Yle 29.6.2026 /
https://yle.fi/a/74-20232703
”Tanja” on poikkeuksellinen sarjapahoinpitelijä
”Tanja” on hyökännyt toistuvasti tuntemattomien lasten ja aikuisten kimppuun ilman syytä. Kysyimme miksi yhteiskunnan on vaikea katkaista väkivallan kierrettä.
Syyskuu 2021, Vantaa
Nainen kävelee kauppakeskus Myyrmannissa. Hän vaikuttaa sekavalta, puhuu itsekseen ja potkii roskakoria. Hän ohittaa 2-vuotiaan lapsen kauppakeskuksen käytävällä. Nainen kääntyy yllättäen katsomaan lasta ja lyö tätä nyrkillä päähän. Tuo nainen on tätä nykyä kolmekymppinen. Kutsumme häntä Tanjaksi.
Yle ei kerro Tanjan oikeaa nimeä hänen haavoittuvaisen asemansa takia. Naisen henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
Yle on pystynyt vahvistamaan oikeuden asiakirjoista neljän lapsen, seitsemän naisen, yhden miehen pahoinpitelyt sekä yhden pahoinpitelyn, jonka uhrin sukupuoli ei selviä asiakirjoista. Lisäksi Tanja on yrittänyt tappaa yhden naisen.
Näistä ja lukuisista lievemmistä rikoksista Tanja on tuomittu viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Yle uutisoi yksittäisestä tapauksesta, koska se kertoo, miten yhteiskunta ei ole pystynyt puuttumaan poikkeukselliseen väkivallan kierteeseen, jonka uhriksi on joutunut myös sivullisia pieniä lapsia. Tapaus nousi esille osana Ylen laajempaa selvitystä suomalaisten tekemistä pahoinpitelyistä.
Asiakirjat kertovat, että Tanja ei ole tarvinnut väkivallan käyttämiseen mitään syytä: hän on pahoinpidellyt useita ihmisiä ilman provokaatiota. Asiakirjojen mukaan Tanjalla on ollut päihde- ja mielenterveysongelmia. Hän on ollut sairaalahoidossa.
Selvitimme mahdollisia syitä toistuvan väkivallan käyttöön ja siihen, kuinka yhteiskunta ei ole saanut väkivallan kierrettä katkaistua ainakaan kymmeneen vuoteen.
Nyrkillä kylkeen
Tanja sai ensimmäisen väkivaltarikostuomion kymmenen vuotta sitten. Tuolloin 20-vuotias Tanja yritti tappaa naisen lyömällä tätä veitsellä kaulaan. Kyseinen nainen on ainoa Tanjan uhri, jonka hän tunsi entuudestaan.
Tanja tuomittiin tapon yrityksestä neljän vuoden vankeuteen. Tämä on Ylen tietoon tulleista vakavin rikos, mistä hänet on tuomittu. Vuosia kului, nainen istui tuomion ja vapautui. Sitten mentiin taas.
Tammikuu 2021, Helsinki
Tanja hakkaa nyrkein kauppakeskus Citycenterin Lidlin tuotesuojaportteja. Vuoroesimies huomaa tilanteen, käskee Tanjaa lopettamaan ja poistumaan. Tanja kääntyy ja lähtee uhkaavasti kohti vuoroesimiestä. Hän vetää nyrkin taakse ja lyö miestä kylkeen. Mies saa taltutettua Tanjan. Vartija raudoittaa aggressiivisen naisen ja he jäävät odottamaan poliisia. Tanja sai tuomioksi sakkoja.
Muutama tuomio ei pidätellyt Tanjaa. Parin vuoden kuluttua vuoroesimiehen pahoinpitelystä hänet tuomitaan jälleen. Tällä kertaa viidestä pahoinpitelystä.
Yksi tuomioista tuli jutun alussa kuvatun lapsen pahoinpitelystä. Sen lisäksi hänet tuomittiin neljästä muusta pahoinpitelystä viideksi kuukaudeksi vankilaan.
Tanja oli muun muassa lyönyt yllättäen erästä naista nyrkillä kasvoihin Lauttasaaressa, ja toista naista Antinkadulla olkavarteen. Lisäksi Tanja oli lyönyt nyrkillä kasvoihin kuntoilemassa ollutta henkilöä Triplassa sijaitsevalla kuntosalilla.
Yle kysyi Niuvanniemen johtavalta lääkäriltä Allan Seppäseltä ja Helsingin yliopiston kriminaalipolitiikan apulaisprofessori Markus Kaakiselta, mitkä asiat voivat vaikuttaa siihen, että ihminen käyttää toistuvasti väkivaltaa.
He eivät ota kantaa Tanjan tapaukseen, vaan kommentoivat asiaa yleisellä tasolla. Taustasyitä toistuvaan väkivaltaisuuteen on monia ja niitä voi olla useita päällekkäin. On usein mahdotonta ja turhaa etsiä vain yhtä syytä.
Haastateltavien mukaan toistuvaan väkivaltaisuuteen voivat vaikuttaa mielenterveysongelmat, erityisesti persoonallisuushäiriöt, kuten antisosiaalinen tai epävakaa persoonallisuushäiriö, tai hoitamattomat psykoosisairaudet.
Toistuvasti väkivaltaisesti käyttäytyvä voi tehdä tekoja ilman ulkoista provokaatiota – esimerkiksi kohdata tuntemattoman ihmisen ja yhtäkkiä käyttää väkivaltaa.
Seppäsen mukaan tällöin taustalla voi olla esimerkiksi harhaluuloista kumpuava uhan tunne tai persoonallisuushäiriöön liittyvä impulsiivisuus ja huomionhakuisuus.
Kaakisen mukaan taustalla voi olla myös ajatusvinoumaa siihen suuntaan, että väkivallan käyttäminen tietyissä tilanteissa on hyväksyttävää.
Myös sosiaalinen huono-osaisuus liittyy usein tapauksiin.
– Toistuvia väkivaltarikoksia tekevillä on usein taustalla vahingollisia lapsuuden kokemuksia ja varhain alkavaa epäsosiaalista käytöstä, Kaakinen sanoo.
Jotkut käyttävät väkivaltaa tietoisesti esimerkiksi rikollisessa toiminnassa pelon herättämiseksi tai taloudellisen hyödyn vuoksi. Taustalla voi olla kyvyttömyys tuntea empatiaa.
Kun näihin edellä mainittuihin tekijöihin yhdistetään päihdeongelma, on riski väkivallan käyttämiseen merkittävästi suurempi.
– Alkoholi ja stimulantit lisäävät väkivaltariskiä, Seppänen sanoo.
Esitutkinnassa antamissaan lausunnoissa Tanja sanoo joidenkin pahoinpitelyjen kohdalla, ettei hän myönnä tai muista tehneensä niitä. Joissain tapauksissa hän myöntää olleensa väkivaltainen.
Eräässä kuulustelussa Tanja kertoo ostaneensa viimeisillä rahoillaan väärän ruokapaketin kaupassa. Tanjalla oli kertomansa mukaan mennyt siksi hermo ja hän oli päättänyt lyödä vastaan tullutta ihmistä.
– Mulle oli ihan sama, ketä löin. En katsonut sitä mitenkään sen tarkemmin. Vaikka olisin lyönyt lasta, niin se olisi ollut mulle ihan sama, Tanja sanoi poliisin kuulustelussa.
Isä pahoinpiteli lapsiaan, tytär äitiään
Tanja on poikkeuksellinen pahoinpitelijä sukupuolen ja erilaisten uhrien vuoksi.
Sarjapahoinpitelijänä hän ei kuitenkaan ole ainoa laatuaan. Ylen vuosille 2022–2023 kohdistuneesta selvityksestä paljastui myös kahdeksan muuta ihmistä, jotka ovat saaneet tuomion yli kymmenestä pahoinpitelystä.
Aineisto ei kerro kaikesta Suomessa tapahtuneesta väkivallasta. Vain pieni osa väkivallasta tulee viranomaisten tietoon ja vain osa siitä johtaa tuomioon.
Alla olevassa grafiikassa on mukana kaikki pahoinpitelytuomiot vuosilta 2022–2023.
- Kuka tekee väkivaltaa ja kenelle.jpg (70.11 KiB) Katsottu 3083 kertaa
Viisi sarjapahoinpitelyistä liittyy parisuhdeväkivaltaan. Jokaisessa tapauksessa mies on pahoinpidellyt naisen. Yksi sarjapahoinpitelijä on isä, joka on pahoinpidellyt pieniä lapsiaan toistuvasti.
Joukossa on Tanjan lisäksi myös kaksi tuomittua naista: eräs 17-vuotias tyttö, joka on pahoinpidellyt äitiään sekä nuori nainen, joka on pahoinpidellyt kerran toisen naisen ja toistuvasti kolmea miestä. Tuomiosta ei ilmene varmaksi se, tunsiko nainen entuudestaan uhrejaan.
- Nuoret pahoinpitelevät eniten.jpg (75.78 KiB) Katsottu 3083 kertaa
Viime vuosilta on myös julkisuuteen nousseita tapauksia.
Esimerkiksi ex-ministeri, kansanedustaja Krista Kiurun (sd.) pahoinpitelystä tuomittu yli kolmekymppinen mies on syyllistynyt useisiin pahoinpitelyihin.
Nelikymppistä miestä epäillään pääosin iäkkäiden naisten pahoinpitelyistä eri puolilla Turkua. Hän on käynyt entuudestaan tuntemattomien kimppuun muun muassa hautausmailla. Miestä syytetään 21 pahoinpitelystä, joista kuusi on törkeitä.
Pahoinpitelijä pitäisi saada hoitoon
Syyskuu 2022, Vantaa
Tanja kävelee kerrostalojen välissä. Hän näkee Kivistön juna-asemalta kotiin kävelevän naisen. Tanja katsoo naista. Sitten Tanja juoksee naista kohti. Tämä pysähtyy ja huutaa. Tanja ei välitä, hän lyö naista kaksi kertaa nyrkillä. Sitten Tanja lähtee pois.
Edellä mainitusta ja viidestä muusta pahoinpitelystä Tanja tuomittiin kolmen kuukauden vankeuteen. Kaikki pahoinpitelyt kohdistuivat naisiin ja alle kouluikäisiin tyttöihin.
Mitä Tanjan kaltaisille kroonisille väkivallan käyttäjille voitaisiin tehdä?
Sekä Markus Kaakinen että Allan Seppänen ovat yhtä mieltä siitä, että oleellista on tunnistaa ihmisen taustatekijät väkivaltaan. Vain siten apu voidaan kohdentaa oikein. Kaikkia ei voida auttaa saman kaavan mukaan.
Parasta olisi, jos riski väkivaltaiseen käytökseen tunnistettaisiin ajoissa. Aina näin ei käy. Mikäli toistuvan väkivallan taustalla on mielenterveyden ongelmat, pitäisi Allan Seppäsen mukaan ihminen saada hoitoon.
– Ei niinkään rangaistusjärjestelmän piiriin.
Seppänen korostaa, että hoitopaikkoja pitäisi olla enemmän yleispsykiatrian puolella.
– Meillä on ihmisiä, jotka ovat tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa, mutta he eivät mahdu hoitoon reippaasti resursseiltaan supistetun yleispsykiatrian puolelle.
Seppänen näkee, että mikäli palvelujärjestelmässä olisi tarpeeksi hoitopaikkoja ja hoitoketjuun ei tulisi katkoksia, tilanne ei välttämättä eskaloituisi siihen pisteeseen, että ihminen määrätään oikeuspsykiatriseen hoitoon. Hän mainitsee myös sen, että vangit voivat tipahtaa tyhjän päälle ilman jatkohoitoa.
Kun puhutaan ihmisistä, jotka syyllistyvät väkivaltarikoksiin useita kertoja, herää kysymys myös rangaistusten riittävyydestä.
Kaakinen ei esitä kantaa rangaistusten koventamiseen, mutta toteaa, että rikoslaissa on jo määritelty rangaistuksen koventamisperusteena samantyyppisten rikosten uusiminen. Hän ei lähde vetämään pitkälle meneviä johtopäätöksiä Tanjan tapauksesta.
– Mutta tämä antaa mahdollisuuden kriittiseen katsaukseen siihen, mitä olisi voitu tehdä toisin, Kaakinen summaa.
Helmikuu 2023, Riihimäki
“Mistä täältä saa kaljaa”, Tanja huutaa Prismassa. Hän lähestyy naista, joka on lapsen kanssa ostoksilla. Nainen kääntyy ostoskärryistä kiinni pitävän lapsen kanssa poispäin aggressiivisen ja levottoman oloisesta Tanjasta. Yllättäen Tanja kääntyy naisen ja lapsen puoleen. Tanja vetää kätensä taakse ja vauhtia ottamalla lyö lasta kasvoihin. Lapsen pää retkahtaa ja iskeytyy ostoskärryyn. Lapsen huulesta tulee verta.
Tanja ei sano mitään ja kävelee pois. Illalla lapsi oksentaa rajusti ja itkee. Hänen on vaikea nukahtaa.
