Nuori mies kuoli rajussa autoturmassa Naantalissa

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Solmu
Adrian Monk
Viestit: 2521
Liittynyt: Ti Heinä 22, 2008 2:19 pm

Viesti Kirjoittaja Solmu »

surfergirl kirjoitti:Voi voi... :(

Jos meinaatte kolaroida tahallanne niin älkää, toistan, älkää tehkö sitä tiellä jolla liikkuu muitakin. Turun seudulla on lukuisia käteviä paikkoja, joista pääsee yön pimeydessä putoamaan Aurajokeen tai satama-altaaseen kenenkään huomaamatta ja sivullisia vaarantamatta.
Mutta ei niissä kuole silmänräpäyksessä todennäköisesti :roll:
"Yöperho on koteloitunut"
Avatar
VoDKa
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4913
Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 5:17 am
Paikkakunta: Better place.

Viesti Kirjoittaja VoDKa »

Solmu kirjoitti:
VoDKa kirjoitti:Enemmän minua hämmästyttää tässä se, että tuo liikenteenjakajan merkki on yhä pystyssä. Jos jätkä on onnistunut kiihdyttämään tuohon 160km/h, niin en tiedä millaiset voimat sitä noissa merkeissä oikein on.
Niin.. tuo liikenteenjakajamerkki ei tässä tapauksessa tarkoita sellaista liikennemerkkitolppaa, jossa nuoli osoittaa ryhmittymisen.
Vaan sellaista about 40cm halkaisijaltaan olevaa jykevää tolppaa joka kannatelee teiden yläpuolella olevia opastetauluja jne.
Kyllä ne kestää melkein mitä vaan.
Muutama kuukausi sitten tuollaiseen samanlaiseen merkkiin törmäsi täällä jonkin sortin puomurirekka, jolta oli unohtunut puomi ylös - merkki vääntyi ihan tuhannen solmuun siitäkin huolimatta, että vauhti tuskin oli ollut merkittävän kova. Osuma taisi kohdistua muistaakseni nimenomaan sinne ylhäälle niihin merkkeihin, mutta hämärä mielikuva olisi siitä, että se kannatteleva palkkikin olisi vääntynyt jonkin verran sen voimasta. Tietenkin ihan kuin fysiikan lakeja miettii, niin tokikaan semmoinen paalun alaosaan tuleva isku ei hätkäytä niin paljon kuin sinne ylös osuva, joka vääntää melko paljon helpommin nurin sitten.
anneli1 kirjoitti:Vähän ottaisin takaisin jyrkkää vuodatustani (mutt tosissaan risoo noi angstiboitsut).

Tääkin Naantalin tapaus nyt kuitenkin kertoo, ett huonosti voidaan ja ett pienintäkään vastoinkäymistä ei kestetä. Tarvitaaks tänne taas joku talvisota ett asiat menis nuorisolle oikeisiin mittasuhteisiin?

Näitä nykytytteleitä en tosiaan kadehdi, kaikkien kun pitäis olla hyvännäkösiä mallimittaisia jne. Mutt missä helevaatun kuusessa on tosi arvot, ne kun löytää, löytää itsensä, eikä tarvi älyttömän suorittamisen perässä juosta.

Älyköt kehiin, luusereille me ei voida mitään.
Tunsit siis kyseisen pojan ihan henkilökohtaisesti, että pystyt arvostelemaan? Tiedät mitä päässä liikkui, millainen oli hänen historiansa ja terveydellinen tilansa?

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.

tulikukka
Lauri Hanhivaara
Viestit: 142
Liittynyt: Ma Touko 28, 2007 1:44 pm
Paikkakunta: Raisio

Viesti Kirjoittaja tulikukka »

Aamun Turun Sanomat tietää kertoa, että Citroen Xsaran bensatankki olisi räjähtänyt, siksi auto hajosi tuhansiksi palasiksi. Jos näin kävi, se tietää, ettei pojastakaan paljoa jäljelle jäänyt. Siksi päivystävä palomestari illalla ei heti vahvistanutkaan uhrien määrää; olisihan voinut olla, että autossa olisi voinut olla muitakin ihmisiä. Onneksi näin ei ollut.

Aika paljon yhteneväisyyksiä on veljeni itsemurhan kanssa: hän ei kertonut aikeistaan etukäteen kenellekään, ennenkuin vasta juuri ennen tapahtumahetkeä hän jätti kirjeen läheisen postiluukkuun. Hän oli suunnitellut ja teki sen tavalla, josta ei ollut paluuta eikä kukaan pääsisi väliin estämään lopputulosta. Myös äitiämme hän oli ajatellut: hän oli laittanut yhteen kirjekuoreen maksetut laskut, toiseen maksamattomat ja kolmanteen ne tositteet, joista tiesi maksujen vielä olevan tulematta (hän oli yrittäjä).

Hän oli pessyt kaikki pyykkinsä edellisenä iltana pois, siivonnut asuntonsa täydellisesti ja nauraen käynyt juomassa 6 tuntia ennen tekoaan kahvit läheisellä huolto-asemalla tuttujensa kanssa. Kuitenkin hän jätti jälkeensä päiväkirjan, jossa kertoi suunnitelleensa tekoaan jo kauan. Kirjassa oli päivämäärät ja ajatukset tulevasta. Koiransa hän lopetutti etukäteen eläinlääkärillä, koska rakasti sitä ja halusi tavallaan koiran mukaansa. Myös ex-tyttöystävän järkyttävä petos ja tunteilla leikkiminen olivat taustalla. Kaikki me omaiset luulimme hänen pääseen jo asiasta yli, mutta pinnan alla kyti hyvin voimakkaasti.

Ehkä samankaltaisuuksien takia Naantalin kolarikin järkytti hiukan mieltäni enkä sanaut kunnolla nukuttua. Siksi kai täällä kuhkaan tähän aikaan aamusta ja viettelen talvilomaa :shock:
elämä on mysteeri
v-a-45
Javier Pena
Viestit: 1873
Liittynyt: Su Helmi 08, 2009 12:40 pm

Viesti Kirjoittaja v-a-45 »

OT. No huh huh! Aika kamala tuo kirjoitus irkkiin, ei ole reilua laittaa tyttöystävän piikkiin, jos suhde loppuu niin sit loppuu.
kohtalo sekoittaa kortit ja me vain pelaamme
Mike Manner
Jessica Fletcher
Viestit: 3149
Liittynyt: Ke Touko 28, 2008 10:37 am

Viesti Kirjoittaja Mike Manner »

v-a-45 kirjoitti:OT. No huh huh! Aika kamala tuo kirjoitus irkkiin, ei ole reilua laittaa tyttöystävän piikkiin, jos suhde loppuu niin sit loppuu.
Käsittääkseni ex-tyttöystävää ei sen suuremmin syyllistetty, vaan ainoastaan mainittiin, että sekin osaltaan vaikutti tapahtumien kulkuun.
Jotka saa siitä irkki kirjoituksesta väännettyä jotenkin syyllistävän, on minun mielestä juuri niitä yksilöitä mistä tässäkin topicissa on puhuttu, eli niitä jotka kehittää itselleen kriisin asiasta kuin asiasta ja käyttää sitä sitten tekosyynä.

Ja muistin virkistyksesksi -
Kuva
"Mä olen sitä mieltä, et jos 5 senttiä on liikaa OMASTA viestistä Minfoon, kannattaa harkita poistumista kokonaan. Perusteena se, että "harrastuneisuus" palstalle, ei ole likimainkaan riittävä!" -John Doe
tulikukka
Lauri Hanhivaara
Viestit: 142
Liittynyt: Ma Touko 28, 2007 1:44 pm
Paikkakunta: Raisio

Viesti Kirjoittaja tulikukka »

Kuulin juuri että vastapuoli olisi menehtynyt sairaalassa saamiinsa vammoihin. Missään lehdessä en tietoa nähnyt, joten se saattaa olla pelkkä huhukin. Toisaalta ei niitä kaikkia lehdissä ilmoitetakaan, joten...

Uutta tietoa: onneksi puskaradio oli väärässä, vaikka huhu vahvana kulkikin.

http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset ... :0:#594145
Viimeksi muokannut tulikukka, Ti Helmi 17, 2009 5:49 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
elämä on mysteeri
Avatar
VoDKa
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4913
Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 5:17 am
Paikkakunta: Better place.

Viesti Kirjoittaja VoDKa »

tulikukka kirjoitti:Kuulin juuri että vastapuoli olisi menehtynyt sairaalassa saamiinsa vammoihin. Missään lehdessä en tietoa nähnyt, joten se saattaa olla pelkkä huhukin. Toisaalta ei niitä kaikkia lehdissä ilmoitetakaan, joten...
Tuntuisi, että siitä olisi mainintaa.

Kuitenkin, tulipa vasta nyt ajatuksen kanssa luettua nuo lehtijutut. Kolarikadun nimi hätkähdytti, hieman jäi fiilis että tarkoituksella on juuri tuo katu valkattu siksi, jolla tullaan kuolemaan: Armonlaaksontie.

Todella omituinen nimi jo tielle, joten ei ihme jos on juuri tuosta syystä päättänyt sillä jättää tämän maailman.

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.

Porin

Viesti Kirjoittaja Porin »

VoDKa kirjoitti: Uskon siihen, että tällä henkilöllä on sattunut jokin romahdus nyt mielenterveydellisesti, sillä juuri edellisessä päiväkirjamerkinnässään hän iloitsee tupakoinnin lopettamisesta. Ei kukaan itsemurhaa pidempään miettivä iloitse tuollaisista asioista jotka ovat kuitenkin jatkuvuutta kuvastavia asioita.
Tuosta olen eri mieltä.
On useita esimerkkejä miten itsemurhaa harkitseva ihminen voi elää ihan normaalia elämää ennenkuin tekee sen.
Esimerkkejä on monia.
Työkaverinikin teki normaalin työpäivän plus kolme tuntia ylitöitä, kävi töiden jälkeen tapansa mukaan kantakapakassa ottamassa oluen kotimatkalla ja veti sitten itsensä hirteen.
Ja eikös se Pekka-Eric katsellut vielä edellisenä päivänä uusia kenkiä ja seuraavana sitten ammuskeli?
v-a-45
Javier Pena
Viestit: 1873
Liittynyt: Su Helmi 08, 2009 12:40 pm

Viesti Kirjoittaja v-a-45 »

Kiitos tulikukalle! Olisi ollut huono juttu tekijällekin(jos eloon olisi jäänyt) jos ulkopuolinen olisi kuollut.
nuoren pojan omaisille jaksamista!
kohtalo sekoittaa kortit ja me vain pelaamme
Spider
Olivia Benson
Viestit: 722
Liittynyt: Ma Touko 28, 2007 5:31 pm

Viesti Kirjoittaja Spider »

Erikoista että vakavasti otettavat päivälehdet uutisoivat pakettiauton kuljettajan loukkaantuneen vakavasti, ja sitten myöhemmin kirjoitetaan kuitenkin näin:
Pakettiauton kuljettaja vietiin lääkärintarkastukseen, josta hän pääsi myöhemmin illalla kotiin. Kuljettajalla on vähäisiä vammoja, jotka eivät vaatineen sairaalahoitoa.
(Turun Sanomat)
Helvetti on toiset ihmiset. (Jean-Paul Sartre)
Avatar
VoDKa
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4913
Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 5:17 am
Paikkakunta: Better place.

Viesti Kirjoittaja VoDKa »

Porin kirjoitti:
VoDKa kirjoitti: Uskon siihen, että tällä henkilöllä on sattunut jokin romahdus nyt mielenterveydellisesti, sillä juuri edellisessä päiväkirjamerkinnässään hän iloitsee tupakoinnin lopettamisesta. Ei kukaan itsemurhaa pidempään miettivä iloitse tuollaisista asioista jotka ovat kuitenkin jatkuvuutta kuvastavia asioita.
Tuosta olen eri mieltä.
On useita esimerkkejä miten itsemurhaa harkitseva ihminen voi elää ihan normaalia elämää ennenkuin tekee sen.
Esimerkkejä on monia.
Työkaverinikin teki normaalin työpäivän plus kolme tuntia ylitöitä, kävi töiden jälkeen tapansa mukaan kantakapakassa ottamassa oluen kotimatkalla ja veti sitten itsensä hirteen.
Ja eikös se Pekka-Eric katsellut vielä edellisenä päivänä uusia kenkiä ja seuraavana sitten ammuskeli?
Pekan äiti oli kehoittanut poikaansa edellisenä päivänä hankkimaan uudet kengät ja ihmetellyt, miksei Pekka niitä ostanut. Pekka itse ei kai ollut enää edellisenä päivänä tuota mietiskellyt, mutta joskus aiemmin kyllä.

Ja tokihan noita ns. normaalia elämää eläviä esimerkkejä löytyy kyllä ihan mistä vain, mutta minua ainakin hämäsi tuo, ettei tuolla ollut kai mitään syytä kirjoittaa tuosta tupakoinnin lopettamisesta päiväkirjaan. Aiempia merkintöjä ei näy olevan muita (eli oliko ensimmäinen kirjoitus koskaan päiväkirjaansa Galleriassa?), joten ihmetyttää se, että miksi hän kirjoitti tuon jutun, kun kuitenkaan galleriassa tuskin tarvitsee kovinkaan monelle esittää normaaliutta ja tavallisuutta kuitenkaan. Kotielämässä ihan eri asia, varsinkin jos siinä on perhe ympärillä. Kaiken pitää esittää olevan ok ennen pommin pudottamista.

Olisin valmis heittämään pojan maanis-depressiivisten joukkoon, ehkä lievänä versiona, jos kaverit ei ole huomannut mitään kummempia maanisten vaiheiden aikana. Tuo depressiopuoli kun tosissaan saattaa iskeä tosi nopeasti ja ihan hiton typeränkin tuntuisista asioista ja muuttua tosi pahaksi lyhyessäkin ajassa (jopa tunneissa). Se selittäisi ainakin minun mielestäni noiden päiväkirjan tekstien nopean tunnelman muutoksen.

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.

Haapojan veli
Susikoski
Viestit: 30
Liittynyt: Ti Elo 19, 2008 8:56 pm
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja Haapojan veli »

Armonlaaksontie -spekulointiin on tuotava sen verran arkista faktatietoa, että Naantalin alkuperäisnimi on kait latinaa, Vallis gratiae, joka suomennettuna on armon laakso. Naantali taas tulee ruotsin kielestä, eli Nådendal (siis taaskin armon laakso) on väännetty muotoon Naantali. Aika tylsää leikittelyä knoppitiedoilla, mut totta kuitenkin, eli en usko, että tien nimessä on sen kummempaa magiikkaa. Paikka sinäänsä on kyllä hyvin valittu sikäli, että tolppa on pitkän suoran päässä paikassa, josta on hyvä näkyvyys oikeastaan joka suuntaan, jolloin teoriassa voi tolppaan jättää ajamatta jos tiellä on liikennettä. Se on sitten tietty eri asia, että minkä verran kanssaihmisiään tuossa tilanteessa ajattelee, mutta vaikuttaa kuitenkin tosiaan siltä, ettei teko ollut htken mielijohde.
Harmi on vaan se, että vaikkei itse kolarissa muita uhreja ollutkaan, niin henkiset arvet ovat varmasti kovat monella suunnalla. Ajaja oli merimaskusta kotoisin (ainakin näin on kerrottu), paikkakunta on pieni ja suunnilleen kaikki jollain tavalla tuntevat toisensa, joten tukijoita toivottavasti löytyy niin perheelle, kuin muillekin läheisille. Ei vaan millään jaksa tajuta, että miten voi 18 -vuotiaana olla varma siitä, ettei elämällä ole enää mitään hyvää ajateltuna oman itsensä varalle.
Porin

Viesti Kirjoittaja Porin »

VoDKa kirjoitti: Ja tokihan noita ns. normaalia elämää eläviä esimerkkejä löytyy kyllä ihan mistä vain, mutta minua ainakin hämäsi tuo, ettei tuolla ollut kai mitään syytä kirjoittaa tuosta tupakoinnin lopettamisesta päiväkirjaan.
No juu. Mitä olen noita tapauksia lukenut niin tuntuu olevan usein niin että se itse teko tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Nämä jotka valittavat kuukausikaupalla että tappavat itsensä harvoin tekevät sitä, vaan usein on esimerkiksi se klassikko että otetaan sata kappaletta jotain pilleriä (mitkä eivät välttämättä edes tappaisi) ja sitten soitetaan joko kaverille tai sukulaisille, tai joskus jopa itse se ambulanssi paikalle.

Ennenvanhaan latojen hirret notkuvat naruista missä viljakadon tai traktorin suohon uppoamisen jälkeen isännät roikkuivat kaulastaan. Silloinkin tuli vaan se viimeinen pisara eteen ja sitten tuumasta toimeen, vaikka vielä aamulla olisi kivasti nautittu aamukaffeeta ja kuunneltu linnunlaulua hymy huulessa.

Aiheesta ohi, mutta isovanhempani erosivat aikanaan kun heille tuli riitaa kumpi vie lottokupongin kioskille. Pienestä on ratkaisut kiinni.
Mike Manner
Jessica Fletcher
Viestit: 3149
Liittynyt: Ke Touko 28, 2008 10:37 am

Viesti Kirjoittaja Mike Manner »

Porin kirjoitti:Aiheesta ohi, mutta isovanhempani erosivat aikanaan kun heille tuli riitaa kumpi vie lottokupongin kioskille. Pienestä on ratkaisut kiinni.
OffTopic -
Aika tragikoomista :arrow: :lol: :lol:
Voi mun jee... Mutta siinä on tosiaan tullut sitten mitta täyteen, vaikka asia ei ollutkaan ilmeisesti iso.
"Mä olen sitä mieltä, et jos 5 senttiä on liikaa OMASTA viestistä Minfoon, kannattaa harkita poistumista kokonaan. Perusteena se, että "harrastuneisuus" palstalle, ei ole likimainkaan riittävä!" -John Doe
Spertti
Susikoski
Viestit: 36
Liittynyt: To Tammi 17, 2008 2:47 am
Paikkakunta: STHML

Viesti Kirjoittaja Spertti »

tulikukka kirjoitti:
Aika paljon yhteneväisyyksiä on veljeni itsemurhan kanssa: hän ei kertonut aikeistaan etukäteen kenellekään, ennenkuin vasta juuri ennen tapahtumahetkeä hän jätti kirjeen läheisen postiluukkuun. Hän oli suunnitellut ja teki sen tavalla, josta ei ollut paluuta eikä kukaan pääsisi väliin estämään lopputulosta. Myös äitiämme hän oli ajatellut: hän oli laittanut yhteen kirjekuoreen maksetut laskut, toiseen maksamattomat ja kolmanteen ne tositteet, joista tiesi maksujen vielä olevan tulematta (hän oli yrittäjä).

Hän oli pessyt kaikki pyykkinsä edellisenä iltana pois, siivonnut asuntonsa täydellisesti ja nauraen käynyt juomassa 6 tuntia ennen tekoaan kahvit läheisellä huolto-asemalla tuttujensa kanssa. Kuitenkin hän jätti jälkeensä päiväkirjan, jossa kertoi suunnitelleensa tekoaan jo kauan. Kirjassa oli päivämäärät ja ajatukset tulevasta. Koiransa hän lopetutti etukäteen eläinlääkärillä, koska rakasti sitä ja halusi tavallaan koiran mukaansa. Myös ex-tyttöystävän järkyttävä petos ja tunteilla leikkiminen olivat taustalla. Kaikki me omaiset luulimme hänen pääseen jo asiasta yli, mutta pinnan alla kyti hyvin voimakkaasti.

Ehkä samankaltaisuuksien takia Naantalin kolarikin järkytti hiukan mieltäni enkä sanaut kunnolla nukuttua. Siksi kai täällä kuhkaan tähän aikaan aamusta ja viettelen talvilomaa :shock:
Huh, olipas karmiva, mutta samalla jotenkin kaunis tarina.
-Game Over-
Vastaa Viestiin