Tulilahti 1959 (ketju 1)

[Mariacka]

Tulilahden murhatapa vaikuttaa hyvin ammattimaiselta. Kokeneelta.
Tarkka isku kainaloon, juuri sinne mihin sodassa opetetaan iskemään. Veret lähtevät hetkessä, uhri hiljenee ja kuolee nopeasti.

Mistä tieto, että kainaloon on lyöty Tulilahdella (tai Bodomilla)?

Yleisesti ottaen skitsofreenikot ja mielisairaat ovat väkivallattomampia, kuin normaaliväestö. Kaikista väkivaltaisin on terve, normaali kansalainen. Mielentilatutkimuksissa yksi tekijä kymmenestä todetaan jollain tavoin psyykkisesti sairaaksi. Yhdeksän tappajaa kymmenestä on terveitä.
Tästä faktasta on mielenkiintoinen artikkeli H.Lauerman uudessa kirjassa.

Skitsofreenikot ja mielisairaat edustavat noin kahta prosenttia väestöstä. Valitettavasti heidän osuutensa henkirikoksiin on normaaliväestöä suurempi, joskaan ei ihan tuossa suhteessa.

Kunnianhimoa tässä tapauksessa tutkijalta ei puuttunut. Lahjoja saattoi puuttua.
Täydellisiä etsiviä? Miten tämä Skogmanista keskusteleminen nyt kirvoittaa hyvin henkilökohtaisesti närkästyneitä tunnelmia. Ei tietenkään H:n kuolema ole Skogmanin vika, mutta hänen kannaltaan se tapahtui mitä sopivimmassa kohdassa! Näin on.

Ei ole henkilökohtaisia sidoksia juttuun. Joskus vaan närästää tämä "maalla ollaan viisaita kun merellä tuulee" -tyyli.

[Peräkylän Maigret]

En epäile enkä kiistä sitä, että tutkimuksissa on ollut puutteensa. Kritisoin sitä, että kuka tahansa kuvittelee 50 vuotta myöhemmin selvittäneensä murhat tuosta vaan, tietokoneen ääressä istuen.

Tuohon maailman aikaan tekniikka oli lapsen kengissä nykypäivään verrattuna. Sormenjälkiä ja jalanjäljistä kipsivedoksia pystyttiin ottamaan, mutta siinäpä se melkein olikin. Näin ollen paikan eristäminenkään ei ollut niin keskeisessä asemassa kuin nykyisin.

Eiköhän Tulilahden tutkimus ollut ainakin hyvää kansainvälistä keskitasoa silloisen mittapuun mukaan.

Tietysti tutkijat olisivat olleet hyvin mielissään jos olisivat voineet jäljittää esim. Runarin matkapuhelinsoitot, luottokorttilaskut huoltoasemilta mopon bensan hankinnassa, kameravalvonnan kuvat Heidäveden kirkonkylien tienoilta jne. jne.

[Maybrick]

Mariacka wrote:

Kritisoin sitä, että kuka tahansa kuvittelee 50 vuotta myöhemmin selvittäneensä murhat tuosta vaan, tietokoneen ääressä istuen.

Minä olen tuo mainitsemasi ´kuka tahansa', mutta en kuvittele selvittäneeni murhia tietokoneen ääressä istuen. Myönnän kehitteleväni teorioita, mutta nekin hyvin löyhiä ja viikottain muuttuvia. Kuka tahansa hyvin teoriansa perustelemaan kykenevä saa minut muuttamaan mielipiteeni . Ainoa mihin uskon varmasti on se, että R.H. ei näitä murhia tehnyt ja sen tiedän, että Skogman osasi asiansa sen aikaiseen mediaan päin. Mutta R.H:n syyttömyyskin on minulle vain uskon ja kokonaisuuden asia jota en pysty todistamaan.

[Mariacka]

^No en kyllä tarkoittanut tuolla viittauksella sinua.

[Maybrick]

^Mutta mun päälle saa sylkeä, lieri suojaa roiskeilta ja koppa kaljua. OT.

[strangelove]

Skogman johti niin Isojoen- kuin Tulilahdenkin tapaukset päin mäntyä. Miksi siitä hyvästä pitäisi päätä silitellä?

Runar Holmströmin tuomitseminen olisi ollut varmasti yksi 1900-luvun suurimpia oikeusmurhia. Mitään kunnollista näyttöä ei ollut. Näen yhtymäkohtia 2004-2005 Bodom-fiaskoon. Joku täytyi saada linnaan, ei mitään väliä millä perustein.

Täytyy lopuksi vielä kehua Runarin asianajaa Holger Strömbergiä. Todella pätevä kaveri, joka perusteli vääriksi hyvin kaikki Runaria vastaan "muka" viittaavat näytöt.

[Pikku Myy]

Sunnuntain piristyksesi taas alkuperäisuutinen tämän päivän Hesarista.

HELSINGIN SANOMAT 50 VUOTTA SITTEN

Kadonneet neitoset Viinijärven-Varkauden tiellä?

Jyväskyläläisten neitosten Eine Nyyssösen ja Riitta Pakkasen katoamismysteerio on lauantai-iltana tullut jos mahdollista entistäkin salaperäisemmäksi.

Useitten silminnäkijöiden kertoman mukaan olivat neitoset ajaneet pyörillään keskiviikkona elokuun 5. pnä Viinijärveltä Varkauteen päin. Klo 18 jälkeen olivat neitoset kahden henkilön kertoman mukaan lähteneet ajamaan Viinijärveltä Kuopion ja Varkauden maanteiden risteyksestä Varkautta kohti. Nämä silminnäkijät sanovat varmasti tunteneensa tummemman neitosen Eine Nyyssöseksi. Vaaleampi neitonen oli ajanut hänen "varjossaan" eivätkä kertojat olleet häntä varmasti tunteneet Riitta Pakkaseksi.

Eräs autoilija oli ajanut myöhemmin samana keskiviikkoiltana Kartion kanavalta Viinijärvelle päin. Eräässä tienmutkassa oli vastaan tullut kaksi pyöräilevää neitosta, jotka ilmeisesti olivat Jyväskylän kadonneet tytöt.

Näin ollen tuntuu varmistuvan käsitys, että neitoset ovat ajaneet 5. 8. Viinijärveltä Varkauteen eikä Kuopioon päin. Missä he olisivat olleet väliajan, toista viikkoa, on epäselvää. On varmistettu, että he olivat kulkeneet Käsämän lossista maanantaina 27. 7. iltapäivällä Viinijärven suuntaan.

Jos toinen näistä "varmasti Einen tunnistaneista" oli Linnea Kauhanen, niin kuka toinen oli?

[Ravadas]

Kiitos a.pakkalalle asian oikaisusta, Lyytikäisen mamma ei siis antanut poliisille ”väärää todistusta”. Tuon Lyytikäisten naapurin, Linnea Kauhasen, antaman ”todistajalausunnon” jo tiesinkin. Se on kieltämättä hyvin kummallinen. Ainakin Rikospostin jutun mukaan Kauhanen ”vakuutti poliisille moneen kertaan” nähneensä tyttöjen lähtevän leirintäalueelta 28.7. aamulla. Kuinka tuollaisesta asiasta voi erehtyä – varsinkin kun Kauhanen kertoi nähneensä myös tyttöjen tulevan leiripaikalle edellisiltana? Tyttöjen värikkäät panamahatut olivat muun muassa aika helposti tunnistettavat kaukaakin katsottuna.
Olen jo aiemminkin pohtinut, että murhaaja(t) olisi paikkakuntalainen, ihan loogisesti ajatellen. Kuvittele, että olet murhaaja. Olet juuri harkiten tappanut kaksi naista – tai sitten joku on mennyt pahasti pieleen ja tilanne karannut käsistä. Mitä teet? Jos et asu paikkakunnalla, kukaan ei sinua tunne, eikä kukaan yhdistä sinua murhaamiisi ihmisiin, lähdet taatusti karkuun. Miksi jäädä hautamaan vainajia ja kätkemään tavaroita – sinulle täysin outoon paikkaan keskellä yötä. Iso työ, ja valtava riski. Jo pelkkä lapion hakeminen lähitalosta vaatii uskallusta: jos lapiota ei pihalla näy, uskallatko mennä vajaan tai navettaan kolistelemaan?
Mutta: jos olet paikkakuntalainen (ja asut kenties vielä naapurissa…), sinulla ei tavallaan ole paikkaa minne karata. Kun ruumiit löydetään olet automaattisesti epäiltyjen kirjoissa. Silloin ainoa mahdollisuus on kätkeä vainajat ja kaikki heihin liittyvät tavarat, ja yrittää saada poliisit (jotka kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tulevat kyselemään) vakuuttumaan siitä, että tytöt eivät ”kadonneet” täällä vaan jossain muualla. Juuri tämän vuoksi murhaaja luultavasti vei tavaroita Leppävirralle asti. Muistaakseni löytyneitä tavaroita oli shortsien lisäksi ainakin ne panamahatut – joista toinen oli sininen ja toinen punainen. Ne ovat aika näkyviä tavaroita, ja murhaaja nimenomaan HALUSI että ne löydetään. Kaikki tavarat Tulilahdella oli visusti piilotettu, mutta nämä olivat näkyvillä maastossa. Murhaajan ”epäonneksi” ne löydettiin vasta keväällä 1960.
Tahallaan tai tahtomattaan tuo Linnea Kauhasen todistajalausunto hyödytti murhaajaa, varsinkin jos hän oli paikkakuntalainen: tyttöjä etsittiin aluksi aivan muualta.

[Myrskylintu]

Hyvää päättelyä. Hautaamisen voisi jotenkin juuri ja juuri ymmärtää, jos pakeneminen tapahtuisi jalan pitkiä matkoja, olisi hyvä ostaa vähän aikaa, mutta Runarillahan oli mopo...jollain muilla kuulemma autokin...
Tätä juttua ei poliisi ole edes miettinyt läpi kunnolla. Runarko yksin hautaisi kaksi naista yöllä, pihasta hakemallaan lapiolla, ja nostelisi tyynesti polkupyörät paikallisten veneeseen ja lähtisi soutelemaan keskellä lahtea?
Sitten ovat vielä ne vieraiden kuulemat puheet teltan läpi. Suomeksi.
Tässä jutussa Lyytikäiset ovat aivan ylivoimaisia ykkösepäiltyjä. Heitä ei taidettu kuitenkaan kuin ohimennen muodollisesti kuulustella. Käsittämätöntä, mutta noinhan se maaseudulla toisinaan menee. Poliisipäällikkö on sen kaveri, ja sen kaveri on sen metsästyskaveri, ja sen kaveri on...
Keski-ikäiset olivat silloin monet vanhoja sotakavereita. JR kolmosen miestä ei jätetä! Nämä asiat merkitsivät paljon. Joku täällä"hymyili ääneen" maininnalleni Wehrmachtin varusteista. Hymypojat saavat hymyillä aivan vapaasti. Talvella 41-42 Wehrmacht tappeli vihollisen varusteista verissäpäin. Suurin osa sotilaista vammautui kylmyyden tähden, kun suunnitelma vallata Moskova talveen mennessä petti. Ihmisiä vammautui ja kuoli liukuhihnalla sen takia ettei heillä ollut kunnon kenkiä, paleltumiin ja kuolioihin.
itsekin aluksi uskoin Runar-satuun, mutta mitä enemmän tätä tonkii, niin käy ilmiselväksi, että hän se ei voinut olla. Kaikki logiikka surraa toiseen suuntaan. Runarin väitetty kahelius ei merkitse tilastollisesti mitään, se ei lisää hänen epäilyttävyyttään. Esitettiinkö väite siitä, että Runar olisi yrittänyt jonkun kuristaa, kenties ennen vaiko jälkeen murhien? Näille rikoksen jälkeisille muistelmille epäillystä ei voi panna paljoa arvoa, koko kansalla oli hirveä halu saada kuka tahansa linnaan.

[Dunnit]

Olet juuri harkiten tappanut kaksi naista – tai sitten joku on mennyt pahasti pieleen ja tilanne karannut käsistä. Mitä teet? Jos et asu paikkakunnalla, kukaan ei sinua tunne, eikä kukaan yhdistä sinua murhaamiisi ihmisiin, lähdet taatusti karkuun. Miksi jäädä hautamaan vainajia ja kätkemään tavaroita – sinulle täysin outoon paikkaan keskellä yötä.

Luonnollisin motiivi kätkemiselle on kai toive, että ruumiita ei koskaan löydetä. Rationaalista on myös toivoa, että vaikka ruumiit löytyisivätkin siihen kuluu mahdollisimman pitkä aika ja jäljet kylmenevät eli ihmisten muistikuvat haalistuvat. Muitakin syitä voi keksiä: ehkä on välttämätöntä voittaa aikaa edes pari päivää pakenemisen tai jonkun muun välttämättömän toimen takia.

Tuo ajan voittaminen saa kummallisesti tukea siitä, että ruumiita ja uhrien tavaroita ei oltu haudattu samaan hautaan. Sen sijaan niitä oli ripoteltu sinne tänne maastoon ja heitetty rantaveteenkin. Yksinäinen lapio oli jätetty seisomaan keskelle metsää ja haudan päälle asetettu samanlainen "taimi" kuin Kyllikki Saaren haudan päälle ikään kuin helpottamaan löytämistä. Mitä ihmettä on muuten kylmäverisen ja harkitsevan murhaajan päässä liikkunut? Halusiko hän, että ruumiit löydetään mutta vasta muutaman päivän tai viikon kuluttua?

Ihan helppo ei ole keksiä motiivia, miksi ensin murhataan ja sitten aletaan huolestua ruumiiden "hyvinvoinnista". Helpompi on ajatella, että murhaajan tai, kuten uskon, murhaajien kylmähermoisuus ja suunnitelmallisuus sittenkin on enemmän näköharha kuin totta. Sähelletään edestakaisin ja sitten alkaa aamu sarastaa ja ihmiset heräilemään. Paniikissa jätetään lapio näkyvälle paikalle, paiskataan kattila järveen ja temmataan vielä kätkemättömät tavarat mukaan tai työnnetään ne johonkin erityisen huonoon piiloon. Sitten murhamiehet sopivat hoitavansa kätkemisen loppuun seuraavana yönä.

Täysin harkintakyvyttömiä hölmöjä ja hosujia murhaajat eivät kuitenkaan olleet. Tainnuttaminen yhdellä lyönnillä ja tappaminen parilla puukoniskulla kertovat muuta. Saatiinhan sitä paitsi murhien jälkeenkin pääasia hoidettua eli ruumiit piiloon. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mm. panamahatut kuljetettiin kymmenien kilometrien päähän mitä ilmeisemmin harhautustarkoituksessa, koska niitä ei yritettykään piilottaa.

Näin murhaajista syntyy ristiriitainen kuva: toisaalta säheltäjiä, toisaalta kylmähermoisia ja rationaalisia. Halusivatko he sittenkin uhrien esineitä maastoon ripottelemalla varmistaa, että tyhminkin ymmärtää murhirn tapahtuneen Tulilahdessa. Siten hautojen etsimistä ei lopetettaisi ennen kuin ne löytyvät? Halusivatko he varmistaa, että ruumiit löydetään pian -- mutta ei liian pian? Jos niin, mikä voisi olla motiivi? Miksi voisi olla tärkeää voittaa aikaa hieman, mutta varmistaa, että ruumiit lopulta löytyvät?

[strangelove]

Täysin harkintakyvyttömiä hölmöjä ja hosujia murhaajat eivät kuitenkaan olleet. Tainnuttaminen yhdellä lyönnillä ja tappaminen parilla puukoniskulla kertovat muuta. Saatiinhan sitä paitsi murhien jälkeenkin pääasia hoidettua eli ruumiit piiloon. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mm. panamahatut kuljetettiin kymmenien kilometrien päähän mitä ilmeisemmin harhautustarkoituksessa, koska niitä ei yritettykään piilottaa.

Näin murhaajista syntyy ristiriitainen kuva: toisaalta säheltäjiä, toisaalta kylmähermoisia ja rationaalisia. Halusivatko he sittenkin uhrien esineitä maastoon ripottelemalla varmistaa, että tyhminkin ymmärtää murhirn tapahtuneen Tulilahdessa. Siten hautojen etsimistä ei lopetettaisi ennen kuin ne löytyvät? Halusivatko he varmistaa, että ruumiit löydetään pian -- mutta ei liian pian? Jos niin, mikä voisi olla motiivi? Miksi voisi olla tärkeää voittaa aikaa hieman, mutta varmistaa, että ruumiit lopulta löytyvät?

Olen perehtynyt Kyllikki Saaren tapaukseen vieläkin tarkemmin ja se on ollut näistä murhatapauksista varmaan "läheisin". Siinä on paljon samanlaisia elementtejä. Tunttu kuin paikalla olisi mellastanut sekä hermoileva amatööri sekä kylmähermoinen ammattilainen. Ruumiiden ja Isojoen tapauksessa myös polkupyörän kätkentä on ollut ammattimaista, mutta kätköpaikan läheisyyteen on jätetty kenkiä, vaatteita ja muuta pientä sälää. Ilman näiden löytymistä ruumiita ei välttämättä olisi koskaan löydetty. Ei ainakaan Kyllikin jutussa.

Paljon on Isojoen osalta puhuttu kahdesta tekijästä, jotka olivat toistensa sukulaismiehiä. Toinen teki teot ja toinen kätkemiset. Ilman tämän kätkijän apua tapaus olisi ainakin poliisin mukaan saattanut ratketa nopeasti. On todennäköistä että Tulilahdella asetelma on ollut sama.

[Dunnit]

Enirolla on paras kartta Tulilahdesta, jonka löysin:
http://tiny.cc/jp7w4 (alkuperäinen osoite oli kovin pitkä enkä heti löytänyt syntaksia jolla URL-tagi toimii, joten se on Tinyurl)

Olisi mielenkiintoista tietää, onko kartalla vielä samoja taloja kuin 50 vuotta sitten. Erityisesti olisi mielenkiintoista tietää, mikä rakennuksista, jos mikään, on se sauna, jonka työmaalta lapio varastettiin (jos olen ymmärtänyt oikein, että kyseessä oli työmaa).

Näyttäisi siltä, että "haudankaivajan maja" näkyy vieläkin kartalla samoilla paikkeilla kuin Elävän arkiston kartassa. Joku pieni rakennus siinä joka tapauksessa on. Onkohan "haudankaivaja" Koikkalaisen rakennukset siinä kaakkoon nousevan ojan päässä?

Lyytikäisten asuintalo näyttäisi olevan aika kaukana, 4-500 metriä pohjoiseen olettaen, että se vielä on olemassa. Siinä tapauksessa jompikumpi niistä kahdesta pienemmästä rakennuksesta lähempänä leirintäaluetta voisi olla se sauna, jonka vierestä lapio haettiin. Toinen on noin sadan ja toinen 200 metrin päässä mahdollisesta päärakennuksesta. Mikäs siinä olisi ollut lapiota hakiessa ainakin näin kartalta katsottuna.

[Dunnit]

Paljon on Isojoen osalta puhuttu kahdesta tekijästä, jotka olivat toistensa sukulaismiehiä. Toinen teki teot ja toinen kätkemiset. Ilman tämän kätkijän apua tapaus olisi ainakin poliisin mukaan saattanut ratketa nopeasti. On todennäköistä että Tulilahdella asetelma on ollut sama.

Tuohon suuntaan se tuntuu viittaavan. Olisiko siis ollut niin, että ensin yksi murhaa ja sitten säheltää jotain tavaraa piiloon sinne tänne? Mutta sitten tulee mieleen se väistämätön kysymys: mitä tehdä ruumiille. Voimat loppuvat ja murhaaja rientää isoveljen tms. luokse anomaan apua. Sukulaismies ei tunne voivansa tehdä muuta kuin auttaa ja huolehtii ruumiiden kätkemisestä. Sen jälkeen poimitaan mukaan kaikki se tavara, joka aamun sarastaessa pistää silmään. Pyörät käydään upottamassa ja lopuista eli huonosti piilotetusta todistusaineistosta päätetään huolehtia seuraavana yönä aamun sarastaessa.

Homma ei kuitenkaan onnistu, kun leirintäalueella on ilmestynyt uusi teltta ja polkupyörä ("Menäänkö tonne?" "Ei mennä, siinä on miesten pyörä"). Tai ehkä tehtävä vain tuntuu ylivoimaiselta: "Etkö sinäkin ole saanut jo tarpeeksi tällä kertaa?"

Häpeän ja katumuksen painamat miehet eivät saa otetuksi asiaa puheeksi enää tuon jälkeen vaan yrittävät unohtaa kaiken. Sitä paitsi: "pitäisihän niitten raukkojen päästä siunattuun maahan sen sijaan että ..." Ajatus ei uskalla kulkea eteenpäin.

[Ravadas]

Hyviä pointseja Dunnitilta ja strangelovelta. Olen itsekin ihmetellyt noita ruumiin ja tavaroiden kätkemisiä: miksi hukata ruutia kuoppien kaivamiseen kun kamaa olisi aivan hyvin voinut viedä sinne minne pyörätkin: järveen. Lisäksi kummastuttavat nuo kätköpaikoille jätetyt varvut. Ehkä tarkoitus oli siirtää niitä myöhemmin turvallisempaan paikkaan, mutta leiripaikalla oli aina yöpyjiä, eikä siihen avautunut mahdollisuutta.
Ainakin poliisin rekonstruktiossa lapio haettiin ihan Lyytikäisen pihalta asti. Tässä viestiketjun sivulta 17 blokattu aikataulu:

00.00-0.08: teltalta 65 kiloa painavan pojan (ruumiin) kantaminen hautapaikalle ja paluu takaisin teltalle.
0.08-00.12: saman pojan (toisen ruumiin) kantaminen teltalta hautapaikalle.
00.12-00.25: kävely haudalta Lyytikäisen perheen asunnolle. (Lapion noutaminen ja paluu haudalle.) Suorittaja käveli metsästä suoraan pellon yli talon pihamaalle. Kokeen valvoja seurasi tapahtumaa piha-aukealla. Suorittaja seisoi hetken aikaa saunan edessä, josta lapio oli otettu, ja palasi metsään saman tien. Lyytikäisen koira ei haukkunut.
00.25-00.54: kahdeksan turpeen poisto haudalta niin, että haudan mitat olivat samat kuin rikoksentekijänkin kaivamassa haudassa. Suorittaja irrotti ne lapiolla ja veti sivuun pintapuoli alaspäin.
00.54-01.03: haudan kaivu niin, että muta tuli eri kasaan kuin turpeet.
01.03-01.10: haudan täyttäminen niin, että muta pantiin siihen lapioimalla, mudan polkeminen ja turpeitten asettelu haudan päälle.
01.10-01.20: haudan naamiointi ympäristöstä kerätyillä sammalilla, rantapuilla ja yhdeksällä pensaan taimella.
01.20-01.30: ympäristön tarkastus, lapion huuhtelu ja mullan alla olleen pahvilevyn takaisinvienti.
01.30-01.35: kävely hautapaikalta metsään poikki kaatuneen kuusen luo, johon lapio jätettiin ja matka teltalle.
01.35-01.42: teltan irrottaminen ja pohjan repiminen. Nyytin kantaminen kaatuneen kuusen luo.
01.42-01.51: kätköpaikan etsiminen ison kiven luota. Teltan vienti sinne, ja pyörien satulalaukkujen haku samaan paikkaan.
01.51-02.00: tavaroiden kätkeminen kiven viereen syvennykseen ja naamiointi.
02.00- 02.23: polkupyörien vienti rantaan. Koikkalaisen veneen haku rantakojun luota, tapin laittaminen sammalruohosta, pyörien lastaus veneeseen ja melominen lahdelle. Paluu.
02.23-02.27: telttapaikan lopullinen tarkastaminen ja lopun irtaimen heittäminen järveen.
0.27-02.33: tavaroitten pakkaaminen metsäkätköllä, lapion kätkeminen sekä saapuminen leirialueen parkkeerauspaikalle.

Tuo "rekonstruktio" taitaa kyllä mättää monessakin suhteessa. Esimerkiksi sopivan hautapaikan etsimiseen ei ole käytetty yhtään aikaa (!), vaikka maasto oli kivikkoista ja siten hankalaa kaivaa. Ja kyllä minä ainakin kaivaisin haudan valmiiksi ennen kuin lähden raahaamaan ruumista mihinkään suuntaan...

[Dunnit]

[Korjaus: Seuraava viesti perustuu osin väärinkäsitykseen. Luulin viereistä Multalahtea Eniron kartalla Tulilahdeksi. Sama virhe on aiemmassa viestissä tuossa yllä, mutta sitä en jostain syystä pysty muokkaamaan. Nimimerkki Valdovasin antaman karttavinkin perusteella tiedän nyt, missä Tulilahti on. Tältä se muuten näyttää ilmakuvassa: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... to&lang=FI]

Sen vielä sanon, mitä karttaa katsellessa tuli mieleen.

Oletetaan, että seuraavan yön keskustelu, jota Kuukausiliitteen lopuksikin lainattiin, on totta. Siinä tapauksessa on todennäköistä, että murhaaja tai murhaajat tai murhaaja ja avustaja soutivat aamuyön hämärässä leirintäalueelle ja takaisin. Perillä he olivat kolmen aikoihin todistajalausunnon mukaan. Jos tarkoitus oli varmistella kätköjä, heidän täytyi ymmärtää, että paluu olisi siinä tapauksessa tapahtunut valoisaan aikaan. Eihän kannata yrittää pimeässä metsässä ensin löytää kertaalleen piilotetut tavarat ja sitten kätkeä ne uudelleen. Aurinko nousee elokuun alussa Heinävedellä viiden tienoilla, mutta pimeys alkaa hälvetä oman kokemuksen mukaan aikaisemmin, ehkä noin vajaata tuntia ennen nousua.

Niin tai näin, rikoskumppanit ottivat aikamoisen riskin soudellessaan pitkin Kermajärveä kovin poikkeukselliseen aikaan. Erityisen hölmöä olisi soudella pitkiä matkoja toisten asuintalojen ohi. Isäntä jos sattuu juuri siinä olemaan pissalla metsänreunassa ja vilkaisee selälle: "Kukas siellä tälläseen aikkaan soutelloo? Näyttävät suuntaavaan N:n laituriin. Omituista!" Vielä suurempi olisi riski, jos moottorilla pärisyttäisi. Varmasti muistuisi mieleen, kun rikos paljastuu.

Kartalta tosin kun katsoo, leirialueen lähistöllä on kaksi talorykelmää (luultavasti maatilan rakennuksia), joista soutelu on voinut tapahtua aika riskittömästi, koska niiden ja leirialueen välissä ei näyttäisi olevan muuta asutusta (ei myöskään vastarannalla). Toinen on idässä ja toinen Lyytikäisten asuinrakennus lännessä (jos siis olen ymmärtänyt oikein, että tuolla nämä Lyytikäiset asuivat).

Tämä spekulointi olisi hauskempaa ja varmemmalla pohjalla, jos olisi aikalaiskartta käytössä, mutta kun ei näytä verkosta löytyvän.