Putin harkitsi ydiniskua, huippuasiantuntija sanoo – USA ja Kiina puuttuivat peliin
Länsimaissa on koko Venäjän hyökkäyssodan ajan pohdittu ja pelätty, voisiko Kreml päätyä jopa ydinaseiden käyttöön Ukrainassa.
Professori Serhii Ploh’in mukaan ydinaseen käyttö ilman Kiinan ja Intian lupaa olisi Venäjän presidentti Vladimir Putinille äärimmäisen riskialtista.
Kuvassa Putin yhdessä Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja Intian pääministerin Narendra Modin kanssa tämän vuoden Brics-huippukokouksessa.
Kirjassaan Ydinaseaika – Kilpajuoksu kuilun partaalle (Docendo, 2026) Ploh’i huomauttaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin harkitsi jo aivan hyökkäyssodan alkuvaiheilla ydinaseen käyttöä Ukrainassa.
Oli lokakuu 2022, ja Ukraina oli juuri tehnyt onnistuneen vastahyökkäyksen Harkovassa. Mahdollisuutta ydinaseiskuun pidettiin niin suurena Yhdysvalloissakin, että tuolloinen presidentti Joe Biden lähetti keskustiedustelupalvelu CIA:n johtajan William Burnsin antamaan Putinin avustajalle kasvotusten varoituksen päätöksen seurauksista.
Myöhemmin Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken kertoi, että Yhdysvalloissa uskottiin lopulta Kiinankin antaneen Venäjälle saman varoituksen, ja ydiniskulta vältyttiin.
– Uskon, että Kiina on viimeinen maa, joka tahtoisi ydinaseiden käyttöön liittyvän tabun rikkoutuvan, Ploh’i sanoo.
Ploh’i muistuttaa Venäjän olevan kiistatta suurvalta, kun tarkastellaan sen massiivista ja arviolta 5 890 ydinkärkeä kattavaa ydinasearsenaalia. Maailmassa ainoastaan Yhdysvallat pääsee 5 225 ydinkärjellään lähelle Venäjän varastoja.
Kiina tulee tässä kisassa kolmantena, mutta arviolta 410 ydinkärjellään kaukaisena sellaisena. Tässä asiassa voidaan toki nähdä muutos, koska Yhdysvallat arvioi vuonna 2020 Kiinan pyrkivän kaksinkertaistamaan ydinkärkiensä määrän seuraavan vuosikymmenen aikana.
Ukrainan sodan aikana asiantuntijat, Ploh’i mukaan lukien, ovatkin kyseenalaistaneet Venäjän suurvalta-aseman maailmassa.
– Ainoa alue, missä se on säilynyt suurvaltana, on ydinaseet, Ploh’i sanoo. 
Näin katsoo Venäjän keskuspankissa aiemmin työskennellyt tutkija Alexandra Prokopenko.
