Pako maailman onnellisimmasta maasta
”Ovatko suomalaiset kuuroja?” Salima mietti eläessään keskellä perhehelvettiä, johon kukaan ei puuttunut. Lopulta hänen oli pakko paeta ”maailman onnellisimmasta maasta”.
17:00
En tiedä, mitä hääyönä pitäisi tapahtua, mutta ymmärrän, ettei ainakaan tätä. Kun mieheni työntyy raivolla sisääni, mieleeni palaa sama tuskan sekainen kauhu, jota koin kuusivuotiaana pikkutyttönä, kun minut ympärileikattiin. Äkkiä en ole enää mieheni alla, vaan tanssin painajaismaisten muistojeni valkoisessa mekossa. Valkoinen mekko hulmuaa ja minä nauran, kunnes minut yhtäkkiä nostetaan ylös ja kannetaan huoneeseen, jossa minua odottaa neljä isokokoista naista ja teräviä veitsiä. --- Tunnen vain saman helvetillisen kivun, kuulen oman kimeän huutoni ja näen saman punaisen veren, joka värjää valkoista mekkoani sentti sentiltä, kunnes kipu ja tuska saavat minut lopulta menettämään tajuntani.
Näin Salima kuvailee hääyötään Pia Rendicin kirjassa Riistetty – Saliman tie pakkoavioliitosta vapauteen. Naimisiin mennessään Salima oli 21-vuotias. Hänen miehensä oli kymmenen vuotta vanhempi. Nykyään hän on 39-vuotias eronnut kolmen lapsen äiti.
Salima antaa haastattelun Teams-puhelun välityksellä tuntemattomasta paikasta. Hän pakeni sinne pari vuotta sitten Suomesta lastensa kanssa.
Salima on alunperin kotoisin Afrikan maasta, mutta hänen turvallisuutensa vuoksi tässä jutussa ei nimetä sitä tarkemmin. Hän ei halua paljastaa perheen olinpaikkaa, koska hän pelkää yhä entistä miestään.
– Pelkäsin puhua, pelkäsin että valitsen väärät sanat, pelkäsin joka askelta tämän miehen kanssa. Muistan, että kerran olimme yhdessä autossa ja halusin hypätä liikkuvasta autosta kaiken sen jälkeen, mitä hän oli tehnyt minulle, Salima kuvailee.
Salima muutti Suomeen, kun hänen ex-miehensä sai maasta töitä kymmenisen vuotta sitten.
Saliman mukaan mies halusi lapsia, hän itse taas ei. Hän kertoo yrittäneensä syödä salaa ehkäisypillereitä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, mutta se paljastui.
Salima ja hänen lapsensa otettiin ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaiksi vuonna 2019. Ihmiskauppaepäily ei edennyt oikeuteen asti, sillä Suomen poliisi katsoi mahdottomaksi selvittää asioita, jotka olivat tapahtuneet vuosia sitten ulkomailla. Tutkinta päätettiin.
Koska Salima oli kertonut viranomaisille alisteisesta asemastaan, mies syytti häntä puolestaan kunnianloukkauksesta. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet, mutta Helsingin hovioikeus katsoi toisin ja tuomitsi Saliman joidenkin todistamatta jääneiden väitteidensä vuoksi ex-miehensä kunnianloukkauksesta. Salima ei päässyt puolustamaan itseään hovioikeuteen, sillä hän oli jo paennut Suomesta.
Pakkoavioliitto
Avioliittoon pakottaminen on väkivaltaa. Myös pakkoavioliitosta kieltäytymiseen ja irtautumiseen liittyy väkivallan riski.
Pakkoavioliittoon kuuluu usein niin fyysistä, seksuaalista, henkistä kuin taloudellista väkivaltaa.
Pakkoavioliitto voi tutkijoiden mukaan olla orjuuden muoto, jossa uhria kohdellaan kuin omaisuutta.
Pakkoavioliitto on Suomessa toiseksi yleisin ihmiskaupan muoto.
Pakkoavioliiton uhrit ovat tyypillisesti naisia, mutta myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia miehiä on pakotettu avioliittoon naisen kanssa.
Pakkoavioliittoja voi esiintyä myös suomalaisissa uskonnollisissa yhteisöissä, joissa ihmiset voivat joutua joskus naimisiin vastoin tahtoaan tai voivat joutua jatkamaan avioliittoaan vastoin tahtoaan uskonnollisista syistä.
Salima oli vastavalmistunut parikymppinen, kun häntä kymmenen vuotta vanhempi korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen mies koputti maaseudulla asuvan perheen oveen. Salima kertoo, että hänen vanhempansa lumoutuivat miehen rahoista ja ylellisestä elämäntyylistä.
Miehen ja Saliman perheet sopivat, että pari menee naimisiin. Salima kertoo, ettei hänen vastalauseitaan kuunneltu.
Salima ei ollut aiemmin puhunut muille miehille kuin omalle isälleen. Aviomiestä ei Saliman mukaan kiinnostanut lainkaan se, miltä hänen nuorikostaan tuntui.
– Minusta tuntui, että olin hänen kanssaan kuin kuollut ruumis.
Pakkoavioliitot ovat yleistyneet Suomessa samalla, kun maahanmuutto on lisääntynyt, sanoo Saliman kohtalosta kirjan kirjoittanut Pia Rendic, joka on seksuaaliterapeutti, Zürichin yliopiston tutkijatohtori ja oppilaitospastori.
Joissakin kulttuureissa suositaan järjestettyjä avioliittoja. Myös Suomessa syntyneitä tyttöjä viedään ulkomaille ja pakotetaan siellä naimisiin. Ilmiö on viime vuosina yleistynyt.
– Vieraassa kulttuuriympäristössä saattaa korostua tarve pitää kiinni omista uskonnollisista ja kulttuurisista tavoista, koska toisen maan tavat saatetaan kokea uhkana oman maan kulttuurille, Rendic arvioi syitä sille, miksi jotkut maahanmuuttajataustaiset perheet vievät tyttären ulkomaille naitettavaksi vastoin tahtoaan.
Yleisin pakkoavioliitto on kuitenkin Rendicin mukaan Saliman kohtalon kaltainen: liitto on jo solmittu ulkomailla ja pari muuttaa yhdessä Suomeen tai puoliso tuodaan myöhemmin Suomeen.
Saliman mukaan mies ilmoitti jo kihlojen jälkeen, ettei Salimalla ollut oikeutta ilmaista omaa mielipidettään. Saliman mukaan mies rankaisi ”säännön” rikkomisesta väkivallalla.. Kuvituskuva.
Saliman perhehelvetti ei päättynyt siihen, kun he muuttivat tasa-arvon mallimaana pidettyyn Suomeen.
Saliman mukaan hän eli Suomessa täysin eristyksissä muista, ja mies hallitsi kaikkia raha-asioita.
Joskus ihmettelen, ovatko suomalaiset kuuroja. Eivätkö he kuule ohuiden seinien läpi mieheni huutoa, minun vaikerrustani, lasteni itkua? Vai ovatko he vain täysin välinpitämättömiä, täysin immuuneja toisten ihmisten tuskalle, niiden, jotka eivät kuulu heihin, niiden, jotka tulevat ulkopuolelta? Auttaisinko minä omaa naapuriani, jos voisin? Vai ajattelisinko minä, ettei asia kuulu minulle, että minulla ei ole velvollisuutta sekaantua toisen perheen elämään, heidän tapaansa elää ja toimia?
Pia Rendic arvioi, että maahanmuuttajataustaisten perheiden äidit ja lapset saattavat jäädä hädässään yksin, koska Suomessa etenkin pienillä paikkakunnilla on yhä paljon rasismia.
– Herkemmin puututaan, jos naapurissa asuu kantasuomalaisia ja seinän takaa kuuluu huutoa ja tappeluääniä. Jos naapurit ovat ulkomaalaisia, voidaan ajatella, että antaa heidän tapella keskenään.
Toisaalta pakkoavioliitoissa miehet pitävät huolen siitä, etteivät naiset pääse tekemisiin kantasuomalaisten kanssa, Rendic sanoo. Monen naisen elämää rajaa myös se, ettei heillä ole juuri kielitaitoa. Usein he saavat paljon lapsia ja ovat myös lastenhoidon vuoksi suljettuja neljän seinän sisään, kun mies käy töissä. Oman rahan puute rajoittaa mahdollisuuksia tehdä itsenäisiä päätöksiä.
Saliman mielestä väkivallan uhriksi joutuneen naisen asema ei ole Suomessa juuri parempi kuin hänen synnyinmaassaan Afrikassa. Hän haluaa puhua kärsimyksistään, jotta muut vastaavanlaisissa tilanteissa elävät tytöt ja naiset saisivat apua. Kuvituskuva. Kuva: Colourbox, kuvankäsittely IS
Salima pelkäsi välillä Suomessa niin paljon, että nukkui lastenhuoneessa ja telkesi sen oven kiinni huonekaluilla. Saliman mukaan mies esitti useita uhkauksia ja lähetti hänelle videon, jolla polttaa lasten kuvia. Ilta-Sanomat on nähnyt kyseisen videon.
Lopulta äidin ja lasten oli paettava kaupungista ja turvakodista toiseen.
– Olen käynyt lasteni kanssa varmaan kaikissa Suomen kaupungeissa etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Mieheni sai aina tietää, missä olen.
Rendicin mukaan Saliman tapaus osoittaa, miten heikossa asemassa väkivallan uhreiksi joutuneet naiset Suomessa ovat, kun he hakevat apua tai päättävät lähteä väkivaltaisesta suhteesta. Maahanmuuttajataustaisten naisten osa voi olla vielä vaikeampi, koska he eivät osaa kieltä eivätkä tunne suomalaista lainsäädäntöä. Heillä ei ole välttämättä luottoa viranomaisiin tai edes tietoa siitä, että heillä olisi naisina mitään oikeuksia.
– Monet tulevat kulttuureista, joissa sinut nauretaan pihalle, jos menet valittamaan poliisille perheväkivallasta, koska kaikkihan siellä hakkaavat vaimoja, jos vähän kärjistää, Rendic kuvailee.
Suomalaiset ovat rasisteja kun eivät salakuuntele naapuria korva seinää vasten. Miksi kytätä naapuria jonka kieltä ei ymmärrä?
