Siihen nähden, että Mika väittää, ettei hänen nykyreissuillaan Vesangalla ole mitään tekemistä lapsuutensa Vesangan reissujen kanssa, on hän aika hyvin ja tiiviisti kuitenkin pyörinyt enonsa ex-vaimon suvun entisillä paikoilla mm. Harinkaan ja Ahvenisen suunnilla ja muuallakin. Näissä kaikissa paikoissa ovat Saaran kanssa leireilleet.
Yhtä leiriähän olivat pitäneet Rutkonvuoren mastolla, josta niemennokkaan ei pitkä matka ole.
Arja Moring, enon ex-vaimo, oli nyt oikeudenkäynnissä salissa kertomassa, ettei muistakaan Mikan reissuista mitään, vaikka aiemmin kuulusteluissa oli tarknaa tullut enemmänkin.
Harmi, ettei A.M:n osuutta löytynyt tuosta etpk:sta.
Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
-
Rouva Piilopoliisi
- Harjunpää
- Viestit: 308
- Liittynyt: Pe Loka 02, 2009 10:51 am
Re: Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
Tässä mun ajatukset tulevasta tuomiosta ja uskon edelleen tuomioistuimen ratkaisevan asian tapoksi.
Tappo (Rikoslaki 21 luku 1 §):
Lain mukaan se, joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi. Syyllisyys edellyttää tahallisuutta, mikä tarkoittaa, että tekijän on täytynyt ymmärtää menettelynsä seurauksena olevan uhrin kuolema.
Törkeä vapaudenriisto (Rikoslaki 25 luku 2 §)
Koska Moringia syytetään myös uhrin vapauden riistämisestä ennen kuolemaa, tämä koventaa kokonaisrangaistusta.
Rangaistuksen koventamisperusteet (Rikoslaki 6 luku 5 §):
Syyttäjä voi vedota Moringin synkkään rikoshistoriaan (hänet on aiemmin tuomittu sarjamuotoisista naisiin kohdistuneista väkivalta- ja vapaudenriistorikoksista), mikä oikeuttaa hakemaan rangaistuksen kovennettua ylärajana.
Syyttäjän mukaan Saara Arva kuoli henkirikoksen uhrina elo–syyskuun vaihteessa 2019, eikä tekijä voi olla kukaan muu kuin Mika Moring. Koska suoraa silminnäkijähavaintoa itse kuolinhetkestä ei ole, tuomio voi perustua aihetodisteiden katkeamattomaan ketjuun.
Uhri löytyi Moringin "reitiltä":
Arva katosi Vesannolla vuonna 2019. Hänen jäänteensä löytyivät huhtikuussa 2024 erittäin syrjäisestä niemestä Iso-Vesijärven rannalta, jonne syyttäjä uskoo Moringin kuljettaneen uhrin tai tämän ruumiin veneellä.
Väkivallan merkit uhrissa ja vaatteissa
Todistajalausuntojen mukaan Arvan kasvot olivat olleet Moringin seurassa kauttaaltaan turvoksissa. Keskeisinä materiaalisina todisteina oikeudessa on esitetty Arvan revenneet rintaliivit sekä ruumiin jäänteiden läheisyydestä löytynyt linkkuveitsi, jossa oli verta.
Uhri oli täysin eristettynä
Syytteen mukaan Moring piti uhria hallinnassaan syrjäisillä seuduilla. Moring vastasi Arvan katoamista ihmetelleille omaisille kylmänviileillä ja sekavilla viesteillä ja nosti Arvan tililtä rahoja tämän kuoleman jälkeen.
Moringin aiemmalla synkällä rikoshistorialla – johon kuuluu yli 270 rikosta, mukaan lukien useita sarjamuotoisia raiskauksia, vapaudenriistoja ja pahoinpitelyitä – on suora vaikutus syyttäjän vaatiman rangaistuksen pituuteen Saara Arvan tapauksessa.
Aiemmat tuomiot vaikuttavat mahdollisen tuomion pituuteen
Rangaistuksen koventamisperuste (Rikoslaki 6 luku 5 §)
Syyttäjä vaatii Moringille taposta kovennettua rangaistusta. Suomen lain mukaan tuomioistuin voi koventaa rangaistusta, jos tekijän rikoshistoria osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
Koska Moring on tuomittu toistuvasti vastaavanlaisista naisiin kohdistuneista väkivalta-, vapaudenriisto- ja seksuaalirikoksista, syyttäjä vetoaa siihen, että kyseessä on järjestelmällinen ja pitkään jatkunut toimintamalli.
Tämä antaa oikeudelle mahdollisuuden määrätä taposta rangaistuksen, joka asettuu asteikon yläpäähän tai jopa ylittää normaalin enimmäisrajan.
Tappotuomion langettaminen Suomen rikosprosessissa edellyttää, että syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilystä (niin sanottu in dubio pro reo -periaate). Koska Saara Arvan tapauksessa ei ole silminnäkijöitä tai suoraa tunnustusta, oikeus joutuu punnitsemaan tuomiota poikkeuksellisen tarkan aihetodisteketjun ja kokonaisarvion perusteella.
Vaadittava näyttö (Aihetodisteketjun aukottomuus)
Kun kyseessä on epäsuora näyttö, yksittäinen todiste ei riitä, vaan tuomioistuimen on kyettävä rakentamaan todisteista katkeamaton ketju. Tappotuomioon vaaditaan näyttö seuraavista asioista:
Yksinomainen tilaisuus tekoon (Kulkureitit ja aikajana): Syyttäjän on osoitettava paikkatietojen (kuten puhelimen teletunnistetietojen), autohavaintojen ja todistajalausuntojen avulla, että Moring oli uhrin seurassa juuri silloin, kun tämä katosi. Teletietojen on sidottava Moring tiiviisti ja loogisesti paikkaan, josta uhrin jäänteet vuonna 2024 löytyivät (Iso-Vesijärvi).
Uhrin eristäminen ja täydellinen kontrolli
On näytettävä, että uhri oli Moringin ehdottomassa vallassa ilman mahdollisuutta poistua tilanteesta. Tätä tukevat todistajien havainnot Arvan pelokkuudesta, mustelmista sekä siitä, että Moring oli eristänyt hänet perheestään ja vastasi Arvan puhelimella tämän omaisille.
Väkivallan ja tekovälineen kytkös
Löydetyt materiaaliset todisteet – kuten uhrin repeytyneet vaatteet (rintaliivit) ja löytöpaikalta saatu verinen linkkuveitsi – on pystyttävä kytkemään Moringiin. Puolustus väittää veitsen voivan kuulua kenelle tahansa, joten oikeus vaatii vähintäänkin vahvaa aihetodistetta siitä, että kyseinen tai vastaava veitsi on ollut Moringin hallussa.
Kuolemanjälkeinen käytös syyllisyyden osoituksena
Syyttäjän keskeinen näyttö liittyy Moringin kylmään toimintaan katoamisen jälkeen. Hän nosti rahaa Arvan tililtä ja valehteli tämän olinpaikasta. Oikeus arvioi, tukiiko tämä teon peittelyä vai voiko sille olla muu selitys.
Tahallisuuden arviointi (Rikoslaki 21 luku 1 §)
Tappotuomio vaatii aina tahallisuuden täyttymistä. Oikeuden on vakuututtava siitä, että Moring vähintäänkin piti Arvan kuolemaa varsin todennäköisenä seurauksena väkivallastaan (ns. todennäköisyystahallisuus).
Koska ruumis löytyi vasta vuosien kuluttua pelkkinä luina, tarkkaa lääketieteellistä kuolinsyytä on vaikea osoittaa.
Tuomioistuimen on pystyttävä päättelemään olosuhteista (esim. uhrin jättäminen avuttomaan tilaan erämaahan tai pitkäkestoinen raju väkivalta), että kyseessä ei ollut tapaturma, vaan Moringin tietoinen toiminta, joka johti kuolemaan. Tässä kohti aikajanalla näyttäytyy myös Moringin teon jälkeinen toiminta sellaisena, että on tarkoituksellisesti halunnut ruumiin löytymisen kestävän, jotta kuolinsyy ei voi selvitä - hän on johtanut tutkintaa ja Arvan omaisia harhaan.
Kokonaisarvion muodostaminen (Vaihtoehtoisten tapahtumien poissuljenta)
Tappotuomion ratkaisee lopulta se, kykeneekö oikeus sulkemaan pois puolustuksen esittämät vaihtoehtoiset skenaariot. Tuomioistuimen on kokonaisarviossaan todettava seuraavaa:
Tapaturman tai eksymisen poissulku
Onko uskottavaa, että Saara Arva olisi vapaaehtoisesti kävellyt poikkeuksellisen vaikeakulkuiseen ja syrjäiseen niemeen, eksynyt sinne ja kuollut kylmyyteen tai sairauskohtaukseen? Oikeus peilaa tätä uhrin psyykkiseen ja fyysiseen tilaan sekä siihen, miksi hänen vaatteensa olivat rikki.
Ulkopuolisen tekijän poissulku
Oliko alueella ketään muuta, jolla olisi ollut motiivi tai tilaisuus tekoon? Koska niemi on erittäin eristyksissä, Moringin läsnäolo alueella tekee muista tekijöistä teoreettisia.
Moringin toimintamallin (modus operandi) painoarvo
Vaikka miestä ei voi tuomita pelkän menneisyyden perusteella, oikeus käyttää kokonaisarviossa hyväkseen tietoa siitä, että Moringilla on tapana viedä naisia syrjäisille mökeille tai maastoon, katkaista heidän yhteytensä ulkomaailmaan ja kohdistaa heihin rajua väkivaltaa. Tämä vähentää "sattuman" mahdollisuutta Arvan tapauksessa lähes olemattomiin.
Jos oikeus katsoo, että puhelinpaikannukset, verinen veitsi, revityt vaatteet, uhrin aiemmat vammat ja Moringin poikkeuksellinen käytös katoamisen jälkeen muodostavat loogisen kokonaisuuden, jolle ei löydy mitään muuta järkevää selitystä kuin Moringin aiheuttama kuolema, tappotuomio langatetaan ilman suoraa kuolinsyytodistustakin. Jos taas ketjuun jää yksikin kriittinen aukko (esim. Moringin oleskelua juuri ruumiin löytöpaikalla ei voida luotettavasti todistaa), tuomio voi lieventyä törkeäksi pahoinpitelyksi ja törkeäksi kuolemantuottamukseksi.
Toivon Saaralle, lapsilleen ja omaisilleen oikeutta asiassa.
Tappo (Rikoslaki 21 luku 1 §):
Lain mukaan se, joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi. Syyllisyys edellyttää tahallisuutta, mikä tarkoittaa, että tekijän on täytynyt ymmärtää menettelynsä seurauksena olevan uhrin kuolema.
Törkeä vapaudenriisto (Rikoslaki 25 luku 2 §)
Koska Moringia syytetään myös uhrin vapauden riistämisestä ennen kuolemaa, tämä koventaa kokonaisrangaistusta.
Rangaistuksen koventamisperusteet (Rikoslaki 6 luku 5 §):
Syyttäjä voi vedota Moringin synkkään rikoshistoriaan (hänet on aiemmin tuomittu sarjamuotoisista naisiin kohdistuneista väkivalta- ja vapaudenriistorikoksista), mikä oikeuttaa hakemaan rangaistuksen kovennettua ylärajana.
Syyttäjän mukaan Saara Arva kuoli henkirikoksen uhrina elo–syyskuun vaihteessa 2019, eikä tekijä voi olla kukaan muu kuin Mika Moring. Koska suoraa silminnäkijähavaintoa itse kuolinhetkestä ei ole, tuomio voi perustua aihetodisteiden katkeamattomaan ketjuun.
Uhri löytyi Moringin "reitiltä":
Arva katosi Vesannolla vuonna 2019. Hänen jäänteensä löytyivät huhtikuussa 2024 erittäin syrjäisestä niemestä Iso-Vesijärven rannalta, jonne syyttäjä uskoo Moringin kuljettaneen uhrin tai tämän ruumiin veneellä.
Väkivallan merkit uhrissa ja vaatteissa
Todistajalausuntojen mukaan Arvan kasvot olivat olleet Moringin seurassa kauttaaltaan turvoksissa. Keskeisinä materiaalisina todisteina oikeudessa on esitetty Arvan revenneet rintaliivit sekä ruumiin jäänteiden läheisyydestä löytynyt linkkuveitsi, jossa oli verta.
Uhri oli täysin eristettynä
Syytteen mukaan Moring piti uhria hallinnassaan syrjäisillä seuduilla. Moring vastasi Arvan katoamista ihmetelleille omaisille kylmänviileillä ja sekavilla viesteillä ja nosti Arvan tililtä rahoja tämän kuoleman jälkeen.
Moringin aiemmalla synkällä rikoshistorialla – johon kuuluu yli 270 rikosta, mukaan lukien useita sarjamuotoisia raiskauksia, vapaudenriistoja ja pahoinpitelyitä – on suora vaikutus syyttäjän vaatiman rangaistuksen pituuteen Saara Arvan tapauksessa.
Aiemmat tuomiot vaikuttavat mahdollisen tuomion pituuteen
Rangaistuksen koventamisperuste (Rikoslaki 6 luku 5 §)
Syyttäjä vaatii Moringille taposta kovennettua rangaistusta. Suomen lain mukaan tuomioistuin voi koventaa rangaistusta, jos tekijän rikoshistoria osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
Koska Moring on tuomittu toistuvasti vastaavanlaisista naisiin kohdistuneista väkivalta-, vapaudenriisto- ja seksuaalirikoksista, syyttäjä vetoaa siihen, että kyseessä on järjestelmällinen ja pitkään jatkunut toimintamalli.
Tämä antaa oikeudelle mahdollisuuden määrätä taposta rangaistuksen, joka asettuu asteikon yläpäähän tai jopa ylittää normaalin enimmäisrajan.
Tappotuomion langettaminen Suomen rikosprosessissa edellyttää, että syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilystä (niin sanottu in dubio pro reo -periaate). Koska Saara Arvan tapauksessa ei ole silminnäkijöitä tai suoraa tunnustusta, oikeus joutuu punnitsemaan tuomiota poikkeuksellisen tarkan aihetodisteketjun ja kokonaisarvion perusteella.
Vaadittava näyttö (Aihetodisteketjun aukottomuus)
Kun kyseessä on epäsuora näyttö, yksittäinen todiste ei riitä, vaan tuomioistuimen on kyettävä rakentamaan todisteista katkeamaton ketju. Tappotuomioon vaaditaan näyttö seuraavista asioista:
Yksinomainen tilaisuus tekoon (Kulkureitit ja aikajana): Syyttäjän on osoitettava paikkatietojen (kuten puhelimen teletunnistetietojen), autohavaintojen ja todistajalausuntojen avulla, että Moring oli uhrin seurassa juuri silloin, kun tämä katosi. Teletietojen on sidottava Moring tiiviisti ja loogisesti paikkaan, josta uhrin jäänteet vuonna 2024 löytyivät (Iso-Vesijärvi).
Uhrin eristäminen ja täydellinen kontrolli
On näytettävä, että uhri oli Moringin ehdottomassa vallassa ilman mahdollisuutta poistua tilanteesta. Tätä tukevat todistajien havainnot Arvan pelokkuudesta, mustelmista sekä siitä, että Moring oli eristänyt hänet perheestään ja vastasi Arvan puhelimella tämän omaisille.
Väkivallan ja tekovälineen kytkös
Löydetyt materiaaliset todisteet – kuten uhrin repeytyneet vaatteet (rintaliivit) ja löytöpaikalta saatu verinen linkkuveitsi – on pystyttävä kytkemään Moringiin. Puolustus väittää veitsen voivan kuulua kenelle tahansa, joten oikeus vaatii vähintäänkin vahvaa aihetodistetta siitä, että kyseinen tai vastaava veitsi on ollut Moringin hallussa.
Kuolemanjälkeinen käytös syyllisyyden osoituksena
Syyttäjän keskeinen näyttö liittyy Moringin kylmään toimintaan katoamisen jälkeen. Hän nosti rahaa Arvan tililtä ja valehteli tämän olinpaikasta. Oikeus arvioi, tukiiko tämä teon peittelyä vai voiko sille olla muu selitys.
Tahallisuuden arviointi (Rikoslaki 21 luku 1 §)
Tappotuomio vaatii aina tahallisuuden täyttymistä. Oikeuden on vakuututtava siitä, että Moring vähintäänkin piti Arvan kuolemaa varsin todennäköisenä seurauksena väkivallastaan (ns. todennäköisyystahallisuus).
Koska ruumis löytyi vasta vuosien kuluttua pelkkinä luina, tarkkaa lääketieteellistä kuolinsyytä on vaikea osoittaa.
Tuomioistuimen on pystyttävä päättelemään olosuhteista (esim. uhrin jättäminen avuttomaan tilaan erämaahan tai pitkäkestoinen raju väkivalta), että kyseessä ei ollut tapaturma, vaan Moringin tietoinen toiminta, joka johti kuolemaan. Tässä kohti aikajanalla näyttäytyy myös Moringin teon jälkeinen toiminta sellaisena, että on tarkoituksellisesti halunnut ruumiin löytymisen kestävän, jotta kuolinsyy ei voi selvitä - hän on johtanut tutkintaa ja Arvan omaisia harhaan.
Kokonaisarvion muodostaminen (Vaihtoehtoisten tapahtumien poissuljenta)
Tappotuomion ratkaisee lopulta se, kykeneekö oikeus sulkemaan pois puolustuksen esittämät vaihtoehtoiset skenaariot. Tuomioistuimen on kokonaisarviossaan todettava seuraavaa:
Tapaturman tai eksymisen poissulku
Onko uskottavaa, että Saara Arva olisi vapaaehtoisesti kävellyt poikkeuksellisen vaikeakulkuiseen ja syrjäiseen niemeen, eksynyt sinne ja kuollut kylmyyteen tai sairauskohtaukseen? Oikeus peilaa tätä uhrin psyykkiseen ja fyysiseen tilaan sekä siihen, miksi hänen vaatteensa olivat rikki.
Ulkopuolisen tekijän poissulku
Oliko alueella ketään muuta, jolla olisi ollut motiivi tai tilaisuus tekoon? Koska niemi on erittäin eristyksissä, Moringin läsnäolo alueella tekee muista tekijöistä teoreettisia.
Moringin toimintamallin (modus operandi) painoarvo
Vaikka miestä ei voi tuomita pelkän menneisyyden perusteella, oikeus käyttää kokonaisarviossa hyväkseen tietoa siitä, että Moringilla on tapana viedä naisia syrjäisille mökeille tai maastoon, katkaista heidän yhteytensä ulkomaailmaan ja kohdistaa heihin rajua väkivaltaa. Tämä vähentää "sattuman" mahdollisuutta Arvan tapauksessa lähes olemattomiin.
Jos oikeus katsoo, että puhelinpaikannukset, verinen veitsi, revityt vaatteet, uhrin aiemmat vammat ja Moringin poikkeuksellinen käytös katoamisen jälkeen muodostavat loogisen kokonaisuuden, jolle ei löydy mitään muuta järkevää selitystä kuin Moringin aiheuttama kuolema, tappotuomio langatetaan ilman suoraa kuolinsyytodistustakin. Jos taas ketjuun jää yksikin kriittinen aukko (esim. Moringin oleskelua juuri ruumiin löytöpaikalla ei voida luotettavasti todistaa), tuomio voi lieventyä törkeäksi pahoinpitelyksi ja törkeäksi kuolemantuottamukseksi.
Toivon Saaralle, lapsilleen ja omaisilleen oikeutta asiassa.
Re: Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
Mä toivon että tuomitaan ja Miinalaisesta myös.Ulrica kirjoitti: Su Elo 23, 2026 10:15 pm Tässä mun ajatukset tulevasta tuomiosta ja uskon edelleen tuomioistuimen ratkaisevan asian tapoksi.
Tappo (Rikoslaki 21 luku 1 §):
Lain mukaan se, joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi. Syyllisyys edellyttää tahallisuutta, mikä tarkoittaa, että tekijän on täytynyt ymmärtää menettelynsä seurauksena olevan uhrin kuolema.
Törkeä vapaudenriisto (Rikoslaki 25 luku 2 §)
Koska Moringia syytetään myös uhrin vapauden riistämisestä ennen kuolemaa, tämä koventaa kokonaisrangaistusta.
Rangaistuksen koventamisperusteet (Rikoslaki 6 luku 5 §):
Syyttäjä voi vedota Moringin synkkään rikoshistoriaan (hänet on aiemmin tuomittu sarjamuotoisista naisiin kohdistuneista väkivalta- ja vapaudenriistorikoksista), mikä oikeuttaa hakemaan rangaistuksen kovennettua ylärajana.
Syyttäjän mukaan Saara Arva kuoli henkirikoksen uhrina elo–syyskuun vaihteessa 2019, eikä tekijä voi olla kukaan muu kuin Mika Moring. Koska suoraa silminnäkijähavaintoa itse kuolinhetkestä ei ole, tuomio voi perustua aihetodisteiden katkeamattomaan ketjuun.
Uhri löytyi Moringin "reitiltä":
Arva katosi Vesannolla vuonna 2019. Hänen jäänteensä löytyivät huhtikuussa 2024 erittäin syrjäisestä niemestä Iso-Vesijärven rannalta, jonne syyttäjä uskoo Moringin kuljettaneen uhrin tai tämän ruumiin veneellä.
Väkivallan merkit uhrissa ja vaatteissa
Todistajalausuntojen mukaan Arvan kasvot olivat olleet Moringin seurassa kauttaaltaan turvoksissa. Keskeisinä materiaalisina todisteina oikeudessa on esitetty Arvan revenneet rintaliivit sekä ruumiin jäänteiden läheisyydestä löytynyt linkkuveitsi, jossa oli verta.
Uhri oli täysin eristettynä
Syytteen mukaan Moring piti uhria hallinnassaan syrjäisillä seuduilla. Moring vastasi Arvan katoamista ihmetelleille omaisille kylmänviileillä ja sekavilla viesteillä ja nosti Arvan tililtä rahoja tämän kuoleman jälkeen.
Moringin aiemmalla synkällä rikoshistorialla – johon kuuluu yli 270 rikosta, mukaan lukien useita sarjamuotoisia raiskauksia, vapaudenriistoja ja pahoinpitelyitä – on suora vaikutus syyttäjän vaatiman rangaistuksen pituuteen Saara Arvan tapauksessa.
Aiemmat tuomiot vaikuttavat mahdollisen tuomion pituuteen
Rangaistuksen koventamisperuste (Rikoslaki 6 luku 5 §)
Syyttäjä vaatii Moringille taposta kovennettua rangaistusta. Suomen lain mukaan tuomioistuin voi koventaa rangaistusta, jos tekijän rikoshistoria osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
Koska Moring on tuomittu toistuvasti vastaavanlaisista naisiin kohdistuneista väkivalta-, vapaudenriisto- ja seksuaalirikoksista, syyttäjä vetoaa siihen, että kyseessä on järjestelmällinen ja pitkään jatkunut toimintamalli.
Tämä antaa oikeudelle mahdollisuuden määrätä taposta rangaistuksen, joka asettuu asteikon yläpäähän tai jopa ylittää normaalin enimmäisrajan.
Tappotuomion langettaminen Suomen rikosprosessissa edellyttää, että syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilystä (niin sanottu in dubio pro reo -periaate). Koska Saara Arvan tapauksessa ei ole silminnäkijöitä tai suoraa tunnustusta, oikeus joutuu punnitsemaan tuomiota poikkeuksellisen tarkan aihetodisteketjun ja kokonaisarvion perusteella.
Vaadittava näyttö (Aihetodisteketjun aukottomuus)
Kun kyseessä on epäsuora näyttö, yksittäinen todiste ei riitä, vaan tuomioistuimen on kyettävä rakentamaan todisteista katkeamaton ketju. Tappotuomioon vaaditaan näyttö seuraavista asioista:
Yksinomainen tilaisuus tekoon (Kulkureitit ja aikajana): Syyttäjän on osoitettava paikkatietojen (kuten puhelimen teletunnistetietojen), autohavaintojen ja todistajalausuntojen avulla, että Moring oli uhrin seurassa juuri silloin, kun tämä katosi. Teletietojen on sidottava Moring tiiviisti ja loogisesti paikkaan, josta uhrin jäänteet vuonna 2024 löytyivät (Iso-Vesijärvi).
Uhrin eristäminen ja täydellinen kontrolli
On näytettävä, että uhri oli Moringin ehdottomassa vallassa ilman mahdollisuutta poistua tilanteesta. Tätä tukevat todistajien havainnot Arvan pelokkuudesta, mustelmista sekä siitä, että Moring oli eristänyt hänet perheestään ja vastasi Arvan puhelimella tämän omaisille.
Väkivallan ja tekovälineen kytkös
Löydetyt materiaaliset todisteet – kuten uhrin repeytyneet vaatteet (rintaliivit) ja löytöpaikalta saatu verinen linkkuveitsi – on pystyttävä kytkemään Moringiin. Puolustus väittää veitsen voivan kuulua kenelle tahansa, joten oikeus vaatii vähintäänkin vahvaa aihetodistetta siitä, että kyseinen tai vastaava veitsi on ollut Moringin hallussa.
Kuolemanjälkeinen käytös syyllisyyden osoituksena
Syyttäjän keskeinen näyttö liittyy Moringin kylmään toimintaan katoamisen jälkeen. Hän nosti rahaa Arvan tililtä ja valehteli tämän olinpaikasta. Oikeus arvioi, tukiiko tämä teon peittelyä vai voiko sille olla muu selitys.
Tahallisuuden arviointi (Rikoslaki 21 luku 1 §)
Tappotuomio vaatii aina tahallisuuden täyttymistä. Oikeuden on vakuututtava siitä, että Moring vähintäänkin piti Arvan kuolemaa varsin todennäköisenä seurauksena väkivallastaan (ns. todennäköisyystahallisuus).
Koska ruumis löytyi vasta vuosien kuluttua pelkkinä luina, tarkkaa lääketieteellistä kuolinsyytä on vaikea osoittaa.
Tuomioistuimen on pystyttävä päättelemään olosuhteista (esim. uhrin jättäminen avuttomaan tilaan erämaahan tai pitkäkestoinen raju väkivalta), että kyseessä ei ollut tapaturma, vaan Moringin tietoinen toiminta, joka johti kuolemaan. Tässä kohti aikajanalla näyttäytyy myös Moringin teon jälkeinen toiminta sellaisena, että on tarkoituksellisesti halunnut ruumiin löytymisen kestävän, jotta kuolinsyy ei voi selvitä - hän on johtanut tutkintaa ja Arvan omaisia harhaan.
Kokonaisarvion muodostaminen (Vaihtoehtoisten tapahtumien poissuljenta)
Tappotuomion ratkaisee lopulta se, kykeneekö oikeus sulkemaan pois puolustuksen esittämät vaihtoehtoiset skenaariot. Tuomioistuimen on kokonaisarviossaan todettava seuraavaa:
Tapaturman tai eksymisen poissulku
Onko uskottavaa, että Saara Arva olisi vapaaehtoisesti kävellyt poikkeuksellisen vaikeakulkuiseen ja syrjäiseen niemeen, eksynyt sinne ja kuollut kylmyyteen tai sairauskohtaukseen? Oikeus peilaa tätä uhrin psyykkiseen ja fyysiseen tilaan sekä siihen, miksi hänen vaatteensa olivat rikki.
Ulkopuolisen tekijän poissulku
Oliko alueella ketään muuta, jolla olisi ollut motiivi tai tilaisuus tekoon? Koska niemi on erittäin eristyksissä, Moringin läsnäolo alueella tekee muista tekijöistä teoreettisia.
Moringin toimintamallin (modus operandi) painoarvo
Vaikka miestä ei voi tuomita pelkän menneisyyden perusteella, oikeus käyttää kokonaisarviossa hyväkseen tietoa siitä, että Moringilla on tapana viedä naisia syrjäisille mökeille tai maastoon, katkaista heidän yhteytensä ulkomaailmaan ja kohdistaa heihin rajua väkivaltaa. Tämä vähentää "sattuman" mahdollisuutta Arvan tapauksessa lähes olemattomiin.
Jos oikeus katsoo, että puhelinpaikannukset, verinen veitsi, revityt vaatteet, uhrin aiemmat vammat ja Moringin poikkeuksellinen käytös katoamisen jälkeen muodostavat loogisen kokonaisuuden, jolle ei löydy mitään muuta järkevää selitystä kuin Moringin aiheuttama kuolema, tappotuomio langatetaan ilman suoraa kuolinsyytodistustakin. Jos taas ketjuun jää yksikin kriittinen aukko (esim. Moringin oleskelua juuri ruumiin löytöpaikalla ei voida luotettavasti todistaa), tuomio voi lieventyä törkeäksi pahoinpitelyksi ja törkeäksi kuolemantuottamukseksi.
Toivon Saaralle, lapsilleen ja omaisilleen oikeutta asiassa.
Mutta alan kallistua samalle kantille tuon tutun asianajajan kanssa. Ei riitä syyttäjällä näyttö, enimmillään käräjiltä tulee tuomio taposta, hovista ei, uuri siksi ettei voida näyttää Saaran kuolleen henkirikokseen, eli on varteen otettava epäilys.Hovissa se kynnys tuomita tuossa kohtaa taposta on isompi.
Ikävä kyllä.
"Don't do the crime if you can't do the time"
Re: Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
Mä en usko tässä tapauksessa normicasien samankaltaiseen laintulkintaan. Tämä on todella erityinen, kaikista muista poikkeava rikoskokonaisuus ja rikoksentekijä. Hänen tekonsa sarjoittuvat ja tilakuuntelua ovat raskauttavaa nimenomaan sarjoittumiseen liittyen. Ilman pitkää vapaudenriistoaikaa ei tappona menisi, mutta Moringin suurin virhe tapauksessa on poikkeuksellisen pitkä vapaudenriistoaika, mikä poistaa todennäköisyyden puolustuksen vaihtoehdolle. Lisäksi se, että heistä on laajalti hyvin pitkältä ajalta silminnäkijähavaintoja ja Moringin pakottavasta kontrollista. Hänen rastiksi jää myös Saaran löytöpaikka, eri asia, jos se olisi esim. Jyväskylässä.
Gummerus tietää kyllä, että tuomioistuimet eivät arvioi pelkästään yksittäisiä tekoja, vaan myös niiden asiayhteyttä. Jos tekijä on eristänyt uhria, valvonut tämän liikkumista, uhhkaillut, käyttänyt väkivaltaa, rajoittanut yhteydenpitoa muihin, voidaan näitä seikkoja pitää osoituksena järjestelmällisestä alistamisesta ja vallankäytöstä.
Jos tappoa edeltää pitkäkestoinen vapaudenriisto ja pakottava kontrolli, viranomaiset voivat nähdä tapahtumat osana yhtä väkivallan jatkumoa. Tällöin henkirikosta ei välttämättä tarkastella pelkästään kuolemaan johtaneena yksittäisenä tekona, vaan myös suhteessa sitä edeltäneeseen alistamiseen.
Tämä täyttyy tässä rikoskokonaisuudessa, eikä vapaudenriistoa voida nähdä erillisenä yksittäisenä väkivallan asteittaisena etenemisenä ja sitten yhtäkkiä päättyvän. Vapaudenriisto ja henkirikos ovat tähän tarkasteluun ajallisesti liian lähellä toisiaan ollakseen toisistaan irrallisia. Vapaudenriistoa ei voida tarkastella kokonaisuudessa vain koventamisperusteena. Tässä tapauksessa ei ole kaikista olennaista lainkaan miten ruumiin jääännöspaikalle päädyttiin tai oliko linkkari tekoväline tai ei. Sen löytymisellä ei ole suurta merkitystä.
Gummerus tietää kyllä, että tuomioistuimet eivät arvioi pelkästään yksittäisiä tekoja, vaan myös niiden asiayhteyttä. Jos tekijä on eristänyt uhria, valvonut tämän liikkumista, uhhkaillut, käyttänyt väkivaltaa, rajoittanut yhteydenpitoa muihin, voidaan näitä seikkoja pitää osoituksena järjestelmällisestä alistamisesta ja vallankäytöstä.
Jos tappoa edeltää pitkäkestoinen vapaudenriisto ja pakottava kontrolli, viranomaiset voivat nähdä tapahtumat osana yhtä väkivallan jatkumoa. Tällöin henkirikosta ei välttämättä tarkastella pelkästään kuolemaan johtaneena yksittäisenä tekona, vaan myös suhteessa sitä edeltäneeseen alistamiseen.
Tämä täyttyy tässä rikoskokonaisuudessa, eikä vapaudenriistoa voida nähdä erillisenä yksittäisenä väkivallan asteittaisena etenemisenä ja sitten yhtäkkiä päättyvän. Vapaudenriisto ja henkirikos ovat tähän tarkasteluun ajallisesti liian lähellä toisiaan ollakseen toisistaan irrallisia. Vapaudenriistoa ei voida tarkastella kokonaisuudessa vain koventamisperusteena. Tässä tapauksessa ei ole kaikista olennaista lainkaan miten ruumiin jääännöspaikalle päädyttiin tai oliko linkkari tekoväline tai ei. Sen löytymisellä ei ole suurta merkitystä.
Re: Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
Turha niitä tuomiota on jaella pelkän olettamuksen ja pakollisen syyllisyyden mukaan.
Moringin pitäisi olla älykäs ja rationaalinen hoitaakseen asiat toisin kuten ne on kertonut menneen. Jollakin energiajuoman ja tupakan yhdistelmällä saanut Saaran vietyä niemelle. Ei taida olla.
Moringin pitäisi olla älykäs ja rationaalinen hoitaakseen asiat toisin kuten ne on kertonut menneen. Jollakin energiajuoman ja tupakan yhdistelmällä saanut Saaran vietyä niemelle. Ei taida olla.
Re: Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
Tulkintani mukaan syyttäjän juju on nerokkaasti siinä, että hän ei lukinnut niemeen uhrin "viemistä" mihinkään yhteen skenaarioon, vaan jätti sen täysin avoimeksi, jolloin seuraus on se, että tuomioistuin voi katsoa teon toteennäytetyksi. Gummerruksella puolestaan ei ole tähän vaihtoehtoon mitään. Hänen turhautumisensa riitti vain syyttäjän henkilökohtaiseen epäasialliseen huomautukseen savolaisuudesta. Gummerrukselta ei yleensä näy näin hyvän asianajotavan vastaista kommentointia.
Re: Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
En tiedä kun ei ole kompetenssia arvioida syyttäjän toimintaa, mutta tuttu asianajaja arvioi ettei tule tuomiota, ainakaan hovissa. Isoin epävarmuustekijä on se ettei ole varmaa näyttöä Arvan kuolleen henkirikoksen uhrina, kun sitä ei jäänteistä voitu osoittaa.Ulrica kirjoitti: Ma Elo 24, 2026 12:09 am Tulkintani mukaan syyttäjän juju on nerokkaasti siinä, että hän ei lukinnut niemeen uhrin "viemistä" mihinkään yhteen skenaarioon, vaan jätti sen täysin avoimeksi, jolloin seuraus on se, että tuomioistuin voi katsoa teon toteennäytetyksi. Gummerruksella puolestaan ei ole tähän vaihtoehtoon mitään. Hänen turhautumisensa riitti vain syyttäjän henkilökohtaiseen epäasialliseen huomautukseen savolaisuudesta. Gummerrukselta ei yleensä näy näin hyvän asianajotavan vastaista kommentointia.
Se Gummeruksen heitto savolaisuudesta nyt ei kovin kauhea vitsi ollut. En kyllä millään näe sitä hyvän asianajotavan vastaisena.
"Don't do the crime if you can't do the time"
Re: Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
Motiivia mietin niin onkohan Saara uhannut kertoa poliisille pahoinpitelyistä ja sen myötä Moring päättänyt laittaa kylmäksi?
Hoviin tulee menemään varmasti, oli tuomio mikä tahansa arvausoikeudessa. Aika heikolla pohjalla vaihtoehtoinen tapahtumien kulku, mutta kuten ylempänä on spekuloitu niin voi olla että ei syyttäjän todistelu riitä tappotuomioon.
Hoviin tulee menemään varmasti, oli tuomio mikä tahansa arvausoikeudessa. Aika heikolla pohjalla vaihtoehtoinen tapahtumien kulku, mutta kuten ylempänä on spekuloitu niin voi olla että ei syyttäjän todistelu riitä tappotuomioon.
Re: Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
Mä en jotenkin usko tuohon että Arva olisi poliisilla uhannut. Tuolla ihmistyypillä ei varmasti ole ensimmäisenä, eikä vielä toisenakaan poliisille soitto mielessä. Ja Moringin motiiveja on lähes turha miettiä, lähinnä kyse on siitä että se on psykopaatti ja sillä ei ole minkäänlaista arvostusta toisen henkeä ja terveyttä kohtaan.Rambo123 kirjoitti: Ma Elo 24, 2026 10:09 am Motiivia mietin niin onkohan Saara uhannut kertoa poliisille pahoinpitelyistä ja sen myötä Moring päättänyt laittaa kylmäksi?
Hoviin tulee menemään varmasti, oli tuomio mikä tahansa arvausoikeudessa. Aika heikolla pohjalla vaihtoehtoinen tapahtumien kulku, mutta kuten ylempänä on spekuloitu niin voi olla että ei syyttäjän todistelu riitä tappotuomioon.
Aika vahvasti uskon Moringin pimahtaneen ja kuristaneen Arvan hengiltä, teräaseesta jää lähes aina luihin jotain jälkiä, rintalasta/kylkiluut yms.
Mun mielestä on lähes selvä että Arva menetti henkensä siellä salkari/västilänniemi saunalautan luona, Moringin puhelin oli silloin ekaa kertaa pois päältä ja sen jälkeen myös. Arvasta oli sitä ennen näköhavintoja neiturin kanavalta, sen jälkeen taas Moring oli nähty yksin siellä mattolaiturilla. Ja se aika ikkuna oli muutama tunti. Olen varma että siellä mattolaiturilla kun Moring on nähty kiihtyneessä tilassa, Arva on ollut audin paksissa kuolleena.
"Don't do the crime if you can't do the time"
-
jokumummovaan
- Remington Steele
- Viestit: 216
- Liittynyt: To Elo 06, 2020 10:14 am
Re: Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nai ... in/9381564
Julkaistu 24.08.2026 05:38
Ville Eklund
Jere Silfsten
Sarjasaalistajaksikin kutsuttu Mika Moring on syytteessä Saara Arvan taposta ja törkeästä vapaudenriistosta. Hän kiistää rikokset. Oikeuden on määrä antaa asiasta tuomio myöhemmin.
Osana oikeudenkäyntiä esitettiin todisteena sitä, että Moringin auton olivat merkinneet ruumiskoirat. Ainakin kaksi ruumiskoiraa merkitsi auton tutkinnan aikana. Auton merkitsi muun muassa erikoisruumiskoira, joka on koulutettu merkitsemään vainajan hajua sekä elävän ja kuolleen henkilön verta.
Oikeudessa katsottiin video siitä, miten ruumiskoira tutki Moringin Audi-merkkisen auton joulukuussa 2019, joitain kuukausia Arvan katoamisen jälkeen. Video oli noin 13 minuuttia pitkä. Voit katsoa jutun alussa olevalta videolta sen tärkeimmät hetket.
Lue myös: Sarjasaalistaja Mika Moring voi päästä pian vapaaksi
Kiivas koira yllätti poliisin tempullaan
Videolla koira muun muassa raapii kuljettajan puoleisen takaoven kynnystä. Ohjaajan mukaan koira merkitsi kynnyksen yhteensä kolme kertaa.
Koiran huomio herää kunnolla kuitenkin vasta, kun auton takaluukkuun päästään käsiksi. Auton takatila oli niin täynnä tavaraa, että se piti ensin tyhjentää. Koira hyppää takakonttiin ja asettuu sinne makuulle. Kun ohjaaja poistaa takatilan pohjalevyn, änkeää koira innoissaan konttiin ja raapii voimakkaasti sen pohjaa.
Koiran kiinnostus kontin pohjaa kohtaan on niin kova, että ohjaaja joutuu keskeyttämään etsinnän ja ottamaan koiran pois kontista.
Lopulta etsintä keskeytyy koiran yllättäessä jopa ohjaajansakin.
– Irti! Irti, maahan, ohjaaja käskee koiraa videolla.
Myöhemmin oikeudessa koiraa ohjannut poliisi selittää eläimen käytöstä.
– Se, että se iskee siihen kiinni, voi johtua siitä, että koira palkitsi itsensä sillä. Toi oli aika kiihkeä koira muutenkin, mitä kauemmin etsintä kestää, sitä enemmän se alkoi kerätä kierroksia, todistaja sanoo.
Oikeudessa kuultiin myös toisen ruumiskoiran ohjaajaa, jonka koira myös merkkasi takakontin käymällä sinne maaten. Hän kertoi arvioivansa, että makuulle meno tarkoittaa, että haju on paikassa suhteellisen voimakas.
Katso jutun alussa olevalta videolta, miten kiihkeä koira yllätti ohjaajansa.
Lue myös: Rikostoimittajan analyysi: Oikeudella vakava paikka – mihin näyttö Mika Moringia vastaan riittää?
"Mä en ainakaan tiedä, mitä se koira haistaa"
Ruumiskoiran tekemät merkinnät eivät ole oikeudessa savuava ase. Arvan luut ja vaatteet löydettiin Pohjois-Savon Vesannolta Iso Vesijärven rannalla sijaitsevalta niemeltä vuosia katoamisen jälkeen. Arvan jäänteet eivät paljastaneet, mihin tämä kuoli.
Puolustus on vedonnut siihen, että ruumiskoira voi haistaa veren, eritteet tai ruumiin vuosienkin jälkeen. Se pitää mahdollisena, että koira merkkasi Moringin omaa verta, jota on jossain vaiheessa autoon päätynyt.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että ruumiskoiran merkkaukset osoittavat Moringin liittyvät uhrin kuolemaan.
– Ruumiskoirat ovat merkanneet Moringin auton. Jos kyse olisi autoremontin yhteydessä vuotaneesta verestä, miksi sitä olisi päätynyt takaluukkuun pohjalevyn alle, syyttäjä kysyi aiemmin oikeudessa.
– Tämä sopii siihen, että siellä on säilytetty vainajan omaisuutta, hän epäili.
Lue myös: Syyttäjä vei Saara Arvan tappokäräjät metsään – tämän hän halusi osoittaa
Syyttäjä on myös katsonut, koiran tekemät merkkaukset auton kynnyksissä voivat selittyä sillä, että verta on jäänyt esimerkiksi Moringin jalkineisiin.
Moring itse ei oikeudessa halunnut lähteä spekuloimaan, mitä koira on merkannut, koska hän ei myöskään tiedä, mitä autolla on aiemmin kuljetettu.
– Mä en ainakaan tiedä, mitä se koira haistaa. Jos joku teistä tietää, niin sanokaa, Moring itse sanoi oikeudessa.
-Kiinnostaisi tietää, mitä oli tuossa peräkontin pohjalevyn alta löytyneessä pussissa.-
Julkaistu 24.08.2026 05:38
Ville Eklund
Jere Silfsten
Sarjasaalistajaksikin kutsuttu Mika Moring on syytteessä Saara Arvan taposta ja törkeästä vapaudenriistosta. Hän kiistää rikokset. Oikeuden on määrä antaa asiasta tuomio myöhemmin.
Osana oikeudenkäyntiä esitettiin todisteena sitä, että Moringin auton olivat merkinneet ruumiskoirat. Ainakin kaksi ruumiskoiraa merkitsi auton tutkinnan aikana. Auton merkitsi muun muassa erikoisruumiskoira, joka on koulutettu merkitsemään vainajan hajua sekä elävän ja kuolleen henkilön verta.
Oikeudessa katsottiin video siitä, miten ruumiskoira tutki Moringin Audi-merkkisen auton joulukuussa 2019, joitain kuukausia Arvan katoamisen jälkeen. Video oli noin 13 minuuttia pitkä. Voit katsoa jutun alussa olevalta videolta sen tärkeimmät hetket.
Lue myös: Sarjasaalistaja Mika Moring voi päästä pian vapaaksi
Kiivas koira yllätti poliisin tempullaan
Videolla koira muun muassa raapii kuljettajan puoleisen takaoven kynnystä. Ohjaajan mukaan koira merkitsi kynnyksen yhteensä kolme kertaa.
Koiran huomio herää kunnolla kuitenkin vasta, kun auton takaluukkuun päästään käsiksi. Auton takatila oli niin täynnä tavaraa, että se piti ensin tyhjentää. Koira hyppää takakonttiin ja asettuu sinne makuulle. Kun ohjaaja poistaa takatilan pohjalevyn, änkeää koira innoissaan konttiin ja raapii voimakkaasti sen pohjaa.
Koiran kiinnostus kontin pohjaa kohtaan on niin kova, että ohjaaja joutuu keskeyttämään etsinnän ja ottamaan koiran pois kontista.
Lopulta etsintä keskeytyy koiran yllättäessä jopa ohjaajansakin.
– Irti! Irti, maahan, ohjaaja käskee koiraa videolla.
Myöhemmin oikeudessa koiraa ohjannut poliisi selittää eläimen käytöstä.
– Se, että se iskee siihen kiinni, voi johtua siitä, että koira palkitsi itsensä sillä. Toi oli aika kiihkeä koira muutenkin, mitä kauemmin etsintä kestää, sitä enemmän se alkoi kerätä kierroksia, todistaja sanoo.
Oikeudessa kuultiin myös toisen ruumiskoiran ohjaajaa, jonka koira myös merkkasi takakontin käymällä sinne maaten. Hän kertoi arvioivansa, että makuulle meno tarkoittaa, että haju on paikassa suhteellisen voimakas.
Katso jutun alussa olevalta videolta, miten kiihkeä koira yllätti ohjaajansa.
Lue myös: Rikostoimittajan analyysi: Oikeudella vakava paikka – mihin näyttö Mika Moringia vastaan riittää?
"Mä en ainakaan tiedä, mitä se koira haistaa"
Ruumiskoiran tekemät merkinnät eivät ole oikeudessa savuava ase. Arvan luut ja vaatteet löydettiin Pohjois-Savon Vesannolta Iso Vesijärven rannalla sijaitsevalta niemeltä vuosia katoamisen jälkeen. Arvan jäänteet eivät paljastaneet, mihin tämä kuoli.
Puolustus on vedonnut siihen, että ruumiskoira voi haistaa veren, eritteet tai ruumiin vuosienkin jälkeen. Se pitää mahdollisena, että koira merkkasi Moringin omaa verta, jota on jossain vaiheessa autoon päätynyt.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että ruumiskoiran merkkaukset osoittavat Moringin liittyvät uhrin kuolemaan.
– Ruumiskoirat ovat merkanneet Moringin auton. Jos kyse olisi autoremontin yhteydessä vuotaneesta verestä, miksi sitä olisi päätynyt takaluukkuun pohjalevyn alle, syyttäjä kysyi aiemmin oikeudessa.
– Tämä sopii siihen, että siellä on säilytetty vainajan omaisuutta, hän epäili.
Lue myös: Syyttäjä vei Saara Arvan tappokäräjät metsään – tämän hän halusi osoittaa
Syyttäjä on myös katsonut, koiran tekemät merkkaukset auton kynnyksissä voivat selittyä sillä, että verta on jäänyt esimerkiksi Moringin jalkineisiin.
Moring itse ei oikeudessa halunnut lähteä spekuloimaan, mitä koira on merkannut, koska hän ei myöskään tiedä, mitä autolla on aiemmin kuljetettu.
– Mä en ainakaan tiedä, mitä se koira haistaa. Jos joku teistä tietää, niin sanokaa, Moring itse sanoi oikeudessa.
-Kiinnostaisi tietää, mitä oli tuossa peräkontin pohjalevyn alta löytyneessä pussissa.-
Re: Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
Mitä jos Moring on säilyttänyt jonkun aikaa tuolla välipohjan alla vaikka Saaran alushousuja tms muistona? Voiko sellaiset jättää noin vahvaa hajua? Ovien kynnykset selittyisi kai niillä Mikan kengillä. Jos siis itse kroppaa ei ole autossa koskaan kuskattu.
Ja joo aika mielenkiintoinen paikka kuskailla mitään pyykkipulveria! Tosin satsi näytti sen verran suurelta, että ois varmaan nostettu syyte huumausainerikoksesta samaan syssyyn.
Ja joo aika mielenkiintoinen paikka kuskailla mitään pyykkipulveria! Tosin satsi näytti sen verran suurelta, että ois varmaan nostettu syyte huumausainerikoksesta samaan syssyyn.
Re: Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
En oikein mitenkään näe sellaista mahdollisuutta ettei kroppaa ole kuskattu autolla.marpeli kirjoitti: Ma Elo 24, 2026 6:06 pm Mitä jos Moring on säilyttänyt jonkun aikaa tuolla välipohjan alla vaikka Saaran alushousuja tms muistona? Voiko sellaiset jättää noin vahvaa hajua? Ovien kynnykset selittyisi kai niillä Mikan kengillä. Jos siis itse kroppaa ei ole autossa koskaan kuskattu.
Ja joo aika mielenkiintoinen paikka kuskailla mitään pyykkipulveria! Tosin satsi näytti sen verran suurelta, että ois varmaan nostettu syyte huumausainerikoksesta samaan syssyyn.
"Don't do the crime if you can't do the time"
-
Hattivatti
- Hercule Poirotin viikset
- Viestit: 114
- Liittynyt: La Huhti 26, 2014 10:14 pm
Re: Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
Ei tule menestymään nämä koirien merkkauksetkaan, etpk:ssa ainakin yksi koiranohjaaja sanoi, ettei voi tietää mitä koira merkkasi. Se saattoi olla joko verta tai ruumiinhajua. Ja sitten vielä tuollaiset kommentit ohjaajalta että koira saattoi palkita itseään. "Oli kiihkeä koira"
Re: Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
Alkaa vahvasti näyttää siltä et Moring on kohta vapaalla.
Vaikka Moring on iso ukko, niin taitaa olla aika hankala raahata kuollutta vaikeakulkuisessa pöpelikössä. Tosin onhan sillä ollut aikaa.
Voihan koirien merkkaamat eritteet olla jostain eläimestä.
Vaikka Moring on iso ukko, niin taitaa olla aika hankala raahata kuollutta vaikeakulkuisessa pöpelikössä. Tosin onhan sillä ollut aikaa.
Voihan koirien merkkaamat eritteet olla jostain eläimestä.
Kukin saa ansionsa mukaan, niin muista... sinäkin saat... Älä väitä, ettet olisi ansainnut 
Re: Saara Arva, 35, nähty viimeksi Vesannolla elo-syyskuun vaihteessa 2019
Se on tullut hyvinkin selväksi tässä viimeisten viikkojen aikana.Vargas81 kirjoitti: Ma Elo 24, 2026 6:39 pmEn oikein mitenkään näe sellaista mahdollisuutta ettei kroppaa ole kuskattu autolla.marpeli kirjoitti: Ma Elo 24, 2026 6:06 pm Mitä jos Moring on säilyttänyt jonkun aikaa tuolla välipohjan alla vaikka Saaran alushousuja tms muistona? Voiko sellaiset jättää noin vahvaa hajua? Ovien kynnykset selittyisi kai niillä Mikan kengillä. Jos siis itse kroppaa ei ole autossa koskaan kuskattu.
Ja joo aika mielenkiintoinen paikka kuskailla mitään pyykkipulveria! Tosin satsi näytti sen verran suurelta, että ois varmaan nostettu syyte huumausainerikoksesta samaan syssyyn.
