Gustafssonin vammat

[awa]

Lisätäänpä vielä yksi, joka tulee mainiosti esille tuossa Sariolan viimeiseesä postauksessa.

Tenovuo on johdonmukaisesti käyttänyt termiä aivovamma, joka on sisällöltään laaja termi sisältäen monia aivovamman tyyppejä, joista täällä esille ovat tulleet ainakin "diffuusi aivovamma" ja "aivoruhje". Kyllä Tenovuo nämä termit tuntee.

3) Miksi arvelet Tenovuon toimineen juuri noin, että kierteli ja kaarteli tarkkoja termejä ja varsinkin niitä, jotka liittyivät tähän ko tapaukseen eli Gustafssonin vammoihin?

Sariola, kysymykset on numeroitu 1-3 vastaamisen helpottamiseksi. Nyt ei pitäisi olla enää vaikeaa.

[pasi]

Tässä tutkimuksessa mainittiin, että 7 kk:n kuluttua vammojen synnystä 2 aivoruhjetta ei enää näkynyt MRI-kuvauksessa. Tämä on siellä selvästi sanottu.

Ja taas tulee täyttä puppua. Kuten aiemmin kirjoitin, toinen MRI-tutkimuksessa havaitsematta jäänyt ruhje oli 6 päivän ikäinen, ja toinen 7 kuukauden ikäinen.

Miksi selostat jatkuvasti tutkimusta, jota et edes tunne?

[groot]

^Aivovamman saanut voi tietysti säilyttää toimintakykynsä ja myös tehdä yhtä ja toista vaikkapa keskustella toisen henkilön kanssa, mutta myöhemmin siinä paikalla voi olla muistiaukko, eikä henkilö muista siltä ajalta yhtään mitään. Hyvin tiedetään, että tämä on mahdollista. Sensijaan nämä asiat ovat erittäin yksilöllisiä ja vaihtelevat tapaus tapaukselta. Ei ole yleistä ja yhtenäistä sääntöä niinkuin groot kuvittelee. Siinä on laaja mahdollisuuksien kirjo tapaus tapaukselta. Pelkät psykologiset syytkin voivat aiheuttaa muistiaukon, siis ilman mitään fyysistä vammaa. Sensijaan silminnäkijöiden havainnot ja ensiavun antaneen amanuenssin havainnot viittaavat "alentuneeseen tajunnan tilaan", jossa tilassa ollessaan henkilö ei kykene liikkumaan ja suorittamaan vaativia operaatioita. Käytännössä makaa paikallaan liikkumatta, voi liikuttaa kättään tai jalkaansa, voi myös öristä tai uikuttaa.

.

Pitääkö sinulle kaikki vääntää rautalangasta? Ymmärrän kyllä, että olet tyhmä, se on jo huomattu. Koita kuitenkin lukea postaukset niin, että ymmärrät mitä niissä sanotaan tai tarkoitetaan

Kyse oli siis Tenovuon antamasta esimerkistä, jossa aivovamman saanut voi olla täysin toimintakykyinen. Tenovuon esimerkin mukaa voi. Siitä taas seuraa, että vaikka Gustafsson sai diagnoosin, joka viittaa jonkinasteiseen aivovammaan, se ei tarkoita sitä että hän olisi menettänyt toimintakykynsä.
Siitä taas seuraa, että vaikka Gustafssonilla olisi ollut aivoruhje tai -vamma. hän ollisi ollut siitä huolimatta toimintakykyinen eli olisi kyennyt tavarat piilottamaan ja murhapaikkaa lavastamaan. Toimintakuntohan on Gustafssonin alibi.

Ja mitä sekoitat ketjuun, jossa puhutaan vammoista, verijälkitutkijoiden päätelmiä? Sitä voidaan puhua sellaisessa ketjussa, jossa se on aiheena.

[Rikosmaisteri]

groot kirjoitti:
Kyse oli siis Tenovuon antamasta esimerkistä, jossa aivovamman saanut voi olla täysin toimintakykyinen. Tenovuon esimerkin mukaa voi. Siitä taas seuraa, että vaikka Gustafsson sai diagnoosin, joka viittaa jonkinasteiseen aivovammaan, se ei tarkoita sitä että hän olisi menettänyt toimintakykynsä.
Siitä taas seuraa, että vaikka Gustafssonilla olisi ollut aivoruhje tai -vamma. hän ollisi ollut siitä huolimatta toimintakykyinen eli olisi kyennyt tavarat piilottamaan ja murhapaikkaa lavastamaan. Toimintakuntohan on Gustafssonin alibi.

Niin, kyllä sen poliisin esitutkinnan selkein lopputulema oli, että Gustafssonin vammat eivät estäneet häntä olemasta potentiaalinen syyllinen. Ja lausuntojen takana oli kyllä riittävä määrä relevanttia asiantuntemusta. Eli tältä osin NG:n alibi tosiaan mureni.
Muilta osin todistelu ei sitten ollut riittävän täydellistä, että kaikki epäilyt ulkopuolisesta tekijästä olisi voitu varmuudella haudata. Vaikka NG saattaakin silti olla syyllinen ja omalla kärkiepäiltyjen listallanikin mukana.

[Sariola]

......

Pitääkö sinulle kaikki vääntää rautalangasta? Ymmärrän kyllä, että olet tyhmä, se on jo huomattu. Koita kuitenkin lukea postaukset niin, että ymmärrät mitä niissä sanotaan tai tarkoitetaan

Kyse oli siis Tenovuon antamasta esimerkistä, jossa aivovamman saanut voi olla täysin toimintakykyinen. Tenovuon esimerkin mukaan voi. Siitä taas seuraa, että vaikka Gustafsson sai diagnoosin, joka viittaa jonkinasteiseen aivovammaan, se ei tarkoita sitä että hän olisi menettänyt toimintakykynsä.
Siitä taas seuraa, että vaikka Gustafssonilla olisi ollut aivoruhje tai -vamma. hän ollisi ollut siitä huolimatta toimintakykyinen eli olisi kyennyt tavarat piilottamaan ja murhapaikkaa lavastamaan. Toimintakuntohan on Gustafssonin alibi.

Ja mitä sekoitat ketjuun, jossa puhutaan vammoista, verijälkitutkijoiden päätelmiä? Sitä voidaan puhua sellaisessa ketjussa, jossa se on aiheena.

Voi olla täysin toimintakykyinen, tarkoittaa tietysti sitä, että sen lisäksi voi olla niin, että ei ole toimintakykyinen. Riippuu tapauksesta. Se vaihtelee tapaus tapaukselta.

Käräjäoikeus oli omassa päättelyssään tullut siihen tulokseen, että Gustafsson ei ollut toimintakykyinen. Perusteluna oli silminnäkijöiden ja amanuenssi Hassinen lausunnot. Ne viittasivat stupor-tilaan.

Toisaalta muistiaukon aikana henkilö voi toimia normaaliin tapaan, mutta ei muista tekemisistään mitään myöhemmin. Meneeköhän tämä yli grootin ymmärryksen niinkuin aikaisemmin meni Hessun ymmärryksen yli. Pahoin pelkään! Se oli mahdoton käsittää todeksi, vaikka juuri niin voi käydä. Eikä tuo ole edes mitenkään monimutkaista. Muistiaukko asettuu ikäänkuin jälkikäteen tietyn aikajakson päälle, vaikka aikaisemmin siellä muistiaukossa ollessaan henkilö on tosiaan voinut vaikka matkustaa toiselle paikkakunnalle, ja keskustella järkevästi ihmisten kanssa. Myöhemmin hän ei muista siitä mitään, jos siihen kohtaan on syntynyt muistiaukko. Muistiaukko voi siis alkaa jo ennen sen aiheuttaneen iskun tapahtumahetkeä.

Gustafsson oli käräjäoikeuden mielestä "alentuneessa tajunnan tilassa" , jossa esim. kuljeskelu ja tavaroiden piilottelu on mahdotonta. Silminnäkijähavaintoja oli klo 6 ja ainakin klo 9:stä lähtien eteenpäin. Siellä alueella liikuskelu olisi voitu havaita. Näin uskoi käräjäoikeus. Syyttäjä koetti uskotella muuta, mutta se ei mennyt läpi oikeudessa. Kukaan ei ole nähnyt Gustafssonin näköistä hiippailijaa liikkuvan sillä alueella noihin aikoihin. Riski nähdyksi tulemiseen olisi ollut suuri.

Sitten on ne Gustafssonin verijäljet siellä teltassa sisällä aivan oikeassa paikassa, ja ne viittaisivat siihen, että G on ollut teltassa omalla paikallaan hyökkäyksen sattuessa.

Ja sitten tulee vaikeasti selitettävä kysymys: Kuka löi Gustafssonia ohimoon kovapintaisella esineellä, niin että siihen syntyi suuri ruhjehaava? Tuossa iskun saanut on tullut tyrmätyksi, ja vastassa ollut taistelija on hyvin voinut siinä poistua paikalta. Ehkä tuli kiire jostakin syystä. Ehkä luuli, että isku oli tappava? Kuka uskoo, että tuo isku oli isketty nyrkillä? Se joka uskoo siihen, ei ole liian hyvällä mielikuvituksella varustettu. Ei edes riittävällä! Tai sanoo vastoin parempaa tietoaan!

[Oulunmies]

Miten kävisi potku tuohon ohimoon? Mitään astaloa tai esim. kiveä ei paikalta löydetty. Idolisi Tenovuo sanoi, että tekotapaa ei tiedetä ja sillä ei hänen mukaansa ole merkitystä.

[groot]

J

Voi olla täysin toimintakykyinen, tarkoittaa tietysti sitä, että sen lisäksi voi olla niin, että ei ole toimintakykyinen. Riippuu tapauksesta. Se vaihtelee tapaus tapaukselta.

Käräjäoikeus oli omassa päättelyssään tullut siihen tulokseen, että Gustafsson ei ollut toimintakykyinen.

Me kaikki tiedämme käräjäoikeuden kannan asiaan, koska kaikki tälle palstalle kirjoittavat osaavat lukea ja jopa ymmärtävät lukemaansa. Luetun ymmärtäminen ei ole Sariolan vahvinta aluetta.
Lisäksi tämä on juuri sitä tyypillistä Sariolaa. Omia aivoja ei käytetä vaan piiloudutaan käräjäoikeuden kantaan asiasta.

Ensinnäkin, käräjäoikeuden päätös ei välttämättä kerro mitään siitä mitä todellisuudessa tapahtui. Se vain arvioi sen näytön minkä KRP ja syyttäjät olivat kyhänneet vähäisestä aineistosta kasaan.

Mikään tosiasia ei edelleenkään sulje Gustafssonia pois tekijäkanditaattina. Ei edes käräjäoikeuden päätös. Kukaan ei tiedä varmuudella oliko hän toimintakykyinen surmat tehtyään jos oletetaan, että hän surmat teki. Kokonsa puolesta hän olisi kyennyt tekemään surmat. Hän oli huomattavasti kookkaampi kuin muut, mutta se ei ole se pääpointti. Pääpointti on se, että kykenikö hän suorittamaan lavastuksen, tekovälineiden ja tavaroiden hävittämisen. Kuten jo sanottu, toimintakunto on Gustafssonin alibi.

Ja tuon muistiaukkohöpinän saat tunkea sinne minne ei aurinko paista. Lauerman todistus oikeudessa oli todellisen ammattilaisen lausunto asiasta ja se piti Gustafssonin itsensä kuvaamaa muistiaukkoa epätodennäköisenä, mutta ei sulkenut sitä poiskaan. Tässä on ilmeisesti taas käynyt niin, että Sariola tyypilliseen tapaansa ei ole ymmärtänyt mitä Lauerma oikeudessa sanoi. Se luetun ymmärtäminen.....

[Rikosmaisteri]

Sariola kirjoitti:
Sitten on ne Gustafssonin verijäljet siellä teltassa sisällä aivan oikeassa paikassa, ja ne viittaisivat siihen, että G on ollut teltassa omalla paikallaan hyökkäyksen sattuessa.

Miten muuten nämä on selitetty poliisin tutkimuksissa? Vai meneekö nämä sen lavastusteoreeman piikkiin?

[groot]

Gustafssonin verijäljet oletetulla nukkumapaikalla onkin vaikein selitettävä mikäli pitää häntä tekijänä. Olisiko hän ollut niin ovela, että olisi käynyt vertavuotavana makoilemassa verijälkien osoittamassa paikassa vai onko hän saanut vammoja jo aiemmin ja ottanut lukua teltassa vähän aikaa jossakin vaiheessa.

Muistaakseni Tuominen ja kumppanit eivät antaneet minkäänlaista selitystä asialle vaan ohittivat koko asian samaan tapaan kun Tuominen ohitti olankohautuksella tavaroiden katoamisen.

[Sariola]

Miten kävisi potku tuohon ohimoon? Mitään astaloa tai esim. kiveä ei paikalta löydetty. Idolisi Tenovuo sanoi, että tekotapaa ei tiedetä ja sillä ei hänen mukaansa ole merkitystä.

On tietysti tekotavalla merkitystä rikoksen tutkinnan kannalta. Potku kyllä saattaa sopia, mutta siinäkin pitää olla tukeva kenkä jalassa ennenkuin syntyy tuollainen ruhjevamma ohimoon. Paljaalla jalalla tai sukkajalassa en usko syntyvän tuollaista laajaa ruhjehaavaa. Molemmat pojat on kai "löydetty" sukkasillaan. Tytöt lienee samoin. Minusta tuo viittaa siihen, että mahdollinen potkaisija oli ulkopuolinen ja hänellä oli jalassaan vankkatekoiset kengät.

Myöskään isku leukaan ei ole ollut vain tuupaisu, vaan siinä on ollut raju voima takana. Alaleukaluu on katkennut kahdesta kohtaa ja vasemman puoleinen alaleuan nivelnasta on murtunut. Hyvin saman tapainen vamma oli Boismanilla. Myös hänellä oli leukaluu murtunut ja nivelnasta vääntynyt. Vaikuttaa samalta iskijältä ja samalla teholla. Isku ohimoon on todennäköisesti ollut tainnuttava. Mies on pudonnut kuin säkki, tai kuin täydellisesti tyrmätty nyrkkeilijä. Näin minä kuvittelen tilanteen tapahtuneen. Tähän kuvaan sopii ulkopuolinen tekijä paremmin kuin se, että tekijä olisi ollut Gustafsson.

Tenovuo ei ole minun idolini, vaikka luotan häneen hänen omalla erityisalallaan, joka on aivovammat. Hän tuntee ne asiat teoriassa ja käytännössä. Luotan myös Tenovuon arvioon, että v. 2004 tehdyllä magneettitutkimuksella ei voida enää varmuudella määrittää oliko potilaalla ollut aivovamma v. 1960. Rajansa kaikella. Tuolla toisaalla "pasi" on todistellut, että jo 7 kk:n kuluttua itse vamman synnystä tutkimuksissa havaittu aivoruhje oli jo poistunut MRI-tutkimuksessa havaintokentästä - sitä ei enää näkynyt. Tämä MRI-tutkimus (Magneettitutkimus) on se, jolla vanhempien aivovammojen pitäisi parhaiten näkyä. Tuo pasin havainto todistaa, että vanhoja aivoruhjeita tai niiden jättämiä jälkiä ei aina nähdä edes magneettitutkimuksella. Tuossa v.2004 magneettitutkimuksessa oli aikaa kulunut enemmän kuin 7 kk - peräti 44 vuotta.

[Hessu52]

Sariola väität, että minä en muka ymmärtäisi mikä on muistiaukko ja miten se syntyy:

Väite on melko rohkea, sillä kyllä minä olen tiennyt muistiaukon syntymekanismin jo paljon ennen, kuin siitä keskusteltiin, sinä et vain halunnut ottaa huomioon muiden mielipiteitä, vaan pidit omaasi niin oikeana, ettei siinä toisilla mielestäsi ollut sanan sijaa.

Samoin et vieläkään ymmärrä, mitä pasi on tarkoittanut, kun hän on selvasti kirjoittanut, ettei tutkimuksessa kadonnut mitään 7 kuukaudessa MRI tutkimuksessa pois, vaan toinen vamma oli 6 päivän ikäinen ja toinen vamma 7 kuukauden ikäinen, eli niillä on vissi ero, tuohon sinun vääristelemääsi väitteeseen, että ruhjetasoinen vamma katoaisi 7 kuukaudessa.

No pitäähän sinun jollain tavalla yrittää hyväuskoisia jymäyttää, mutta valitettavasti niin myös teetkin.

Tuollainen kaksinkertainen tarkkarajainen muistiaukko, jollainen Gustafssonilla muka on ollut ja oli, on käytännössä mahdoton, eli joku valehtelee, ja jollei se ole Tenovuo, niin se on Gustafsson, eli kumman kannalle asetut Sariola, Tenovuon valehtelun, vai Gustafssonin.

Kummasti Gustafsson on kuitenkin muistanut tiettyjaä asioita, jotka muistinmenetyksissä eivät olisi mahdollisia, kuten nukkumaan menon uimiset ennen sitä kalastelut ja käpälöinnit paidan päältä, sitten hypnoosissa Irmelin verisen pään ja Sepin osuman saamisen, vaikka teltta oli romahtanut heidän päälleen.

Vielä sokerina pohjalla äkkinäinen muistin palaaminen, kun muisti 2004 kuulusteluissa kalapojjaat, eli nuo kaksi outoa miestä, joita kukaan muu keskiniemessä ei havainnut siihen aikaan eikä sen jälkeen.

Gusse itse todisti olleensa Sepin kanssa rannalla kello neljän maissa, joten Karjalaisen näkemät nuoret ovat olleet todennäköisemmin Gusse ja Sepi, ellei sitten Sepi ja Tuulikki.

[pasi]

Tuolla toisaalla "pasi" on todistellut...

Pidäpä Sariola sekoilusi ihan ominasi, äläkä esitä, että minulla olisi jotakin tekemistä niiden kanssa.

[konsta]

Gustafssonin verijäljet oletetulla nukkumapaikalla onkin vaikein selitettävä mikäli pitää häntä tekijänä. Olisiko hän ollut niin ovela, että olisi käynyt vertavuotavana makoilemassa verijälkien osoittamassa paikassa vai onko hän saanut vammoja jo aiemmin ja ottanut lukua teltassa vähän aikaa jossakin vaiheessa.

Muistaakseni Tuominen ja kumppanit eivät antaneet minkäänlaista selitystä asialle vaan ohittivat koko asian samaan tapaan kun Tuominen ohitti olankohautuksella tavaroiden katoamisen.

Oho Groot, harvinainen selväjärkiysyyskohtaus? vai pidempikin jakso?
Niin, Gustafsson ei ole pelkästään ottanut lukua teltassa, vaan saanut siellä turpiinsa veriroiskeiden perusteella. Vai onko?

[Sariola]

VIELÄ TUOSTA TUTKIMUKSESTA

Tutkimuksen taulukossa 1 nähdään myös, että potilailla numero 5 (19-v mies) ja 6 (26-v mies) on molemmilla jäänyt yksi kontuusio(alue) näkymättä MR-kuvassa, vaikka se on havaittu CT-kuvassa. MR-kuvissa puolestaan on näkynyt kontuusioalueita, jotka ovat jääneet CT:ssä näkymättä, paljon useammin (esim. potilas nro 10).

Kai Mariacka on tuon lukenut oikein. Siis potilailla 5 ja 6 on tuoreeltaan havaittu CT-kuvauksella (joka on tuoreille vammoille tehokkaampi menetelmä) useita aivoruhjeita. Vanhoille aivoruhjeille CT-kuvaus onkin sitten hyvin epävarma. Kummallakin potilaalla on sitten myöhemmin MR-kuvissa jäänyt yksi aivoruhje näkymättä. Siinähän se on selvästi sanottu, kaksi aivoruhjetta on jäänyt havaitsematta MR-kuvauksessa.

Tässä Gustafssonin tapauksessa v. 1960 ei ole suoritettu CT-kuvausta, jolla tuoreet aivoruhjeet olisivat mahdollisesti näkyneet. Silloin käytetyt menetelmät ovat olleet huomattavasti heppoisempia. Tuolloin vuonna 1960 ei ole myöskään suoritettu MR-kuvausta, jossa myös olisi voinut näkyä aivoruhjeiden jälkiä. Nyt MR-kuvaus on suoritettu vasta v. 2004 eli 44 vuotta myöhemmin. Tässähän on voinut käydä aivan samoin kuten tuossa edellä potilaille 5 ja 6, eli että aikaisemmin aivoissa olleet aivoruhjeen jäljet olisivat jo kadonneet näkymättömiin. Ei havaittu mitään enää noiden ruhjeiden jälkiä. Erona on vain se, että nyt ei mittauksia CT-kuvauksella ole tuoreeltaan suoritettu lainkaan. Ei ole mitään takeita siitä, että niiden aivoruhjeiden jäljet palaisivat "uudelleen näkyviksi", ei tuossa Mariackan kommentoimassa tutkimuksessa, eikä tässä Gustafssonin tapauksessa, jos siinä todella olisikin ollut aivoruhje v. 1960.

Vieläkö on pysytty kärryillä? Palataanpa vielä Tenovuon arvioon. Kun hän on sanonut, että v. 2004 MR-tutkimuksilla ei enää voida havaita luotettavasti, että oliko potilaalla ollut aivovamma v. 1960, on hän aivan ilmiselvästi tarkoittanut sitä, että ei mikään aivovamman eri tyypeistä, siis aivovamma yleensä, ei esim. aivoruhje tai muukaan aivovamman tyyppi, ole luotettavasti enää näin pitkän ajan kuluttua todettavissa. Eli jäljet ovat voineet hävitä, aivan kuten tuossa Mariackan esimerkissä oli käynyt.

Kiitokset Mariackalle ja pasille näiden todisteiden esille tuomisesta!

Tämän mukaan näyttää siltä, että Gustafssonilla on hyvin voinut olla aivovamma ja hän on voinut myös olla liikuntakyvytön siinä teltalla. Näinhän myös käräjäoikeus oli arvioinut ja niin olisin arvioinut minäkin käräjäoikeudesta riippumatta.

[awa]

Kas kas, konstakin on taas herännyt.

Konsta, kysymykseni sinulle jäi osaltasi ilman vastausta, satutko muistamaan?

Toistetaan - mitä ne kliiniset löydökset Gustafssonilla ovat, jotka viittaavat aivovammaan? Juuri ne, jotka ilmoitit Tenovuon kantana, viittaavan hyvin vahvasti aivovammaan.