Vankilassa minulle oltiin tatuoimassa selkäkuvan alkua. Aika oli 80- luvun alkupuolta. Muuan Eino, jo vanhempi aina vankilassa oleva oli saanut sen tietää, ja kävi ovella jollakin asialla. Arvasin heti, että Eino lavasti tilanteen ja kävi siinä uteliaisuuttaan. Keravalla oli tatuoiminen ankarasti kiellytty ja siitä seurasi aina rundia. Itselle ei tehty Keravalla yhtään kuvaa, mutta itse tein toisille maksua vastaan. Tämä tapahtuma ei tietenkään ollut Keravalla. Joissakin taloissa ei välttämättä ollut tatuoinnin tekohetkellä postin pitäjää, sillä vartijat katsoivat paljon läpi sormien. Yhtä kaikki, tatuoiminen oli silti aina kielletty joka vankilassa.
Yhdessä keskusvankilassa neljän hengen sellissä muuan vanki suunnitteli tatuointia toiselle samassa sellissä asuvalla. Tekijä ei ollut ns. nimimiehiä, mutta miehiä jonka sana painoi. Kerran keittiöltä lähtiessä nappasin 2 dl maitopurkin mukaan ja tämä mies näki sen. Hän sanoi rauhallisesti minulle: Jos otatte niin älkää ottako siitä, sillä ne on laskettu. Keittiössä töissäolo oli itselle myrkkyä, ei varsinainen työ mutta kun kerran viikossa sattui vuoro herätä tosi aikaisin. Aamu- unisena se ei ollut halppoa. Jo eri vuosikymmenellä Keravalla vartijat laittoivat oven yläsalpaan lapun: Nukkuu sikeästi, herätettävä tehokkaasti.
Eino vei siviilissä minulta setelirahaa. Meni asioille eikä tullut takaisin. Vankilassa itsellä oli se kuuluisa huono päivä, ja menin Einon sellin ovelle ja koputin. Einon pää ilmestyi ovelle. Kerroin lyhyesti, että Eino jäi minulle velkaa. Hänen silmät olivat kauhusta kankeat. Toi Nessiä ja kysyi riittääkö, riittää vastasin ja asia oli sillä sipuli. Eino oli vankilassa korttimiehiä ja osasi sen taidon, siviilissä ei pärjännyt. Teki tyhjänpäiväisiä pikku juttuja ja mistä sai aina ankaran tuomion. Vankilassa oli ensi kerran 50- luvulla ja taloon tutustuttuaan alkoi viihtyä vankilassa.
Vankilassa oloa ja kulttuuria
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Suomen vankiloissa on nyt täyttä. Ulkomaalaisia vankeja paljon, olihan heitä jo -70 luvulla mutta ei tässä mittakaavassa. Kun olin 2- 3 kertaa silloin tutkintolaisena ei ollut ollenkaan harvinaista, että yksi ukko oli lintsillä. Kaksi nukkui kerrossängyssä ja yksi lattialla. Oli pikilattiat, sähköt vain osissa selleistä ja kaikissa palju. En ainakaan minä tämän yliasutuksen vuoksi huomannut mitään kireyttä. Tietenkin nyt kun 25 % vangeista on ulkomaalaisia, se aiheuttaa suuriakin jännitteitä.
80- luvulla erääseen Suomessa olevaan keskusvankilaan kun sain passituksen, talo oli umpitäynnä, ja olimme kaksi ensimmäistä päivää matkasellissä. Syy siihen oli kun kerroksilla ei ollut tilaa. Matkasellistä vuorollamme kävimme kansliapäässä eri virkailijoiden luona. En muista muuta kuin sen missä etsittiin mahdollisimman ammatillista työtä vangeille. Itsellä ollut putsari aina se mieluisin paikka, mutta vaikka talossa oli monta putsaria eri rakennuksissa ei ollut yhtään vapaata paikkaa. Siinä se pari päivää meni ja nousin kerroksille. Vankiloiden puusepän- ja metalliverstaalla niihin ammatteihin taidoton oppi vihaamaan vankilan töitä.
Tuosta nykyisestä yliasutuksesta en ainakaan minä keksi ratkaisua. Yksi asia mikä ihmetyttää on, kielteisen turvapaikkahakemuksen saanut saa olla ja nauttia Suomen eduista aika kauan ennen karkoitusta. Jotenkin tuntuu, että nämä ihmisen pohjimmaiseen hyvyyteen uskovat vain jarrutavat palautusta.
80- luvulla erääseen Suomessa olevaan keskusvankilaan kun sain passituksen, talo oli umpitäynnä, ja olimme kaksi ensimmäistä päivää matkasellissä. Syy siihen oli kun kerroksilla ei ollut tilaa. Matkasellistä vuorollamme kävimme kansliapäässä eri virkailijoiden luona. En muista muuta kuin sen missä etsittiin mahdollisimman ammatillista työtä vangeille. Itsellä ollut putsari aina se mieluisin paikka, mutta vaikka talossa oli monta putsaria eri rakennuksissa ei ollut yhtään vapaata paikkaa. Siinä se pari päivää meni ja nousin kerroksille. Vankiloiden puusepän- ja metalliverstaalla niihin ammatteihin taidoton oppi vihaamaan vankilan töitä.
Tuosta nykyisestä yliasutuksesta en ainakaan minä keksi ratkaisua. Yksi asia mikä ihmetyttää on, kielteisen turvapaikkahakemuksen saanut saa olla ja nauttia Suomen eduista aika kauan ennen karkoitusta. Jotenkin tuntuu, että nämä ihmisen pohjimmaiseen hyvyyteen uskovat vain jarrutavat palautusta.
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Vankilukumäärät ovat sahanneet ylös alas pitkin tätä vuosituhatta.
Vaikkapa Sörkka nyky Helsingin vankila.
< - Vuonna 1881 käyttöön otetussa vankilassa on noin 280 vankipaikkaa. Suomen suljetuista laitoksista Helsingin vankilassa on eniten vankipaikkoja. 1990-luvulla aloitettiin mittava peruskorjaus, jonka oli alun perin tarkoitus valmistua 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Koko vankilan kattavat peruskorjaukset valmistuivat vuonna 2012.
Vuonna 2015 korjauskohteisiin kuului Pohjoinen sellirakennus sekä Länsisellirakennus. Peruskorjauksen ansiosta vankipaikkojen määräksi tuli noin 320 paikkaa ja samalla poistui viimeisetkin vessattomat sellit, niin sanotut paljusellit - >
Viime vuosituhannella vankiluvut oli kiinteämmät vuosikymmeniä.
< - 1960-luvulle tultaessa Helsingin keskusvankila ylläpiti tiloja yli 800 vangille. Henkilökunta koostui 188 työntekijästä, joista enemmistö koostui vartijoista. Vankilassa toimi tuolloin myös 20-paikkainen sairaalaosasto sekä leikkaussali - >
< - 1970-luvulla korkeampien standardien johdosta vankitilojen määrä oli 550 ja vankien määrä vaihteli 400 ja 600 välillä. Käyttöön otettu armahduslaki vähensi vankien määrää ja pakkolaitoslakia muutettiin siten, että pienistä rikkomuksista tuomitut vapautettiin - >
< - 1980-luku Vankien määrä pysytteli 500 vangissa. Henkilökuntaa oli 270, joista vartijoita oli noin puolet. Vangit olivat rikoksenuusijoita, joista suurin osa oli syyllistynyt omaisuusrikoksiin - >
Vaikkapa Sörkka nyky Helsingin vankila.
< - Vuonna 1881 käyttöön otetussa vankilassa on noin 280 vankipaikkaa. Suomen suljetuista laitoksista Helsingin vankilassa on eniten vankipaikkoja. 1990-luvulla aloitettiin mittava peruskorjaus, jonka oli alun perin tarkoitus valmistua 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Koko vankilan kattavat peruskorjaukset valmistuivat vuonna 2012.
Vuonna 2015 korjauskohteisiin kuului Pohjoinen sellirakennus sekä Länsisellirakennus. Peruskorjauksen ansiosta vankipaikkojen määräksi tuli noin 320 paikkaa ja samalla poistui viimeisetkin vessattomat sellit, niin sanotut paljusellit - >
Viime vuosituhannella vankiluvut oli kiinteämmät vuosikymmeniä.
< - 1960-luvulle tultaessa Helsingin keskusvankila ylläpiti tiloja yli 800 vangille. Henkilökunta koostui 188 työntekijästä, joista enemmistö koostui vartijoista. Vankilassa toimi tuolloin myös 20-paikkainen sairaalaosasto sekä leikkaussali - >
< - 1970-luvulla korkeampien standardien johdosta vankitilojen määrä oli 550 ja vankien määrä vaihteli 400 ja 600 välillä. Käyttöön otettu armahduslaki vähensi vankien määrää ja pakkolaitoslakia muutettiin siten, että pienistä rikkomuksista tuomitut vapautettiin - >
< - 1980-luku Vankien määrä pysytteli 500 vangissa. Henkilökuntaa oli 270, joista vartijoita oli noin puolet. Vangit olivat rikoksenuusijoita, joista suurin osa oli syyllistynyt omaisuusrikoksiin - >
