!

Seri-Jutut
Mitä tapahtuukaan sitten kun Nuotio alkaa kuulemaan tarinoita dildopäisistä saatananpalvojista, kehitysvammaisesta Jens-ahdistelijasta joka heittää parvekkeelta jos ei saa koskea pippelillä selkään ja kehari-annelin otsaan heitettämästä tikasta? Yhtäkkiä näistä jutuista tuleekin sitten uskottavia, eikä mitään syytä mihinkään varauksellisuuteen:

Syyttäjä kysyy, miten Nuotio luonnehtii Auerin pojan kertomaa väkivaltarikoksista.

– Kerronta oli tarkkaa ja yksityiskohtaista. Niissä oli sama omakohtaisuus kuin seksuaalirikoksissa ja myös ulkopuolisia todisteita, Nuotio kertoo.


No entäpä jos näitä kertomuksia sitten katsotaan kokonaisuutena:

"Fredman kysyy uudestaan Vaasan hovioikeuden päätöksestä, jossa oikeus on todennut Auerin pojan sepittäneen tarinat isänsä murhasta. Oikeuden mukaan pojan kertomus ei voi pitää paikkansa. Fredman kysyy, että onko tällä merkitystä pojan pari viikkoa myöhemmin antamaan kertomukseen, jossa hän kertoo äidistään ja isosiskostaan kauheuksia.

– En ota kantaa tähän, tämä ei liity tähän asiaan, Nuotio vastaa."

Ei tietenkään millään tavalla liity. Missään ei ole mitään ristiriitaista kun mikään ei kerran liity mihinkään:

Gummerus kysyy, että olivatko Auerin pojan kaikki kertomukset teemasta riippumatta tyylillisesti samankaltaisia.

– En osaa vastata, olen valmistautunut tänne tullessa vain seksuaalirikosasian käsittelyyn, Nuotio vastaa.

En ota kantaa, en osaa, en ollut valmistautunut. Paitsi toki lausunnossa oltiin kuitenkin osattu:

"Fredman nostaa esiin kohdan Nuotion lausunnossa, jossa tämä kytkee kaikki pojan kertomukset yhteen. Nuotio myöntää tehneensä näin ja sanoo, ettei hänen käsityksensä ole muuttunut tuon jälkeen."

Täh?

Tällaista tämä jälki on kun oikeuspsykologi tekee lausuntonsa trendejä tarkkaillen ja niitä mukaillen. Kun murhaoikeudenkäynti oli julkinen eikä ollut painetta miellyttää arvostettua lääkäriä Joki-Erkkilää, niin yllättäen löytyikin "uskallusta" kyseenalaistaa kertomus joka ei yksinkertaisesti ole voinut pitää paikkansa. Mitä nyt ihmisetkin sanoisi jos tällaisia juttuja menisi uskomaan? Sitten kun mennään salakäräjille ja suljettujen ovien taakse, niin suuri yleisö katoaa ja samalla katoaa kaikenlainen ammatillinen itsetunto ja riippumattomuus. Siinä tilanteessa voikin sitten leikata kertomuksesta näennäisuskottavat kohdat ja liimailla niistä uskottava kokonaisuus tukemaan Joki-Erkkilän "arvostetun lääkärin" näyttöä. Eikä pojat polisistakaan näytä ikävää naamaa kun saadaan edes jokin tuomio leivottua. Tällaista tämä riippumaton asiantuntijuus ja moniammatillisuus hienoimmillaan on. Näin vähän näitä sensitiivisiä tutkitun tiedon pohjalta toimivia huippuasiantuntijoita kiinnostaa, että heidän lausuntonsa koskevat ihan oikeita ihmisiä jotka joutuvat niiden takia oikeaan vankilaan. Maine menee ja omaisuus hupenee korvauksiin. Perheet hajoaa. Mitäs näistä. On vastenmielistä ajaytella ettei tällaisesta joudu mihinkään vastuuseen. Phyith!

[Bullit]

Nuotio kertoo tavanneensa Auerin poikaa perheenisän kuoleman jälkeen neljä kertaa noin kuukauden sisällä. Käynnit loppuivat, kun Anneli Auer katsoi paremmaksi lopettaa käynnit.
– Jos se olisi jatkunut, se oltaisiin voitu luokitella hoitosuhteeksi, Nuotio sanoo.

Tartun nyt tähän pieneen, mutta merkitsevään, yksityiskohtaan. Siellä tiimissä oli perheterapeutteja. Olen antanut itselleni kertoa että kyseisessä lähestymistavassa nähdään, että jo ensimmäinen käynti on aina samalla jo "hoitosuhdetta", tapaapa yksi tai monta, jutellaanpa siitä tai tästä, tai kutsutaanpa sitä millä nimellä tahansa.

Eli vaikka Notski kutsuisi eri koulukunnan huippuasiantuntijana niitä "vain" arviointikäynneiksi, tiimiläisten mielestä hänellä oli jo ollut hoitosuhde poikaan. Eli joku narraa

Hauska toi sinänsä...että jos olis tullut vielä 5. kerran, SITTEN, mutta nyt ei...

[Njord]

Nuotio kertoo tavanneensa Auerin poikaa perheenisän kuoleman jälkeen neljä kertaa noin kuukauden sisällä. Käynnit loppuivat, kun Anneli Auer katsoi paremmaksi lopettaa käynnit.
– Jos se olisi jatkunut, se oltaisiin voitu luokitella hoitosuhteeksi, Nuotio sanoo.

Tartun nyt tähän pieneen, mutta merkitsevään, yksityiskohtaan. Siellä tiimissä oli perheterapeutteja. Olen antanut itselleni kertoa että kyseisessä lähestymistavassa nähdään, että jo ensimmäinen käynti on aina samalla jo "hoitosuhdetta", tapaapa yksi tai monta, jutellaanpa siitä tai tästä, tai kutsutaanpa sitä millä nimellä tahansa.

Eli vaikka Notski kutsuisi eri koulukunnan huippuasiantuntijana niitä "vain" arviointikäynneiksi, tiimiläisten mielestä hänellä oli jo ollut hoitosuhde poikaan. Eli joku narraa

Hauska toi sinänsä...että jos olis tullut vielä 5. kerran, SITTEN, mutta nyt ei...

Kyllä tämä on minullekin ihan uusi määritelmä hoitosuhteelle. Osaisikohan esim Psykologiliitto antaa tähän jonkinlaisen kannan jos kysyisi? Veikkaan että kysymystä pidettäisiin jopa tyhmänä. Ainakin psykologisessa ammattikirjallisuudessa jo ensimmäinen käynti on osa hoitosuhdetta. On jopa niin, että ensimmäisen käynnin tärkeyttä aivan erityisesti painotetaan:

Conclusion: This exploratory study demonstrated the importance of the first session in establishing the therapeutic alliance, and for it to remain stable, regardless of whether the rest of the therapeutic process has variations or changes.


https://www.frontiersin.org/journals/ps ... 16963/full

Kyllä nyt taisi Nuotio yrittää puijata. Helvetin hauska valhe kylläkin. Saakohan ensimmäisellä neljällä käynnillä kuulemiaan asioita kertoa ulkopuolisille ihan niin paljon ja yksityiskohtaisesti kuin haluaa, kun missään hoitosuhteessa ei kerran olla? Aina oppii uutta ja tieto elää.

[Bullit]

Nuotio kertoo tavanneensa Auerin poikaa perheenisän kuoleman jälkeen neljä kertaa noin kuukauden sisällä. Käynnit loppuivat, kun Anneli Auer katsoi paremmaksi lopettaa käynnit.
– Jos se olisi jatkunut, se oltaisiin voitu luokitella hoitosuhteeksi, Nuotio sanoo.

Tartun nyt tähän pieneen, mutta merkitsevään, yksityiskohtaan. Siellä tiimissä oli perheterapeutteja. Olen antanut itselleni kertoa että kyseisessä lähestymistavassa nähdään, että jo ensimmäinen käynti on aina samalla jo "hoitosuhdetta", tapaapa yksi tai monta, jutellaanpa siitä tai tästä, tai kutsutaanpa sitä millä nimellä tahansa.

Eli vaikka Notski kutsuisi eri koulukunnan huippuasiantuntijana niitä "vain" arviointikäynneiksi, tiimiläisten mielestä hänellä oli jo ollut hoitosuhde poikaan. Eli joku narraa

Hauska toi sinänsä...että jos olis tullut vielä 5. kerran, SITTEN, mutta nyt ei...

Kyllä tämä on minullekin ihan uusi määritelmä hoitosuhteelle. Osaisikohan esim Psykologiliitto antaa tähän jonkinlaisen kannan jos kysyisi? Veikkaan että kysymystä pidettäisiin jopa tyhmänä. Ainakin psykologisessa ammattikirjallisuudessa jo ensimmäinen käynti on osa hoitosuhdetta. On jopa niin, että ensimmäisen käynnin tärkeyttä aivan erityisesti painotetaan:

Conclusion: This exploratory study demonstrated the importance of the first session in establishing the therapeutic alliance, and for it to remain stable, regardless of whether the rest of the therapeutic process has variations or changes.


https://www.frontiersin.org/journals/ps ... 16963/full

Kyllä nyt taisi Nuotio yrittää puijata. Helvetin hauska valhe kylläkin. Saakohan ensimmäisellä neljällä käynnillä kuulemiaan asioita kertoa ulkopuolisille ihan niin paljon ja yksityiskohtaisesti kuin haluaa, kun missään hoitosuhteessa ei kerran olla? Aina oppii uutta ja tieto elää.

Niin siis hoitosuhdehan se oli terveydenhuollon ammattihenkilöllä - kuten Nuotio - ilman muuta siitä alkaen kun poika astui ovesta sisään (kaikkine vaitiolo yms sääntöineen). Tai itseasiassa siitä alkaen kun aikaa varattiin. Ainoa tapaus missä voisi katsoa että ei ole hoitosuhdetta olisi että Notski olisi antanut aulassa jonkun yleisinfon ilman mitään henkilötietoja/ henkilökohtaista. Jos niistä käynneistä on tehty tervedenhuollon kirjauksia, ne on terveydenhuollon hoitosuhdetta ekasta kerrasta asti. Se on sitten oma sanaleikkinsä, että tietyt ammattiryhmät (kuten psykologit) haluavat kutsua sitä ennemmin asiakassuhteeksi. Ja sille on ihan perustelutkin mutta en mene siihen.

Täysin vastaaava tilanne kun jos kyseessä olisi ollut lääkäri joka sanoisi, että ekat neljä vastaanottokertaa ei ollut hoitosuhdetta kun vaan pikkasen oireista juteltiin ja ihan pikkasen vaan mahaa palpoitiin.

Itsekin harhailin kun aloin puhua siitä missä "terapia" nähdään alkavaksi eri toimijoiden mielestä...Tällä ne ajattelivat puijata. Ja sitähän ei asiakas, eikä varsinkaan lapsiasiakas - tai potilas - tajua missä tämmöinen arvioinnin ja hoidon raja kulkee, eikä sillä ole tässä paskankaan väliä. Notski ei ollut mikään ulkopuolinen tutkija enää tuossa kohtaa niiden neljän käynnin jälkeen. Tuon heidän logiikan voi toki sieltä kaivaa: koska pojan traumoja ei oltu "hoidettu", kun hän ei sellaisista puhunut, ei heidän mielestään ollut tapahtunut mitään hoitoakaan. Se on oma hauska yksityiskohtansa että vasta tämä heidän "hoitonsa" tekisi lapsen myöhemmistä kertomuksista epäluotettavia....(siitä linkki traumaterapiaan mahdollisena valemuistojen rakentajana)

Hesarin seurannasta:
Syyttäjä kysyy todistajan aiemmasta terapiasuhteesta Auerin poikaan. Nuotio antoi Auerin pojalle lyhytkestoista kriisiterapiaa Ulvilan surman jälkeen.
Nuotio kertoo, että asiasta keskusteltiin ennen oikeuspsykologisten haastattelujen käynnistämistä. Neljän kerran kriisiterapiaa ei nähty hoitosuhteeksi, joten Nuotio pystyi toimimaan pojan haastattelijana.
"Siitä on tehty aikanaan valituksia, mutta ei se johtanut mihinkään", Nuotio painottaa oikeudessa.
-------

Neljän kerran kriisiterapia ei ollut Tyksissä siis hoitosuhde. Ja sen todistaa se, että valitus ei johtanut mihinkään.

[Bullit]

Mitenköhän juuri Nuotio on oikeuspsykologiksi tähän valikoitunut? Ei hän ainoa tehtävään muodollisesti kelpaava psykologi ole tietenkään ollut.

No, muutamaan kertaan saatiin ennen joulua kuulla kuinka heillä oli NIIN pieni tiimi, ettei ehtinyt papereihinkaan tutustua.

Selvästikin ollut jonkinlaisen mission ajama kun kerran kehtas ottaa tehtävän vastaan ilmiselvästä esteellisyydestään huolimatta. Haastatteluissa oli ainakin sellainen sävy.. Houkuttelemalla houkuteltiin kertomaan jotain äärimmäisen paljastavaa, kehumalla suorastaan provosoitiin sepittämään. Yksi tällainen kohta oli kun poika kertoi saaneensa tietää jotain äärimmäisen ratkaisevaa, taisi olla peräti murhasuunnitelman kertauksen jo tapahtuneen murhan jälkeen, mikä jo sinällään on hyvin uskottavaa (...). Tapa jolla poika kuuli tämän salaisen keskustelun oli sellainen, että hän oli ryöminyt sohvan taakse kuuntelemaan kun äiti ja Amanda mehustelivat hyvin sujuneella murhaamisellaan. Kun kertomukset ovat tasoa rasmus-nalle salapoliisina, niin tolkun ihmisellä soisi kellot. Nuotio sen sijaan kehui pojan nerokkuuttta: "sä taidat olla aika taitava salakuuntelemaan, mitäs muuta sä olet kuullut!". Joku olisi saattanut kysyä, että miten sä sinne oikein pääsit niin ettei sua huomattu. Mutta mitäs sitä pyytämään tarkennusta reaalitodellisuuden suhteen hyvin epätodennäköiseen tapahtumaan, siinä voisi mennä hyvä juttu pilalle. Ja onhan niin, että "vaikka kertomuksiin olisi sekoittunut mielikuvituksellisuutta, niin ei se tarkoita etteivätkö ne silti voisi olla totta". Ja sitä paitsi, "ei ole eettisesti oikein tehdä epäsensitiivisiä kyseenalaistuksia".

Tätä voi miettiä näinkin... jos älykäs lapsi (ja äly korreloi lapsen valehtelukyvyn kanssa), jolla on ulkoinen paine kertoa ns. sepite, kohtaa (a) kivan tädin joka sanoo että muistathan että täällä pitää puhua totta eikä saa keksiä mitään vs. jämäkän poliisin, joka sanoo saman, kummalle isompi riski valehdella.

Lapset oppii narraamaan, niin että eivät murru, näille kivoille tädeille, viimeistään koulussa.

Koulussa kiva ope on vaikeuksissa selvittäessään luokan pojilta kuka laittoi nastoja open tuolille jos tarina tasoa "ufot" - tarvitaan perinteisesti rehtorin kansliaa. Ja rehtori liian kiva ja totuudesta lipsumisesta kiinni jäämisen uhkaa ei ole sinnekään suuntaan, ei auta sekään. Tarvittaisiin uhka valvontakameroista, myyrästä, jne. Tästä pääsisi pelolla kasvattamisen pro-contra keskusteluun mutta ei tässä...

Nyt tässä ei ollut rehtorin kansliaa. Sen sijaan oli tädillä (ja "rehtorilla") nimenomainen toive kuulla kuinka ufot laittoi nastat tuolille.

Höhlät yksityiskohdat, se että sitä tarinaa tuli "poikkeuksellisen paljon", ja se että se lepposasti huasteltiin... olisi soittanut herätyskelloa, jos sellainen olisi ollut mukana.

Ymmärrän että johdattelematon kertomus on paras. Nyt suljettiin silmät siltä että sellaista ei ollut alunperinkään tässä tulossa. Jos oikeuspsykologilla ei lupa haastaa, tällaisessakaan tilanteessa, systeemi on rikki.

Koska Notski tiesi lehtiä lukemalla ennen haastattelua että "äiti on paha", olisi jo sen takia vaadittu ihan eri kaliiberin osaamista.

[Njord]

Mitenköhän juuri Nuotio on oikeuspsykologiksi tähän valikoitunut? Ei hän ainoa tehtävään muodollisesti kelpaava psykologi ole tietenkään ollut.

No, muutamaan kertaan saatiin ennen joulua kuulla kuinka heillä oli NIIN pieni tiimi, ettei ehtinyt papereihinkaan tutustua.

Selvästikin ollut jonkinlaisen mission ajama kun kerran kehtas ottaa tehtävän vastaan ilmiselvästä esteellisyydestään huolimatta. Haastatteluissa oli ainakin sellainen sävy.. Houkuttelemalla houkuteltiin kertomaan jotain äärimmäisen paljastavaa, kehumalla suorastaan provosoitiin sepittämään. Yksi tällainen kohta oli kun poika kertoi saaneensa tietää jotain äärimmäisen ratkaisevaa, taisi olla peräti murhasuunnitelman kertauksen jo tapahtuneen murhan jälkeen, mikä jo sinällään on hyvin uskottavaa (...). Tapa jolla poika kuuli tämän salaisen keskustelun oli sellainen, että hän oli ryöminyt sohvan taakse kuuntelemaan kun äiti ja Amanda mehustelivat hyvin sujuneella murhaamisellaan. Kun kertomukset ovat tasoa rasmus-nalle salapoliisina, niin tolkun ihmisellä soisi kellot. Nuotio sen sijaan kehui pojan nerokkuuttta: "sä taidat olla aika taitava salakuuntelemaan, mitäs muuta sä olet kuullut!". Joku olisi saattanut kysyä, että miten sä sinne oikein pääsit niin ettei sua huomattu. Mutta mitäs sitä pyytämään tarkennusta reaalitodellisuuden suhteen hyvin epätodennäköiseen tapahtumaan, siinä voisi mennä hyvä juttu pilalle. Ja onhan niin, että "vaikka kertomuksiin olisi sekoittunut mielikuvituksellisuutta, niin ei se tarkoita etteivätkö ne silti voisi olla totta". Ja sitä paitsi, "ei ole eettisesti oikein tehdä epäsensitiivisiä kyseenalaistuksia".

Tätä voi miettiä näinkin... jos älykäs lapsi (ja äly korreloi lapsen valehtelukyvyn kanssa), jolla on ulkoinen paine kertoa ns. sepite, kohtaa (a) kivan tädin joka sanoo että muistathan että täällä pitää puhua totta eikä saa keksiä mitään vs. jämäkän poliisin, joka sanoo saman, kummalle isompi riski valehdella.

Lapset oppii narraamaan, niin että eivät murru, näille kivoille tädeille, viimeistään koulussa.

Joo, siis kyllä! Muistan kun itsellä oli joskus about viidesluokkalaisena vähän kränää toisen lapsen kanssa ja se sitten kärjistyi niin, että mentiin ihan sopimaan tappelu seuraavalle aamulle. Siinä sit molemmat otti vähän tavanomaista enemmän osumaa. Opettajille jäätiin kiinni kun tappelua ei voinut olla näkemättä naamoista ja mun takista, itse tapahtumalle ei ollut aikuista silminnäkijää, lapsia toki ringissä ———> rehtorin kansliaan, ensin molemmat erikseen kuultaviksi ja sitten yhdessä. Selvittiin puolen (!) tunnin jälki-istunnoilla eikä edes vanhemmille soittoa. Rehtori oli joukkueurheilumiehiä ja ymmärsi että spontaanit pelitilanteet lähtevät joskus lapasesta. Jod ei pelaa tosissaan niin ei kannata pelata ollenkaan. Jos ei tappio vituta niin lopeta jne. Mitään spontaania siinä ei siis ollut. Mut asiasta keskenämme sopimatta tajuttiin molemmat kertoa asiasta samoin, kun tiedettiin mihin kannattaa vedota. Molempien versio siitä pelitilanteesta kyllä erosi merkittävästi. Mut sellastahan se on, ne on niin subjektiivisia ja värittyneitä ne näkemykset. ”Yhteinen” juoni ratkaisi. Rehtoria lähes harmitti määrätä istumista: ”kyllä te varmaan pojat ymmärrätte ettei tällaista nyt aivan pelkästään villaisella voi…”. ”Siis kyllä, ehdottomasti ymmärretään!” Eli kyllä sitä tuimaa miiesrehtoriakin oppii narraamaan. Meistä kaikista roikkuu naruja joista vetää. ”Me ihmiset emme loppujen lopuksi ole kovinkaan hyviä selvittämään kuka valehtelee” kuten Stratos käräjillä sanoi. Minusta se oli jopa kunnioitettavaa ammatillista nöyryyttä (vrt jumala-aseman ottanut Nuotio)

[nihilistinahalisti]

Kysymys tietäjille: tuossa Tähtisentien lähellä sijaitsee Wanhankylän pub, jonka google-arvosteluja kun luki, niin heti muodostui käsitys sellaisesta lähiökuppilasta, jossa aina välillä sattuu ja tapahtuu. Muistan, että joku epäilty oli joskus aiemmin räyhännyt kyseisen kuppilan edustalla, mutta kävikö poliisit kyselemässä tuolta, että olisiko joku hupparimies käynyt hakemassa puolenyön jälkeen pari rohkaisuryyppyä? Annelin mukaan huppis oli haissut hielle, mikä sekin kertoo jostakin jotain.

Mielestäni Anneli ei kertonut hienhajusta, vaan selvänäkijä=)

Pubissa kevättalvella oli ainakin AV käynyt, kun oli lehdestä rei'ittänyt Lahden kuvaa siinä määrin innokkaasti, että baarimikko oli häntä kieltänyt. Oli sitten poistunut sen pitemmittä puheitta baarista, ja baarimikko oli vihjaissut asiasta poliisille. Valitettavasti tuo poliisi oli Tapio Santaoja, eikä vihje siten johtanut sen kummempiin puhutteluihin, eli AV:lle ei käsittääkseni edes soitettu, vaikka siis sama mies oli ollut jo murhasta pidätettynäkin tuossa vaiheessa.

AV:hän kertoi poliisille, ettei juurikaan käy pubeissa, syksyllä oli tainnut kerran käydä omasta mielestään, eikä silloinkaan yksin.


Muuten en tiedä, kävikö poliisi pubissa kyselemässä. Mahdollisesti/todennäköisesti, koska oli se pubiriehujan tapaus pari viikkoa ennen surmaa. Tätä miestä ei käsittääkseni koskaan tunnistettu, mikä tuntuu oudolta, jos kyseessä on "kantabaari". AV oli muuttanut Ulvilaan vasta 2006.. oliko vasta syksyllä... siis aika tuntematon mies ehkä monelle. No, ehkä oli eri mies kuitenkin se riehuja.

Tuosta päällekävijästä Jukka nimisen miehen päälle, niin on ollut saamieni tietojen mukaan tuntematon ja kovasti kaljaa lipittelevä AV on varmasti ollut tuttu ainoassa lähellä olevassa bupissa eli laittaisin pisteeni tuohon tuntemattomaan eikä lehteä rei'ittävään henkilöön joka tunnettu.

[Njord]

Kysymys tietäjille: tuossa Tähtisentien lähellä sijaitsee Wanhankylän pub, jonka google-arvosteluja kun luki, niin heti muodostui käsitys sellaisesta lähiökuppilasta, jossa aina välillä sattuu ja tapahtuu. Muistan, että joku epäilty oli joskus aiemmin räyhännyt kyseisen kuppilan edustalla, mutta kävikö poliisit kyselemässä tuolta, että olisiko joku hupparimies käynyt hakemassa puolenyön jälkeen pari rohkaisuryyppyä? Annelin mukaan huppis oli haissut hielle, mikä sekin kertoo jostakin jotain.

Mielestäni Anneli ei kertonut hienhajusta, vaan selvänäkijä=)

Pubissa kevättalvella oli ainakin AV käynyt, kun oli lehdestä rei'ittänyt Lahden kuvaa siinä määrin innokkaasti, että baarimikko oli häntä kieltänyt. Oli sitten poistunut sen pitemmittä puheitta baarista, ja baarimikko oli vihjaissut asiasta poliisille. Valitettavasti tuo poliisi oli Tapio Santaoja, eikä vihje siten johtanut sen kummempiin puhutteluihin, eli AV:lle ei käsittääkseni edes soitettu, vaikka siis sama mies oli ollut jo murhasta pidätettynäkin tuossa vaiheessa.

AV:hän kertoi poliisille, ettei juurikaan käy pubeissa, syksyllä oli tainnut kerran käydä omasta mielestään, eikä silloinkaan yksin.


Muuten en tiedä, kävikö poliisi pubissa kyselemässä. Mahdollisesti/todennäköisesti, koska oli se pubiriehujan tapaus pari viikkoa ennen surmaa. Tätä miestä ei käsittääkseni koskaan tunnistettu, mikä tuntuu oudolta, jos kyseessä on "kantabaari". AV oli muuttanut Ulvilaan vasta 2006.. oliko vasta syksyllä... siis aika tuntematon mies ehkä monelle. No, ehkä oli eri mies kuitenkin se riehuja.

Tuosta päällekävijästä Jukka nimisen miehen päälle, niin on ollut saamieni tietojen mukaan tuntematon ja kovasti kaljaa lipittelevä AV on varmasti ollut tuttu ainoassa lähellä olevassa bupissa eli laittaisin pisteeni tuohon tuntemattomaan eikä lehteä rei'ittävään henkilöön joka tunnettu.

Samoilla linjoilla, en usko että oli AV. Mitä nyt olen tähän AV:seen tutustunut niistä julkisista lähteistä mitä saatavilla on, niin vaikuttaa kyllä mieheltä joka tunnetaan ja tunnistetaan. Vaikka ei mikään pubin vakkarinaams olisikaan. Eli jos rähinöistsijää on etsitty edes puolihuolimattomasti kysymällä, niin eiköhän olisi AV:ksi tunnistettu.

Mitä AV:n juomiseen muuten tulee, niin se on oma aiheensa jolla voi olla isokin relevanssi. Tästä hieman omaa teoretisointia AV:sta saatavilla olevan julkisen tiedon pohjalta. En ensinnäkään usko että AV olisi vakionaama yhdessäkään baarissa. Uskon että puhuu totta kertoessaan käyntimääristå. Tänä jo Ihan sen takia että on tosiaan ihan masokistinen treenaaja kestävyyslajeissa. Somen perusteella punttikin näyttää maistuvan ihan kivasti vielä about kuuskymppisenä. Mut kyl hänelle on keittokin maistunut ja aina kun maistuu niin sattuu ja tapahtuu! Kukaan ei saavuta + 50 putkareissua juomalla vettä ja toimimalla kuskina. Klassinen tuurijuoppo. Voi olla kuukausia juomatta, mut sitten kun korkki aukeaa niin lapasesta lähtee. Ja on poikkeuksetta vaarallinen. Ihan hän verevä ikäisekseen noissa some-päivityksissä. Somessa ei myöskään viinalla lutrata. Ainostaan pari kuvaa joissa alkoholia esillä, niissä onkin sitten jo sellainen ”meripäivät-naama ettei sitä ole kertakännillä saavutettu. Pari kuvaa myös sairaalan pediltå, en tiedä liittyvätkö juomiseen mut hyvin paljon uurteisempi on naama niissäkin, ikää tullut kertaheitolla 10 vuotta lisää. Katkaisuhoitoloitahan nämä kansoittavat Pikkupaikkakunnilla taas tk:n vuodeosastoja missä laitetaan putki poikki kunnon bentsokyllästeellä. Varmaan ylitulkitsen jos ajattelen noita katkokuvina, voi jättää omaan arvoonsa. Oleellisempaa on ymmärtää että valtava määrä putkareissuja kertoo täydellisesti miten hyvin viina AV:lle sopii. Kakkostyypin alkoholisti isolla todennäköisyydellä Nämä ovat niitä ihan saatanan rasittavia ja vaarallisia juoppoja joiden käytös muuttuu jossain kohdassa iltaa ärtyneeksi ja riitaa haastavaksi. Tapahtuu aina ja tapahtuu sormia napsauttamalla:

”- Kakkostyypin alkoholismi on alkoholismin väkivaltainen muoto. Siihen on tietty geneettinen alttius olemassa, mutta geenit eivät ole kohtalo vaan ainoastaan riskitekijä. Näillä henkilöillä signaalit eivät kulkeudu hermostossa samalla tavalla kuin muilla ja heillä on verensokerin poikkeamia, joihin liittyy äkillistä kiivasta ärtymystä ja väkivaltaisia impulsseja, joita he itse tunnistavat huonosti.”

Jos henkilöllä sattuu olemaan kakkostyypin alkoholismiperimä ja antisosiaalinen pershärö, niin tämä nostaa vaaralllsuusarvion ihan ihan kaakkoon. Jos putki on niin pitkällä että alkaa tulla jo harhoja, niin taivas varjele. Puolisoiden on hyvä lähteä sukuloimaan heti kun korkki aukeaa. En ny lähde diagnosoimaan ketään, mut aika kuvaavaa on, että siihen ainoaan somepäivitykseen jossa AV kaataa kaliaa koneeseen on heti ilmestynyt kommentteja joissa varoitetaan ottamasta liikaa. Ei siis mitenkään läpällä kuten yleensä drinkkipäivitysten yhteydessä, vaan sellaisilla ”sydän syrjällään emojeilla” viestin tärkeyttä korostaen.

Mutjoo. AV voisi käydä kenen tahansa pilliin kiinni kännissä, ei siin mitään. Mut aivan varmasti tiedettäisiin että se oli AV, varsikin jos tapahtuisi kylän ainoassa baarissa. Kyl hänet tunnetaan ja hänessä on ollut potentiaalia aiheuttamaan vaikka mitä.

Kakkostyypin alkoholismin ja henkirikollisuuden yhteydestä


https://yle.fi/a/3-5711772

[mikkihirmu]

Mielestäni Anneli ei kertonut hienhajusta, vaan selvänäkijä=)

Pubissa kevättalvella oli ainakin AV käynyt, kun oli lehdestä rei'ittänyt Lahden kuvaa siinä määrin innokkaasti, että baarimikko oli häntä kieltänyt. Oli sitten poistunut sen pitemmittä puheitta baarista, ja baarimikko oli vihjaissut asiasta poliisille. Valitettavasti tuo poliisi oli Tapio Santaoja, eikä vihje siten johtanut sen kummempiin puhutteluihin, eli AV:lle ei käsittääkseni edes soitettu, vaikka siis sama mies oli ollut jo murhasta pidätettynäkin tuossa vaiheessa.

AV:hän kertoi poliisille, ettei juurikaan käy pubeissa, syksyllä oli tainnut kerran käydä omasta mielestään, eikä silloinkaan yksin.


Muuten en tiedä, kävikö poliisi pubissa kyselemässä. Mahdollisesti/todennäköisesti, koska oli se pubiriehujan tapaus pari viikkoa ennen surmaa. Tätä miestä ei käsittääkseni koskaan tunnistettu, mikä tuntuu oudolta, jos kyseessä on "kantabaari". AV oli muuttanut Ulvilaan vasta 2006.. oliko vasta syksyllä... siis aika tuntematon mies ehkä monelle. No, ehkä oli eri mies kuitenkin se riehuja.

Tuosta päällekävijästä Jukka nimisen miehen päälle, niin on ollut saamieni tietojen mukaan tuntematon ja kovasti kaljaa lipittelevä AV on varmasti ollut tuttu ainoassa lähellä olevassa bupissa eli laittaisin pisteeni tuohon tuntemattomaan eikä lehteä rei'ittävään henkilöön joka tunnettu.

Samoilla linjoilla, en usko että oli AV. Mitä nyt olen tähän AV:seen tutustunut niistä julkisista lähteistä mitä saatavilla on, niin vaikuttaa kyllä mieheltä joka tunnetaan ja tunnistetaan. Vaikka ei mikään pubin vakkarinaams olisikaan. Eli jos rähinöistsijää on etsitty edes puolihuolimattomasti kysymällä, niin eiköhän olisi AV:ksi tunnistettu.

Mitä AV:n juomiseen muuten tulee, niin se on oma aiheensa jolla voi olla isokin relevanssi. Tästä hieman omaa teoretisointia AV:sta saatavilla olevan julkisen tiedon pohjalta. En ensinnäkään usko että AV olisi vakionaama yhdessäkään baarissa. Uskon että puhuu totta kertoessaan käyntimääristå. Tänä jo Ihan sen takia että on tosiaan ihan masokistinen treenaaja kestävyyslajeissa. Somen perusteella punttikin näyttää maistuvan ihan kivasti vielä about kuuskymppisenä. Mut kyl hänelle on keittokin maistunut ja aina kun maistuu niin sattuu ja tapahtuu! Kukaan ei saavuta + 50 putkareissua juomalla vettä ja toimimalla kuskina. Klassinen tuurijuoppo. Voi olla kuukausia juomatta, mut sitten kun korkki aukeaa niin lapasesta lähtee. Ja on poikkeuksetta vaarallinen. Ihan hän verevä ikäisekseen noissa some-päivityksissä. Somessa ei myöskään viinalla lutrata. Ainostaan pari kuvaa joissa alkoholia esillä, niissä onkin sitten jo sellainen ”meripäivät-naama ettei sitä ole kertakännillä saavutettu. Pari kuvaa myös sairaalan pediltå, en tiedä liittyvätkö juomiseen mut hyvin paljon uurteisempi on naama niissäkin, ikää tullut kertaheitolla 10 vuotta lisää. Katkaisuhoitoloitahan nämä kansoittavat Pikkupaikkakunnilla taas tk:n vuodeosastoja missä laitetaan putki poikki kunnon bentsokyllästeellä. Varmaan ylitulkitsen jos ajattelen noita katkokuvina, voi jättää omaan arvoonsa. Oleellisempaa on ymmärtää että valtava määrä putkareissuja kertoo täydellisesti miten hyvin viina AV:lle sopii. Kakkostyypin alkoholisti isolla todennäköisyydellä Nämä ovat niitä ihan saatanan rasittavia ja vaarallisia juoppoja joiden käytös muuttuu jossain kohdassa iltaa ärtyneeksi ja riitaa haastavaksi. Tapahtuu aina ja tapahtuu sormia napsauttamalla:

”- Kakkostyypin alkoholismi on alkoholismin väkivaltainen muoto. Siihen on tietty geneettinen alttius olemassa, mutta geenit eivät ole kohtalo vaan ainoastaan riskitekijä. Näillä henkilöillä signaalit eivät kulkeudu hermostossa samalla tavalla kuin muilla ja heillä on verensokerin poikkeamia, joihin liittyy äkillistä kiivasta ärtymystä ja väkivaltaisia impulsseja, joita he itse tunnistavat huonosti.”

Jos henkilöllä sattuu olemaan kakkostyypin alkoholismiperimä ja antisosiaalinen pershärö, niin tämä nostaa vaaralllsuusarvion ihan ihan kaakkoon. Jos putki on niin pitkällä että alkaa tulla jo harhoja, niin taivas varjele. Puolisoiden on hyvä lähteä sukuloimaan heti kun korkki aukeaa. En ny lähde diagnosoimaan ketään, mut aika kuvaavaa on, että siihen ainoaan somepäivitykseen jossa AV kaataa kaliaa koneeseen on heti ilmestynyt kommentteja joissa varoitetaan ottamasta liikaa. Ei siis mitenkään läpällä kuten yleensä drinkkipäivitysten yhteydessä, vaan sellaisilla ”sydän syrjällään emojeilla” viestin tärkeyttä korostaen.

Mutjoo. AV voisi käydä kenen tahansa pilliin kiinni kännissä, ei siin mitään. Mut aivan varmasti tiedettäisiin että se oli AV, varsikin jos tapahtuisi kylän ainoassa baarissa. Kyl hänet tunnetaan ja hänessä on ollut potentiaalia aiheuttamaan vaikka mitä.

Kakkostyypin alkoholismin ja henkirikollisuuden yhteydestä


https://yle.fi/a/3-5711772

*************************************
Olen ollut aivan alusta asti kun löysin tämän M-info sivuston ja huomasin miten AaVetta epäillään tekijäksi ,että hän ei
sovi tekijäksi millään muotoa . En nyt jaksa enää alkaa kaikkea syitä selittämään mit olen aiemmin hänestä sanonut ,mutta kuten itsekin edellä epäilet hänen sopivuuttaan,niin olet siinä suhteessa aivan oikeassa.
Vanhan Pubi räyhääjäksi häntä on aivan turhaa sovittaa . Ilman mitään luuuloa hänet olisi siellä varmasti tunnistettu.

[Njord]

Tuosta päällekävijästä Jukka nimisen miehen päälle, niin on ollut saamieni tietojen mukaan tuntematon ja kovasti kaljaa lipittelevä AV on varmasti ollut tuttu ainoassa lähellä olevassa bupissa eli laittaisin pisteeni tuohon tuntemattomaan eikä lehteä rei'ittävään henkilöön joka tunnettu.

Samoilla linjoilla, en usko että oli AV. Mitä nyt olen tähän AV:seen tutustunut niistä julkisista lähteistä mitä saatavilla on, niin vaikuttaa kyllä mieheltä joka tunnetaan ja tunnistetaan. Vaikka ei mikään pubin vakkarinaams olisikaan. Eli jos rähinöistsijää on etsitty edes puolihuolimattomasti kysymällä, niin eiköhän olisi AV:ksi tunnistettu.

Mitä AV:n juomiseen muuten tulee, niin se on oma aiheensa jolla voi olla isokin relevanssi. Tästä hieman omaa teoretisointia AV:sta saatavilla olevan julkisen tiedon pohjalta. En ensinnäkään usko että AV olisi vakionaama yhdessäkään baarissa. Uskon että puhuu totta kertoessaan käyntimääristå. Tänä jo Ihan sen takia että on tosiaan ihan masokistinen treenaaja kestävyyslajeissa. Somen perusteella punttikin näyttää maistuvan ihan kivasti vielä about kuuskymppisenä. Mut kyl hänelle on keittokin maistunut ja aina kun maistuu niin sattuu ja tapahtuu! Kukaan ei saavuta + 50 putkareissua juomalla vettä ja toimimalla kuskina. Klassinen tuurijuoppo. Voi olla kuukausia juomatta, mut sitten kun korkki aukeaa niin lapasesta lähtee. Ja on poikkeuksetta vaarallinen. Ihan hän verevä ikäisekseen noissa some-päivityksissä. Somessa ei myöskään viinalla lutrata. Ainostaan pari kuvaa joissa alkoholia esillä, niissä onkin sitten jo sellainen ”meripäivät-naama ettei sitä ole kertakännillä saavutettu. Pari kuvaa myös sairaalan pediltå, en tiedä liittyvätkö juomiseen mut hyvin paljon uurteisempi on naama niissäkin, ikää tullut kertaheitolla 10 vuotta lisää. Katkaisuhoitoloitahan nämä kansoittavat Pikkupaikkakunnilla taas tk:n vuodeosastoja missä laitetaan putki poikki kunnon bentsokyllästeellä. Varmaan ylitulkitsen jos ajattelen noita katkokuvina, voi jättää omaan arvoonsa. Oleellisempaa on ymmärtää että valtava määrä putkareissuja kertoo täydellisesti miten hyvin viina AV:lle sopii. Kakkostyypin alkoholisti isolla todennäköisyydellä Nämä ovat niitä ihan saatanan rasittavia ja vaarallisia juoppoja joiden käytös muuttuu jossain kohdassa iltaa ärtyneeksi ja riitaa haastavaksi. Tapahtuu aina ja tapahtuu sormia napsauttamalla:

”- Kakkostyypin alkoholismi on alkoholismin väkivaltainen muoto. Siihen on tietty geneettinen alttius olemassa, mutta geenit eivät ole kohtalo vaan ainoastaan riskitekijä. Näillä henkilöillä signaalit eivät kulkeudu hermostossa samalla tavalla kuin muilla ja heillä on verensokerin poikkeamia, joihin liittyy äkillistä kiivasta ärtymystä ja väkivaltaisia impulsseja, joita he itse tunnistavat huonosti.”

Jos henkilöllä sattuu olemaan kakkostyypin alkoholismiperimä ja antisosiaalinen pershärö, niin tämä nostaa vaaralllsuusarvion ihan ihan kaakkoon. Jos putki on niin pitkällä että alkaa tulla jo harhoja, niin taivas varjele. Puolisoiden on hyvä lähteä sukuloimaan heti kun korkki aukeaa. En ny lähde diagnosoimaan ketään, mut aika kuvaavaa on, että siihen ainoaan somepäivitykseen jossa AV kaataa kaliaa koneeseen on heti ilmestynyt kommentteja joissa varoitetaan ottamasta liikaa. Ei siis mitenkään läpällä kuten yleensä drinkkipäivitysten yhteydessä, vaan sellaisilla ”sydän syrjällään emojeilla” viestin tärkeyttä korostaen.

Mutjoo. AV voisi käydä kenen tahansa pilliin kiinni kännissä, ei siin mitään. Mut aivan varmasti tiedettäisiin että se oli AV, varsikin jos tapahtuisi kylän ainoassa baarissa. Kyl hänet tunnetaan ja hänessä on ollut potentiaalia aiheuttamaan vaikka mitä.

Kakkostyypin alkoholismin ja henkirikollisuuden yhteydestä


https://yle.fi/a/3-5711772

*************************************
Olen ollut aivan alusta asti kun löysin tämän M-info sivuston ja huomasin miten AaVetta epäillään tekijäksi ,että hän ei
sovi tekijäksi millään muotoa . En nyt jaksa enää alkaa kaikkea syitä selittämään mit olen aiemmin hänestä sanonut ,mutta kuten itsekin edellä epäilet hänen sopivuuttaan,niin olet siinä suhteessa aivan oikeassa.
Vanhan Pubi räyhääjäksi häntä on aivan turhaa sovittaa . Ilman mitään luuuloa hänet olisi siellä varmasti tunnistettu.

Ne AV:n vammat minua kyllä mietityttävät. Kasvojen viiltely on ilmiö josta en ollut koskaan edes kuullut. Viiltely on yleistä teinitytöllä. Aikuisilla harvinaista. Erityisesti miehillä harvinaista. Ja kasvot vielä alueena. Kävin läpi vielä tutkimuksia asiasta. Kädet ja jalat olivat niin yliedustettuina viiltelyssä että kyselututkimuksissa että niiden ulkopuoliset paikat olivat luokka ”muut paikat”. Tässä ero oli miesten hyväksi selvästi siis muissa paikoissa. Yhdessä tutkimuksessa oli kaikkea mahdollista itsensä satuttamista kysytty. Kasvot miehillä merkittävästi yleisempi kuin naisilla, mutta silti harvinainen ja silloinkin vahingoittamisen tapana itsensä lyöminen vain mainittu. Ristiintaulukointia ei esitetty joten kasvoviilteltelyn yleisyydestä ei voi tarkkaa määrää sanoa, mut tosi harvinaista ollava, max ”pari-kolme” tapausta/kiko populaatio 8000. Joku käynyt läpi tunnetuimmat englanninkieliset lääketieteen julkaisu vuosilta 1960-2010 niistä oli löytynyt peräti 200 potilastapausta, siis 50 vuoden ajalta. Puolessa tapauksista kasvojen vahingoittajat olivat todella vakavasti sairaita. Skitsofreniaa, psykoosia, maniaa, harhoja… Puolet ei kuitenkaan ollut niin kujalla. Yleisesti ottaen jotkut miehet kuulemma saattavat tarkoituksella satuttaa itseään nimenomaan näkyviin kohtiin, koska kokevat että juuri esim ranteiden viiltely on tyttöjen hommaa ja noloa. Ennemmin vaikka omalla avokkaalla naamaan, niin voi sanoa tapelleensa ja kasvot säästyy vaikka mustelmia voi tulla. Ehkä raaka-arska oli 2.12.2006 pillittänyt kuin pikkutyttö ja vähän viillellyt rannetta. Mut sitten kun raaka-arskan on pitänyt lähteä veitsi matkassa muijaa sukulaisilta hakemaan, niin olishan se noloo ranteet. Joten piti tehdä vähän taisteluvammaa kasvoihin ”joku manne vähän kutitteli mut raaka-Arska anto takas tms”. Onko poliisi kysynyt av:ltä että miksi ihmeessä sinä viilsit itseäsi nimenomaan kasvoihin av? [/b Tuskin näitä kasvojen viiltelijöitä poliisikaan usein näkee. Ja nyt sellaisen toiminnan olisi pitänyt herättää aivan poikkeuksellisen suurta epäilyä tolkun poliisissa.

[Kuolemannaakka]

Minua ihmetyttää sekä av:n että avovaimon täydellinen muistinmenetys koskien pari viikkoa sitten kesken työviikon ollutta koko päivän hammaslääkärireissua 150kmn päähän Turkuun. Edes hammaslääkärissä itse käynyt avovaimo ei muistanut koko reissua yhtään, vaan kertoi olleensa töissä. Hän ei vissiin ole ainakaan hammaslääkäripelkoinen, kun kokonaan unohtui tällainen.

Ja sitten kun reissu (varmaankin kuulustelijan hieman auttaessa) muistuikin mieleen, niin siitä ei kerrottu mitään, kunhan nyt oli hammaskirurgi "koko päivän".
Mutta kaiken tämän muistamattomuuden päälle molemmat muistivat hyvin tarkkaan, että nukkumaan mentiin kotona kun paloautojen pillit soivat. Se oli jäänyt mieleen ainoana asiana koko päivästä.

[TutkivaEiTieltäEksy]

Minua ihmetyttää sekä av:n että avovaimon täydellinen muistinmenetys koskien pari viikkoa sitten kesken työviikon ollutta koko päivän hammaslääkärireissua 150kmn päähän Turkuun. Edes hammaslääkärissä itse käynyt avovaimo ei muistanut koko reissua yhtään, vaan kertoi olleensa töissä. Hän ei vissiin ole ainakaan hammaslääkäripelkoinen, kun kokonaan unohtui tällainen.

Ja sitten kun reissu (varmaankin kuulustelijan hieman auttaessa) muistuikin mieleen, niin siitä ei kerrottu mitään, kunhan nyt oli hammaskirurgi "koko päivän".
Mutta kaiken tämän muistamattomuuden päälle molemmat muistivat hyvin tarkkaan, että nukkumaan mentiin kotona kun paloautojen pillit soivat. Se oli jäänyt mieleen ainoana asiana koko päivästä.

Minua häiritsee eniten tämän epäillyn lähes itsestäänselvyys. Jokainen kotidekkari olisi jo käynyt pidättämässä
Kotietsinnässä on löytynyt hiihtomaskia, näppylähanskaa, verta autosta, märkiä jätesäkkejä, on viiltoja käsissä ja kasvoissa, on heiluttu riehumassa puukon kanssa (oliko fileerausveitsi?), on herätetty huomiota lähibaarissa Jukka S Lahteen kohdistuen, on käyty Turussa samaan aikaan jne.
Henkilö on lukemani mukaan impulsiivinen sekä mustasukkaista luonnetta. Omannut hyvän fyysisen kunnon (voinut silti olla hieman mahakas ryyppyputkien jäljiltä). Toimi "talkkarina" yksityisyrittäjänä tuohon aikaan, mikäli olen oikein ymmärtänyt, joten työkaluja on taatusti ollut joka lähtöön sorkkaraudasta lähtien.
Onko tosissaan luotettu siihen dna näytteeseen niin paljon, että tutkinta hänen(kin) osaltaan on lopetettu? Perheenjäsenen antamalle alibille luulisi kokeneen tutkijan antavan oman arvonsa. Etenkin jos ja kun on viitteitä, että perheenjäsen elää pelossa.
Sen verran on pakko antaa huutia tuon ajan tutkijoille, että tuota autoa ei sen tarkemmin tutkittu
Nythän pitäviä todisteita on mahdoton enää löytää.

Kyllähän se niin on, että silmiinpistävän paljon yhteensattumia...
Silti tässä keississä on myös liikaa omituisuuksia, mysteeriksi jääneitä asioita, että henkilökohtaisesti en kykene lukitsemaan omaa epäilystäni tekijästä.

[Njord]

Seuraava on Annelin blogista 01/2018:


”[
Aloitetaan Minna Joki-Erkkilästä. Hänen nimensä oli mukana murhaoikeudenkäynnin todistajalistalla, joten hänen osallisuutensa asiaan on julkista tietoa. /i] ”

Kysymys kuuluu: Siis mitä vittua? Täydentäviä lisäkysymyksiä: Onko Joki-Erkkilä ollut todellakin jollain tavalla myös murhan tutkimiseen sidottuna epäpätevänä oikeuslääkärinä? Liittyykö tämä esim niihin olkapäässä oleviin risteihin joita kukaan muu ei pysty näkemään vai mihin ?

Jos tosiaan ollut murhaoikeudenläynnissäkin todistajalistalla (todistiko kuitenkaan?) niin tämä tekee minun silmissäni hänen osuudestaan oikeusmurhaan jopa entistä raskaamman ja ilmeisemmän….