Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Sariola kirjoitti:Juuri niin! Voidaan ajatella, että jo etukäteen ne, joille pyyntö esitetään suoraan ilman hypnoosia voittavat varmasti tässä. Sensijaan ne, joille pyyntö esitetään vain hypnoosissa, ja todennäköisesti niin, että he eivät normaaliolotilassa tiedä mitään koko pyynnöstä, häviävät, vaikka taisivat yltää lähes samalle tasolle, vaikka eivät tietoisesti tienneet, että heitä on pyydetty lähettämään kortti. Tuokin koe itse asiassa todistaa, että posthypnoottinenkin pyyntö toimii käytännössä, vaikka koehenkilöt eivät tiedä mitään koko pynnöstä.
Miten suhteuttaisimme tämän topicciin? Mitä järkevää lisäetua posthypnoottisen suggestion käyttö tarjoaa väittämässäsi "tuhansien lääkärien" tjsp terapiatyössä? Ja mitä tämä kertoo siitä, toteuttiko NG AS:n antamaa unohtamiskäskyä ja jos, niin miksi?
Sariola kirjoitti:Kyllä tuo korvanraapimiskoe vaikutti esityksestä päätellen aivan oikealta kokeelta. Käyttihän Barnier siinä monikkoa, "he", vaikka hän oli erityisesti seurannut yhtä koehenkilöä, jonka kasvot olivat olleet kuin shokissa olevalla, kun tämä henkilö oli huomannut kuinka oma käsi raaputteli omaa korvaa, kuin automaattisessa liikkeessä.
Kysymys kuului: oliko tuossa kokeessa verrokkiryhmää? Mikä kokeen etu oli tämän topicin keissin tutkinnassa?
Sariolan tyypillinen asia-argumentin korvike. Täysin arvoton.
Et voi kuitenkaan kieltää ja ohittaa tuota korvanraapimiskoetta. Se on hassun näköinen ja silti koehenkilöt toteuttivat sen kokeessa. Lue tarkasti - sieltä se löytyy. ...
Kerropa siis Sariola, missä kohdassa tekstiä sanotaan, että korvanraapimiskokeessa posthypnoottinen suggestio toimi koehenkilöiden aktiivisen tahdon vastaisesti. Koehenkilöiden hämmästys ja kokeen hauskuus eivät ole merkkejä tahdonvastaisesta toiminnasta.
Barnier kuvaa, että yhden koehenkilön kasvoilta kuvastui "shokki" kun hän huomasi oman käden raapivan omaa korvaa. Jos nyt on vaikka kymmenen koehenkilöä ja kaikki raapivat korvaansa juuri siinä vihjesanan kohdalla, esimerkiksi. Niin tarkkaa tietoa ei kylläkään ole. Kuitenkin Barnier puhui monikossa "they" ja käytti ilmausta "in one of our experiments", siis kysymyksessä oli nimenomaan ohjelmaan kuulunut koe.
Sensijaan kortinlähettämiskokeesta Barnier mainitsee "away from the experimental setting" , eli kokeellisen ohjelman ulkopuolinen, ylimääräinen koe.
Tässä korttikokeessa taisi olla kolme ryhmää. Posthypnoottinen kehoitus annettiin 1)lievästi hypnotisoituville ja 2)herkästi hypnotisoituville. Suora pyyntö esitettiin 3)vertailuryhmälle.
Herkästi hypnotivoituvien ryhmä ja vertailuryhmä pärjäsivät yhtä hyvin. Selvästi huonommin pärjäsi lievästi hypnotisoituvien ryhmä.
Kannattaa muistaa, että nämä kaksi ryhmää eivät lainkaan normaaliolotilassa tienneet, että heiltä oli mitään pyydettykään. He toimivat pelkän posthypnoottisen suggestion perusteella. Silti tämä herkästi hypnotisoituvien ryhmä pääsi tasavertaiseen tulokseen sen ryhmän kanssa, jolle oli esitetty suora pyyntö. Sehän on hyvä tulos heille. Tämä korttikoe oli virallisen koeohjelman ulkopuolella, mutta sensijaan se korvanraaputuskoe kuului koeohjelmaan. (" ... in one of our experiments ...").
Se onkin jo eri kysymys sinänsä, että missä määrin hypnotisoitu voi toimia hypnoosissa annettua posthypnoottista suggestiota vastaan. Jotkut ammattitaitoiset hypnotisoijat väittävät, että henkilö voidaan hypnotisoida vastoin omaa tahtoaan. Myös se kysymys, että voiko posthypnoottisen suggestion saanut henkilö tehdä sellaisen teon, joka on vastoin hänen periaatteitaan. Se on vaikea kysymys. Niin on väitetty, että italialainen hypnotisoija on ryöstänyt pankkeja hypnotisoimalla kassaneitejä. Tuskin nämä kassaneidit jakavat rahaa pankkiryöstäjälle omasta vapaasta tahdostaan. Vai mistäpä sen tietää. Tämä on kiistanalainen kysymys. Tästä riitelevät paremmat asiantuntijat.
Tuskin myöskään ne kokeessa korvaansa rasputtaneet koehenkilöt ovat tehneet sen kovin mielellään, on se sen verran hassun näköinen toimenpide, jos nyt vaikka koko joukko rapsuttaa korvaansa yhtä aikaa!
Se pitäisi nähdä!
Viimeksi muokannut Sariola, Su Helmi 15, 2009 3:32 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sariola kirjoitti:Sensijaan kortinlähettämiskokeesta Barnier mainitsee "away from the experimental setting" , eli kokeellisen ohjelman ulkopuolinen, ylimääräinen koe.
Tuossa kohtaa sinulla on sekä käännös- että tulkintavirhe. AB viittaa palkittuun tutkimukseensa, jonka viitteet olen antanut aiemmin.
Sariola kirjoitti:Kannattaa muistaa, että nämä kaksi ryhmää eivät lainkaan normaaliolotilassa tienneet, että heiltä oli mitään pyydettykään.
Sariola kirjoitti:Barnier kuvaa, että yhden koehenkilön kasvoilta kuvastui "shokki" kun hän huomasi oman käden raapivan omaa korvaa.
Toisin sanoen tekstistä ei käy millään tavalla ilmi, että tämä olisi tapahtunut koehenkilön aktiivisen tahdon vastaisesti.
Tohtori Barnier kommentoi yleisesti (ei siis mihinkään yksittäiseen kokeeseen liittyen) seuraavaa: The bottom line here is that because of these abilities to become absorbed, hypnotisable individuals are very talented at taking the hypnotist's suggestions and creating complex experiences that seem utterly compelling and totally genuine.
Koehenkilö on voinut hämmästyä esimerkiksi sitä, että hän on luonut itseään vahvasti velvoittavan kokemuksen siten, kuin Barnier tätä mekanismia tekstissä kuvaa. Joka tapauksessa teksti ei sisällä mitään viitettä siitä, että hämmästys johtuisi tahdonvastaisesta toiminnasta.
Kannattaa muistaa, että nämä kaksi ryhmää eivät lainkaan normaaliolotilassa tienneet, että heiltä oli mitään pyydettykään. He toimivat pelkän posthypnoottisen suggestion perusteella. Silti tämä herkästi hypnotisoituvien ryhmä pääsi tasavertaiseen tulokseen sen ryhmän kanssa, jolle oli esitetty suora pyyntö.
Missä kohdassa sanotaan, että esim. herkästi hypnotisoituva ryhmä ei normaalioloissa tiennyt pyynnöstä mitään? Tekstin mukaan he kuitenkin sanoivat "aktiivisesti päättäneensä, kuinka vastaavat pyyntöön."
Sariola kirjoitti:Sensijaan kortinlähettämiskokeesta Barnier mainitsee "away from the experimental setting" , eli kokeellisen ohjelman ulkopuolinen, ylimääräinen koe.
Tuossa kohtaa sinulla on sekä käännös- että tulkintavirhe. AB viittaa palkittuun tutkimukseensa, jonka viitteet olen antanut aiemmin.
Sariola kirjoitti:Kannattaa muistaa, että nämä kaksi ryhmää eivät lainkaan normaaliolotilassa tienneet, että heiltä oli mitään pyydettykään.
Miten päättelit tämän asian?
Mielestäni se on itsestäänselvyys - tämä viimeinen kohta.
Miten Mariacka käännät tuon?
AWAY FROM THE EXPERIMENTAL SETTINGS ?
Anna pitempi suora lainaus sieltä omista lähteistäsi, jos niitä on?
Omassa mielessäni tämä asia on pihvi. Saatan seurata muiden keskusteluja.
Gustafssonin hypnoosista, Palo kertoo Varjo kirjassa ettei Gustafsson muistanut siitä mitään ja hämmästeli kovin luettuaan sen sitten APU lehdestä.
Kuitenkin myöhemmin kertoi ettei ole koskaan kuullut mitään hypnoosipuheistaan,
no se huono muisti kuten Markkula kertoo Gustafssonin kertoneen ettei tiennyt koko tapahtumasta kolmeen viikkoon kun taasen Varjo kirja kertoo poliisien kertoneen ennen äitiä ja isää ; hyvin paha asia on tapahtunut jne.
btw sama kirja kertoo myös vanhempien saaneen tiedon lääkäreiltä kymmenestä puukonpistosta ja korvakäytäväiskusta.
Palon mukaan Gustafsson oli vaarassa menehtyä ja
joo joo
teos on kaunokirjallinen.
Silti ylilääkäri kirjoittaa Gustafssonin siirtyneen ensiavusta suoraan neurologiselle osastolle, josta Kivikoski toimitti paareilla makaavana hammasklinikalle kiskoitettavaksi.
Posthypnotic Responding Away from the Hypnotic Setting
Authors: Amanda J. Barnier1; Kevin M. McConkey2
Source: Psychological Science, Volume 9, Number 4, July 1998 , pp. 256-262(7)
Publisher: Blackwell Publishing
Abstract:
We examined posthypnotic suggestion away from the laboratory. In Experiment 1, high-hypnotizable subjects were given a posthypnotic suggestion (of limited or unlimited duration) or a social request (of unlimited duration) to mail one postcard every day to the experimenter. Subjects given a social request rather than a posthypnotic suggestion sent more postcards, and those given a limited-duration suggestion responded differently from those given an unlimited-duration suggestion. In Experiment 2, real, hypnotized and simulating, unhypnotized subjects were given a posthypnotic suggestion, and nonhypnotic control subjects were given a social request, to mail one postcard every day; the suggestion or request was of either limited or unlimited duration. Real, hypnotized subjects sent more postcards than simulators; control subjects sent as many postcards as real, hypnotized subjects; and subjects given a suggestion or request of limited duration sent more than those given one of unlimited duration. The findings highlight the interaction of individual differences and the social context of the suggestion or request. They underscore important aspects of experience and behavior associated with posthypnotic responding away from the hypnotic setting.
Document Type: Research article
DOI: 10.1111/1467-9280.00052
Affiliations: 1: University of New South Wales, Sydney, Australia, 2: University of New South Wales, Sydney, Australia
"Away from the experimental settings" tarkoittanee tässä samaa kuin "away from the laboratory".
In Experiment 2, real, hypnotized and simulating, unhypnotized subjects were given a posthypnotic suggestion, and nonhypnotic control subjects were given a social request, to mail one postcard every day---
Tämä tarkoittaa että vain yksi kolmesta ryhmästä oli hypnotisoitu eikä siis välttämättä muistanut tietoisesti annettua suggestiota/pyyntöä.
^^Karikoski, korjaus.
Sivut 121 , 164 Varjo erilaiset epikriisit.
Hypnoosista Gustafsson kuulustelussaTuomiselle: En minä tiedä ..mikä sen (hypnoosin) arvo on..sen voi kysyä siltä ketä on mua hypnotisoinut..minä en osa sanoa siihen mitään, koska mä en tiedä siitä mitään..kukaan ei ole kertonut siitä mitään.
Eli käsky unohtaa toimii siis lukemiseenkin (APU).
^Itselläni tuli mieleen tällainen teoria, että Stenbäck posthypnotisoi NG:n unohtamaan murhayön tapahtumat aina kun hän näki poliisiin. Tämä oli kevennys.
yövuoro kirjoitti:^^Karikoski, korjaus.
Sivut 121 , 164 Varjo erilaiset epikriisit.
Hypnoosista Gustafsson kuulustelussaTuomiselle: En minä tiedä ..mikä sen (hypnoosin) arvo on..sen voi kysyä siltä ketä on mua hypnotisoinut..minä en osa sanoa siihen mitään, koska mä en tiedä siitä mitään..kukaan ei ole kertonut siitä mitään.
Eli käsky unohtaa toimii siis lukemiseenkin (APU).
Tästä ei selviä, kumpi hypnoosi on kysymyksessä. Tämä virallisempi taitaa olla v.1960 hypnoosi/Stenbäck. Siitä ainakaan minulla ei ole ollut tarkempia tietoja ennenkuin viime vuosina ilmestyi internettiin.
Minun muistini mukaan v.1964 hypnoosi oli lähinnä AVUN järjestämä. Suoritti Fahler. Itse olen arvioinut tämän epävirallisemmaksi tapaukseksi.
Minun tietojeni mukaan tästä Stenbäckin hypnoosista ei tarkkoja tietoja ole ollut saatavissa vuosikymmeniin. Minun tietojeni mukaan sitä ei ole ollut lehdissä, eikä missään nähtävillä. Jos on kysymys tästä v. 1960 hypnoosista, niin tieto saattaa pitää paikkansa. Nämä minun tietoni ovat muistin mukaisia tietoja, joista en mene takuuseen.
Tottahan se alkaa itse kutakin ihmetyttämään, jos silmä alkaa katsoa, kun oma käsi raaputtaa itseään korvan takaa, jonne silmä pieni ei normaalisti näe.
No tuo nyt voisi mennä jotenkin läpi, mutta olisipa hypnotisoija komentanut koehenkilöä rapsuttelemaan aina tietyn sanan kuullessaan vieruskaveriaan korvan takaa, niin hämmästys olisi ollut paljon suurempi, samoin kuin hypnoosin, vai oliko se posthypnoosin julmettu voima.
Kovin samantapaisetpa kertomukset molemmilla kerroilla olivat. Ruutupuseroinen mies, joka tuli teltan päälle ja puukotti. Erikoista on, että ensimmäisen hypnoosi-istunnon unohtamiskäsky väistyi toisessa istunnossa ja häipyi sitten taas ikiajoiksi mielestä lehtiartikkelista huolimatta.
Toisaalta, jos NG:llä oli muistiaukkojen tukkeeksi kehitetty valemuisto, niin helppohan se oli kertoa uudelleen. Mutta silloin se on pitänyt myös muistaa, mitä tukee taksikuskin tarinakin.
Kyllä hypnoosin tehtävä ja luotettavuus tämän tapauksen tulkinnassa on erittäin, jos ei täysin, arveluttava.
VIELÄ AMANDA BARNIERIN TUTKIMUKSESTA
=========================
Mariacka lähetti tuon lyhyen yhteenvedon Barnierin ja McConkeyn tutkimuksesta. Koetin selvittää tuota tiivistä tekstiä. Mielestäni nuo tulokset osoittavat vahvasti hypnoosissa annetun posthypnoottisen suggestion tehokkuutta
KOE 1
======
Koehenkilöitä kehotettiin lähettämään kortti hypnotisoijalle joka päivä.
Tässä kysymyksessä oli helposti hypnotosoitavat henkilöt. Jaettiin kolmeen ryhmään.
1A Posthypnoottinen suggestio, kestoaika rajattu. ---------> Vähemmän kortteja kuin 1C ryhmässä.
1B Posthypnoottinen suggestio, kestoaika rajoittamaton. ---> Vähiten kortteja näistä ryhmistä.
1C Normaali pyyntö, kestoaika rajoittamaton. --------------> Enemmän kortteja kuin muissa ryhmissä
On melko normaali tulos, että tavanomainen pyyntö on tällaisessa tapauksessa tehokkain. Kuuliaiset kokeisiin ilmoittautuneet koehenkilöt lähettävät pyydettäessä mielellään kortin mukavalle tohtorille. Merkittävämpi tulos on tuo, että jos suggestiossa ilmoitetaan toiminnan kestoaika rajatuksi, on suggestio tehokkaampi.
KOE 2
=====
Toisessa kokeessa ryhmiä oli itse asiassa 6 kpl. Esiintyi ryhmät: Hypnotized, Unhypnotized, Nonhypnotic (Control). Kussakin ryhmässä oli joko rajoittamaton kesto tai rajoitettu kesto. Siis yhteensä 6 ryhmää.
2A Hypnotized, posthypnoottinen suggestio, rajoitettu kesto --------> paljon, paras tulos
2B Hypnotized, posthypnoottinen suggestio, rajoittamaton kesto -----> paljon, mutta vähemmän kuin 2A
2C Un-hypnotised, posthypnoottinen suggestio, rajoitettu kesto ------> Vähän, mutta parempi kuin 2D
2D Un-hypnotized, posthypnoottinen suggestio, rajoittamaton kesto ---> Vähän
2E Non-hypnotized, vain normaali pyyntö, rajoitettu kesto -----------> Vähän, mutta parempi kuin 2F
2F Non-hypnotized, vain normaali pyyntö, rajoittamaton kesto --------> Vähän, sama tulos kuin 2D
Paras tulos oli ryhmässä Hypnotisoidut, joille oli annettu posthypnoottinen suggestio, ja korttien lähetysajan kesto oli rajattu. Jos kestoaikaa ei oltu rajattu oli tulos huonompi. Ryhmissä Un-hypnotized ja Non-hypnotized tulos oli huonompi kuin Hypnotisoitujen ryhmässä, joille oli annettu posthypnoottinen suggestio. Nämä kaksi ryhmää olivat tasaveroiset keskenään, mutta siis huonompia kuin Hypnotized ryhmä. Myös täällä rajoitettu toiminnan kesto paransi tulosta. Tämä on merkittävä tulos, että halutun toiminnan rajaaminen tietylle ajalle aina paransi tulosta. Tietysti myös tuo on merkittävä tulos, että hypnoosissa annettu posthypnoottinen suggestio, jossa toiminnan aika oli rajattu, osoittautui tässä kokeessa 2 parhaaksi menetelmäksi, eli tehokkaimmaksi tavaksi esittää pyyntö lähettää kortti joka päivä. Tuloshan on melko yllättävä. Tämä koe 2 kyllä osoittaa posthypnoottisen suggestion tehokkuutta.
Huomataan myös, että tulos riippuu paljon siitä, minkälainen on siihen osallistuneiden henkilöiden kokoonpano, eli miten heidät on valittu. Kokeessa 1 oli suggestioherkkiä koehenkilöitä.
Viimeksi muokannut Sariola, Su Helmi 15, 2009 8:38 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
^Muuten hyvä, mutta kokeessa 2 Real, hypnotized subjects sent more postcards than simulators; control subjects sent as many postcards as real, hypnotized subjects. Joten teoriasi kaatuu.
Alkuperäisessä tutkimusartikkelissa sama on esitetty kuvioina. Tuo abstrakti löytyy vapaalla google-haulla, voi tietysti yrittää, löytyykö koko artikkelikin.
