Se ei nyt tässä tapauksessa kelpaa, sillä ainakin Grok on ohjelmoitu vastaamaan vain toiseen suuntaan. Nämä ovat asioita, jotka ovat tulleet esiin vasta myöhemmin ja sitä mukaa myös selityksiä on keksitty. Nämä olisivat varmasti olleet listauksessa.
Edit.
Kyllä, puhutaan nimenomaan Apollo 11:stä ja sen Hasselblad-kameroista. Alkuperäinen väitteesi listasi useita suojausmenetelmiä (erikoiskotelot, lyijy tai lyijyekvivalentti materiaali, 0,35 mm lyijykerros, erityiset kasettit jne.), mutta nämä eivät pidä paikkaansa Hasselbladin tai NASA:n virallisten tietojen mukaan.
Mitä Hasselblad-kameroille tehtiin Apollo 11:ssä?
Apollo 11:ssä Kuun pinnalle vietiin Hasselblad Data Camera (perustuen 500 EL -malliin), jossa oli Zeiss Biogon 60 mm f/5.6 -objektiivi ja 70 mm filmimakasiini. Kamerassa tehtiin seuraavat todelliset modifikaatiot (perustuen Hasselbladin omiin historiallisiin tietoihin, NASA:n dokumentteihin ja säilyneisiin kameroihin):
Hopeanvärinen maalipinta (silver coating): Heijasti auringonsäteilyä pois ja esti kameran ylikuumenemisen Kuun pinnalla (lämpötila vaihteli äärimmäisesti varjossa ja auringossa).
Voiteluaineiden vaihto: Tavalliset rasvat ja öljyt poistettiin tai korvattiin erityisillä, tyhjiössä haihtumattomilla aineilla. Tavallinen rasva olisi kiehunut tyhjiössä ja voinut kondensoitua linssille tai pilata mekanismin.
Suurennetut säätimet: Helpotettiin käyttöä paksuissa avaruuskäsineissä.
Reseau-levy (ristikkoverkko): Lisättiin filmin eteen tarkkojen mittausten ja mittakaavan vuoksi.
Sähkömoottori (electric drive): Automaattinen filmin kelaus.
Filmimakasiinit: Valmiiksi ladatut, valotiiviit 70 mm -makasiinit (Ektachrome SO-368 -värifilmiä tai mustavalkoista).
Kamera oli mekaaninen pääosin, ja elektroniikkaa oli vähän.
Säteilynsuojaus – mitä oikeasti tehtiin?
Ei lyijyä tai lyijyekvivalenttia (0,35 mm tai muu paksuus) kamerassa tai makasiineissa. Tällaista mainintaa ei esiinny Hasselbladin, NASA:n tai Smithsonianin (jossa alkuperäinen kamera on) dokumenteissa. Lyijy mainitaan vain joissain myöhemmissä testeissä (esim. Skylab tai yleiset säteilysuojaustestit), joissa se osoittautui tehottomaksi tai tarpeettomaksi avaruussäteilyä vastaan.
Ei erikoissuunniteltuja "säteilyä vaimentavia koteloita" Kuun pinnalle vietävälle kameralle. Kamera oli melko paljas, kiinnitettynä astronautin rintaan tai käytettiin suoraan.
Filminsuojaus: Tavalliset valotiiviit makasiinit + kameran oma alumiinirunko tarjosivat kaiken tarvittavan suojan. Kosminen säteily Kuun pinnalla ei ollut niin voimakasta, että se olisi pilannut filmin lyhyen altistuksen aikana (kävelyt kestivät muutaman tunnin). Säteilyannos oli verrattavissa muutamaan päivään Maan kiertoradalla.
Sisätiloissa: Komentomoduulissa kamera oli paremmin suojassa aluksen rakenteiden takana, mutta Kuun pinnalle vietävässä kamerassa suojaus oli minimaalinen.
NASA teki ennen Apolloa testejä säteilyn vaikutuksesta filmiin, mutta tulokset osoittivat, että erillistä raskasta suojausta ei tarvittu. Lisäsuoja (kuten lyijypussit) testattiin mutta antoi vain vähäistä hyötyä ja lisäsi painoa turhaan.
Onko kyseessä myöhemmin keksittyjä selityksiä?
Osittain kyllä. Alkuperäisissä Hasselbladin 1969 tiedotteissa ja NASA:n teknisissä raporteissa ei mainita mitään lyijysuojausta, paksuja säteilykoteluita tai "erityisiä kasetteja säteilyä vastaan". Pääasialliset haasteet olivat:
Tyhjiö (voiteluaineet)
Äärimmäinen lämpötilavaihtelu (maalipinta)
Käyttö käsineissä (suuret säätimet)
Filminsuojaus: Tavalliset valotiiviit makasiinit + kameran oma alumiinirunko tarjosivat kaiken tarvittavan suojan. Kosminen säteily Kuun pinnalla ei ollut niin voimakasta, että se olisi pilannut filmin lyhyen altistuksen aikana (kävelyt kestivät muutaman tunnin).
Säteily tuhoaa filmin ihan varmasti muutamassa tunnissa kun se tuhoutuu muutenkin sekuntien altistuksesta esim. valolle. Mitä jos vaan katotaan miten tällä kertaa käy?
Miten ajattelen ei kuulu sinulle millään tavalla.
