Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Karo79]

Jos verta olisi ollut oikeasti moottoripyörän päällä oltaisi voitu ajatella että Nisse olisi moottoripyörällä yöllä vienyt tavaroita piiloon. Mutta jos asia otetaan puheeksi ensi kertaa 40- vuotta murhien jälkeen jonkun yhden silminnäkijän yhtäkkisen muistin takia? Ja poliisit eivät siis kertaakaan itse ole asiasta maininneet tai spekuloineet tällä? ei kuulosta tämä kyllä mitenkään tärkeältä tai todelta.

Moottoripyörien käytöstä heidän paikalle saavuttuaan ei löytynyt poliisien tutkimuksissa mitään teknillistä näyttöä. Eli jos verta olisi nähny pyörässä niin varmasti olisi päätelty että moottoripyörää olisi ajettu verisenä.

[LexVeritas]

Jos verta olisi ollut oikeasti moottoripyörän päällä oltaisi voitu ajatella että Nisse olisi moottoripyörällä yöllä vienyt tavaroita piiloon. Mutta jos asia otetaan puheeksi ensi kertaa 40- vuotta murhien jälkeen jonkun yhden silminnäkijän yhtäkkisen muistin takia? Ja poliisit eivät siis kertaakaan itse ole asiasta maininneet tai spekuloineet tällä? ei kuulosta tämä kyllä mitenkään tärkeältä tai todelta.

Moottoripyörien käytöstä heidän paikalle saavuttuaan ei löytynyt poliisien tutkimuksissa mitään teknillistä näyttöä. Eli jos verta olisi nähny pyörässä niin varmasti olisi päätelty että moottoripyörää olisi ajettu verisenä.

Ei sellaisessa ehdottomassa päättelyssä olisi ollut järkeä, sillä tokihan moottoripyörä voi muullakin tavalla kuin vain ajamalla vereentyä. Kyseessä olisi voinut esim. astalon heilahduksesta syntyneet roiskeverijäljet tai veritahrat, jotka syntyivät tuntemattoman tutkiessa ko. prätkää. Jos tankissa olisi ollut sivullisen huomaamia veritippoja, -tahroja, tai -roiskeita, niin tokihan poliisikin olisi huomannut ne ja hyvin oletettavasti ko. verijäljen veriryhmää olisi verrattu uhrien veriryhmiin - aivan samoin kuten heihin verrattiin veripirskeitä ja -tahroja murhapaikalta löydetystä liinastakin, jonka Esko Longan äiti poliisikuulustelussa tunnisti pojalleen Kakolaan toimittamakseen ompeleeksi. Koska kyseinen tunnistus on kirjattu esitutkintapäytäkirjaan rikosylikomisario Lars Heikkilän kuulustelun yhteydessä, niin tosiasia on, että Longan äidin tunnistama liina on eittämättä painavin todiste koko kolmoismurhan tutkintamateriaalissa. Se kytkee mm. kelloja, kenkiä, takkeja ja nisupullia kassakaapiryöstöjen lomassa varastelleen Esko Longan rikospaikalle vähintään epäsuorasti. Toistaiseksi ei ole esitetty mitään, mikä kyseenalaistaisi Esko Longan äidin kertoman.

[Ross Sullivan]

NG joutui toimimaan olosuhteiden pakosta. Hän varmasti ymmärsi mustalaistunteidensa hellitettyä, että nyt tuli tehtyä virhe. Ihan ymmärrettävästi hän halusi välttää vankilan ja ryhtyi lavastustoimenpiteisiin.

Lääkäreille oli varmasti helpohkoa esittää uhria, koska ei kukaan osannut heti olettaa häntä tekijäksi. Varmasti myös väsymys ja krapula helpottivat surkean näyttelemistä.

Ainoa virhe oli vetää vammojen feikkaaminen överiksi sekä "puukotusten" että "aivovamman" osalta.

[VittoriaVetra]

Mahtavaa. Tekoälyllä rakennettua, terminologisesti “oikealta” kuulostavaa tekstiä, mutta ilman oikeaa lääketieteellistä ymmärrystä kontekstista.
Taidat olla Trumpin kannattaja. Niinhän se Trumppikin on hurahtanut tekoälyyn.

Niin, LexVeritaksen mielestä vielä keväällä tekoäly oli "tekoälyttömyys". Näin se tarina muuttuu.

Viittaamasi TS:n juttu tiivistää hyvin asioita. Olen myös jalostanut analyysia pidemmälle Bodom-osiossa keväällä ja kesällä 2025. Sen voi tiivistää niin, että on epätodennäköistä, että Nissellä oli edes keskivaikea aivovamma. Sitten vaikka olisikin, niin totaalinen, pitkäkestoinen ja tarkkarajainen muistikatkos ei ole linjassa edes keskivaikean aivovamman tapauksessa. Vielä räikeämmin Nisse on näytellyt ja valehdellut niihin väitettyihin 11 puukoniskuun liittyen.

Esitutkintapöytäkirja:

"Oikeuslääkäri Philippe Lunetta toteaa 6.4.2004 Nils Gustafssonille suorittamansa oikeuslääketieteellisen ulkotarkastuksen osalta seuraavaa:

1) Vammojen jälkitilat, jotka todennäköisemmin ovat syntyneet Bodominjärven 1960 tapahtuman yhteydessä: vasemman alaleuan seudulla arpi sopien alaleuan hampaan yhteydessä syntyneeksi jälkitilaksi, jonka alkuperäistä laatua ja syntymekanismia ei voida esitietojen ja muoto-opillisen löydöksen perusteella tarkentaa varmuudella. Edelleen vasemman kyynärvarren yläkolmanneksessa, takapuolella huonosti erottuva arpi voi sopia sijainnin perusteella sellaisen haavan jälkitilaksi, joka on nähtävissä kesäkuussa 1960 sairaalassa otetussa yhdessä valokuvassa.
2) Vammojen jälkitilat, jotka todennäköisemmin ovat syntyneet Bodominjärven tapahtuman jälkeen: vasemman kulmakarvan ja otsa-päälaen seudulla sijaitsevat arvet, jotka sopivat vuonna 1987 ja vuonna 1988 tapaturmaisesti syntyneiden ja Puolarmetsän sairaalassa hoidettujen vammojen jälkitiloiksi.
3) Vammojen jälkitilat, joita vastaavien alkuperäisten vammojen syntyaikaa ja -järjestystä ei pystytä tarkentamaan: vasemmalla päälaen- ja takaraivon seudulla sijaitsevat kolme arpea, joista kaksi sopii terävän väkivallan aiheuttamien vammojen jälkitilaksi ja kolmas ruhjehaavan
jälkitilaksi, sekä yläraajoissa ja vasemmassa alaraajassa sijaitsevat arpimaiset muutokset sopien ruhjehaavojen jälkitiloiksi.

Vanhojen vammojen selvittämiseksi pyydettiin Nils Gustafssonia koskevia potilastietoja Puolarmetsän sairaalasta, jossa Nils Gustafssonia oli hoidettu vuosina 1987 vasempaan poskipäähän tulleen haavan vuoksi ja vuonna 1988 päälaelle tulleen haavan takia. Lisäksi on pyydetty Nils Gustafssonia koskevat hoitotiedot työterveydenhuollosta (Kielotien lääkärikeskus Mehiläinen, Vantaa). Asiakirjat sisältävät Nils Gustafssonin omia selvityksiä hänen terveydentilastaan."

Saman asian voi todeta valokuvista kesältä 1960. Nisse itse kertoi/ETPTK:

"Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois (29.3.2004, s. 4)."

Tässä Bodom-tapauksessahan kävi niin, että lääkäreiden enemmistö kyllä kertoi totuuden, mutta puolustuksen hankkima (lahjoma?) todistaja sai Espoon käräjäoikeuden jostain syystä uskomaan tarinaansa.

Tsaijai näinpä..

"Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni" ..niin ja lääkärit hän eivät löytäneet päästä mitään puukoniskun jälkiä. Tässä nyt kyllä on selvä Nissen liioittelua..10-11 puukoniskua päässä...uskon ennemmin lääkäreitä jotka tutkivat Nissen kuin itsekkin itseään muistinmeneettäneeksi tituleeraavaa ja kun niistä olisi jäänyt jälkiä jos vielä oikein olisi ommeltu kiinni. mutta ei ollut.

[Ross Sullivan]

Mahtavaa. Tekoälyllä rakennettua, terminologisesti “oikealta” kuulostavaa tekstiä, mutta ilman oikeaa lääketieteellistä ymmärrystä kontekstista.
Taidat olla Trumpin kannattaja. Niinhän se Trumppikin on hurahtanut tekoälyyn.

Niin, LexVeritaksen mielestä vielä keväällä tekoäly oli "tekoälyttömyys". Näin se tarina muuttuu.

Viittaamasi TS:n juttu tiivistää hyvin asioita. Olen myös jalostanut analyysia pidemmälle Bodom-osiossa keväällä ja kesällä 2025. Sen voi tiivistää niin, että on epätodennäköistä, että Nissellä oli edes keskivaikea aivovamma. Sitten vaikka olisikin, niin totaalinen, pitkäkestoinen ja tarkkarajainen muistikatkos ei ole linjassa edes keskivaikean aivovamman tapauksessa. Vielä räikeämmin Nisse on näytellyt ja valehdellut niihin väitettyihin 11 puukoniskuun liittyen.

Esitutkintapöytäkirja:

"Oikeuslääkäri Philippe Lunetta toteaa 6.4.2004 Nils Gustafssonille suorittamansa oikeuslääketieteellisen ulkotarkastuksen osalta seuraavaa:

1) Vammojen jälkitilat, jotka todennäköisemmin ovat syntyneet Bodominjärven 1960 tapahtuman yhteydessä: vasemman alaleuan seudulla arpi sopien alaleuan hampaan yhteydessä syntyneeksi jälkitilaksi, jonka alkuperäistä laatua ja syntymekanismia ei voida esitietojen ja muoto-opillisen löydöksen perusteella tarkentaa varmuudella. Edelleen vasemman kyynärvarren yläkolmanneksessa, takapuolella huonosti erottuva arpi voi sopia sijainnin perusteella sellaisen haavan jälkitilaksi, joka on nähtävissä kesäkuussa 1960 sairaalassa otetussa yhdessä valokuvassa.
2) Vammojen jälkitilat, jotka todennäköisemmin ovat syntyneet Bodominjärven tapahtuman jälkeen: vasemman kulmakarvan ja otsa-päälaen seudulla sijaitsevat arvet, jotka sopivat vuonna 1987 ja vuonna 1988 tapaturmaisesti syntyneiden ja Puolarmetsän sairaalassa hoidettujen vammojen jälkitiloiksi.
3) Vammojen jälkitilat, joita vastaavien alkuperäisten vammojen syntyaikaa ja -järjestystä ei pystytä tarkentamaan: vasemmalla päälaen- ja takaraivon seudulla sijaitsevat kolme arpea, joista kaksi sopii terävän väkivallan aiheuttamien vammojen jälkitilaksi ja kolmas ruhjehaavan
jälkitilaksi, sekä yläraajoissa ja vasemmassa alaraajassa sijaitsevat arpimaiset muutokset sopien ruhjehaavojen jälkitiloiksi.

Vanhojen vammojen selvittämiseksi pyydettiin Nils Gustafssonia koskevia potilastietoja Puolarmetsän sairaalasta, jossa Nils Gustafssonia oli hoidettu vuosina 1987 vasempaan poskipäähän tulleen haavan vuoksi ja vuonna 1988 päälaelle tulleen haavan takia. Lisäksi on pyydetty Nils Gustafssonia koskevat hoitotiedot työterveydenhuollosta (Kielotien lääkärikeskus Mehiläinen, Vantaa). Asiakirjat sisältävät Nils Gustafssonin omia selvityksiä hänen terveydentilastaan."

Saman asian voi todeta valokuvista kesältä 1960. Nisse itse kertoi/ETPTK:

"Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois (29.3.2004, s. 4)."

Tässä Bodom-tapauksessahan kävi niin, että lääkäreiden enemmistö kyllä kertoi totuuden, mutta puolustuksen hankkima (lahjoma?) todistaja sai Espoon käräjäoikeuden jostain syystä uskomaan tarinaansa.

Tsaijai näinpä..

"Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni" ..niin ja lääkärit hän eivät löytäneet päästä mitään puukoniskun jälkiä. Tässä nyt kyllä on selvä Nissen liioittelua..10-11 puukoniskua päässä...uskon ennemmin lääkäreitä jotka tutkivat Nissen kuin itsekkin itseään muistinmeneettäneeksi tituleeraavaa ja kun niistä olisi jäänyt jälkiä jos vielä oikein olisi ommeltu kiinni. mutta ei ollut.

Nyt tulee vähän pitkä lainaustorni, mutta perustellusti, koska viittaan myös aiempaa aiempiin viesteihin.

Nisseltä löytyi päästä yksi arpi, joka oli todennäköisesti syntynyt Bodomilla: "vasemman alaleuan seudulla arpi sopien alaleuan hampaan yhteydessä syntyneeksi jälkitilaksi, jonka alkuperäistä laatua ja syntymekanismia ei voida esitietojen ja muoto-opillisen löydöksen perusteella tarkentaa varmuudella". Tosin sekin on voinut syntyä siten, että on löyty hammas poskesta läpi.

Jos NG:tä olisi lyöty puukolla 11 kertaa kasvoihin, niin näiden arpien pitäisi edelleen olla havainnoitavissa. LexVeritaksen ja JasseHameksen mmukaan selityksenä on se, että poliisi olisi kertonut NG:lle, että häntä on lyöty puukolla päähän ja, että NG olisi lehdestä lukenut tulleensa puukotetuksi. Käsittääkseni tämä tarkoittaa samalla, että NG:llä ei ole ollut peiliä käytettävissään, mikä vaikuttaa kyllä suoraan sanottuna miltei mahdottomalta olosuhteelta.

[VittoriaVetra]

En harrasta trollausta kuten ehkä jotkut täällä..toki joku voi suivaantua eriävistä mielipiteistä ja ottaa sen trollauksena johon syytön ja sillä sipuli olen.
Ensiksikin...Ei niiden Nilssin turpiinsa saamis vammoja ole pakko ollut syntyä telttakankaan läpi vaan aikaisemmin ja sen johdosta kun turpiinsa on saanut niin lähtenyt mopo lapasesta.

Toiseen kysymykseen:

Mäki on kuollut päähän kohdistuneiden iskujen aiheuttaman kallonmurtuman
seurauksena syntyneeseen aivojen ruhjevammaan.

Niin Mäen vammat pahemmat kuitenkin kuin Nilssin...

En kyllä ymmärrä että jotkut niin vahvasti ovat sitä mieltä että Nisse ei ole voinut olla missään nimessä tekijä...itse katson tätä avoimin silmin. En ole vielä päässyt perehtymään noihin muihin tappajaoletettuihin. Voi olla että joku muu on tappaja... mutta miten tätä juttua ei ainakaan ratkaista on se että otetaan heti alkuun kärkäs mielipide että asia meni tai ei mennyt niin ja sillä sipuli.

Tää on viesti ja sinun sanoma on tässä hyvä! Ja olen kanssasi samaa mieltä. Itse olen täysin avoimin mielin edelleen tässä jutussa että kuka tai ketkä ovat syyllisiä näihin murhiin. Silloin 2004 kun tää keissi avattiin kunnolla tämä tapaus ihan haudat avaamalla olin aivan varma että Noniin tietenkin Nissehän ne teki! Ja olisin jopa toivonut että se asia olisi niin ollut. Mutta tänä päivänä ku itse olen perehtynyt asiaan huomaan asioita jotka enemmän puoltavat Nissen syyttömyyttä. Kuten esimerkiksi Nissen veri, jotai löytyi paljon teltan sisältä, sieltä missä hän kertoi menneensä nukkumaan. Ei telttakankaan päältä. Verinen ja spermainen tyynyliinäkäärö, joka löytyi teltan vierestä. Dna tutkimuksissa todettu ettei veri ja siemenneste kuulu kellekkään näistä uhreista. Teltalla ennen klo 6 nähny vaalea-asuinen henkilö joka ei voinut vaatetuksen takia olla Nisse, joka kiireesti poistui paikalta lintubongareiden hänet nähdessään. Miten esimerkiksi nämä seikat sattumalta tuolla paikalla olisi ollut jos Nisse olisi syyllinen? Sattumaltako ne sinne olisi tullut?
Kaikki kommentit ovat mielenkiintoisia. Itse ainakin pyrin avoimin mielin muiden mielipiteitä täällä lukemaan vaikka omani vahvasti tänä päivänä on se että Nisse on syytön.
Siitä haluaisin kyllä vielä kuulla mitä Ross Sullivan sanoi että moottoripyöristä olisi löytynyt verta! Mikä tämä juttu on ja miksei siitä mainita missään!? Haluaisin siitä kuulla lisää!

Kiitos ja kyllä mielestäni on mielenkiintoista lukea erilaisia spekulaatioita mitä on ehkä voinut tapahtua jne. Ja erilaisia spekulaatioita kuka on voinut tehdä ja miten ja miksi jne. Sieltä voi joskus tulla ihan oikeasti potentiaalisia tapahtumakuvauksia esille.

Tuo muistin menetys on kyllä mielenkiintoinen ja juurikin siksi että kun kaikki on vähän mahdollista siinä. Joskus olen ajatellut että miten Nisse voi muistaa esim sellaisen että Seppo pysähtyi kioskille ja Nisse ja Björklund kyydissään ajoi suoraan telttapaikalle. Kertoi että Seppo osti jäätelöä.
Että miten voi muistaa noin yksityiskohtaisen asian joka ei kuitenkaan ollut mitenkään ihmeellinen asia...jonka esim minä olisin voinut jo unohtaa kun tapahtuneesta oli vuosikymmeniä... mutta ei muista sitten itse sitä surmatapahtumaa.

Kyllä voi olla niin että muisti voi tehdä tepposet (vai mattiset ehheh) jos on todistanut todella raakaa murhaa. Että jos itse olisi tehnyt murhan niin onko siinä sitten niin adrenaliiniryöpyn vallassa että pääkoppa pimenee täysin ja sen jälkeen palaa kuin transsista takaisin tähän maailmaan....Nää on jänniä juttuja kyllä.
Mutta sitten taas jos on tapahtunut esim onnettomuus ja sulta lähtee taju vähäksi aikaa. On ihmisiä jotka muistavat tarkasti kaikki hetket juuri siihen asti kunnes mennyt taju. Ja sitten on niitä jotka ei välttämättä muista yhtään mitään mitä juuri sitä hetkeä ennenkyin taju meni ..muistaa vain että makasi maassa kun heräsi mutta ei muista miten oli kävellyt esim kukkulan huipulle josta kaatunut tms.

[LexVeritas]

Lunetta toteaa Gustafssonilla olleen päässään terävän väkivallan jälkitiloiksi sopivia arpia, joiden syntymistä Bodomilla Lunetta ei kiistä. Myös Gustafssonin poskihaavojen syntymekanismi on tuntematon. Lunettan uskottavuuden tuhoaa osin se, ettei hän osannut yhdistää Gustafssonin vasemmassa ohimossa havaitsemaansa arpea Gustafssonilla kesäkuussa 1960 Bodomin tapahtumien yhteydessä diagnosoituun vasemman ohimon ruhjehaavaan, joka esitutkintapöytäkirjan johdannon (sivu 42) mukaan hoidettiin ompelein.

Asiatietoa muistiaukosta:

https://www.aivovammaliitto.fi/wp-conte ... 6s_web.pdf

Vammaan liittyvät tajuttomuus ja muistiaukko ovat tärkeitä
arvioitaessa vamman vakavuutta ja sen ennustetta. Tajuttomuus
tarkoittaa, että potilas on puheelle reagoimaton. Vammautunut
itse ei voi tietää, onko hän ollut tajuttomana vai onko hänellä
vain muistiaukko tapahtumista. Tajuttomuuden toteaminen
edellyttää siis silminnäkijää. Tajunnan aleneman astetta
mitataan Glasgowin kooma-asteikolla (GCS). Tällä asteikolla
tajunta voi vaihdella syvästä tajuttomuudesta (lukema 3) täysin
kirkkaaseen tajuntaan (lukema 15). Arvion tekee yleensä sekä
sairaankuljettaja että ensiavun henkilökunta.

Vamman jälkeinen muistiaukko (posttraumaattinen
amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se
ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa,
vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat
puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta
on joku hämärä muistikuva. Sitten saattaa olla täysin
pimeää aikaa, jonka jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä
muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti
palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on
tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä
sekavuus, ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.

Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen
pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta,
ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri
lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko
merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa
edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein
ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan
muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.
Pitää muistaa, että sekä tajunnan alenemaan että
muistiaukon kestoon voi vaikuttaa erilaisia sekoittavia
tekijöitä, jotka vaikeuttavat niiden arviointia. Tällaisia
ovat esimerkiksi vakavat muut vammat, potilaalle tehdyt
leikkaukset, voimakkaat lääkitykset tai päihtymystila
vammautumisen aikana. Myös psyykkisellä mekanismilla
syntyvä muistikatko on mahdollinen lähinnä voimakkaasti
järkyttävien onnettomuuksien yhteydessä. Niinpä
aivovamman vakavuuden luokitteluun liittyy usein
epävarmuutta, joka täytyy ottaa huomioon myös
arvioitaessa vamman toipumisennustetta

[VittoriaVetra]

Tälläisiä kysymyksiä tuli heti mieleen tästä casesta:

Pystyykö ihminen valehtelemaan muististaan?

Saako lääkäri kiinni ihmisen joka valehtelee muistamattomuudestaan? (Tähän tarvitaan varmasti kaikenlaisia erilaisia neuropsykologian testejä)

Tehtiinkö Nilsille näitä testejä?

Olivatko sen ajan tajuttomuuden ja muistin tutkinta kuinka 100% varmoja tai “sataprosenttisesti oikein?

Entä pystytäänkö nykyisin tekemään testejä joista kävisi ilmi oliko hänellä muistikatko?


Nykyään on varmasti täysin mahdotonta varmuudella enää todeta että valehti tai ei valehdellut... muisti tai ei muistanut...Lost case siinä mielessä juu.

[LexVeritas]

Mikään ei viittaa siihen, että Gustafssonin muistiaukko olisi teeskennelty. Yksikään Gustafssonia hoitaneista ammattilaisista ei ole koskaan esittänyt sellaisia väitteitä, vaan päinvastoin. Gustafssonin aivovammaan nähden hänen muistiaukkonsa on oppikirjamaisen tyypillinen, etenkin kun sen väitettyä "epäilyttävää tarkkarajaisuutta" ei voida mitenkään todistaa.

[Ross Sullivan]

Tälläisiä kysymyksiä tuli heti mieleen tästä casesta:

Pystyykö ihminen valehtelemaan muististaan?

Saako lääkäri kiinni ihmisen joka valehtelee muistamattomuudestaan? (Tähän tarvitaan varmasti kaikenlaisia erilaisia neuropsykologian testejä)

Tehtiinkö Nilsille näitä testejä?

Olivatko sen ajan tajuttomuuden ja muistin tutkinta kuinka 100% varmoja tai “sataprosenttisesti oikein?

Entä pystytäänkö nykyisin tekemään testejä joista kävisi ilmi oliko hänellä muistikatko?


Nykyään on varmasti täysin mahdotonta varmuudella enää todeta että valehti tai ei valehdellut... muisti tai ei muistanut...Lost case siinä mielessä juu.

On katsottu, että muistijälkitesti ei ole Suomessa riittävää näyttöä, eikä Nisselle ole sellaista teetetty. Veikkaan, että siinä olisi käynyt ns. Auerit.

"Olivatko sen ajan tajuttomuuden ja muistin tutkinta kuinka 100% varmoja tai “sataprosenttisesti oikein?" Enemmänkin kysymys lienee, että olivatko ne 100% epävarmoja. Vastaus on, että olivat. 60-luvun vammadiagnoosit perustuvat lähes täysin lääkärin ulkoiseen havainnointiin ja potilaan kertomuksiin.

2000-luvulla Nisseä kuvattiin eikä aivovammasta ollut mitään näyttöä. Siitä aivovammasta (edes keskivaikeasta) ei ole mitään näyttöä, kuten Hirvensalo asian oikeudessa tiivistikin. Sitten lisäksi on niin, että Nissen totaalinen, tarkkarajainen ja pitkäkestoinen black-out on erittäin epätodennäköinen vielä siinäkin tapauksessa, että hänellä olisi ollut keskivaikea aivovamma (, josta ei siis ole mitään näyttöä).

[LexVeritas]

Gustafssonin vasemman korvan yläpuolella ohimon-päälaen alueella sijainneen, ompeleita vaatineen ruhjehaavan ja hänellä diagnosoidun aivoruhjeen kontekstissa:

"Aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan
toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa."

Miten arvioit ko. löydöstä, tekoäly? Viittaako löydös lievään vai keskivaikeaan aivovammaan?

Tämä on historiallisesti erittäin kiinnostava ja lääketieteellisesti selkeä merkintä. On tärkeää huomata, että vuonna 1960 EEG (aivosähkökäyrä) oli käytännössä ainoa tapa "nähdä" aivojen sisään, sillä tietokone- ja magneettikuvauksia (CT ja MRI) ei ollut vielä olemassa.
Tuo kuvaus on hyvin vahva viite siitä, että kyseessä on ollut keskivaikea aivovamma, ei pelkkä lievä aivotärähdys.

Mitä "laaja-alainen hitaan toiminnan alue" tarkoitti vuonna 1960?

Kun EEG-lausunnossa puhutaan "hitaasta toiminnasta" (usein delta- tai theta-aaltoja), se on merkki aivokudoksen toimintahäiriöstä tai vauriosta.
Vaurion merkki: Terveet aivot tuottavat valveilla nopeaa alfa- ja beeta-aaltoa. Jos iskun saaneella alueella näkyy 11 päivää myöhemmin hidasta aaltoa, se tarkoittaa, että aivot eivät kyseisellä alueella toimi normaalisti. Se on sähköinen vastine "aivojen ontumiselle".
Diffuusirajainen (epätarkkarajainen): Tämä kertoo siitä, että vamma ei ole ollut vain neulanpiston kokoinen, vaan isku on vaikuttanut laajaan osaan vasenta aivolohkoa.
Vasen aivopuolisko: Koska häiriö on ollut vasemmalla, se on todennäköisesti vaikuttanut kielellisiin toimintoihin, muistiin ja oikean puolen hienomotoriikkaan.

Miksi tämä luokiteltaisiin nykyään keskivaikeaksi?

Vaikka vuonna 1960 termistö on voinut olla erilaista (saatettiin puhua esimerkiksi "vakavasta aivotärähdyksestä" tai "aivokontuusiosta"), nykykriteereillä vamma olisi vähintään keskivaikea, koska:
Häiriön kesto: 11 päivää onnettomuuden jälkeen näkyvä selkeä EEG-muutos ylittää lievän vamman rajat (lievässä vammassa EEG normalisoituu yleensä muutamassa päivässä).

Muistiaukko: Jos tähän on liittynyt päivien mittainen muistiaukko (kuten aiemmin pohdimme), se vahvistaa luokituksen.

Paikallinen löydös: Laaja-alainen paikallinen häiriö viittaa siihen, että kyseessä on ollut aivoruhje (contusio cerebri), vaikka sitä ei olisi pystytty silloisella tekniikalla kuvantamaan.

Merkitys myöhemmällä iällä

Aivovammoilla, jotka on saatu ennen nykyaikaista diagnostiikkaa, voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka tulevat esiin vasta vuosikymmenten päästä (esim. uupumusalttius tai muistioireiden korostuminen ikääntyessä). Vuonna 1960 hoitona oli usein vain pitkä lepo pimeässä huoneessa, mikä oli sinänsä hyvä, mutta nykyisin tiedämme, että tällaiset vammat vaativat usein tarkempaa seurantaa.


Olisiko kyseisen löydöksen jälkitila saatu varmuudella näkyviin 45 vuotta myöhemmin modernein kuvantamismenetelmin?

Vastaus on ei välttämättä. Vaikka moderni kuvantaminen on kehittynyttä, on täysin mahdollista, että 45 vuotta myöhemmin tehty magneettikuvaus (MRI) tai tietokonekuvaus (CT) näyttäisi "normaalilta", vaikka vamma olisi aikanaan ollut keskivaikea.
Tämä on yleinen haaste vanhojen aivovammojen todentamisessa. Tässä ovat keskeiset syyt, miksi löydös voi jäädä näkymättömiin tai olla epävarma:

1. Aivojen kyky korjautua ja muovautua
Aivot ovat elävä elin, joka pyrkii korjaamaan vaurioita. Vuosikymmenten kuluessa:
Pienet verenvuodot ja ruhjeiden jättämät jäljet voivat imeytyä pois.
Aivokudos voi arpeutua niin hienovaraisesti (glioosi), ettei se erotu tavallisessa magneettikuvassa.
Aivoselkäydinneste voi täyttää mahdollisesti kadonneen kudoksen tilan, jolloin rakenne näyttää päällepäin ehjältä.

2. Mikroskooppiset vauriot (DAI)
Keskivaikeissa vammoissa suurin vaurio tapahtuu usein hermosäikeiden tasolla (diffuusi aksonivaurio). Nämä ovat mikroskooppisia venymisiä ja katkeamisia, jotka aiheuttavat tuon vuonna 1960 havaitun sähköisen häiriön, mutta ne eivät jätä sellaista jälkeä, jonka nykyinenkään perusmagneettikuva saisi varmuudella näkyviin 45 vuotta myöhemmin.

3. Ikääntymisen vaikutus tulkintaan
Kun vammasta on kulunut 45 vuotta, kuvissa näkyy usein ikääntymiseen liittyviä muutoksia, kuten:
Aivokammioiden lievää laajenemista.
Valkean aineen muutoksia (pieniä kirkkaampia pisteitä).
Lääkärin on erittäin vaikea sanoa varmuudella, onko jokin muutos peräisin vuoden 1960 iskusta vai luonnollisesta ikääntymisestä tai esimerkiksi verenpaineen aiheuttamista muutoksista.

Milloin se näkyisi?

Jälkitila näkyisi varmuudella vain, jos vamma on ollut niin raju, että se on aiheuttanut:
Kudoskatoa (enkefalomalasia): Selkeä "reikä" tai kuoppa aivokudoksessa kyseisellä alueella.
Hemosideriini-jälkiä: Jos ruhjeeseen liittyi merkittävä verenvuoto, rautajäämät voivat näkyä erikoismagneettikuvauksissa (SWI- tai T2*-kuvissa) läpi elämän.

Yhteenveto

Vuoden 1960 EEG-löydös (laaja-alainen hidas toiminta 11 vrk vamman jälkeen) on lääketieteellisesti erittäin painava todiste keskivaikeasta vammasta, vaikka myöhempi kuvantaminen olisi puhdas. EEG tallensi aivojen toiminnallisen tilan "itse teossa", kun taas myöhempi MRI katsoo vain rakenteita vuosikymmenten päästä.
Jos lääketieteellisessä arviossa pohditaan nykyään vammautumisen astetta, tuo vanha EEG-lausunto on usein arvokkaampi dokumentti kuin uusi puhdas kuva.

[VittoriaVetra]

Tälläisiä kysymyksiä tuli heti mieleen tästä casesta:

Pystyykö ihminen valehtelemaan muististaan?

Saako lääkäri kiinni ihmisen joka valehtelee muistamattomuudestaan? (Tähän tarvitaan varmasti kaikenlaisia erilaisia neuropsykologian testejä)

Tehtiinkö Nilsille näitä testejä?

Olivatko sen ajan tajuttomuuden ja muistin tutkinta kuinka 100% varmoja tai “sataprosenttisesti oikein?

Entä pystytäänkö nykyisin tekemään testejä joista kävisi ilmi oliko hänellä muistikatko?


Nykyään on varmasti täysin mahdotonta varmuudella enää todeta että valehti tai ei valehdellut... muisti tai ei muistanut...Lost case siinä mielessä juu.

On katsottu, että muistijälkitesti ei ole Suomessa riittävää näyttöä, eikä Nisselle ole sellaista teetetty. Veikkaan, että siinä olisi käynyt ns. Auerit.

"Olivatko sen ajan tajuttomuuden ja muistin tutkinta kuinka 100% varmoja tai “sataprosenttisesti oikein?" Enemmänkin kysymys lienee, että olivatko ne 100% epävarmoja. Vastaus on, että olivat. 60-luvun vammadiagnoosit perustuvat lähes täysin lääkärin ulkoiseen havainnointiin ja potilaan kertomuksiin.

2000-luvulla Nisseä kuvattiin eikä aivovammasta ollut mitään näyttöä. Siitä aivovammasta (edes keskivaikeasta) ei ole mitään näyttöä, kuten Hirvensalo asian oikeudessa tiivistikin. Sitten lisäksi on niin, että Nissen totaalinen, tarkkarajainen ja pitkäkestoinen black-out on erittäin epätodennäköinen vielä siinäkin tapauksessa, että hänellä olisi ollut keskivaikea aivovamma (, josta ei siis ole mitään näyttöä).

60-luvulla Suomessa taisi jäädä montakin rikosta selvittämättä.. järjestelmä ei ollut kehittynyt.
Tuo että siihen aikaan vammadiagnoosit perustui niin paljon potilaan kertomuksiin on kyllä ollut niin..huh huh. Ja silminnäkijöitä on ollut..joita uskotaan...siihen aikaan sensaationhakuisuus on ollut aivan eri sfääreissä mitä nykyään. Jokainen on halunnut olla pala isoa juttua... mutta niin toki voi olla joukossa myös niitä jotka oikeasti ovat nähneet jotain .

[LexVeritas]

Niin, onhan se jo huomattu, että tämä Gustafssonia raivotautisesti lynkkaava joukko ei voi mitenkään ymmärtää/hyväksyä, että jos ihminen saa aivovamman, niin muistiaukko voi usein käsittää hetkiä, jolloin ihminen on ollut tajuissaan. Tästä on jankutettu niin monta kertaa, että nähdäkseni tuo ei välttämättä enää selity trollaamisella, vaan todennäköisempi selitys on esimerkiksi mielisairaus ja/tai -häiriö.

Tuo on kyllä ihan totta, ja aina vaan muistiaukko ja tajuttomuus sotketaan keskenään. Keskivaikeaan aivovammaan tyypillisesti liittyvä muistiaukko kestää 1-7 vrk ja tajuttomuuden kesto on 0,5 - 6 tuntia.

Lisään tähän, että Gustafssonin yli puolen tunnin tajuttomuus sekä 3-4 päivän muistiaukko on lääketieteen ja dokumentaation mukaan vähintään mahdollinen. Edes syyttäjien lääkäritodistajat Hirvensalo ja Öhman eivät oikeudessa kiistäneet tätä.

[JasseHames]

Potilaan omiin kertomuksiin ei perustunut esimerkiksi röntgenkuvien perusteella tehty kallonmurtumadiagnoosi ja aivoselkäydinnesteen vuotaminen nenästä. Eli täysin hourupäistä tekstiä jälleen kerran ja ties kuinka monennetta kertaa lyhyen ajan sisällä.

Muistiaukon tarkempaa pituutta taas ei pystytä tänäkään päivänä todentamaan muuten kuin potilaan oman kertomuksen perusteella.

[VittoriaVetra]

Tälläisiä kysymyksiä tuli heti mieleen tästä casesta:

Pystyykö ihminen valehtelemaan muististaan?

Saako lääkäri kiinni ihmisen joka valehtelee muistamattomuudestaan? (Tähän tarvitaan varmasti kaikenlaisia erilaisia neuropsykologian testejä)

Tehtiinkö Nilsille näitä testejä?

Olivatko sen ajan tajuttomuuden ja muistin tutkinta kuinka 100% varmoja tai “sataprosenttisesti oikein?

Entä pystytäänkö nykyisin tekemään testejä joista kävisi ilmi oliko hänellä muistikatko?


Nykyään on varmasti täysin mahdotonta varmuudella enää todeta että valehti tai ei valehdellut... muisti tai ei muistanut...Lost case siinä mielessä juu.

On katsottu, että muistijälkitesti ei ole Suomessa riittävää näyttöä, eikä Nisselle ole sellaista teetetty. Veikkaan, että siinä olisi käynyt ns. Auerit.

"Olivatko sen ajan tajuttomuuden ja muistin tutkinta kuinka 100% varmoja tai “sataprosenttisesti oikein?" Enemmänkin kysymys lienee, että olivatko ne 100% epävarmoja. Vastaus on, että olivat. 60-luvun vammadiagnoosit perustuvat lähes täysin lääkärin ulkoiseen havainnointiin ja potilaan kertomuksiin.

2000-luvulla Nisseä kuvattiin eikä aivovammasta ollut mitään näyttöä. Siitä aivovammasta (edes keskivaikeasta) ei ole mitään näyttöä, kuten Hirvensalo asian oikeudessa tiivistikin. Sitten lisäksi on niin, että Nissen totaalinen, tarkkarajainen ja pitkäkestoinen black-out on erittäin epätodennäköinen vielä siinäkin tapauksessa, että hänellä olisi ollut keskivaikea aivovamma (, josta ei siis ole mitään näyttöä).

60-luvulla Suomessa taisi jäädä montakin rikosta selvittämättä.. järjestelmä ei ollut kehittynyt.
Tuo että siihen aikaan vammadiagnoosit perustui niin paljon potilaan kertomuksiin on kyllä ollut niin..huh huh. Ja silminnäkijöitä on ollut..joita uskotaan...siihen aikaan sensaationhakuisuus on ollut aivan eri sfääreissä mitä nykyään. Jokainen on halunnut olla pala isoa juttua... mutta niin toki voi olla joukossa myös niitä jotka oikeasti ovat nähneet jotain .

Noista silminnäkijöistä tulikin vielä mieleen, että onhan se tutkittu juttu että silminnäkijähavainnot ovat usein virheellisiä. Jos viisi henkilöä näkevät saman ihmisen, ja heiltä kysytään puolen tunnin jälkeen miltä tämä ihminen näytti, tulee todennäköisesti viisi toisistaan poikkeavaa vastausta.