Suomen kieli Suomessa

[Barbie]

Jo vuonna 1923 kehotettiin Iltalehdessä vaatimaan suomenkielistä palvelua. Kuinka monta vuotta ihmiset vielä jaksavat muistutella, että Suomessa puhutaan suomea? Luulisi sen olevan itsestäänselvä asia, mutta ei ole.
Suosittelen muutenkin selailemaan noita digitoituja aikakauslehtiä ja kirjoja, historia tuntuu toistavan itseään.
Lehtileike 28.5.1923: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 252?page=5

[aivoriihi]

Liitto varoitti ongelmasta, nyt jyrähtää Rydman: ”Se on mitä vakavin potilas­turvallisuus­kysymys”

Wille Rydmanin mukaan kyse on myös työssä jaksamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) penää, että terveydenhuollon ammattilaisten tulee osata sujuvasti suomea tai ruotsia.

– Se on mitä vakavin potilasturvallisuuskysymys. Se on myös työssäjaksamiskysymys hoivahenkilökunnalle. Tällä hetkellä moni hoitaja ylikuormittuu joutuessaan jatkuvasti opastamaan tai korjaamaan kielitaidottoman kollegan virheitä, Rydman kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

– Maahanmuutosta ei ole ratkaisuksi henkilöstötarpeeseen – pahimmillaan se vain syventää ongelmia.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super varoitti tammikuussa, että vieraskielisten hoitajien heikko kielitaito aiheuttaa paljon vaaratilanteita ja potilasvahinkoja.

Tieto kävi ilmi Superin jäsenkyselystä, johon vastasi 3 300 liiton jäsentä. Suurin osa kyselyyn vastanneista koki, ettei vieraskielisten työntekijöiden kielitaito ole riittävä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla pitää olla työtehtävien edellyttämä, riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito joko suomen tai ruotsin kielessä.

----

Super kertoi tammikuussa olevansa huolissaan siitä, etteivät työnantajat varmista rekrytoitavien työntekijöiden kielitaitoa velvoitteen mukaisesti.
----

Koko artikkeli: https://www.is.fi/politiikka/art-2000011889821.html

[aumari]

Jo vuonna 1923 kehotettiin Iltalehdessä vaatimaan suomenkielistä palvelua. Kuinka monta vuotta ihmiset vielä jaksavat muistutella, että Suomessa puhutaan suomea? Luulisi sen olevan itsestäänselvä asia, mutta ei ole.
Suosittelen muutenkin selailemaan noita digitoituja aikakauslehtiä ja kirjoja, historia tuntuu toistavan itseään.
Lehtileike 28.5.1923: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 252?page=5

Oliko vielä tuolloin käytössä venäjä?

[Solttuetsivä]

Jo vuonna 1923 kehotettiin Iltalehdessä vaatimaan suomenkielistä palvelua. Kuinka monta vuotta ihmiset vielä jaksavat muistutella, että Suomessa puhutaan suomea? Luulisi sen olevan itsestäänselvä asia, mutta ei ole.
Suosittelen muutenkin selailemaan noita digitoituja aikakauslehtiä ja kirjoja, historia tuntuu toistavan itseään.
Lehtileike 28.5.1923: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 252?page=5

Oliko vielä tuolloin käytössä venäjä?

Ei ollut kovin paljoa venäjänkieltä tuohon aIkaan,
Suuri osa oli 1918 tapettu tai lähteneet pakosalle jotka ei osannut lausua oikein: yksi, kaksi, kolme vaan sanoi Juksi(tai Iuksi), kaksi, kolme
Esimerkiksi Viipurissa ammuttiin kaikki jotka pysäytettäessä eivät osanneet yksi, kaksi, kolme vaan tuli tuo Juksi/Iuksi.
Venäjänkielessä kun ei ole suomenkielistä Y äännettä niin venäjänkielinen ei osaa lausua oikein suomenkielisiä sanoja joissa on Y-kirjain.

1920-luvulla noin 20% kaupunkien asukkaista oli ruotsinkielisiä.
Helsingissä ruotsinkielisiä oli jopa 33%.
Vielä 1800-luvun puolella Helsingissä yli 50% oli ruotsinkielisiä. 1870 Helsingissä 57% oli ruotsinkielisiä.
Esimerkiksi Töölö oli lähes täysin ruotsinkielistä aluetta. Vielä nykyäänkin Töölössä on paljon vanhuksia jotka eivät osaa Suomea.

[Private dick]

Oliko vielä tuolloin käytössä venäjä?

Parempi veikkaus olisi ruotsin kieli.

[Solttuetsivä]

Ruotsinkieli oli Suomen virallinen kieli 1902 asti, suomenkieli ei ollut aiemmin Suomen virallinen kieli.

1922 säädettiin laki, että suomenkieli tuli Suomen viralliseksi kieleksi ruotsinkielen rinnalla.
Eli nuo tuon aikaiset kirjoitukset lehdissä liittyvät tähän 1922 lakiin suomenkielen asemasta Suomen virallisena kielenä.
Ääriajattelijat kun halusivat nyt suomenkielen ainoaksi viralliseksi kieleksi Suomessa.

[Solttuetsivä]

Esimerkiksi Viipurissa ammuttiin kaikki jotka pysäytettäessä eivät osanneet yksi, kaksi, kolme vaan tuli tuo Juksi/Iuksi.
Venäjänkielessä kun ei ole suomenkielistä Y äännettä niin venäjänkielinen ei osaa lausua oikein suomenkielisiä sanoja joissa on Y-kirjain.

Neuvostoliitto ei sodan aikana lähettänyt venäjänkielisiä desantteja koska he olisivat heti paljastuneet tuon Y-kirjaimen ääntämisen takia.
Ja desanteiksi värvättiin suomenkielisiä.

Tämä on käytössä tunnistukseen myös Ukrainassa.
Koska ukrainankielessä on käytössä y-kirjain ja y-kirjain äänne.
Varsinkin pimeällä jos siviili lähestyy ukrainalaisiasotilaita niin siviilin täytyy sanoa esimerkiksi "limppu" ="paljanytsja".

Televisiosarjassa - He jotka jäivät -
6-osainen sarjan jakso 2, Eläintarha.
Max niminen henkilö lähtee Kiovan lähellä olevalta eläintarhalta hakemaan apua.
Kohtaa soutaessa sotilaita pimeällä.
Kun Max huutaa ukrainalaisille sotilaille olevansa ukrainalainen siviili, niin sotilaat käskee häntä sanomaan tuon limppu-sanan.

He jotka jäivät, osa 2, Eläintarha. Kohdasta 32:00 eteenpäin.
https://areena.yle.fi/1-65334823

[Barbie]

Jo vuonna 1923 kehotettiin Iltalehdessä vaatimaan suomenkielistä palvelua. Kuinka monta vuotta ihmiset vielä jaksavat muistutella, että Suomessa puhutaan suomea? Luulisi sen olevan itsestäänselvä asia, mutta ei ole.
Suosittelen muutenkin selailemaan noita digitoituja aikakauslehtiä ja kirjoja, historia tuntuu toistavan itseään.
Lehtileike 28.5.1923: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 252?page=5

Oliko vielä tuolloin käytössä venäjä?

Vuonna 1923 Suomen kielellinen tilanne oli vakiintumassa itsenäistymisen (1917) ja ensimmäisen kielilain (148/1922) myötä, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 1923.

Tässä ovat keskeiset piirteet 1920-luvun alun kielitilanteesta:
Kansalliskielet: Vuoden 1922 kielilaki määritteli Suomen kansalliskieliksi suomen ja ruotsin. Laki takasi kansalaisille oikeuden käyttää omaa kieltään virastoissa ja oikeuslaitoksessa.

Kielitaistelu: 1920-luvulla käytiin aktiivista kielitaistelua. Suomenkielisten osuus väestöstä oli kasvussa, ja he vaativat vahvempaa asemaa ruotsin kielen pitkään kestäneen dominanssin sijaan.

Muut kielet: Suomessa puhuttiin laajasti myös karjalaa (erityisesti itärajan tuntumassa), saamea Lapissa sekä venäjää, jonka asema oli heikentynyt itsenäistymisen jälkeen.

Tekoälyn mukaan ruotsin takia suomalaiset vaativat oman, suomen aseman parantamisen

[Solttuetsivä]

1800-luvulla ja 1900-luvun alussa:

Koulut ja korkeammat opiskelut käytiin ruotsinkielisinä.
Hallintokieli oli ruotsi.

Ruotsinkieliset osasivat kirjoittaa, lukea ja laskea.
Suomenkieliset osasivat heikosti kirjoittaa, lukea ja laskea.

Vuonna 1866 aloitettiin kansakoulujen perustaminen kiertokoulun tilalle.

Maaseudulla ja kaupunkien köyhät (= suomenkieliset) vastustivat kouluja ja eivät laittaneet lapsiaan kouluun.
Suomenkielisten mielestä kansakoulun uskottiin opettavan lapset laiskoiksi ja totuttavan heidät kirjoihin ruumiillisen työn sijasta.
Talonpojat eivät halunneet tehdä lapsistaan herroja ja kauhistelivat silloisen koulutuksen vaatimattomiakin kuluja.

Hiljalleen kansakouluja kuitenkin perustettiin lisää ja myös suomenkieliset alkoivat osallistua opetukseen.
Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1922 ja myös suomenkielisten oli pakko laittaa lapset kansakouluun.
Mitään oppivelvollisuusikää ei ollut vaan oli määritelty joitakin asioita jotka oli opittava.