Venäjällä ei ollut joukkoja alueella oli vain 56 Venäläistä jotka olivat ottaneet osaa taisteluihin.
EDELLEEN SÄ HÄVISIT
Näytä se kohta Minskin sopimuksesta jossa Venäjä mainitaan OSCEn kanssa valvojana, ja että Venäjä saa pitää raskasta aseistusta Donbasissa.rikkalapio kirjoitti: Ti Heinä 14, 2026 7:10 pm Venäjä oli sopimuksen valvojamaa tai takaaja maa ja se oli Venäjän rooli siinä sopimuksessa sen lisäksi että se sopimus oli pitkälti Venäjän ehdottama.
On sinulla unelmat.EDELLEEN SÄ HÄVISIT![]()
![]()
Näytin jo edellisellä sivulla. Pitääkö tuo suomentaa?rikkalapio kirjoitti: Ti Heinä 14, 2026 7:13 pm Näytä se kohta missä ne tankit kiellettiin Venäjältä. Einstein.
Venäjän tehtävä oli siis varmistaa Etyjin suorittama tulitaukojärjestelyn ja raskaiden aseiden poisvedon tehokas seuranta ja todentaminen vetäytymisen ensimmäisestä päivästä lähtien käyttäen kaikkia tarvittavia teknisiä laitteita, mukaan lukien satelliitteja, droneja, tutkalaitteita jne. 15.02.2015 oli se ensimmäinen päivä.Kohta 3: "Ensure effective monitoring and verification of the ceasefire regime and the withdrawal of heavy weapons by the OSCE from the day 1 of the withdrawal, using all technical equipment necessary, including satellites, drones, radar equipment, etc."
Eikös siinä lue että "OSCE", eikä "russia"?rikkalapio kirjoitti: Ti Heinä 14, 2026 7:18 pm Pitääkö tää nyt sulle vielä Suomentaa ?
Venäjän tehtävä oli siis varmistaa Etyjin suorittama tulitaukojärjestelyn ja raskaiden aseiden poisvedon tehokas seuranta ja todentaminen vetäytymisen ensimmäisestä päivästä lähtien käyttäen kaikkia tarvittavia teknisiä laitteita, mukaan lukien satelliitteja, droneja, tutkalaitteita jne. 15.02.2015 oli se ensimmäinen päivä.Kohta 3: "Ensure effective monitoring and verification of the ceasefire regime and the withdrawal of heavy weapons by the OSCE from the day 1 of the withdrawal, using all technical equipment necessary, including satellites, drones, radar equipment, etc."
Vieläkö tekee mieli inttää päivänselvyyksistä ?![]()
Valvonta annetaan yksinomaisesti OSCE:lle (Etyjille). Sopimus ei mainitse minkään valtion (Venäjän tai muun) oikeutta fyysiseen läsnäoloon valvontatehtävissä Donbassissa.rikkalapio kirjoitti: Ti Heinä 14, 2026 7:18 pm Pitääkö tää nyt sulle vielä Suomentaa ?
Venäjän tehtävä oli siis varmistaa Etyjin suorittama tulitaukojärjestelyn ja raskaiden aseiden poisvedon tehokas seuranta ja todentaminen vetäytymisen ensimmäisestä päivästä lähtien käyttäen kaikkia tarvittavia teknisiä laitteita, mukaan lukien satelliitteja, droneja, tutkalaitteita jne. 15.02.2015 oli se ensimmäinen päivä.Kohta 3: "Ensure effective monitoring and verification of the ceasefire regime and the withdrawal of heavy weapons by the OSCE from the day 1 of the withdrawal, using all technical equipment necessary, including satellites, drones, radar equipment, etc."
Mutta sinähän jo jaoit sen kohdan itse sopimuksestakin, eihän siinä tulkinnanvaraa jää ja sanallakaan mainittu venäjää lainauksessasi.rikkalapio kirjoitti: Ti Heinä 14, 2026 7:42 pm Venäjä oli tuon sopimuksen valvojamaa voit tarkistaa sen mistä tahansa lopeta jo tuo vollottaminen kun olit taaskin väärässä.
Minä nimenomaan olen tarkastanut sekä sopimuksesta itsestään että Grokilta.rikkalapio kirjoitti: Ti Heinä 14, 2026 7:42 pm Venäjä oli tuon sopimuksen valvojamaa voit tarkistaa sen mistä tahansa lopeta jo tuo vollottaminen kun olit taaskin väärässä.
https://x.com/i/grok/share/722c13dbea47 ... d49519790fGrok:
Q: Oliko Venäjällä oikeus valvoa Minskin sopimusta Donbasissa raskaalla aseistuksella?
Grok: Ei ollut. Minskin sopimusten (Minsk I 2014 ja Minsk II 2015) mukaan valvonta Donbassissa kuului OSCE:lle (Etyjille), ei Venäjälle raskaalla aseistuksella.
Keskeiset kohdat sopimuksista
- Tulitauko ja raskaan aseistuksen vetäytyminen: Molemmat osapuolet (Ukrainan joukot ja Donetskin/Luhanskin "tietyillä alueilla" toimivat aseelliset muodostelmat) vetävät raskaan kaluston pois. Valvonta ja vahvistus alkavat vetäytymisen ensimmäisestä päivästä OSCE:n toimesta kaikilla teknisillä keinoilla (satelliitit, droonit, tutkat jne.).
- Ulkomaisten joukkojen vetäminen: "Kaikkien ulkomaisten aseellisten muodostelmien, sotilaallisen kaluston sekä palkkasotilaiden vetäminen Ukrainan alueelta OSCE:n valvonnassa."
- Raja ja yleinen valvonta: Ukrainan–Venäjän rajan pysyvä valvonta ja vahvistus OSCE:n toimesta turvallisuusvyöhykkeillä.
Sopimukset eivät anna Venäjälle (tai millekään muulle valtiolle) oikeutta pitää aseellisia joukkoja Donbassissa valvontatehtävissä. Venäjä esiintyi muodollisesti välittäjänä Trilateral Contact Groupissa (Ukraina, Venäjä, OSCE), ei konfliktin osapuolena, mutta käytännössä tuki separatisteja.
Venäjän toiminta suhteessa sopimuksiin
- Venäjä kiisti pitkään omien joukkojensa läsnäolon Donbassissa ja väitti, että kyseessä oli sisäinen konflikti.
Vieläkö haluat jatkaa inttämistä päivänselvyyksistä ?Minsk II -sopimus allekirjoitettiin helmikuussa 2015 tavoitteena lopettaa Itä-Ukrainan sota. Sopimus sisälsi tulitauon, raskaiden aseiden vetämisen pois rintamalta, ETYJin valvonnan, vankien vaihdon sekä poliittisia uudistuksia, joiden oli määrä johtaa Donbasin alueen aseman ratkaisemiseen ja Ukrainan rajavalvonnan palauttamiseen.
Venäjä oli yksi sopimuksen allekirjoittajista ja osallistui sen toimeenpanon seurantaan. Helmikuusta 2015 lähtien Venäjän edustajia ja sotilashenkilöstöä oli mukana valvomassa tulitaukoa ja joukkojen erottamista yhteisissä valvonta- ja koordinaatiojärjestelyissä (JCCC), kunnes Ukraina vetäytyi yhteistyöstä Venäjän kanssa vuonna 2017. Samalla Venäjä kiisti olevansa konfliktin osapuoli, kun taas Ukraina ja länsimaat katsoivat sen tukeneen separatistijoukkoja sotilaallisesti.
Länsimaat, erityisesti Saksa ja Ranska, toimivat sopimuksen välittäjinä. Samaan aikaan NATO ja useat sen jäsenvaltiot kouluttivat ja tukivat Ukrainan asevoimia vuodesta 2014 alkaen. Tämä yhteistyö oli julkista, ja NATO on myöhemmin korostanut sen merkitystä Ukrainan puolustuskyvyn kehittämisessä. Vuonna 2022 entinen Saksan liittokansleri Angela Merkel ja entinen Ranskan presidentti François Hollande totesivat, että Minsk-sopimus antoi Ukrainalle aikaa vahvistaa puolustustaan. Venäjä on pitänyt näitä lausuntoja osoituksena siitä, ettei länsi uskonut sopimuksen johtavan pysyvään ratkaisuun, kun taas Merkel on korostanut, että tavoitteena oli samalla estää sodan laajeneminen ja säilyttää mahdollisuus diplomaattiseen ratkaisuun.
Kumpaa sopimusta sinä lainasit jossa kolmas kohta oli tarkkailu etyjin puolesta?rikkalapio kirjoitti: Ti Heinä 14, 2026 8:02 pm Tekoäly teki tässä nyt sinulle sen Minsk 2 sopimuksen ja mitä se sisälsi
Vieläkö haluat jatkaa inttämistä päivänselvyyksistä ?Minsk II -sopimus allekirjoitettiin helmikuussa 2015 tavoitteena lopettaa Itä-Ukrainan sota. Sopimus sisälsi tulitauon, raskaiden aseiden vetämisen pois rintamalta, ETYJin valvonnan, vankien vaihdon sekä poliittisia uudistuksia, joiden oli määrä johtaa Donbasin alueen aseman ratkaisemiseen ja Ukrainan rajavalvonnan palauttamiseen.
Venäjä oli yksi sopimuksen allekirjoittajista ja osallistui sen toimeenpanon seurantaan. Helmikuusta 2015 lähtien Venäjän edustajia ja sotilashenkilöstöä oli mukana valvomassa tulitaukoa ja joukkojen erottamista yhteisissä valvonta- ja koordinaatiojärjestelyissä (JCCC), kunnes Ukraina vetäytyi yhteistyöstä Venäjän kanssa vuonna 2017. Samalla Venäjä kiisti olevansa konfliktin osapuoli, kun taas Ukraina ja länsimaat katsoivat sen tukeneen separatistijoukkoja sotilaallisesti.
Länsimaat, erityisesti Saksa ja Ranska, toimivat sopimuksen välittäjinä. Samaan aikaan NATO ja useat sen jäsenvaltiot kouluttivat ja tukivat Ukrainan asevoimia vuodesta 2014 alkaen. Tämä yhteistyö oli julkista, ja NATO on myöhemmin korostanut sen merkitystä Ukrainan puolustuskyvyn kehittämisessä. Vuonna 2022 entinen Saksan liittokansleri Angela Merkel ja entinen Ranskan presidentti François Hollande totesivat, että Minsk-sopimus antoi Ukrainalle aikaa vahvistaa puolustustaan. Venäjä on pitänyt näitä lausuntoja osoituksena siitä, ettei länsi uskonut sopimuksen johtavan pysyvään ratkaisuun, kun taas Merkel on korostanut, että tavoitteena oli samalla estää sodan laajeneminen ja säilyttää mahdollisuus diplomaattiseen ratkaisuun.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-20000120 ... ost=48867014:29
Venäläissotilailla hurja tilanne - asiantuntija pitää videota aitona
Sosiaalisessa mediassa on levinnyt laajasti video, jossa venäläissotilailla käy hurja läheltä piti -tilanne. Videolla maakäyttöön otettu helikopterin tykki linkoaa venäläissotilaan tantereeseen kesken tulituksen.
Videolla näkyy kaksi sotilasta, joista toinen tulittaa ilmeisesti YakB-12.7-konekivärillä, mutta ei saa pidettyä asetta hallinnassa vaan ase lähtee pyörimään holtittomasti. Toinen sotilas ehtii vain niukasti pois tulilinjalta ja asetta käyttänyt sotilas lentää pois lavetilta, johon ase on kiinnitetty.
The Timesin mukaan videolla kuullaan, kuinka naamioitunut sotilas antaa luvan tulittaa. Tilanteen jälkeen yksi sotilaista kysyy: ”Ovatko kaikki elossa?” Muut vastaavat kirosanoin ja hermostuneella naurulla.
Ilmeisesti kyse on liikkuvasta tuliryhmästä, jonka tarkoituksena on torjua ukrainalaisia lennokkeja. Venäjä on Ukrainan tavoin perustanut liikkuvia tuliryhmiä, joiden tarkoituksena on torjua vastapuolen lennokkeja.
Joidenkin lähteiden mukaan videolla on kyse kuitenkin koulutustilaisuudesta.
Video lähti leviämään venäläisten sotabloggaajien keskuudessa, joiden mukaan kyse on aidosta videosta eikä esimerkiksi tekoälyllä tuotetusta. Tiedossa ei kuitenkaan ole, milloin ja missä video on kuvattu.
Sotilaskaluston asiantuntija Petri Mäkelä arvioi IS:lle, että video on aito.
- Lopussa näkyy, kun kouluttaja ottaa piipusta kiinni ja polttaa näppinsä. Se kuumenee melko lailla tulituksessa.
YakB-12.7-konekivääri on ollut osa neuvostoaikaisen lentävän ”panssarivaunun” eli Mi-24-taisteluhelikopterin aseistusta.
Se ei ehkä ole ihan fiksusti asennettu, sotilaskaluston asiantuntija Petri Mäkelä arvioi IS:lle.
- Videolta näkee, että se ei ole pyörimisakselin kohdalla vaan vähän vinossa. Noin voi kyllä käydä, koska se antaa 800 newtonmetriä (Nm) vääntöä.
Nm on vääntömomentin yksikkö.
- Tuo ampuu 4000 patruunaa minuutissa.
Venäjä oli yksi sopimuksen allekirjoittajista ja osallistui sen toimeenpanon seurantaan. Helmikuusta 2015 lähtien Venäjän edustajia ja sotilashenkilöstöä oli mukana valvomassa tulitaukoa ja joukkojen erottamista yhteisissä valvonta- ja koordinaatiojärjestelyissä (JCCC)
Päivän selvää on se että tunnuksettomat tankit Debaltseven taistelussa eivät olleet mitään yhteistä JCCC valvontatehtävää. Haloo.rikkalapio kirjoitti: Ti Heinä 14, 2026 8:02 pm Tekoäly teki tässä nyt sinulle sen Minsk 2 sopimuksen ja mitä se sisälsi
Vieläkö haluat jatkaa inttämistä päivänselvyyksistä ?