Tulilahti 1959 (ketju 2)

[HÖPELÖ]

Ferdin vaimosta taas on tälläinen lehtileike.
Ja pari muuta uutista.

[Der Fanhder]

^Leirikäymälästä löytyneistä vaatteista en kyllä muista mistään aiemmin lukeneeni .

[HÖPELÖ]

^Leirikäymälästä löytyneistä vaatteista en kyllä muista mistään aiemmin lukeneeni .

En minäkään.Harmittaa kun en löytänyt noille artikkeleille nyt jatkoa enkä sitä Ferdistä kirjoitettua viranomaistoteamusta nyt tähän hätään.
Sellainen kappale on jossa kerrotaan että Ferdin kerrottiin aikovan lomailla Varkaudessa Könönpellossa sukulaisten luona murhailtana.
Ja korjaus aiempaan postaukseen Runar oli itse kertonut käyneensä joskus Varkaudessa mutta talviaikaan kun häneltä tiedusteltiin Varkaudessa käyntiä.
Runar oli kyllä patologinen valehtelija.

Olen miettinyt sitäkin että kai heillä oli uimapuvut mukana?

[HÖPELÖ]

Kutkuttaisi kyllä käydä vielä Tulilahdessa ja Kolonlammella taitaa jäädä ensikesään.
Jokohan nämä kuvat olin postannut tänne.

Tuossa yhdessä kuvassa propsipinojen luona näkyy aidantolppa.

Täytyy etsiä Olli Koposen talo sen luona on Runar/ mopomies kääntynyt.Elsa Keränen on omistanut entisen pitseria Urkin kohdalla (Tyynelä) olleen matkahuollon kahvilan.Toisaalta aikalaistiedoissa on että he ovat käyneet Eväs- Kulman paikalla (nykyinen Isarvon liike) olleessa kahvilassa.Eväs- Kulmaa piti Unto Vänttinen alkaen kesän alusta 1960.Mitä siinä on ollut ennen sitä?
Osukan baari se Osuuskaupan oli palanut 1958 ja remontissa 1959.Vai tarkoittaako Osukka Osuuspankkia mikä on ymmärrykseni mukaan ollut tuo Eväs- Kulman talo.
Liperissä on sattunut onnettomuus 1964 jossa on kuollut myös heinäveteläisiä yksi heistä on ollut maanviljelijä Unto Vänttinen ellen väärin katsonut.
Finnassa on Veikko Lintisen kuvia Tulilahdesta luulin äkikseltään ettei ole Tulilahdesta ja laitoin heille Finnaan viestiä mutta taitavat ne olla.Ilmeisesti telttapaikalta.Siellä on ilmeisesti ollut myös risti jossa lukenut Eine ja Riitta.Laituria en hahmota vastarannalla vai mistä lienee otettu.Täällähän taisi olla myös kuva telttapaikan rististä takaapäin otettuna.Nyt en tähän hätään sitä löytänyt.

Messenger_creation_E46229AD-5A8C-4B71-B8C6-A298CC4546E8.jpeg (120.66 KiB) Katsottu 495 kertaa

[ABC]

Koikkalainen ei sylkenyt lasiin, kuten eivät muutkaan lähitalojen miehet.

Tuolla ilmaisulla tarkoitetaan epäsuorasti, että joi ihan vitusti. Mutta Koikkalainen ei ollut juomari.

No ei tarkoiteta.

[ABC]

Lainaus Sami Huringin opinnäytetyöstä ("Ne vietävän sanomalehtimiehet", PolAMK 2017), s. 90:

"Tulilahden käräjäoikeusuutisointi jatkui näyttävästi 10.6.1960. Uutisjutussa kerrottiin, kuinka Holmström kielsi sanomisensa. Hänen mukaansa puheiden motiivina oli tupakan saanti ja tiedon tavoittelu siitä, miten tutkimukset olivat edenneet. Jutussa referoitiin lyhyesti eri todistajien kertomia yksityiskohtia mopedimiehen näkemisestä.379 Merkittävimmän huomion todistajista sai haudankaivaja Verdi Koikkalainen, joka oli astunut oikeussaliin siniseen pyhäasuun ja värikkääseen solmioon pukeutuneena. Koska Koikkalainen oli ollut lähes kuuro, piti tälle huutaa kysymykset. Sanomalehdistön tietolähteenä toiminut lääninrikospoliisin komisario Axel Skogman kertoi, että Holmström oli tunnustanut kuljetuksen aikana olleensa Tulilahden leirintäalueella. Holmström oli kertonut, ettei pitänyt näkemiensä nuorten miesten väkivaltaisesta käytöksestä naisia kohtaan. Holmström kertoi poistuneensa Varkauteen kello 24 ja totesi, että ”pitikin niiden tyttöjen sattua minun tielleni”. Hänen mukaansa tytöt olivat jääneet ”henkiin” hänen poistuessaan alueelta. Uutinen päättyi toteamukseen, että käräjäoikeuskäsittely jatkuisi 6.7.1959.380" Viite 380: Helsingin Sanomat 155/10.6.1960, 14.

Runar on vaikuttaa tarinoineen Tulilahden vierailustaan enemmänkin tuolla automatkalla. Aika erikoinen valinta häneltä, ja osoittaa ainakin, ettei hän pitänyt virkavaltaa oikein minään.

[Kosti]

^ Tossahan on paljonkin mielenkiintoista tietoa. Kiitos siitä.
Kiinnostaisi, että mitähän tuo Holmströmin mainitsema nuorten miesten väkivaltainen käytös naisia kohtaan on oikein ollut. Liekö asiaa sen enempää edes selvitetty tuolloin, koska Holmströmin puheita? Kyllähän tämä vahvistaa sitä mielikuvaa, että komisario Skogmanilla on ollut liian kova tarve muokata Holmströmistä syyllinen vaikka väkisin. Toki paine jutun selvittämiseen oli kova, sekin on varmasti vaikuttanut osaltaan.

[HÖPELÖ]

^ Tossahan on paljonkin mielenkiintoista tietoa. Kiitos siitä.
Kiinnostaisi, että mitähän tuo Holmströmin mainitsema nuorten miesten väkivaltainen käytös naisia kohtaan on oikein ollut. Liekö asiaa sen enempää edes selvitetty tuolloin, koska Holmströmin puheita? Kyllähän tämä vahvistaa sitä mielikuvaa, että komisario Skogmanilla on ollut liian kova tarve muokata Holmströmistä syyllinen vaikka väkisin. Toki paine jutun selvittämiseen oli kova, sekin on varmasti vaikuttanut osaltaan.

Lehtien mukaan Runar oli huolella kuunnellut poliisien keskinäistä keskustelua ja kurkkinut erään kerran nähdäkseen Tulilahdesta kertoneen lehden jutun.
Runar myös itse jossain vaiheessa väitti kuulleeensa niitä asioita ja lukeneensa lehdistä mitä oli mukamas poliisiautossa kertoillut Tulilahden näkemisistään.
Lehdissä on myös kerrottu että joku olisi sujauttanut Runarin selliin lehden joka käsitteli Tulilahden tapausta.

20260929_194151.jpg (1.2 MiB) Katsottu 254 kertaa

[HÖPELÖ]

Tässä vielä muutama liite koskien Runaria.

[HÖPELÖ]

Runarista.

[HÖPELÖ]

Löytyyhän sitä Keijostakin.Piti taistella vähän aikaa puhelimen muistin kanssa.

Tuliko muuten muille mieleen että josko Heikki on kirjoittanut sen maaliskuisen vinkin KRP : lle?

Jos henkilö jonka näin viimekesänä Kermanrannassa oli Heikki hän vaikutti ihan ok kuntoiselta hän lähti hetimiten siitä pyyhkeen kanssa pois siihen isoon keltaiseen taloon.Kun löysin tuon kuvan Heikistä jossa näkyy vähän sivusta profiilia niin sanoisin hänen olleen Heikki.
Nyökkäsin tervehdykseksi kun istuuduin siihen mutta sitten aloitti minun muori puhelimella soittamaan niin olisiko halunnut Heikki ? omaa rauhaa kun lähti siitä sitten pois olisiko ollut noin 5-10 min. siinä.

Löysin muuten tästä Ketju 2 Anyonen kertomaa mutta ei antanut siihen vastata.


Re: Tulilahti
Anyone
Viesti Ma Loka 05, 2009 9:14 pm

Satuin tälle palstalle ihan vahingossa.

Olin kymmenen vanha Tulilahden murhien aikaan. Satuin näkemään niin tytöt kuin Homströminkin ihan läheltä. Kun Holmström tuotiin oikeuteen Heinävedelle niin menin niin kuin muutkin uteliaat paikalliset oikeuden eteen nähdäkseni vilauksen Holmströmistä. Näin hänet erittäin hyvin ja olen aivan varma että näin juuri häenet sinä kohtalokkaana iltana erään kioski/kahvilan vastapäätä tien toisella reunalla nojailemssa mopediinsa. Holmströn oli siinä seisoskelemassa jo enen kuin tytöt tulivat pyörillään. Tytöt kääntyivät melkein Holmströmin edestä toiselle puolen tietä kioski/kahvilan pihaan ja menivät kioskiin sisään. Itse seisoin heidän ja Holmströmin välissä kun tytöt ajaa hurautiivat kioskin pihaan. Samaan aikaan tuli paikalle minua vastapäiseltä suunnalta naapurin rouva. Me tervehdittiin toisiamme ja katseemme kääntyi tuohon outoon mieheen tien toisella puolen. Mies oli lyhyt, tanakka, ruskettunut, tummapukeinen. Heinävedellä siihen aikaan näki harvoin toisen paikkakuntalaisia.Tytöt olivat pukeutuneet hyvin lyhyiin shortseihin ja kesäpuseroihin ja heillä oli hellehatut jotka he nakkasivat pyörän satuloihin ennen kuin menivät sisään kioskii. Heinävedellä ei oltu nähty shortseja eikä hellehattuja.Tytöt olivat silmiinpistävän kauniita vielä kaiken lisäksi.Ei siis ihme jos heidän perään katsottiin. Oudolta se mopomieskin näytti Heinäveden kylätiellä.

Kun palasin kioskista niin paiklla ei näkynyt enää ketään. Oletin että mies ja tytöt olivat menneet samaan suuntaan kuin naapurin rouva, siis Varkauteen päin.

Hieman myöhemmin läksin äitini kanssa nostamaan verkkoja. Me käytiin joka ilta nostamassa ja laskemassa verkot. Meidän vene oli siinä samassa paikassa kuin haudankaivaja Koikkaalaisen venekkin, eikä siellä muuta paikkaa veneille ollutkaan. Me ei nähty tai kuultu mitään outoa tai en ainakaan muista. Venerantaan mentiin polkupyörillä.. Me mentiin Tuliniemen tietä pitkin joka siihen aikaan päättyi Kurkien talon luokse. Kurkien talo olipuinen iso kaksikerroksinen talo jossa oli iso parveke toisessa kerroksessa. Talo sijaitsi noin 50 metriä lahden poukamamasta mutta niin tiheän metsän keskellä ettei talon luota nänyt järveä eikä järveltä taloa. Me käveltiin hyvin kapeaa polkua pitkin venerantaan. Siinä oli noin 3-4 venettä yleensä isojen kivien välissä ja köysillä kiinni puunrungoissa jottei tuuli vie veneitä. Aivan vieressä seisoi se Koikkalaisen kalavaja, vai kenenkä lie ollut. En usko että se veneranta olisi ollut Koikkalaisen vuokraama. Rannan omisti kai kunta tai Kurjen perhe. Me käytiin nostamassa ja laskemassa verkot senkin jälkeen joka ilta jonkun aikaa, ehkä viikko tai kaksi, ennen kuin alkoi kuulua uutisissa että tyttöjen viimeiset jäljet johtavat Heinävedelle ja ehkpä juuri Tulilahteen. Sen jälkeen ei ikinä enää menty veneelle eikä kalaan. Siihen se lysti loppui.

Muutama viesti eteenpäin Anyone jatkaa:
Anyone
Re: Tulilahti
Viesti Ti Loka 06, 2009 12:13 am

strangelove kirjoitti:On aina mielenkiintoista, kun joku aikalainen kertoo omia kokemuksiaan. Mitä Heinävedellä oltiin mieltä Holmströmin syyllisyydestä? Entä ketä siellä vahvimmin epäiltiin?

jatkaa:

Siitä on jo 50 vuotta. Asuin Heinävedellä 13 vuotta lapsuudestani joten muutin pois sieltä viisi vuotta murhien jälkeen. Olen asunut nyt jo melkein 40 vuotta ulkomailla.

Ehdin kuitenkin oppia tuntemaan suuren osan kirkonkyläläisiä, ainakin nimeltä. Sen jälkeen olen käynyt vain kaksi kertaa Heinävedellä. Kirkonkylä on muuttunut paljon. Silloin vuonna -59 kirkonkylä oli todellalkin vain kylä pahanen kaukana valtateiltä.

Muistini on mitä se nyt kymmenvuotiaan silmin ja korvin on. Joitakin seikkoja iskostui hyvinkin tarkkaan mieleeni kun taas toiset seikat ovat täysin unohtuneet.
Muistan että aikuiset puhuivat paljon keskenään ja me lapset kuunneltiin hörökorvin.

Toiset olivat sitä mieltä että Holmström oli syyllinen kun taas toiset epäilivät paikallisia. Joistakin paikallisista puhuttiin ja huhuttiin paljonkin. Esimerkiksi haudankaivajasta. Niihin juoruihin ei aina varmasti ollut luottamista. Kylällä myös huhuttiin että toinen tuokkospojista olisi ollut kunnajohtajan poika. En muista edes että kuka oli silloin kunnanjohtaja Heinävedellä. Vaikutti siltä kuin yksi ja toinen alkoi epäillä toistaan. Kirkonkylässä asui paljon vanhempia naisia, eronneita, naimattomia ja leskiä. Miehistä oli pulaa. Useimmat pelkäsivät koska kukaan ei tiennyt että missä ja kuka on murhaaja. Ovet laitettiin visusti lukkoon ja tyttölapsia vahdittiin tarkkaan.
received_4095841347375058.jpeg

Lisäystä tähän:

Anyone
Lauri Hanhivaara
Re: Tulilahti
Viesti Ti Loka 06, 2009 1:02 am

skavaböle kirjoitti:
Ensimmäinen todiste minulle siitä, että R.H. olisi ollut tapahtuma-aikoihin Heinävedellä. Minusta tuo kirjoittamasi ja kokemasi on niin merkittävää, että toivottavasti olet käynyt kertomassa muistikuvasi & havaintosi myös poliisille.

Aika huimaa, että olet ollut jopa itse surmapaikan välittömässä läheisyydessä tekemässä havaintoja. Tämän ketjun sivulla 50 on nimimerkki Sariolan laittamat kaksi karttaa tapahtumapaikalta. Kummassakaan kartassa ei näy kertomaasi taloa (50 m rannasta) eikä polkua. Mikäli olette kulkeneet läheltä Koikkalaisen työkaluvajaa, niin samalla olette menneet melko läheltä hautapaikkaa...
Ensinnäkin täytyy sanoa ettei poliisit kymmenvuotiaan näköhavainnoista välitä. Mutta naapurin rouva kertoi havaintonsa poliiseille. Sain sen tietää vasta aikuisena kun äitini kanssa keskuteltiin. Äitini sanoi että naapurin rouva oli hänelle kertonut näköhavainnostaan ja myös maininnut että minä olin paikalla. Minä en luonnollisestikkaan kertonut äidilleni että näin oudon miehen ja kaksi vieraannäköistä neitokaista kioskin luona. Eihän silloin vielä edes ollut murhia tapahtunut. En kertonut äidilleni edes myöhemmin että näin heidät, enkä kertonut edes sitä että kävin oikeussalin edustalla katsomassa kun Holmströmia tuotiin oikeuteen. Äiti olisi kuitenkin torunut minua että menin sinne uteliaana kurkkimaan. Oletin myös ettei äiti olisi uskonut minua jos olisin myöhemminkertonut että näin mopomiehen ja tytöt. Hän olisi sanonut vaan ettei tämä ole lasten asia. Mutta jälkeen päin tosiaan sain tietää että äitini sai tietää naapurin rouvalta että minäkin näin heidät.

Nuo piirretyt kartat eivät pidä oikein paikkaansa. Suohauta ei todellakaan sijaitse kummassakan kartassa oikealla paikalla. Rantaviivakaan ei pidä paikkansa. Siellä lahden pohjukassa todellalkin sijaitsi Kurjen perheen talo, usko tai älä. Mentiin siitä varmaan satoja kertoja ohi. Sunnuntai aamuisin jos meni ohitse niin Kurjen isäntä soitti usein trumpettia tai jotain vastaavaa parvekkeella niin että metsä kaikui. Polku sinne veneille oli hyvin kapea ja täynnä juuria. Korkeita puita tiheässä ja mustaa multaa joka oli kesälläkin kostea joten harvoin siitä pääsi veneelle kastelematta varpaitaan. Talvella me ei koskaan käyty siellä. Kurjen talo sijaitsi ennen puroa.

Ns. Koikkalaisen vaja oli kyhätty kasaan muutamista laudoista ja ovea piteli puulinkku kiinni ettei tuuli heittele ovea. Sisään en ole katsonut koskaan. Koppi saattoi olla yhteinenkin. Ehkä sen omisti Kurjet.

Muuten Koikkalainen asui juuri Tulinieemeen, sii Kurkoen talolle menevän tien varressa, aivan Varkauteen menevän tien lähellä. Koikkalaisen talon näkee Varkauden tieltä. Koikkalaisen taloa vastapäätä Tuliniemeen menevän tien varrella sijaitsi muutama talo. En muista ketä niissä asui. Mutta sen jälkeen oli vain synkkää metssä kunnes saavuttiin Kurjen talolle joka seisoi siellä synkän metsän keskellä yksikseen.

Leirialueelle menevä tie lähti ns. Multalan mutkasta, noin 50 metriä Tuliniemeen menevän tien suusta eteenpäin samalla oikealla puolen tietä kun mennään Varkauteen päin. Multalan mutka oli noin 45 asteinen mutka Varkauden tiessä. Siinä oli pieni kylttikin jossa luki Leirialue. Harva edes paikkakuntalainen tiesi leirialueen olemassaolosta. Harvoin siellä taisi ketään käydä mitä nyt lähellä asuvat lapset kävivät siellä uimassa kesäisin. Tai salasuhteissa elävät. Synkkä korpi se oli koko se Tulilahti silloin.

Leirialueella olen käynyt vain kerran, kesällä -60 katsomassa hautaa. Utelias kun olin. Sitäkään en kertonut äidilleni.

Siitä on jo 50 vuotta. Asuin Heinävedellä 13 vuotta lapsuudestani joten muutin pois sieltä viisi vuotta murhien jälkeen. Olen asunut nyt jo melkein 40 vuotta ulkomailla.

Ehdin kuitenkin oppia tuntemaan suuren osan kirkonkyläläisiä, ainakin nimeltä. Sen jälkeen olen käynyt vain kaksi kertaa Heinävedellä. Kirkonkylä on muuttunut paljon. Silloin vuonna -59 kirkonkylä oli todellalkin vain kylä pahanen kaukana valtateiltä.

Muistini on mitä se nyt kymmenvuotiaan silmin ja korvin on. Joitakin seikkoja iskostui hyvinkin tarkkaan mieleeni kun taas toiset seikat ovat täysin unohtuneet.
Muistan että aikuiset puhuivat paljon keskenään ja me lapset kuunneltiin hörökorvin.

Olisikohan poliisin osoitekorteista hyötyä tässä Anyonen jäljittämisessä?

Taitaa olla niin tuore tieto ettei muuten kirjoissa ja kansissa muuttaneissa näy.Toki tuoreitakin voi tutkia mutta niihin tarvitsee luvan ja tutkittavan henkilöllisyyden eikä niitä tietoja saa julkaista eikä kertoa eteenpöin luvat on tutkijakohtaisia ja tietosuojanalaisia.
Anyone olisi näinollen muuttanut pois Heinävedeltä 1964 ja viestin kirjoitushetkestä tuon 40- vuotta...

Ja jos Matilda Aho asui tai kortteerasi Eino Kauhasessa joka oli Teuvo Kauhasen isän veli niin sijainti saattaisi olla selvitettävissä Toki joku aikalainen heinävedeltä sen voisi tietää jos kehtaisisi tiedon tänne rykäistä.

[Der Fanhder]

^Yksi vaihtoehto voisi olla selvittää Liperin kirkonkirjoista vuonna 1964 pois muuttaneita naisia. Anyone oli kaiketi syntynyt joskus -48 tai -49, jos kerran oli 10 -vuotias tuolloin 1959.

Mielenkiintoinen, joskaan ei yllättävä tieto tuo Eino Kauhasen ja Teuvo Kauhasen sukulaisuussuhde.

[Ross Sullivan]

Lainaus Sami Huringin opinnäytetyöstä ("Ne vietävän sanomalehtimiehet", PolAMK 2017), s. 90:

"Tulilahden käräjäoikeusuutisointi jatkui näyttävästi 10.6.1960. Uutisjutussa kerrottiin, kuinka Holmström kielsi sanomisensa. Hänen mukaansa puheiden motiivina oli tupakan saanti ja tiedon tavoittelu siitä, miten tutkimukset olivat edenneet. Jutussa referoitiin lyhyesti eri todistajien kertomia yksityiskohtia mopedimiehen näkemisestä.379 Merkittävimmän huomion todistajista sai haudankaivaja Verdi Koikkalainen, joka oli astunut oikeussaliin siniseen pyhäasuun ja värikkääseen solmioon pukeutuneena. Koska Koikkalainen oli ollut lähes kuuro, piti tälle huutaa kysymykset. Sanomalehdistön tietolähteenä toiminut lääninrikospoliisin komisario Axel Skogman kertoi, että Holmström oli tunnustanut kuljetuksen aikana olleensa Tulilahden leirintäalueella. Holmström oli kertonut, ettei pitänyt näkemiensä nuorten miesten väkivaltaisesta käytöksestä naisia kohtaan. Holmström kertoi poistuneensa Varkauteen kello 24 ja totesi, että ”pitikin niiden tyttöjen sattua minun tielleni”. Hänen mukaansa tytöt olivat jääneet ”henkiin” hänen poistuessaan alueelta. Uutinen päättyi toteamukseen, että käräjäoikeuskäsittely jatkuisi 6.7.1959.380" Viite 380: Helsingin Sanomat 155/10.6.1960, 14.

Runar on vaikuttaa tarinoineen Tulilahden vierailustaan enemmänkin tuolla automatkalla. Aika erikoinen valinta häneltä, ja osoittaa ainakin, ettei hän pitänyt virkavaltaa oikein minään.

Laajemmin aiheesta Pennasen kirjassa. Aika erikoinen selitys, että Runar olisi myöntänyt saadakseen tupakkaa. Ei hän kuitenkaan mikään kehitysvammainen ole ollut. On varmasti tiennyt, että sanomisella on seuraamuksia.

Sehän on kai tutkittuakin, että epäilty kertoo helpoiten silloin, kun häntä ei suoraan painosteta (olosuhteet autossa). Paikalla oli muitakin poliiseja, eli ei käynyt Skogmanille Tuomiset.

[LexVeritas]

Tulilahden tutkijoille ei käynyt 'Tuomiset' siksikään, että vuonna 1960 käsiteltiin dokumentoitua tutkinta-aineistoa, kun taas aiemman tutkijauransa aikana nimenomaan tunnustusten varmentajana meritoitunut päätutkija ja -kuulustelija Markku Tuominen toi vuonna 2005 oikeussaliin väitteensä syyttäjienkin yllätykseksi vailla minkäänlaista objektiivista todistepohjaa. Koska väitettyä Gustafssonin lausumaa ei ollut dokumentoitu eikä siitä ollut teknistä tai muuta myötävaikuttavaa näyttöä, ei voitu osoittaa Gustafssonin tosiasiassa sanoneen mitään.
Kun Runar Holmström puhui tunnustuksellisesti poliisiautossa helmikuussa 1960, tutkijat laativat keskustelusta heti virallisen muistion ja ottivat asiat seuraaviin kuulusteluihin. Sen sijaan päätutkija Markku Tuominen ei merkinnyt väittämäänsä Gustafssonin lausahdusta mihinkään asiakirjoihin, eikä ottanut asiaa esille kertaakaan kuulusteluissa Gustafssonin tutkintavankeuden aikana. Tosiasiallisesti ei siis ole mitään tietoa tai näyttöä siitä, että Gustafsson olisi lausahdanut yhtään mitään missään mielessä. Tulilahdella tutkinta perustui todisteisiin, kun taas vuonna 2005 oikeudessa Tuominen yritti ratsastaa omalla väitteellään "tunnustuksesta", jota hän kuitenkin Hannes Markkulan muistelmien mukaan myönsi vuosia oikeudenkäynnin jälkeen pitäneensä pelkkänä huulenheittona.

[Ross Sullivan]

Kohtalaisessa määrin Runar Holmtrömin poliisiautossa kertoma puoltaa Runarin syyllisyyttä. Kertoma ei kuitenkaan pidä suoraan sisällään tunnustusta. Se on takeltava, kuten Nissen kertomukset Bodomista eri vuosina.

"Tehty mikä tehty, 15 vuotta tuli" On aika paljon suorempi tunnustus. Mielestäni ei ole syytä epäillä kokeneen KRP:n poliisin kertomaa, mutta lisää todisteluarvoa olisi saatu sillä, että sen olisi kuullut samalla kertaa useampi todistaja. Huomionarvoista on, että Espoon kärjäoikeus ei antanut sille mitään arvoa, vaan teki pitkälle arvauksia Tuomisen toimintaperiaatteista, ja antoi suuren painoarvon muoto ennen asiaa -periaatteelle. Prosessioikeutta pitäisi muuttaa siten, että (haastavien) henkirikostapausten käsittely alkaa suoraan hovioikeudesta, eikä niitä tuhota b-tasoisilla tyypeillä käräjäoikeudessa.