Jumala ei tehny ihmisistä yhdenvertasia, Samuel Colt teki.
Näin on joskus joku todennu. Ja siinä on kyllä pienoinen totuuden poikanen. Kun tuntee vihollisen aseet, tuntee vihollisen rajoitteet.
Puukko on hyvin vaarallinen ase myös osaamattomissa käsissä, lähietäisyydellä paljon tuliasetta vaarallisempi. Jopa 4-5m etäsyydelle asti. Äkkitilanteessa puukko on nopeempi käyttää, osumatarkkuus parempi ja välittömästi käyttövalmis, toimintamekanismi kun on hyvin yksinkertanen..
Kaikenmailman kamppailulajit katson lähinnä hömpäksi kun kadulla tapellaan, kamppailulajien reenaaminen kun on tavallaan tiedettä jossa aliarvioidaan inhimillinen tekijä. Niitä kun on tullu tuolla yössä nähtyä. Kiertopotku kännissä jäisellä kadulla voi olla kohtalokas, itselle. Noin karrikoidusti. Myöskin se turha itsevarmuus voi olla joskus viimenen virhe. Kilpailutilanteessa, valvotuissa olosuhteissa, tietyillä säännöillä voidaan kamppailulajeissa hyökätä ja puolustautua tehokkaasti. Kadulla sääntöjä ei ole, vastustajan seuraavasta liikkeestä et tiedä mitään, etkä mahdollisesta arsenaalista... Tatamilla tiedät miten homma etenee, mitkä on vastustajan rajoitteet yms..
Itse suosin tervettä järkeä ja taktista ajattelua (älä ryhdy mihinkään mistä et voi selviytyä voittajana
).. Ei siä puukkoja eikä pistoolia tarvi, toisaalta ei oo mikään ninja myöskään terästä tai lyijyä kovempi.
Eriasia jos ei oo mahdollista väistää, joudut tilanteeseen mistä ei vaan voi päästä pois ilman kontaktia, niin hyökkäys on paras puolustus. Täysillä, niin paljon päälle kun vaan lähtee. Kaikkia keinoja käyttäen, ihan sama jos sakkoja tulee jos vaan nahka säästyy. Tosin voi siinä tukkaankin tulla, mutta yllätys on puoli voittoo. Mitä nopeemmin toimii niin sitä vähemmän on kiusanhengellä aikaa reagoida, hyvässälykyssä pääsee sekasorron turvin hipsiin väljemmille vesille..
Kuten sanottua, itse mieluummin pyrin välttään kontaktia. Johtuen siitä etten ole mikään toimintasankari, enkä ennenkaikkea sitä kuvittele olevani. Muutaman kerran on tullu tilanne jossa on tahtomattaan käsirysyyn joutunu, kaikista selvinny lähinnä revenneillä vaatteilla tms materiaalitappioilla. Kun on vaan tajunnu heti olla härski ja epäreilu, käyttää alotteeseen niin paljon "vasaraa" kun tilanne vaan sallii.. Ei mitään läpsimistä vaan tosiaan kaikki peliin, yllätyksen suoma etu menee jos toista osapuolta ei oo tehty "toimintakyvyttömäks" tai avattu itselle mahdollisuutta paeta. Mua ei jonkun nenä sureta jos kerran on ite halunnu mun nenää muotoilla.
Ikävänä ilmiönä jotkut vaan jaksaa sitten käräjöidä yms. Jos itte hyökkäävä osapuoli nenäänsä saa niin pitäshän ihmisen ymmärtää hävetä. Ei aina voi voittaa. Joskushan sitä tulee ittellekin turpaan niin että tukka lähtee tolla omalla taktiikalla, mutta varmasti saa toinenkin aluks osansa. Itkuraivoa ei pidä aliarvioida
