Rauhallisen pientaloalueen lapset pakotetaan Ghetto-kouluun

[Öyhö]

^

Eekku Aromaa (ent. Eeva-Maija[1], s. 14. elokuuta 1981[2]) on suomalainen järjestöjohtaja, joka on toiminut useissa ympäristöpuolue Vihreän Liiton luottamustehtävissä. Aromaa työskentelee nykyisin Naisasialiitto Unionin pääsihteerinä[3]. Hän työskenteli rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteerinä 2008–2014.[4] Aikaisemmin Aromaa on työskennellyt Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton pääsihteerinä 2006–2007[4] ja Animalian järjestösihteerinä 2001–2002.[5]

*nauraa katketakseen*

Ei hitto, "neutraali" mielipide varmaan.

[Ifigeneia]

Ratkaisu ei välttämättä olekaan se, että kantikset pakotetaan maahanmuuttajien sekaan. Joiltakin maahanmuuttajilta voi vaatia enemmän (ja ne joilta ei voi, pitäisi varmaan sijoittaa jollekin tukiluokalle pois keskiverto-oppilaiden seasta?)

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9b3d ... b5db5ff294

Samah Zainin lapset ovat käyneet Suomessa koulua kaikilla kouluasteilla eskarista yliopistoon.

Zainin mukaan suomea toisena kielenä puhuvien äidinkielen opetusta eli S2-opetusta riivaa perustavanlaatuinen ongelma. Hän on nähnyt omin silmin, miten kieliryhmän vaikutus kantautuu opinnoissa kauas.

Zain perheineen muutti Suomeen Saudi-Arabiasta vuonna 2016. Hänen kaksi vanhinta lastaan, nyt 18- ja 21-vuotiaat, aloittivat Suomessa alakoulunsa S2-opetuksessa.

Zain kokee, ettei S2-opetus tukenut riittävästi kielen oppimista. Kummankaan suomen kieli ei kehittynyt peruskoulussa riittävän hyväksi suomenkieliseen lukioon, vaan he jatkoivat yläasteelta englanninkielisiin IB-lukioihin.

Keskimmäinen lapsista aloittaa syksyllä abivuotensa IB-lukiossa. Vanhin puolestaan opiskelee Helsingin yliopistossa englanninkielisessä kandiohjelmassa.

– Kumpikin puhuu jonkin verran suomea, muttei kuitenkaan niin hyvin, että voisi opiskella tai tehdä töitä suomen kielellä, Zain kertoo.

Nuorimman lapsensa Zain sai seiskaluokalla järjestettyä epävirallisesti S1-opetukseen. Nuorimmaisen suomi kehittyi niin hyväksi, että hän aloittaa syksyllä suomenkielisessä lukiossa ja puhuu tätä nykyä perheen parasta suomea.

...

Samah Zain ei itsekään puhunut suomea perheen muuttaessa tänne. Siksi hänen oli vaikea tukea lapsiaan kielen opiskelussa kotona.

S2-opetuksessa opeteltava suomi on Zainin mielestä liian helppoa. Kielen opetuksen lisäksi myös kokeet ja kotiläksyt saattavat olla helpotettuja, hän sanoo.

– Muiden koealue saattoi olla usean kirjankappaleen mittainen. S2-oppilaat taas saattoivat saada luettavakseen vain pari monistetta, ja koe saattoi olla pelkkiä monivalintakysymyksiä, Zain sanoo.

Suurin ongelma S2-opetuksessa on Zainin mielestä se, että siirtyminen S1-opetukseen eli suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on liian vaikeaa.

Hänen mielestään suomen toisena kielenä tulisi olla vain väliaikainen vaihe, jonka päämääränä on siirtyä ”tavalliseen” suomen kielen ja kirjallisuuden opiskeluun.

[weisses fleisch]

Zain perheineen muutti Suomeen Saudi-Arabiasta vuonna 2016. Hänen kaksi vanhinta lastaan, nyt 18- ja 21-vuotiaat, aloittivat Suomessa alakoulunsa S2-opetuksessa.

Zain kokee, ettei S2-opetus tukenut riittävästi kielen oppimista. Kummankaan suomen kieli ei kehittynyt peruskoulussa riittävän hyväksi suomenkieliseen lukioon, vaan he jatkoivat yläasteelta englanninkielisiin IB-lukioihin.

Keskimmäinen lapsista aloittaa syksyllä abivuotensa IB-lukiossa. Vanhin puolestaan opiskelee Helsingin yliopistossa englanninkielisessä kandiohjelmassa.

– Kumpikin puhuu jonkin verran suomea, muttei kuitenkaan niin hyvin, että voisi opiskella tai tehdä töitä suomen kielellä, Zain kertoo.

Tyypillinen matuasenne, aina on jonkun muun vika jos matu ei osaa. Sitä kielitaitoahan voi (ja pitää) harjoitella myös vapaa-aikana, jos kouluopetus ei tunnu riittävältä. Kymmenessä vuodessa tyhmempikin oppii minkä tahansa kielen, jos vaan on halua ja mielenkiintoa.

[URSA]

Olennainen kohta taitaa olla:

– Kumpikin puhuu jonkin verran suomea, muttei kuitenkaan niin hyvin, että voisi opiskella tai tehdä töitä suomen kielellä, Zain kertoo.

Kielitaidon puuttuminen, mikä ihana tekosyy.

[Gurney]

^

Eekku Aromaa (ent. Eeva-Maija[1], s. 14. elokuuta 1981[2]) on suomalainen järjestöjohtaja, joka on toiminut useissa ympäristöpuolue Vihreän Liiton luottamustehtävissä. Aromaa työskentelee nykyisin Naisasialiitto Unionin pääsihteerinä[3]. Hän työskenteli rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteerinä 2008–2014.[4] Aikaisemmin Aromaa on työskennellyt Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton pääsihteerinä 2006–2007[4] ja Animalian järjestösihteerinä 2001–2002.[5]

*nauraa katketakseen*

Ei hitto, "neutraali" mielipide varmaan.

Ei saatana. Perus ylenantoa.

[URSA]

https://www.iltalehti.fi/palat/e9e2ebfd ... b82b6eb067

Ja vielä ihmettelen miten 10 vuotta Suomessa asuneet 19 - ja 21 - vuotiaat ei puhu tarpeeksi suomea työskennelläkseen tai edes opiskellakseen suomeksi. Mitä ne täällä tekee?

[siiantaika]

Ratkaisu ei välttämättä olekaan se, että kantikset pakotetaan maahanmuuttajien sekaan. Joiltakin maahanmuuttajilta voi vaatia enemmän (ja ne joilta ei voi, pitäisi varmaan sijoittaa jollekin tukiluokalle pois keskiverto-oppilaiden seasta?)

Mille tukiluokalle? Tässähän on ongelma se, että koulun oppilaista 80+ % on apinan lailla käyttäyviä kehitysmaamuslimeita. Ongelma on hyvin yksinkertainen: kun kehitysmaa-apinat tulevat koulussa enemmistöksi, he eivät enää kunnioita opettajia tai suomalaisia oppilaita vähääkään. Silloin pelataan heidän säännöillään.

Kouluissa ei edes puhuta suomea, joten mitä kontrollia opettajilla voisi olla? Eivät he tiedä edes sitä, mitä oppilaat puhuvat keskenään ja miten kauheita rikoksia kesken oppitunnin suunnitellaankaan. Opiskelullakaan ei ole mitään merkitystä, kun kotona nähdään, miten vanhemmat elävät rikasta elämää sossun tuilla. Ja lopuksi: sen mihin ei raha riitä, sen voi varastaa kaupasta.

[Tolisman]

Zain perheineen muutti Suomeen Saudi-Arabiasta vuonna 2016. Hänen kaksi vanhinta lastaan, nyt 18- ja 21-vuotiaat, aloittivat Suomessa alakoulunsa S2-opetuksessa.

Zain kokee, ettei S2-opetus tukenut riittävästi kielen oppimista. Kummankaan suomen kieli ei kehittynyt peruskoulussa riittävän hyväksi suomenkieliseen lukioon, vaan he jatkoivat yläasteelta englanninkielisiin IB-lukioihin.

Keskimmäinen lapsista aloittaa syksyllä abivuotensa IB-lukiossa. Vanhin puolestaan opiskelee Helsingin yliopistossa englanninkielisessä kandiohjelmassa.

– Kumpikin puhuu jonkin verran suomea, muttei kuitenkaan niin hyvin, että voisi opiskella tai tehdä töitä suomen kielellä, Zain kertoo.

Tyypillinen matuasenne, aina on jonkun muun vika jos matu ei osaa. Sitä kielitaitoahan voi (ja pitää) harjoitella myös vapaa-aikana, jos kouluopetus ei tunnu riittävältä. Kymmenessä vuodessa tyhmempikin oppii minkä tahansa kielen, jos vaan on halua ja mielenkiintoa.

Ei kukaan Matu opi suomen kieltä jos hän on ympäristössä joka ei kannusta siihen!!. jos matulle länkytetään englantia vaan niin eihän se kannusta oppimaan suomea tai matu elelee kielikuplassa lähi-itäkeskuksessa jossa voi länkyttää arabiaa ja eikä tarvii suomalaisten kanssa olla tekemisissä.

[Eriksson]

https://www.iltalehti.fi/palat/e9e2ebfd ... b82b6eb067

Ja vielä ihmettelen miten 10 vuotta Suomessa asuneet 19 - ja 21 - vuotiaat ei puhu tarpeeksi suomea työskennelläkseen tai edes opiskellakseen suomeksi. Mitä ne täällä tekee?

Elävät yhteiskunnan tuilla ja ruikuttavat rasismia.

[vastarannansääski]

Mun mielestä tolla Samah Zainilla on hyvä pointti. Mamuilta pitäisi aidosti vaatia suomen oppimista koulussa. Mutta kun Opetushallituksesta lähtien kaikki pelkää vain leimautuvansa rasisteiksi, niin mieluummin päästetään kaikki läpi peruskoulusta vaikka ei osata edes vielä puhua kunnolla. Sitten ihmetellään, kun nuorten työttömyysluvut kiipeää ylöspäin ja valtio velkaantuu niin, että ollaan EU:n tarkkailuluokalla. Ja jotkut vielä haaveilee, että Suomessa pitäisi saada nostettua yliopistokouluksen saaneiden osuutta. Pitäisi varmaan arabia ottaa viralliseksi opetuskieleksi yliopistoihin niin neekerit ja ählämit osais edes mennä ruokalaan syömään oikeaan aikaan.

[Ifigeneia]

[ASierra]

Minja Koskela (vas.) Asuinalue: Herttoniemenranta Lähikoulujen S2ka.-%: 13,6%

Nasima Razmyar (SDP) Asuinalue: Lauttasaari Lähikoulujen S2ka.-%: 0,5

Maria Ohisalo (vihr.) Asuinalue: Viikki (2026 asti) Lähikoulujen S2ka.-%: 28,3

Antti Lindtman (SDP) Asuinalue: Tikkurila Lähikoulujen S2ka.-%: 11

Fatim Diarra (vihr.) Asuinalue: Munkkiniemi Lähikoulujen S2ka.-%: 8,85

Anders Adlercreutz (RKP) Asuinalue: Kirkkonummi Lähikoulujen S2ka.-%: 7,33

Ville Niinistö (vihr.) Asuinalue: Tapiola
Lähikoulun S2ka.-%: 8,8

Saara Hyrkkö (vihr.) Asuinalue: Tapiola Lähikoulujen S2ka.-%: 8,8

Dimitri Qvintus (SDP) Asuinalue: Helsingin keskusta Lähikoulujen S2ka.-%: 9,1

Koulujen nimet poistettu @minjakoskela

[URSA]

Kuvaavia tietoja. Ohisalon lapset ei ole vielä kouluikäisiä.

On helppo suvaita jos omat naapurit on joko korkeakoulutettuja tai valkoihoisia, eikä itse liiku julkisilla paikoilla juuri muuten kuin mersulla.

[McCall]

Helsingin Sanomat 23.8.2026 / https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012223847.html

Segregaatio näkyy lasten kielitaidossa jo ennen kouluikää

Olisi tärkeää kuulla myös varhaiskasvatuksen näkökulma alueellisen eriytymisen vaikutuksista, sillä ratkaisevat vuodet kielen perustassa ovat ennen kouluikää.

Helsingin koulupiirijako on herättänyt keskustelua segregaation vaikutuksista koulunkäyntiin. Keskustelusta unohtuu kuitenkin, että kielen kehitys alkaa vuosia ennen kouluikää ja että alueellinen eriytyminen näkyy jo päiväkoti-ikäisten taidoissa.

Hoidamme Husin foniatrian vastaanotolla lapsia, joilla on vaikea-asteisia kielen kehityksen vaikeuksia. Suurin osa heistä on syntynyt Suomessa, mutta heidän kotikielensä on muu kuin suomi. Suomen kielen oppiminen alkaa varhaiskasvatuksessa. Pieni lapsi oppii kielen vuorovaikutuksessa. Lapsi oppii kotikielen perheen kanssa ja harjoittelee suomen kieltä päiväkodissa kasvattajien ja toisten lasten kanssa kommunikoiden.

Keskustelemme päivittäin maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa, jotka ovat huolissaan lapsensa mahdollisuuksista oppia suomen kieltä päiväkotiryhmän kielirakenteen vuoksi. Pääkaupunkiseudulla on useita päiväkotiryhmiä, joissa äidinkieleltään suomenkielisten lasten osuus on häviävän pieni – vaikkapa 14–18 lapsen ryhmässä yksi tai kaksi. Kun suuri osa lapsista vasta opettelee kieltä, vertaismalli jää ohueksi, vaikka henkilöstö tukisi kielen oppimista parhaansa mukaan. Samankaltainen kielirakenne saattaa olla myös lapsen pihapiirissä. Mukaan kietoutuu vielä englannin kielen ylivalta myös pienten lasten arjessa.

Erikoissairaanhoitoon päätyvät lapset ovat vain jäävuoren huippu. Kielellisissä vaikeuksissa tarvitaan kuntoutustoimia, mutta puheterapia ei ole vastaus vähäiseen ja huonolaatuiseen kielimalliin ja alueelliseen eriytymiseen. Julkinen keskustelu on painottunut kouluikäisiin. Olisi tärkeää kuulla myös varhaiskasvatuksen näkökulma alueellisen eriytymisen vaikutuksista, sillä ratkaisevat vuodet kielen perustassa ovat ennen kouluikää.

Nähdäksemme ratkaisu ei ole yksittäisten ryhmien paikkaaminen, vaan maahanmuuttajataustaisten lasten nykyistä tasaisempi jakautuminen sekä päiväkotien että koulujen välillä kaupunginosasta riippumatta. Tämä tarjoaisi jokaiselle lapselle mahdollisuuden suomen kielen oppimiseen jo ennen koulun alkua ja vähentäisi segregaatiota pitkällä aikavälillä. Yhtä tärkeää olisi, että suomenkielisten perheiden vanhemmat näkisivät segregaation haitat niin päiväkotien pihoilla kuin päätöksenteossakin. Tasaisempi kielirakenne ei ole vain kotoutumiskysymys, vaan koko lapsiväestön yhdenvertaisten oppimisedellytysten turvaamista.

Maaria Ansaranta
erikoislääkäri
Eva Arkkila
apulaisylilääkäri
Ahmed Geneid
ylilääkäri
Hus foniatrian vastaanotto

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset.

Pääkaupunkiseudulla on useita päiväkotiryhmiä, joissa äidinkieleltään suomenkielisten lasten osuus on häviävän pieni – vaikkapa 14–18 lapsen ryhmässä yksi tai kaksi.

Pelihetkiä.png (161.64 KiB) Katsottu 189 kertaa

[Sipi]

"... tämä tarjoaisi jokaiselle lapselle mahdollisuuden suomen oppimiseen jo ennen koulun alkua.... "

Siis kenen vastuulla se nyt olikaan? Suomalaislasten?

Kun mamuvanhemmat eivät halua tehdä mitään suomalaisten kanssa, eivät omaa yhtään suomalaista kaveria eivätkä sellaisia kaipaakaan, opettavat omiensa joukossa omiensa toimesta omaa kulttuuriaan, islamia jne ja asioivat omissa kaupoissaan niiden halal-lihojensa ja kuskusiensa kanssa, eivät lapset edes kuule suomea arjessaan. Tai ainakaan vanhemmat eivät omalla esimerkillään tai toiminnallaan edesauta asiaa millään tavalla. Ja koska he eivät huolehdi lastensa tulevaisuuden edellytyksistä kuten panosta ja kannusta noudattamaan yhteiskunnan sääntöjä, integroitumaan saati miettimään työllistymistä tulevaisuudessa, miten helvetissä tämän ongelman ratkaiseminen on nyt sitten suomalaislasten harteilla?