Ilmeisesti lapsi ja vankilakierre ei liittynytkään koskelan teinisurmaajiin vaan lapsi salon murhasta tuomittu nuori nainen ja vankilakierre niklas mäki 2020 heinäkuussa taposta.Haarukka kirjoitti: Su Helmi 15, 2026 8:29 pm Iltalehti plussassa oli näistä veijareista juttu, viitsisikö joku kopsata jutun tänne? Yhdellä ilmeisesti lapsi ja toisella vankilakierre.
Kusi-Veetin uusi yhdyssanasukunimi oli jossain vaiheessa sellainen, että alkuosa oli alue, jolla kasvatetaan viljelykasveja ja loppuosa yleisesti juhlapäivinä lahjaksi annettu kukka. Sitä en tiedä, onko vaihtanut nimeä uudestaan.Makita kirjoitti: To Huhti 02, 2026 9:42 pm Eikö näiden ihmisroskien uusia nimiä todellakaan ole eikä saatu selville?
Onhan noita ihmisiä, jotka varsinkin nimettöminä ja korvausta vastaan puhuvat.Captain Hastings kirjoitti: La Huhti 04, 2026 11:17 pm Itseäni kiinnostaa, miten joku voi ylipäätään saada selville henkilöiden uudet nimet? Tai miten IS on noinkin paljon saanut kaivettua tietoa tyypeistä?
Ainakin IS:llä on takana journalismileima ja osaaminen tehdä tietopyyntöjä, tukeutuen lakipykäliin.Captain Hastings kirjoitti: La Huhti 04, 2026 11:17 pm Itseäni kiinnostaa, miten joku voi ylipäätään saada selville henkilöiden uudet nimet? Tai miten IS on noinkin paljon saanut kaivettua tietoa tyypeistä?
Kysyt ihan tosissasi vai?Captain Hastings kirjoitti: La Huhti 04, 2026 11:17 pm Itseäni kiinnostaa, miten joku voi ylipäätään saada selville henkilöiden uudet nimet? Tai miten IS on noinkin paljon saanut kaivettua tietoa tyypeistä?
Voi olla, että lyhyt tuomio ei aina paljastukaan. Jos on pidempään istunut, niin sitä on hankalaa piilottaa.aivoriihi kirjoitti: Pe Huhti 03, 2026 6:34 am Milloin rikosrekisteri tarkistetaan?
Työnantajalla ei useimmiten ole edes oikeutta ottaa selvää työntekijänsä mahdollisesta rikostaustasta.
Koskelan teinisurmasta tuomitun pojan työpaikka herätti sosiaalisessa mediassa paljon keskustelua siitä, miten murhasta tuomittu on voinut työllistyä kauppaan.
IS kertoi keskiviikkona julkaistussa laajassa artikkelissa Koskelan teinisurmaajien elämästä vankilasta vapautumisen jälkeen. Jutussa kerrottiin muun muassa, että nuorin pojista on työskennellyt koulutussopimuksella helsinkiläisessä tavaratalossa.
Tosiasiassa työnantajalla ei monessa tapauksessa ole edes oikeutta selvittää työntekijän rikostaustaa.
Oikeusrekisterikeskuksen mukaan rikosrekisteritiedot ovat salassa pidettäviä ja niitä luovutetaan ainoastaan rikosrekisterilaissa säädettyihin tarkoituksiin. Työnantajalla on lain mukainen peruste tarkastaa työntekijänsä rikosrekisteriote ainoastaan lasten, iäkkäiden ja vammaisten kanssa toimimista koskevissa tehtävissä.
Näissäkin tapauksissa edellytyksenä on, että työhön kuuluu olennaisesti ja pysyvästi työskentely kyseisten ryhmien kanssa. Esimerkiksi lasten kohtaaminen satunnaisesti asiakastyössä kirjaston virkailijana ei tätä kriteeriä täytä.
Myös oppilaitos voi vaatia rikostaustaotteen nähtäväksi opiskelijalta, jos opintoihin liittyy olennaisesti lasten parissa työssäoppimista tai työharjoittelua.
– Muissa tapauksissa on sattumankauppaa, tuleeko työntekijän rikostausta työnantajan tietoon, sanoo rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen.
Joihinkin Suomen turvallisuuden kannalta merkittäviin tehtäviin työnantaja voi lisäksi pyytää Supolta turvallisuusselvityksen työntekijästä. Turvallisuusselvityksen teettäminen vaatii työntekijän luvan.
----
Koko artikkeli: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011921133.html
----
Tässä linkki tuohon boldaamaani keskiviikkoiseen artikkeliin (maksumuuri):
Murhaajien uudet elämät
IS Extran Teinisurmaajat-juttusarjassa perehdytään siihen, mitä nuorille henkirikoksen tekijöille tapahtui vankilatuomion jälkeen. Ovatko he syyllistyneet uusiin rikoksiin? Sarjan ensimmäinen osa selvittää, mitä Koskelan teinisurmaajien elämään kuuluu nyt, kun he ovat olleet vapaudessa jo parin vuoden ajan.
----
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011904767.html
Ross Sullivan kirjoitti: Su Huhti 05, 2026 8:42 pm
Kysyt ihan tosissasi vai?
X:n työvuoroon tai kouluun saapuu Y, jonka naama on tuttu tunnetusta rikostapauksesta. X kertoo 10 kaverilleen, joista yksi Z ilmoittaa asiasta toimittajalle. Tässä siis yksi esimerkki ketjusta. Z voi kertoa tiedon myös esim. Ylilaudalla.
Kyllä näillä nykyveeteillä on sellaiset some-himmelit, joissa ovat osallisina, että joku vain jo muutaman kaverin/seuraajan tili herättää yksistään kysymyksiä. Aina joku niistä seuraajista tai kavereista tunnistaa, että kuka on kyseessä ja vähäinen seuraaja/kaverimäärä herättää kysymyksiä yksistään. Sitä paitsi mielestäni näiden kaikkien uudet nimet ovat mainittu Ylilaudalla. Ei vaadita toimittajalta mitään salaista erityisselvitysoperaatiota.Captain Hastings kirjoitti: Ma Huhti 06, 2026 7:56 amRoss Sullivan kirjoitti: Su Huhti 05, 2026 8:42 pm
Kysyt ihan tosissasi vai?
X:n työvuoroon tai kouluun saapuu Y, jonka naama on tuttu tunnetusta rikostapauksesta. X kertoo 10 kaverilleen, joista yksi Z ilmoittaa asiasta toimittajalle. Tässä siis yksi esimerkki ketjusta. Z voi kertoa tiedon myös esim. Ylilaudalla.
Toki. Mielestäni nämä pojat olivat kuvien perusteella aika tavanomaisen näköisiä. Tuskin itse erottaisin heitä naamasta, jos tulisivat oppilaitoksessa tai työpaikalla vastaan eri nimillä. Jos ei vaihda asuinpaikkakuntaa, joku esim. samassa yläkoulussa opiskellut voi tietysti tunnistaa.
Lähinnä pohdin sitä, mihin kaikkeen tietoon toimittajat pystyvät pääsemään käsiksi, mikäli lähtötilanteessa tiedossa ei ole henkilön uutta nimeä. Jos vaikka operoi pelkän henkilötunnuksen varassa.
Ilta-Sanomat 13.5.2026 / https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012004629.html
Yllätyskäänne Koskelan teinisurmaajan, 22, urkintajutussa
Koskelan teinimurhaajan tietoja vilkaissut 57-vuotias nainen ei hovioikeuden mukaan toiminut rikollisesti.
Koskelan teinimurhaajan, 22, tietojen urkkimisesta syytetyn naisen syyte tietosuojarikoksesta hylättiin Helsingin hovioikeudessa.
57-vuotias nainen työskenteli vuonna 2020 hoitajana psykiatrian- ja päihdepalvelujen toimialalla.
Hän sai Helsingin käräjäoikeudelta tuomion kesällä 2024. Sen mukaan nainen katsoi Koskelan teinisurmaajan lastensuojeluasiakkuuden tietoja ilman töihinsä liittyvää perustetta tai huoltajan lupaa joulukuussa 2020.
Hoitaja tuomittiin käräjillä 30 päiväsakkoon, mikä teki naisen tuloilla 1 470 euroa. Hänet tuomittiin korvaamaan pojalle 600 euroa.
Nainen valitti tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, jossa asiaa istuttiin uudelleen. Hovioikeus katsoi asiaa toisin kuin käräjäoikeus.
Hoitaja kiisti jo käräjäoikeudessa, että olisi katsonut tapahtumien aikaan 16-vuotiaan teinipojan tietoja tahallaan. Naisen mukaan hän avasi vahingossa väärän henkilön tiedot.
Hoitaja sanoi, että hän oli ollut yksikössä lyhyenä määräaikaisena sijaisena, eivätkä kaikki tietojärjestelmät olleet hänelle tuttuja. Pojan tiedot olivat naisen mukaan auki hänen koneellaan vain kymmeniä sekunteja.
Hoitaja kiisti, että tiesi entuudestaan, kuka teinipoika oli.
Syyttäjä ja teinimurhaaja vaativat naisen vaatimusten hylkäämistä ja käräjäoikeuden tuomion säilyttämistä.
Hovioikeuden tuoreen tuomion mukaan rikosasiaan kytkeytymätön henkilö oli avannut ja tallentanut pojasta tehdyn lastensuojeluilmoituksen järjestelmiin aamulla 9. joulukuuta.
Sen jälkeen lokitietoihin oli tallentunut, että syytetty nainen oli lukenut kyseisiä tietoja 32 sekunnin ajan.
Syytetty kertoi heti esihenkilölleen, että oli epähuomiossa avannut pojan tiedot, kun hän oli mahdollisesti etsinyt saman nimisen tai Koskelan surmaajan nimeä muistuttavan henkilön tietoja.
Esihenkilö kertoi oikeudessa, että nainen kuului saman Helsingin alueen tiimiin, jossa myös pojan tietoja käsiteltiin.
Hovioikeus katsoi, että syytetty nainen oli moniammatillisen tiimin jäsen. Tiimin tehtäviin kuului myös Koskelan teinisurmaajan lastensuojeluilmoituksen käsitteleminen, kun se oli saapunut yksikköön.
– [Naisella] on siten voinut olla lastensuojeluilmoituksen kohteena olleen asianomistajan ja hänen omaisiinsa liittyvien työtehtäviensä perusteella tarve hankkia asianomistajan henkilötietoja osana palvelutarpeen arviointia, hovioikeus totesi.
Oikeuden mukaan sillä seikalla, ettei naisella ollut myöhemmin hoitosuhdetta pojan kanssa, ei ollut merkitystä. Hovioikeuden mukaan syyttäjä ei myöskään ollut esittänyt sellaista näyttöä, jonka mukaan naisella ei olisi ollut työtehtäviinsä liittyvää oikeutta tarkastella pojan tietoja.
– Kun syyttäjä ei ole esittänyt riittävän vahvaa näyttöä syytteen tueksi, asiassa ei ole tarvetta arvioida vaihtoehtoisen tapahtumainkulun uskottavuutta.
Hovioikeus vapautti naisen kaikista korvausvelvollisuuksista ja hänen oikeudenkäyntikulunsa korvataan. Tuomioon voi hakea muutosta hakemalla valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Koskelan teinimurhaaja osallistui huhtikuussa istuntoon etänä, mutta hän ei ollut istunnon aluksi ruudussa. Hänen takkinsa oli selkänojalla ja juomapullonsa pöydällä.
Istunto käytiin täysin salaisena. Toisin sanoen media ei saanut jäädä seuraamaan istuntoa alun jälkeen. Teinisurmaaja ei missään vaiheessa istunnon aluksi näyttäytynyt ruudussa.
Nykyään parikymppinen mies pahoinpiteli 16-vuotiaana kaverinsa kahden muun pojan kanssa hengiltä julmalla ja sadistisella tavalla Helsingin Koskelan sairaala-alueella joulukuussa 2020.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi pojat murhasta ja muista rikoksista eripituisiin vankeusrangaistuksiin syyskuussa 2021.
Hovioikeudessa keskiviikkona istuva poika tuomittiin reilun kahdeksan vuoden mittaiseen vankeusrangaistukseen. Hän istui siitä kolmasosan eli noin 2 vuoden ja 8 kuukauden ajan.
Mies on siis päässyt ehdonalaiseen vapauteen laskennallisesti jo vuoden 2023 loppukesällä.
