MEG kirjoitti: Ke Heinä 01, 2026 8:12 pm
Marko Niemi pyysi "Viimeisen johtolankansa" pääteeksi uusia aiheita. Birgitan katoaminen olisi mitä mielenkiintoisin. mutta Markolle varmaan kiusallinen, kun Birgitan kampaamoon päätymistäkin ja kampaajakumppanin osuutta olisi analysoitava, ja samalla häntä haastateltava. Muistetaan ,että Helinä Häkkänenkin kirjassaan sivuutti kategorisen nopeasti Auerin ja Gustafssonin syyllisyys pohdinnat.
Parasta ja selkeintä olisi jos Niemi saisi tapauksen tutkinnanjohtajilta kovan vakuutuksen kampaaja kumppanin syyttömyydestä. Silloin voisi ohjelmassa keskittyä muihin vaihtoehtoihin Birgitan kohtalosta.
Niemi voisi varmaan löytää tekniset asiantuntijat selvittämään keskusteluja lähes vuosikymmenen askarruttaneet matkalippu ja kamerointi mysteerit. (lisäys)
Olen samaa mieltä, että tästä tapauksesta saisi ainakin lyhyen kauden. Ehdotus siis on hyvä. Matkalippumysteeerin lisäksi voisi haastatella sitä Bisun lähipiiriä, jos se olisi mahdollista piirtämään kuvaa Bisun psyykeestä. Tapauksen tutkinnanjohtajakin voisi mahdollisesti jo tässä kohtaa avata tarkemmin alkuvaiheen toimia ja sitä, miksi rikos on "käytännössä poissuljetttu" selitettäessä katoamista.
Olet muuten osittain oikeassa ja väärässä Häkkäsen osalta. Kirjassaan noin, kuten esität, mutta hän on kommentoinut muuten sekä Bodomia että Ulvilaa. Ulvilan osalta kommentti oli enemmän sen suuntainen, että hän ei profiloisi tekijää AA:ksi, mutta Bodomin osalta hän on kyllä aika vahvasti viitannut siihen, että pitää NG:tä syyllisenä.
"Ammatillisesti profiloijan uran kiinnostavin ja haastavin tapaus oli Häkkäsen mukaan Bodominjärven murhat. Tapaus on yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista.
Kesällä 1960 tapahtunut veriteko, jossa kolme nuorta surmattiin telttaansa Espoon Bodominjärven rannalla, on yhä selvittämättä.
Telttaseurueen ainut henkiin jäänyt, Nils Gustafsson, oli murhista syytettynä 2000-luvun alussa, mutta sai lopulta vapauttavan tuomion.
Kun Häkkänen katsoi Bodomin tapausta kirjaa varten uudestaan, tapauksesta nousi esiin asioita, jotka edelleen herättävät hämmennystä.
– Tuli sellainen olo, että hetkinen. Siinä heräsi tosi paljon kysymyksiä nimenomaan Gustafssonin muistin ja vammojen kuvauksen osalta, Häkkänen sanoo.
Esimerkiksi se, minkälainen kuvaus Gustafssonin vammoista annettiin tuomioistuimessa ja mitä Gustafsson oli kertonut vammoista esitutkinnassa. Ne eivät Häkkäsen mukaan "ihan vastanneet toisiaan".
Käräjäoikeus hylkäsi Gustafssonia vastaan nostetut murhasyytteet, eivätkä syyttäjät valittaneet päätöksestä hovioikeuteen.
Kirjassaan Häkkänen sanoo sen olleen hänelle paljon jutun parissa töitä tehneenä pettymys."
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/psy ... aa/9130188
Ja:
"Oikeus- ja kriminalipsykologi Helinä Häkkänen kertoo kuinka Jämsässä 2006 puolisonsa murhannut mies teeskenteli muistinmenetyksen ja kuinka se noudatti samaa teeskennellyn muistin käsikirjoitusta kuin Bodomissa."
Häkkänen olisi toivonut että Bodom-juttu olisi mennyt hovioikeuteen aikoinaan:
"Ennen kaikkea se, miten kertomus hänen (Gustafsson) vammojensa osalta muuttui käräjäoikeudessa suhteessa siihen, minkälaisena se oli esitetty esitutkinnassa. Olisin toivonut että se olisi tullut näkyvämmin esiin."
Jutussa lisäksi kerrottu teeskennellystä muistinmenetyksestä yleisesti mm. että teeskennellyn muistinmenetyksen tunnusmerkkejä ovat muistinmenetykseen liittyvien oireiden liioittelu ja näkeminen kokonaisvaltaisena ilmiönä. Henkilö saattaa esimerkiksi sanoa että "en muista yhtään mitään kyseiseltä ajanjaksolta", kun todellisuudessa muistinmenetyksessä muistamattomuus on yleensä hajanaista.
Toinen tunnusmerkki on kuvaus hyvin äkillisesti alkavasta ja päättyvästä muistikatkosjaksosta, kun todellisuudessa amnesiat ovat yleensä asteittain eteneviä ja palaavia."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a91a ... 9eead07f5e
Peukaloinen vai? nainen kysyi, koska ei tuntenut muita Nilsejä kuin satuhahmo Nils Holgerssonin.
- Ei, vaan Gustafsson, linja-autonkuljettaja Helsingistä, mies vastasi.
- Kyllä mä oon ihmisiä tappanutkin. Ainakin kolme, mies sanoi sitten.
