HS: Espoolaisäitiä harmittaa, kun yksikään lapsista ei ole oppinut Suomea

[Tolisman]

Ensin on älämölöä kun suomea ei osata. Sen perään leikataan rahat, jolla suomea opetetaan. Toista. Toista.

Suomen taidon pitäisi tulla salaperäisellä tavalla lentokoneessa tai lavassa matkalla kohti Suomea.

Eipä noi kaikki Suomesta Amerikkaan lähtevät jääkiekkoilijatkaan aina englantia kauhean hyvin puhu. Mutta puhuu kyllä muutaman vuoden päästä aivan sujuvasti. Se on vaan pakko opetella, että pärjää.

eipä noi kaikki amerikkalaiset/brittitaustaiset tai muista euroopan maista tulleet koulutetut länkkärit sitä suomenkieltä paljoa kiinnosta opetella kun se ei ole välttämättömyys heille!!. jos sinä osaat englantia niin sä olet jo puoleksi intergroitunut tänne!!!.

[Feliza]

*pltmtxtvp*tm

[H.Moilanen]

Kompakysymys: montako innovaatiota tai keksintöä tms on lähtenyt Afrikasta? Entä Aasiasta? Kummaltakin suunnalta rynnistää tänne mamuja.

Kemian Nobel-palkinnon on saanut 1999 egyptiläinen Ahmed Zewail.
Elon Musk on afrikkalainen.

Muutamassa miljardissa ihmisiä on kaikelaisia. Suomeen erityisesti ei ole huolittu mamuja. Ruotsi taas on hyötynyt valtavasti maahanmuutosta.

Elon Musk ei ole kovin hyvä esimerkki afrikkalaisista ihmisistä, koska hänen sukujuurensa ovat Euroopassa. Hän oli Etelä-Afrikassa toisen/kolmannen polven maahanmuuttaja. Olipa muuten varsin hyvin Afrikkaan sopeutunut maahanmuuttaja.

Ruotsi hyötyi valtavasti mm. suomalaisista, jotka muuttivat Ruotsiin innokkaasti 60-70-luvuilla. Heillä teetettiin yksinkertaisimpia, raskaimpia ja vaarallisimpia töitä - usein pienellä palkalla ja/tai työturvallisuudesta tinkien. Tätä samaa siellä on tehty muidenkin maahanmuuttajien (mm. ex-jugoslavia) kustannuksella. Haluammeko valtion, jossa kaikki työt halpuutetaan, työnlaadun annetaan romahtaa, työturvallisuudesta viis veisataan ja osa kustannuksista kaatuu veronmaksajille (mm. sosiaalituet alipalkkauksen rinnalle, työn aiheuttamien sairauksien hoito)? No, toisaalta on jo nähtävissä, että koneet, robotit ja tekoäly korvaavat monet työntekijät, jotka aiemmin tekivät niitä yksinkertaisia, raskaita ja vaarallisia töitä.

[ASierra]

Voi että nyt taas. Äitihän ei itse ole vaivautunut opettelemaan suomea?

[Järki Käteinen]

Ensin on älämölöä kun suomea ei osata. Sen perään leikataan rahat, jolla suomea opetetaan. Toista. Toista.

Suomen taidon pitäisi tulla salaperäisellä tavalla lentokoneessa tai lavassa matkalla kohti Suomea.

Näiden kehitysmaa-apinoiden ei pitäisi olla täällä.

[Feliza]

Kompakysymys: montako innovaatiota tai keksintöä tms on lähtenyt Afrikasta? Entä Aasiasta? Kummaltakin suunnalta rynnistää tänne mamuja.

Kemian Nobel-palkinnon on saanut 1999 egyptiläinen Ahmed Zewail.
Elon Musk on afrikkalainen.

Muutamassa miljardissa ihmisiä on kaikelaisia. Suomeen erityisesti ei ole huolittu mamuja. Ruotsi taas on hyötynyt valtavasti maahanmuutosta.

Jos rauhan- ja kirjallisuuspalkinnot jätetään pois ja tarkastellaan vain tieteen aloja (fysiikka, kemia, lääketiede/fysiologia sekä taloustiede), Afrikasta Nobel-palkinnon saaneita on ollut hyvin vähän.

Tunnetuimpia ovat, huomioi nimet:
Max Theiler (lääketiede, 1951)
Allan M. Cormack (lääketiede, 1979)
Aaron Klug (kemia, 1982)
Ahmed Zewail (kemia, 1999)
Sydney Brenner (lääketiede, 2002)
Claude Cohen-Tannoudji (fysiikka, 1997)
Serge Haroche (fysiikka, 2012)
Michael Levitt (kemia, 2013)

Riippuen siitä lasketaanko mukaan Afrikassa syntyneet vai vain Afrikan maiden kansalaiset, määrä on noin 5–8 henkilöä. Se on alle 1 % kaikista Nobel-palkituista. Huomionarvoista on myös, että yksikään Saharan eteläpuolisen Afrikan musta afrikkalainen ei ole toistaiseksi saanut Nobel-palkintoa fysiikassa, kemiassa tai lääketieteessä.

Revi siitä
Valveutuneet tämän jo tiesi tai arvasi asian laidan.

Ai niin: Vuoden 2025 loppuun mennessä Nobel-palkintoja ja taloustieteen Nobel-muistopalkinto mukaan lukien on jaettu 633 kertaa, ja palkinnon on saanut yhteensä 1 026 henkilöä tai organisaatiota.
0 mustaa afrikkalaista. Mistä mahtaa johtua?
Toinen kompa: missä he ovat hyviä?

[Superia]

Kompakysymys: montako innovaatiota tai keksintöä tms on lähtenyt Afrikasta? Entä Aasiasta? Kummaltakin suunnalta rynnistää tänne mamuja.
Kumpi parempi?

Meinaatko, että nobelistien määrä kertoo kansan keskimääräisestä älykkyydestä ja kyvykkyydestä ? Montako nobelistia on tullut Kiinasta tai Etelä-Koreasta? Onko sinun mielestäsi suomalaiset keskimääräistä älykkäämpiä ja innovaatisempia kuin kiinalaiset tai korealaiset?

[Jaguaari2]

Joo, Muna tullut asuneeksi täällä 18 vaivaista vuotta, mutta ei onnistu keskustelu suomeksi.
Ei tule onnistumaan jälkikasvullakaan.
Ja paljonko näitä perheitä on täällä majailemassa?
Eivät tule koskaan työllistymään. Eivät kerrytä eläkettä.
Toimeentulotuki vauvasta vaariin plus muut menot.
Huh, on siinä maksettavaa suomalaisilla nyt ja aina.

Kompakysymys: montako innovaatiota tai keksintöä tms on lähtenyt Afrikasta? Entä Aasiasta? Kummaltakin suunnalta rynnistää tänne mamuja.
Kumpi parempi?

Noin kauan Suomessa ja ei osaa Suomea... Karkoitus kun ei ole halua integroitua ja lapsetkin kärsivät.

[Feliza]

Kompakysymys: montako innovaatiota tai keksintöä tms on lähtenyt Afrikasta? Entä Aasiasta? Kummaltakin suunnalta rynnistää tänne mamuja.
Kumpi parempi?

Meinaatko, että nobelistien määrä kertoo kansan keskimääräisestä älykkyydestä ja kyvykkyydestä ? Montako nobelistia on tullut Kiinasta tai Etelä-Koreasta? Onko sinun mielestäsi suomalaiset keskimääräistä älykkäämpiä ja innovaatisempia kuin kiinalaiset tai korealaiset?

Tottakai merkitsee!
Keskimääräinen IQ on yleensä skaalattu niin, että maailmanlaajuisessa vertailussa keskiarvo on noin 100.
Arvioiden mukaan:
Suomi: keskimääräinen IQ noin 99–101
Itä-Aasian maissa, kuten Japani, Etelä-Korea ja Singapore, keskiarvot on usein arvioitu noin 102–106
Tämän perusteella suomalaiset ja itäaasialaiset ovat keskimäärin melko lähellä toisiaan.

Suomi: noin 5 palkittua
Artturi Ilmari Virtanen (kemia)
Ragnar Granit
Bengt Holmström
Lisäksi muutama suomalaiseksi laskettava tapaus riippuen käytetystä kansallisuus- tai syntymämaaluokituksesta.

Japani: yli 25 tieteen ja taloustieteen nobelistia, joista suurin osa fysiikassa, kemiassa ja lääketieteessä. Japani on yksi maailman menestyneimmistä maista Nobel-tieteissä.

Kiina: selvästi vähemmän kuin Japanilla, mutta määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä. Tunnetuin on Tu Youyou, kemia.

Etelä-Korea: vain muutama tieteen Nobel tähän mennessä.

Jos suhteutetaan väkilukuun, Suomen noin 5–6 tiede- ja talousnobelistia 5,6 miljoonalle asukkaalle on itse asiassa varsin hyvä tulos. Absoluuttisessa määrässä Japani on paljon edellä, mutta asukasta kohden ero ei ole yhtä suuri.

Ja tässä ei lueta mukaan sääli-nobeleita eli rauhan- tai kirjallisuuden palkintoja. Ne annetaan päänpaijaus- mentaliteetilla, ettei nämä erot olisi niin näkyviä.
Koska "kyllähän hekin" saavat Nobeleita...
Oikeat nobelistit pelastavat maailmaa.

Ai niin Singapore: Singapore on mielenkiintoinen poikkeus. Sitä pidetään nykyään yhtenä maailman parhaiten koulutetuista maista, ja singaporelaiset oppilaat ovat usein kärjessä kansainvälisissä matematiikan, luonnontieteiden ja lukutaidon vertailuissa.

Nobel-palkintojen osalta Singapore ei kuitenkaan ole menestynyt samalla tavalla kuin Japani. Vuoteen 2026 mennessä Singaporesta on tullut vain muutama Nobel-palkinnon saaja, eikä maalla ole läheskään Japanin kaltaista pitkää Nobel-perinnettä.

Syitä ovat esimerkiksi:
Singapore itsenäistyi vasta vuonna 1965.
Väestöä on vain noin 6 miljoonaa.
Huippututkimuksen rakentaminen on suhteellisen nuorta verrattuna Euroopan, Yhdysvaltojen ja Japanin vuosisataisiin yliopistoperinteisiin.
Jos katsotaan Nobel-palkintoja (ilman rauhaa ja kirjallisuutta) suhteessa väkilukuun, tilanne on suunnilleen:
Japani selvästi edellä.
Suomi ja Singapore ovat melko pieniä maita, mutta Suomi on toistaiseksi tuottanut enemmän tieteen Nobel-palkittuja.

Singapore loistaa enemmän nykyisissä koulutus- ja osaamismittauksissa kuin Nobel-tilastoissa.
Nobel-palkinnot heijastavat usein vuosikymmeniä aiemmin tehtyä tutkimusta, joten Singapore saattaa tulevina vuosikymmeninä kasvattaa osuuttaan merkittävästi.

[Superia]

Suomi: noin 5 palkittua
Artturi Ilmari Virtanen (kemia)
Ragnar Granit
Bengt Holmström
Lisäksi muutama suomalaiseksi laskettava tapaus riippuen käytetystä kansallisuus- tai syntymämaaluokituksesta.

Japani: yli 25 tieteen ja taloustieteen nobelistia, joista suurin osa fysiikassa, kemiassa ja lääketieteessä. Japani on yksi maailman menestyneimmistä maista Nobel-tieteissä.

Kiina: selvästi vähemmän kuin Japanilla, mutta määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä. Tunnetuin on Tu Youyou, kemia.

Etelä-Korea: vain muutama tieteen Nobel tähän mennessä.

Jos suhteutetaan väkilukuun, Suomen noin 5–6 tiede- ja talousnobelistia 5,6 miljoonalle asukkaalle on itse asiassa varsin hyvä tulos. Absoluuttisessa määrässä Japani on paljon edellä, mutta asukasta kohden ero ei ole yhtä suuri.

Eli sinun mielestäsi kiinalaiset (taiwanilaiset mukaan laskettuna) ja korealaiset ovat tyhmempiä ja ei-innovaatisempia kuin suomalaiset. Mitä muuta siellä Aku Ankassa lukee?

*pltmtxtvp sekä kielipoliisin toimintaa*tm

[H.Moilanen]

Nobel-palkintoihin ei kyllä liikaa kannata tuijottaa. Nobelit ovat vähän kuin Euroviisut siinä mielessä, että geopolitiikka vaikuttaa valintoihin todella paljon. Mainitut "säälinobelit" ovat pahimpia tässä mielessä, mutta kyllä fyssa, kemma & lääketiedekin ovat alttiita valintojen geopoliittisille (ja muillekin) vaikutteille. Nobel-Akatemia on sitä paitsi ollut otsikoissa omien sisäisten skandaalien vuoksi. Sellaista joskus sattuu, mutta ei se kovin hyvää kuvaa toimijoista anna.

Jotkut tuijottavat yliopistojen ranking-listoja. Niiden ongelmana on kuitenkin pisteytysten kriteerit, jotka on luotu englanninkielisissä maissa, mistä käsin ranking-listoja myös ylläpidetään. Kun heidän ikiomat yliopistot ovat käytännössä pysyvästi valloittaneet ranking-listojen 20 ensimmäistä sijaa ja valtaosan paikoista 21-100, voisiko systeemissä olla jotain mätää. Samaan aikaan monille meistä on kertynyt erilaista tosielämän kokemusta siitä, etteivät esimerkiksi aasialaiset ja ei-englanninkieliset eurooppalaiset nyt niin surkeita ole tieteen teossa.

Tässä keskustelussa puhuttiin nyt kuitenkin muistaakseni kehitysmaista ja kehittyvistä maista tulleista maahanmuuttajista. Ilman mitään tilastoja tai tutkimustietoa väittäisin, että aika monet länsimaalaiset ovat ihmetelleet, miksi niin harvat maahanmuuttajat (esim. Euroopassa) ovat hyödyntäneet mahdollisuuksia ilmaisiin opintoihin ja itsensä kehittämiseen tavalla, jota voisi yrittää siirtää lähtömaahansa. Pari vuosikymmentä on ihmetelty, miksi aikuiset terveet miehet hengailevat päivät pitkät rautatieasemalla, ostareilla ja kesäisin puistoissa* työttöminä. Niiden vuosien aikana olisi aivan varmasti ehtinyt hankkia tietotaitoa vaikka parista ammatista, yritystoiminnasta ja myös arjentaidoista, joita olisi voinut sen jälkeen kouluttamalla siirtää sukulaisille lähtömaahan tai hyödyntää esimerkiksi perustamalla yrityksen tai useamman kyseiseen maahan.

* Toiset väittävät, että syinä ovat mm. huumebisnes, rahanpesu, laittomassa maahanmuutossa avustaminen, terrorismiin värväys jne. Kokoontumisissa kokoustetaan siis. Minä en tiedä, mutta olen ihmetellyt näkyä.

[Superia]

Nobel-palkintoihin ei kyllä liikaa kannata tuijottaa. Nobelit ovat vähän kuin Euroviisut siinä mielessä, että geopolitiikka vaikuttaa valintoihin todella paljon.

Kyllä nämä vaan voivat.

[Villeri]

No niin, nyt meillä on kahden suomea oppimattoman näkemykset suomen opettelusta. Mitäs me teemme näillä näkemyksillä?

P.S. Miten helvetissä 13-vuotias nuori voi olla osaamatta suomea, kun mitä ilmeisimmin on täällä syntynyt?

P.P.S. Loppuiän elatuksen takaaminen kehitysmaalaisille on maailman paskin idea.

[Feliza]

Suomi: noin 5 palkittua
Artturi Ilmari Virtanen (kemia)
Ragnar Granit
Bengt Holmström
Lisäksi muutama suomalaiseksi laskettava tapaus riippuen käytetystä kansallisuus- tai syntymämaaluokituksesta.

Japani: yli 25 tieteen ja taloustieteen nobelistia, joista suurin osa fysiikassa, kemiassa ja lääketieteessä. Japani on yksi maailman menestyneimmistä maista Nobel-tieteissä.

Kiina: selvästi vähemmän kuin Japanilla, mutta määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä. Tunnetuin on Tu Youyou, kemia.

Etelä-Korea: vain muutama tieteen Nobel tähän mennessä.

Jos suhteutetaan väkilukuun, Suomen noin 5–6 tiede- ja talousnobelistia 5,6 miljoonalle asukkaalle on itse asiassa varsin hyvä tulos. Absoluuttisessa määrässä Japani on paljon edellä, mutta asukasta kohden ero ei ole yhtä suuri.

Eli sinun mielestäsi kiinalaiset (taiwanilaiset mukaan laskettuna) ja korealaiset ovat tyhmempiä ja ei-innovaatisempia kuin suomalaiset. Mitä muuta siellä Aku Ankassa lukee?

Se nyt on varma, että murha.infon rasistiälvästeistä ei nobelisteja löydy, kun suomen kielen oikeinkirjoituskin on monella siellä kolmasluokkalaisen tasolla.

Kyse ei ole maarajoista vaan maanosista.
Vastauksesi myös osoittaa sen, että kyse on tosiaankin kansakuntien keskiarvosta, ei yksittäisistä ihmisistä.
Kaikenlaista sitä luullaan, että Akkarissa puhutaan kansojen älykkyydestä - ei puhuta, siellä sanotaan Kääk.
Mutta juuri se alleviivaa sen keskiarvon tärkeyden.
On olemassa muita älykkäämpiä kansoja ja tyhmiä kusipäitä - jotain pitää sanoa vaikka ei sano mitään.

[Eriksson]

P.S. Miten helvetissä 13-vuotias nuori voi olla osaamatta suomea, kun mitä ilmeisimmin on täällä syntynyt?

Se on kyllä merkillinen asia. Millaisessa kuplassa lapsi on kasvanut?

Tuo aikuisen kielitaito on vähän monimutkaisempi juttu. Joillain ei vaan sitä kielipäätä ole, vaikka olisi valkoihoinenkin. On meilläkin yksi maahanmuuttajaperhe tuttavina ja isäntä on asunut Suomessa yli 20 vuotta eikä osaa kieltä. Ymmärtää jotenkuten, mutta täällä Satakunnassa kun puhutaan lyhyttä ja nopeaa murretta, niin sitä ei ymmärrä, ei perkele vaikka mikä olisi. Hitaasti puhuttua kirjakieltä se jotenkuten ymmärtää, mutta ei osaa puhua kuin muutaman sanan eikä niistä puolestaan supisuomalainen juuri selvää saa että mitä sanaa tarkoittaa.

Hänen vaimonsa on asunut n. 10 vuotta Suomessa ja osaa melkein täydellisesti kieltä. Kolme lasta puhuvat kaikki Suomea, heistä nuorin on syntynyt täällä ja kaikki ovat koulunsa käyneet Suomessa eikä heidän puheestaan erota minkäänlaista aksenttia. Ovat kaksikielisiä eli puhuvat suomen lisäksi vanhempiensa kieltä.

Perheen vanhemmat ovat töissä kummatkin ja sitä kautta tietysti emäntä on kieltä oppinut, mutta äijällä on vaan niin kova pää että kieli ei tartu. En osaa sanoa miten sen kanssa töissä pärjää, kun emme ole samassa työpaikassa olleet koskaan.

Muuten ovat kyllä sitten niin viimeisen päälle mukavaa porukkaa. Ei mitään valittamista.