Rauhallisen pientaloalueen lapset pakotetaan Ghetto-kouluun

[jasso]

Mitä ammattikouluun tulee, niin tuttua reksiä lainatessani, "peli on jo menetetty. Amikset ovat kuin viidakkoja". Siellä tehdään huumekauppaa ja notkutaan ilman mitään motivaatiota. No jokaiselle tietenkin todistus lapaan, niin koulu saa valmistuneesta rahaa.

Eräs tuttava opettaja tuota myös sanoi, että kolme vuotta, kun käyvät amiksessa, niin valmistuvat vaikka eivät osaisi mitään. Joskus aikaan piti sentään osata jotain, nyt riittää koulussa käyminen, mitään ei tarvitse oppia eikä osata.

[Huutaja Jaana]

Veikkaan, että vanhemmat nousevat kapinaan ja isosti. Tai muutavat pois. Minä en ikinä laittaisi tyttölasta muslimiapinoiden kanssa samaan ghetto-kouluun. Ei laittaisi Marja Ohisalo, Li Andersson eikä Sofia Virta. Edellämainitut nimittäin koulushoppailevat ihan avoimesti.

Tämähän se näissä eniten vituttaa. Noi Naapurit vois kaikki muuttaa Westendiin tai Kauniaisiin.

[McCall]

Viime vuonna eräässä ammattikoulussa opeteltiin kellotaulun tulkintaa eli kun Mikki Hiiren lyhyempi käsi on tuossa ja pidempi käsi tuossa niin paljonko kello on?

Siitä on hiukan matkaa työelämään.

[Huutaja Jaana]

Viime vuonna eräässä ammattikoulussa opeteltiin kellotaulun tulkintaa eli kun Mikki Hiiren lyhyempi käsi on tuossa ja pidempi käsi tuossa niin paljonko kello on?

Siitä on hiukan matkaa työelämään.

Oon kuullut vastaavia juttuja Helsingin amiksista. Esim. sanalliset vastaukset puuttuu kokeista kokonaan kun ei osata kirjoittaa suomea. Pahinta on että näitä valmistuu kuitenkin lähihoitajiksi

[Jormaisomeisseli]

Onneksi olkoon sinne pk-seudulle, sitä saa mitä äänestää Kyllä saa tarkkana olla mihin nykyään muuttaa jos lapsia haluaa kasvattaa turvallisella alueella ja ilman mitään monikulttuurista sekamelskaa.

[Ifigeneia]

Onhan se vaatteiden päältä ryöstäminen vaikuttanut onnistuvan tähänkin asti, ilman että kantiskersat opettavat suomea mussukoille.

[Tuohirulla]

Tietenkin apinakouluissa on "haasteita" opetuksessa ja oppimisessa. Mutta liekö se hyvä idea jakaa apinat joka kouluun niin että missään koulussa ei opetuksesta ja oppimisesta tule vittuakaan.
Onko siellä "eliitin" lapsille joku oma koulu?

Onhan niille omat koulut, ei tarvitse heidän hakata päätä seinään näissä paskempien ihmisten kouluissa.

[Tuohirulla]

Kuinkahan alas Suomen Pisa-tulokset tulevina vuosina putoaa, kun osa testin tekijöistä ei osaa lukea, kirjoittamisesta puhumattakaan?

Laskenut jo erittäin kovaa tahtia

Suomen Pisa-menestys romahti: lukutaidossa suurempi muutos kuin koskaan aiemmin

Oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa ja valtaosassa OECD-maita.
Nuorten Pisatulokset julki, Videosoitin
Ohjelman katseluaika on päättynyt.
Helsinkiläisen Hiidenkiven peruskoulun 9C-luokan oppilaat Rinalda Mambote, Sisu Takalo, Onerva Loijas sekä Jade Lampinen kertovat näkemyksiään matematiikan opiskelusta. Video: Elisa Kallunki / Yle, Jussi Koivunoro / Yle, Tuula Kullberg / Yle

Hanna Terävä

5.12.2023 12:00

Nuorten osaamistuloksia mittaavan Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on jatkanut heikentymistään. Osaaminen on kuitenkin edelleen OECD-maiden keskitasoa parempi.

Tänään julkistetun, vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen pääalueena oli matematiikka.

Suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten matematiikan osaamisen keskiarvo oli uusimmassa tutkimuksessa 484 pistettä, kun OECD-maiden keskiarvo oli 472.

Suomalaisoppilaiden matematiikan osaamisen taso on ollut laskusuuntainen vuoden 2006 tutkimuksesta lähtien. Silloin suomalaisnuorten pistesaldo oli 548 pistettä eli 64 pistettä enemmän kuin uusimmassa tutkimuksessa.

Osaamisen heikkeneminen näkyy myös eri suoritustason oppilaiden osuuksia vertailtaessa.

Vielä 2000-luvun alkupuolella Suomessa oli heikkoja matematiikan osaajia vain seitsemän prosenttia, kun viimeisimmässä tutkimuksessa vastaavia oppilaita oli jo joka neljäs. Samaan aikaan vähintään erinomaisten matematiikan osaajien osuus on pienentynyt.
Opettaja matematiikan tunnilla.
Hiidenkiven peruskoulun matematiikan opettaja Alma Holm ei näe arjessaan eroja matematiikan osaamisessa sukupuolten välillä, mutta yksilöiden välillä kyllä. – Sanoisin, että vaikeata matikassa on erityisesti se, että se vaatii hirveästi sinnikkyyttä ja toistoja, ja ettei luovuta, kun ei heti osaa joitakin uusia taitoja. Sinnikkyyttä ei löydy kaikilta niin paljon, Holm sanoo. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Tytöt ovat pärjänneet matematiikassa hieman poikia paremmin vuodesta 2012 alkaen. Osaamiserot ovat kuitenkin olleet Suomessa maltillisia ja osaamisen heikkeneminen on sukupuolten välillä tasaista.

Uusimmassa arvioinnissa tytöt saivat matematiikassa 487 pistettä ja pojat 482 pistettä. Tulokset ovat edelliseen, vuoden 2018 tutkimukseen verrattuna tytöillä 24 pistettä ja pojilla 23 pistettä heikommat.
Koulu oppilaita matematiikan tunnilla.
Hiidenkiven peruskoulun 9. luokkalainen Onerva Loijas pitää matematiikan opiskelua hyödyllisenä, sillä sitä voi tarvita monessa työssä. Matematiikan opiskelu on Loijakselle melko helppoa. – No just tämä koordinaatisto-homma on ollut vähän haastavampaa, mutta jotkut perusyhtälöt ovat mun mielestä aika helppoja, Loijas kertoo. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Poikkeuksellista heikentymistä valtaosassa maita

Oppilaiden osaaminen ei ole heikentynyt ainoastaan Suomessa, vaan oppimistulosten heikkeneminen näkyy valtaosassa OECD-maita.

Matematiikan pistekeskiarvo laski tilastollisesti merkitsevästi jopa 41 maassa tai alueella, joista OECD-maita oli 35. OECD-maista vain Japanissa ja Koreassa tulos oli parantunut.

OECD-maiden keskiarvo laski poikkeuksellisen paljon, 17 pistettä, kun sen muutos aikaisemmin peräkkäisten tutkimuskierrosten välillä on ollut matematiikassa korkeintaan neljä pistettä.

Matematiikassa parhaiten menestyivät Singapore 575 pisteellä perässään joukko muita Itä-Aasian maita ja alueita.

Naapurimaista esimerkiksi Viro suoriutui Suomea paremmin.

Koronapandemia siirsi Pisa-tutkimuksen alkuperäistä aikataulua vuodella eteenpäin, ja vaikutti osallistuneiden oppilaiden koulunkäyntiin vähintäänkin välillisesti lähes koko yläkoulun ajan.

Ensimmäistä kertaa useassa maassa oli myös vaikeuksia saavuttaa tutkimuksen otannalle tai vastausasteelle asetetut kriteerit.

Kahdessatoista osallistujamaassa oli joko suljettu liian suuri osuus oppilaita pois kokeesta, oppilaiden vastausaste ei ollut riittävän korkea tai koulujen osallistumisaste ei ollut riittävä.

Maat ovat kuitenkin hyväksytty mukaan kansainväliseen vertailuun mainiten, että tuloksiin tulee suhtautua tietyllä varauksella.
Katso kaikkien tutkittujen maiden matematiikan pistemäärät 2022
Lukutaidossa suurempi muutos kuin koskaan aiemmin

Myös lukutaidon osaaminen on heikentynyt matematiikan tavoin useimmissa osallistuneissa maissa.

Edellisessä, vuoden 2018 Pisa-arvioinnissa pääalueena oli lukutaito, ja sen tulokseen verrattuna Suomen pistekeskiarvo on laskenut peräti 30 pistettä.

Suomalaisnuorten lukutaidon taso oli tällä kertaa 490, joka on kuitenkin edelleen OECD:n keskiarvoa korkeampi. Tyttöjen lukutaidon pistemäärä oli 513 ja poikien pistemäärää 468.

Suomessa tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa on aina ollut suuri, mutta verrattuna vuoteen 2018 se oli pienentynyt 52 pisteestä 45 pisteeseen. Syynä tähän on se, että tyttöjen osaaminen keskimäärin on heikentynyt poikien osaamista enemmän.

Muutos verrattuna vuoteen 2018 oli tytöillä 33 pistettä ja pojilla 27 pistettä. Sekä tytöillä että pojilla tämä neljän vuoden aikana tapahtunut muutos oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Kun verrataan pistemääriä ensimmäisen Pisa-kierroksen Suomen huipputulokseen vuonna 2000, on tyttöjen lukutaidon pistemäärä laskenut 58 pistettä ja poikien 52 pistettä.

Myös luonnontieteiden osaamisen keskiarvo oli Suomessa OECD-maiden keskiarvoa parempi, 511 pistettä.

Suomalaisnuorten sekä koko OECD-maiden nuorten luonnontieteellinen osaaminen on heikentynyt vuosien 2006 ja 2009 huippuajoista.

Laskeva trendi on ollut Suomessa OECD-maiden keskiarvoa voimakkaampi.
Koulu oppilaita matematiikan tunnilla.
Hiidenkiven peruskoulun 9. luokkalaiset Jade Lampinen (vas.), Pilvi Rihtniemi, Pihla Kuisma ja Onerva Loijas (oik.) olivat sitä mieltä, että oppilaiden osaamisen vertailu eri maiden välillä on hyvä asia. – Siitä saa yleiskuvaa, millaista koulutus eri maissa on ja toteutuuko se hyvin vai huonosti. Ja ne maat jotka ovat aika alhaalla tutkimuksessa, voivat pohtia, mitä voivat tehdä, että oppimistulokset olisivat parempia, Lampinen pohtii. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
”Matikka-ahdistus” vähäisintä Suomessa

Positiivinen uutinen oli se, että oppilaiden kokema matematiikkaan liittyvä ahdistus oli Suomessa OECD-maiden vähäisintä.

Mitä useammin oppilaat kokivat opettajan antavan tukea matematiikan oppitunneilla, sitä vähemmän he kokivat matematiikka-ahdistusta.

Suomalaisoppilaista 78 prosenttia koki, että opettaja antaa lisäapua, kun oppilaat tarvitsevat sitä ja 59 prosenttia oli sitä mieltä, että useimmilla tunneilla opettaja osoitti olevansa kiinnostunut jokaisen oppilaan osaamisesta.

Oppilaat kuitenkin kokivat saavansa opettajan tukea vähemmän kuin vuonna 2012.
Koulu oppilaita matematiikan tunnilla.
Hiidenkiven peruskoulun 9. luokkalaisen Sisu Takalon (viittaa kuvassa) mielestä matematiikka on kiinnostavaa silloin, kun sitä ymmärtää. Hän kertoo saaneensa ennen matematiikan koetta tukiopetusta opettajalta. – Se on ollut ihan mukavaa, että on saanut vähän varmuutta koealueeseen, Takalo toteaa. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Koulu oppilaita matematiikan tunnilla.
Hiidenkiven peruskoulun 9. luokkalainen Rinalda Mambote kokee saavansa aina tarvittaessa opettajalta apua matematiikassa. Hänen mielestä matematiikan opiskelu on välillä helppoa ja välillä vaikeata. – Se riippuu aiheesta. Jotkut aiheet saattavat olla sellaisia, että kestää vähän kauemmin tajuta sitä kaavaa, mutta jotkut menevät ihan leikiten, Mambote sanoo. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Työrauha Suomessa keskimääräistä heikompi

Työskentelyrauhaa mittaavissa kysymyksissä puolestaan havaittiin, että oppilaiden kokema työrauha on Suomessa heikompi kuin OECD-maissa keskimäärin.

Vuosien 2022 ja 2012 välillä samojen työrauhakysymyksien perusteella työrauha koettiin Suomessa tosin nyt hieman paremmaksi kuin ennen.

Ensimmäistä kertaa tällä kierroksella työrauhakysymysten joukossa selvitettiin myös digilaitteiden häiritsevyyttä.

Suomalaisoppilaista 41 prosenttia vastasi, että oppilaiden digitaalisten resurssien käyttö häiritsee heidän keskittymistään kaikilla tai useimmilla matematiikan tunneilla, mikä oli selkeästi suurempi osuus kuin OECD-maissa keskimäärin.

Suomalaisnuorten luottamus omiin kykyihin oli kuitenkin pääosin hyvä ja kokemukset korona-ajan koulunkäynnistäkin keskimäärin hyvät.

Suomessa oppilaat tunsivat OECD keskiarvoa vähemmän yksinäisyyttä, eivät tunteneet jäävänsä jälkeen oppimisessa ja suhtautuivat muutenkin keskimääräistä positiivisemmin ja luottavaisemmin itsenäiseen opiskeluun.

https://yle.fi/a/74-20063393

Linkin takana diagrammeja mistä näkee koska ja miksi notkahdus on tapahtunut.
Onnea ja menestystä menetetty suomenmaa.

[Salmari]

Asukkaat voivat katsoa peiliin, ketä olette äänestäneet.

Eniten ääniä saanut ehdokas on Eveliina Heinäluoma 281 äänellä, kun alueen äänistä on laskettu 100 %.

0_Screenshot_20260727-174607~2.png (55.88 KiB) Katsottu 983 kertaa

[McCall]

Mitenkäs siinä Ruotsin PISA-huijauksessa kävi? Tulokset nousivat kun ulkomaalaisia ei otettu huomioon.
Kukapa olisi uskonut.

Ruotsin PISA.jpg (52.66 KiB) Katsottu 974 kertaa

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006528094.html

[Öyhö]

– Nyt virkakuntakin sanoo sen ääneen: mikäli Puu-Myllypuron lapsia ei siirretä Itäkeskukseen, vaarana on, että Itäkeskuksen oppilaat eivät opi suomea, HS kirjoittaa.

Äkkiä. Tarvitsemme lisää maahanmuuttajia!

Olemme oppineet menneistä virheistä!

/sarc

Ei naurata.

[Huutaja Jaana]

– Nyt virkakuntakin sanoo sen ääneen: mikäli Puu-Myllypuron lapsia ei siirretä Itäkeskukseen, vaarana on, että Itäkeskuksen oppilaat eivät opi suomea, HS kirjoittaa.

Vittu se ole lasten tehtävä opettaa toisille lapsille suomea tai mitään muutakaan. Mitä vitun wokelapasia tuonkin koulun ns. opettajat ovat?

[Öyhö]

Viime vuonna eräässä ammattikoulussa opeteltiin kellotaulun tulkintaa eli kun Mikki Hiiren lyhyempi käsi on tuossa ja pidempi käsi tuossa niin paljonko kello on?

Siitä on hiukan matkaa työelämään.

Mannet ei osanneet viisarikelloa edes silloin kun numeeriset näytöt olivat harvinaisia.

Lukihäiriö tai koulunkäymättömyys näkyy.

Nykyään lapset lukee kellon kännyn ruudulta.

"13:50". Mutta osaako sanoa, että se on "kymmentä vaille kaksi"?

[Öyhö]

Puu-Myllypuron asuntokannan arvo pudonnee saman tien ainakin 20%, kun lapsiperheet alkavat vältellä sitä.

Saat olla varma, että koulu tosiaan näkyy alueen hinnassa.

[Keplotteleva konna]

Rekyyli tuli kohtuu nopeasti ja suoraan.

Pankinjohtaja: ”Helsingin asuntomarkkinoilla on kasvava koulupiiririski”
Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna: ”Kannattaa miettiä missä ja miten asuu. Varsinkin lapsiperheiden.”

Asuntoluottoihin erikoistuneen Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna ottaa kantaa sosiaalisessa mediassa vellovaan koulupiirikeskusteluun, joka sai alkunsa siitä, kun Helsingin kaupunki päätti maaliskuussa ja kesäkuussa uusista koulupiireistä Itä-Helsingissä tarkoituksena tasoittaa oppilasmääriä ja vähentää segregaatiota.

Pauna on lisäksi jakanut Helsingin valtuutetun Otto Meren (kok) päivityksen. Siinä Meri arvostelee ankarin sanakääntein Helsingin kaupungin toimintaa. Meren mukaan Helsinki on pakottamassa suomenkielisiä lapsia maahanmuuttajakouluihin.

– Luottamus on menetetty. Aikuiset jotka haluavat lapsilleen parhaan mahdollisen koulutuksen, on petetty. Lapset laitetaan maksamaan asuntopolitiikassa tehdyt virheet. Nyt ollaan vakavan asian äärellä, Meri kirjoittaa.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a ... 77f1484e1c