Gustafssonin vammat

[Sariola]

GUSTAFSSONIN VAMMAT JA TAPPELUTEORIA.

G:n ja B:n vammat on lueteltu v.1960 Bodomin Mysteeriossa, joka perustuu mm. v.1960 ruumiinavauspöytäkirjoihin ja uudelleen v. 2004-2005 jolloin uhreja ja myös G:ia ovat asiantuntijat tutkineet uudelleen. G:lla on ollut ainakin toisessa, ehkä molemmissa kyynärvarsissa pistohaava, joka voi hyvin syntyä esim. niin, että henkilö on teltassa telttakankaan suojassa ja välissä on ilmaakin. Tällöin teräaseen pisto vaimenee ennen osumistaan. Kireällä ollut telttakangas vaimentaa. Henkilö on voinut suojata päätään käsivarsillaan. Se on yksi mahdollisuus.

Sekä Boismanilla, että Gustafssonilla on ollut hankaumaa vasemmassa kädessä, mutta oikeasta kädestä ei mainita mitään. Kyllä tässä tapauksessa voidaan päätellä, että myös oikea käsi (nyrkki) on tutkittu tarkasti, mutta siinä ei ole havaittu mitään mainittavaa jälkeä. Se viittaa siihen, että nämä kaksi poikaa eivät ole tapelleet keskenään ainakaan perinteiseti nyrkeillä hakaten. Kyllä siinä olisi jäänyt merkit oikeaan käteen, mutta ei ole jäänyt - ei siis ole tapeltu kreskenään.

Siitä johtopäätös on, että kumpikin poika on suojautunut kolmatta osapuolta vastaan, joka on iskenyt sekä teräaseella, että kovapintaisella lyömäaseella. Ainakin minusta näyttää tältä. Kummankin pojan leukaan osuneet iskut ovat olleet oikeita hevosenpotkuja - ei mitään tönäisyjä. Leukaluu on mennyt poikki ja leukaluun nivelnastan kohdalla on samaan tapaan kummallakin murtuma. Lisäksi kumpaakin on isketty tylpällä esineellä päähän. G:ia on osunut isku vasemman korvan yläpuolelle ohimoon, johon on syntynyt suuri ruhjehaava. Se isku on ollut hengenvaarallinen. Näiltä osin vammat ovat samantapaisia. B on saanut painavampia iskuja päähänsä ja lisäksi häntä on isketty teräaseella mm. keuhkoihin.

Luettuani tarkkaan tiedot näistä vammoista, teen sen johtopäätöksen, että tapeltu on, mutta ei nämä kaksi keskenään, vaan molemmat ovat puolustautuneet erittäin vahvaa kolmatta ulkopuolista hyökkääjää vastaan, jolla on ollut käytössä sekä teräase (puukko?) että joku lyömäase (putkenpätkä?). Viimeisimmän tainnuttavan iskun ohimoon lienee G saanut vasta päästyään jo osittain ulos teltasta. Hän on pudonnut siihen teltan päälle ottamaan lukua. Hän on voinut olla pitemmän tai lyhyemmän aikaa täysin tajuton. Tällainen teoria sopii minun mielestäni hyvin kuvattuihin vammoihin ja verijälkiin.

Jos näin on, niin ihmetyttää kyllä, että tuota tekijää ei ole saatu kiinni. Tässä tapauksessa tuo tekijä on ollut hyvin taitava ja ovela. Hän on osannut hyvin peittää jälkensä ja näytellä viatonta. Sellaiseen ei kuka tahansa kykene. Tässä suhteessa tekijä vaikuttaa "ammattimaiselta" tappajalta. Paljastavia jälkiä ei ole jäänyt.

Tämän teorian pohjalta voitaisiin laatia tekijän profiili. Tämän tapaisia murhamiehiä on esiintynyt kautta aikojen alkaen mm. Englannissa "Viiltäjä-Jackista". Tekijä on sielläkin ollut ovela ja murhat ovat jääneet selvittämättä. Tällainen on siis täysin mahdollista.

[Tootai]

Koko tapauksesta tulee mieleen palstallakin käsitelty Marita Vuorion lapsensurma vuodelta -77. Yhtälailla molemmissa tapauksissa murhaaja jonkun mielenhäiriön takia, jää murhan jälkeen teeskentelemään uhria odottaen löytämistään, jopa useiden tuntien ajan, selvästi silti ollen tajuissaan löytöhetkellä. Itse aiheutetut vammat, liian tarkat annetut tuntomerkit väitetystä murhaajasta yms. kyseisessä tapauksessa seikat osoittavat ettei ajatus Nilsin syyllisyydestä ja uhrina esittäytymisenä ole kovinkaan älytön ajatus.

http://s220.photobucket.com/albums/dd26 ... hat004.jpg

[Ron_Burgundy]

Onhan näitä ulkopuolisen tekemäksi lavastettuja surmia paljonkin, mutta olen pistänyt merkille niissä, että verijäljet ovat olleet aika usein ratkaisevassa asemassa.

Esim. perheen teinityttö oli mukamas päässyt karkuun autotallin kautta kun taloon murtautuneet miehet olivat surmanneet hänen äidin ja veljen.

Todellisuudessa tytär oli poikaystävänsä kanssa surmien takana. Epäilykset heräsivät kun tytön veriset kengänjäljet paljastivat että hän oli kävellyt rauhallisin askelin autotalliin. Ei pienintäkään merkkiä että olisi juossut

Tai eräs tapaus kun aviomies surmasi vaimonsa lyömällä tätä hiilikoukulla takaraivoon, mutta väitti vaimonsa kaatuneen portaissa. Verijälkitutkimuksella selvitettiin että veriroiskeiden lähtöpiste oli puoli metriä lattiatason yläpuolella

Outoa, että NG olisi osannut valuttaa vertaan oikeaan paikkaan lavastaessaan surmia. sorry ot.

[Tootai]

Outoa, että NG olisi osannut valuttaa vertaan oikeaan paikkaan lavastaessaan surmia. sorry ot.

Mielestäni on outoa että murhaajalla on ollut NG:n kengät jalassa murhan tekohetkenä.

[peltirumpu]

Mielestäni on outoa että murhaajalla on ollut NG:n kengät jalassa murhan tekohetkenä.

Minun mielestä siinä ei ole mitään omituista. Ulkona ollaan yleensä kengät jaloissa...

[Ron_Burgundy]

Niin no. Outoa myöskin se, että pohjissa ei ollut verta. Yleensä näissä tapauksissa jotka seviävät verijälkitutkimuksella, esim. mainitsemani tytär joka surmasi äitinsä ja veljensä, jäi juurikin kiinni verijäljistä kenkien pohjissa kun oli kävellyt surmapaikalla.

Toinen outos NG:n kengissä oli se, että miksi kengissä ei ollut lahkeiden jättämiä void-alueita? Olisiko ollut niin että kengissä oli esim. villasukat? Boismanilla oli villasukat jalassa NG:llä ei.

Verijälkitutkijat eivät sanoneet, että olisi ollut mitenkään varmaa, että kengät olivat ylipäätään kenenkään jalassa. Niille löytyi 3 aivan yhtä mahdollista paikkaa.

Eli ei löytynyt sieltäkään varmuutta.

[Ron_Burgundy]

Ja kun vielä puhutaan kengistä, niin en usko että niillä on kävelty surmapaikalta pois vaan ne on kannettu. Alueella on ollut heinää ym aluskasvillisuutta. Miten kosketusverijälki olisi voinut säilyä kengän kärjessä jos niillä olisi kävelty metsässä aamukasteen aikaan? Kysn vain, kun mielestäni kukaan ei ole kiinnittänyt tuohon huomiota

[Sariola]

Minä olen pitänyt syytettynä ollutta yhtenä teoreettisena vaihtoehtona ja pidän edelleenkin, vaikka se ei näytä todennäköiseltä.

Hän olisi onnistunut liian hyvin. Kuinka hän olisikaan voinut välttää kaikki salakarit jo etukäteen. Verijäljet teltan sisällä. Suostuminen hypnoosiin ja Stenbäckin uskominen syyttömyyteen. Onnistuminen olemaan kiinni jäämättä on tuossa tilanteessa äärimmäisen vaikea suoritus. Minun mielestäni se ei näytä todennäköiseltä. Se vaikuttaa olevan liikaa vaadittu. Minusta myös muistiaukko näyttää todelliselta. On arvosteltu, että muistia on sitten kuitenkin palautunut. Mutta niinhän se tapahtuu muistiaukon yhteydessä yleensäkin. Se ei ole ihme. Näyttää aivan todelliselta, että NG:llä ei ole luotettavia muistikuvia todellisista tapahtumista. Osa tapahtumista on täydellisesti unohtunut tai leikkautunut pois muistista. Se näyttää olevan totta.

[Oulunmies]

Minä olen pitänyt syytettynä ollutta yhtenä teoreettisena vaihtoehtona ja pidän edelleenkin, vaikka se ei näytä todennäköiseltä.

Hän olisi onnistunut liian hyvin. Kuinka hän olisikaan voinut välttää kaikki salakarit jo etukäteen. Verijäljet teltan sisällä. Suostuminen hypnoosiin ja Stenbäckin uskominen syyttömyyteen. Onnistuminen olemaan kiinni jäämättä on tuossa tilanteessa äärimmäisen vaikea suoritus. Minun mielestäni se ei näytä todennäköiseltä. Se vaikuttaa olevan liikaa vaadittu. Minusta myös muistiaukko näyttää todelliselta. On arvosteltu, että muistia on sitten kuitenkin palautunut. Mutta niinhän se tapahtuu muistiaukon yhteydessä yleensäkin. Se ei ole ihme. Näyttää aivan todelliselta, että NG:llä ei ole luotettavia muistikuvia todellisista tapahtumista. Osa tapahtumista on täydellisesti unohtunut tai leikkautunut pois muistista. Se näyttää olevan totta.

No, kuvattiinko uhrien kädet rtg:llä 1960? Tuskin.

Vasemmalle ohimoon tullut isku NG:lla. Oliko hengengenvaarallinen? Ei välttämättä mutta alensi mm. puhevastetta tajunnantasoa arvioitaessa, samoin alensi leukaluun murtumat. (Omat gcs pisteet 12-13.) Humala/krapula myöskin vaikeuttivat alkutilanteen arviota tajunnantasosta. Seuraavien päivien tajunnantasosta meillä on vain lehtitietoja, outoa sekin.

Niin, onnistuiko NG todellakin liian hyvin? Voiko joku onnistua lähes 100%:sti? Voi.

Hypnoosin voi näytellä ja se on muutenkin epävarma tutkimusmenetelmä, valemuistot jne. Suostuuko NG valheenpaljastustestiin? Tuskin kun ei ole näemmä suostunut haastatteluihinkaan. Miksi?

p.s. muistia on kyllä palautunut hyvin vähän ja sekin mielestäni kovin valikoivasti.

[pasi]

Niin no. Outoa myöskin se, että pohjissa ei ollut verta. Yleensä näissä tapauksissa jotka seviävät verijälkitutkimuksella, esim. mainitsemani tytär joka surmasi äitinsä ja veljensä, jäi juurikin kiinni verijäljistä kenkien pohjissa kun oli kävellyt surmapaikalla.

Ja kun vielä puhutaan kengistä, niin en usko että niillä on kävelty surmapaikalta pois vaan ne on kannettu. Alueella on ollut heinää ym aluskasvillisuutta. Miten kosketusverijälki olisi voinut säilyä kengän kärjessä jos niillä olisi kävelty metsässä aamukasteen aikaan? Kysn vain, kun mielestäni kukaan ei ole kiinnittänyt tuohon huomiota

Mielestäni on epäloogista toisaalta kysyä, kuinka kärjen kosketusveri on voinut säilyä kengässä, jos niillä on kävelty metsässä, ja toisaalta pitää outona sitä, ettei pohjissa ollut verta. KRP:n kartan mukaan kenkien kätköpaikalle johtaa polku, mutta minulla ei ole tiedossa, kuinka hyvin polku on ollut tallattuna 60-luvulla (eli olisiko polulla käveleminen ollut sama kuin käveleminen aamukasteisessa heinikossa). Varmana voitaneen kuitenkin pitää sitä, että jos kengillä on kävelty kätköpaikalle, niiden pohjat ovat koskettaneet ja hieroneet maata jokusenkin kerran. Muistini mukaan NG:n kenkien pohjat olivat sileäksi kuluneet, eli ei ollut kuviointiakaan, jonka koloissa veri olisi säilynyt, ja maastossa käveleminen on muutenkin eri juttu kuin lattialla käveleminen.

Toinen outos NG:n kengissä oli se, että miksi kengissä ei ollut lahkeiden jättämiä void-alueita? Olisiko ollut niin että kengissä oli esim. villasukat? Boismanilla oli villasukat jalassa NG:llä ei.

Se on hyvinkin mahdollista. Jos oletetaan, että NG on tekoihin syyllinen, mielestäni lahkeiden void-alueiden puuttumiselle on myös olemassa mahdollinen selitys. NG oli 60-luvun standardin mukaan pitkä mies, ja luultavasti sen ajan pitkillä miehillä oli sama ongelma (ehkä jopa pahempana) kuin nykyajankin pitkillä miehillä: on hankala löytää sopivankokoisia housuja, joissa olisi myös riittävän pitkät lahkeet. Eli selitys olisi kapeat ja liian lyhyet housunlahkeet.

En löytänyt kuin yhden valokuvan, josta asiaa voi arvioida:

Kuva

Verijälkitutkijat eivät sanoneet, että olisi ollut mitenkään varmaa, että kengät olivat ylipäätään kenenkään jalassa. Niille löytyi 3 aivan yhtä mahdollista paikkaa.

Eivät sanoneet aivan noin, vaan sanoivat, että mikäli telttakangas olisi ollut taittuneena tietyllä tavalla, kengät olisivat voineet olla myös mm. siinä, mihin NG sanoi ne jättäneensä. Ulkomuistin mukaan tutkijat sanoivat myös, että teltan void-alue sopii hyvin kengän jättämäksi mm. siksi, että void-alueen ympärillä olevat verijäljet ja kenkien verijäljet sopivat samaan pisaraparveen. Jos veripisarat ovat peräisin samasta parvesta, voikin miettiä, millainen origami telttakankaasta täytyy taitella, jotta suuaukkopäädyn puolella maassa oleva kenkä synnyttäisi void-alueen teltan sivukankaaseen.

[Koiruus]

Niin no. Outoa myöskin se, että pohjissa ei ollut verta. Yleensä näissä tapauksissa jotka seviävät verijälkitutkimuksella, esim. mainitsemani tytär joka surmasi äitinsä ja veljensä, jäi juurikin kiinni verijäljistä kenkien pohjissa kun oli kävellyt surmapaikalla.

Ja kun vielä puhutaan kengistä, niin en usko että niillä on kävelty surmapaikalta pois vaan ne on kannettu. Alueella on ollut heinää ym aluskasvillisuutta. Miten kosketusverijälki olisi voinut säilyä kengän kärjessä jos niillä olisi kävelty metsässä aamukasteen aikaan? Kysn vain, kun mielestäni kukaan ei ole kiinnittänyt tuohon huomiota

Mielestäni on epäloogista toisaalta kysyä, kuinka kärjen kosketusveri on voinut säilyä kengässä, jos niillä on kävelty metsässä, ja toisaalta pitää outona sitä, ettei pohjissa ollut verta. KRP:n kartan mukaan kenkien kätköpaikalle johtaa polku, mutta minulla ei ole tiedossa, kuinka hyvin polku on ollut tallattuna 60-luvulla (eli olisiko polulla käveleminen ollut sama kuin käveleminen aamukasteisessa heinikossa). Varmana voitaneen kuitenkin pitää sitä, että jos kengillä on kävelty kätköpaikalle, niiden pohjat ovat koskettaneet ja hieroneet maata jokusenkin kerran. Muistini mukaan NG:n kenkien pohjat olivat sileäksi kuluneet, eli ei ollut kuviointiakaan, jonka koloissa veri olisi säilynyt, ja maastossa käveleminen on muutenkin eri juttu kuin lattialla käveleminen.

Toinen outos NG:n kengissä oli se, että miksi kengissä ei ollut lahkeiden jättämiä void-alueita? Olisiko ollut niin että kengissä oli esim. villasukat? Boismanilla oli villasukat jalassa NG:llä ei.

Se on hyvinkin mahdollista. Jos oletetaan, että NG on tekoihin syyllinen, mielestäni lahkeiden void-alueiden puuttumiselle on myös olemassa mahdollinen selitys. NG oli 60-luvun standardin mukaan pitkä mies, ja luultavasti sen ajan pitkillä miehillä oli sama ongelma (ehkä jopa pahempana) kuin nykyajankin pitkillä miehillä: on hankala löytää sopivankokoisia housuja, joissa olisi myös riittävän pitkät lahkeet. Eli selitys olisi kapeat ja liian lyhyet housunlahkeet.

En löytänyt kuin yhden valokuvan, josta asiaa voi arvioida:

Kuva

Verijälkitutkijat eivät sanoneet, että olisi ollut mitenkään varmaa, että kengät olivat ylipäätään kenenkään jalassa. Niille löytyi 3 aivan yhtä mahdollista paikkaa.

Eivät sanoneet aivan noin, vaan sanoivat, että mikäli telttakangas olisi ollut taittuneena tietyllä tavalla, kengät olisivat voineet olla myös mm. siinä, mihin NG sanoi ne jättäneensä. Ulkomuistin mukaan tutkijat sanoivat myös, että teltan void-alue sopii hyvin kengän jättämäksi mm. siksi, että void-alueen ympärillä olevat verijäljet ja kenkien verijäljet sopivat samaan pisaraparveen. Jos veripisarat ovat peräisin samasta parvesta, voikin miettiä, millainen origami telttakankaasta täytyy taitella, jotta suuaukkopäädyn puolella maassa oleva kenkä synnyttäisi void-alueen teltan sivukankaaseen.

Busted

[Ron_Burgundy]

Void-alue teltassa on kengän jättämä minunkin mielestäni, mutta ei välttämättä NG:n. Ytti kertoi, että kengille löytyy kolme yhtä todennäköistä paikkaa joissa tuollaiset verijäljet ovat mahdollisia. Teltan edessä, void-alueella teltan päällä taikka oikealla sivulla teltan suuaukolta katsottuna.

Minusta on outoa, että miten kenkien kantapäiden kohdalla on myös veriroiskeita, kun ne roiskeet ovat tulleet ylhäältä, jos kengät on olleet jalassa?

Kenkien pohjien kumi on aina sen verran huokoista, että veri imeytyy niihin. Tai jos pohjat oli nahkaa, niin imeytyy kyllä siihenkin. Siksi mielestäni kengillä ei ole kävelty surmapaikalla koska pohjissa ei ollut mitään verta.

Toiseksi kengissä ollut kosketusverijälki. Se ei ollut lähtenyt mihinkään joka osaltaan kertoo että kengillä ei ole kävelty surmapaikalta metsään kallionkoloon piilottamaan kenkiä, koska aluskasvillisuus ja aamukaste olisi pyyhkinyt jäljen pois ainakin osittain. Kosketusjälki oli oikeassa kengässä ukkovarpaan kohdalla sivussa.

Tästä voi taas vetää sen johtopäätöksen ettei kätkijä ollut NG.

Jos NG olisi tehnyt surmat kengät jalassaan, olisi melkoisella todennäköisyydellä pohjiin imeytynyt verta. Paikalla olleet todistajat puhuivat suurista verimääristä surmapaikalla.

Edelleen jos NG olisi lähtenyt surmien jälkeen kuljettamaan tavaroita ties minne, hän olisi pitänyt kengät jalassa mahdollisimman pitkään jolloin aamukasteessa aluskasvillisuudessa verijäljet olisivat ainakin suttaantuneet.

Farkun lahkeista vielä sen verran, että itse olen pidempi kuin NG ja ei tuohon aikaan ollut mitään ongelmia saada sopivia housuja. Tuolloin oli muotia, että lahkeet olivat hieman liian pitkät ja ne oli taitettu kaksinkerroin nilkkojen kohdalta. Postaamasi kuva NG:sta poliisien kanssa murhaniemessä puku päällä ei todista yhtään mitään kun NG:lla oli sen ajan muodin mukaiset tummansiniset farkut jalassa 5.6.1960

[Sariola]

Tosiasiat eivät viittaa siihen, että tekijä olisi NG ja hänellä olisi ollut omat kengät jalassaan teot tehdessään. Sitten hän olisi kävellyt piilotuspaikalle, jättänyt kengät sinne, ja kävellyt sukkasillaan tai avojaloin takaisin ja asettunut makoilemaan teltan päälle tunnettuun omituiseen asetelmaan. Tämä tapahtumainkulku ontuu monilta osiltaan. Ei vaikuta realistiselta.

Ensinnäkään KRP:n veritutkimusryhmä ei suinkaan voinut osoittaa, että kengät olisivat olleet NG:n jalassa teon aikana. Mahdollista oli, että ne olivat maassa teltan vieressä. Muutenkin älytön temppu käydä piilottamassa omat kenkänsä 800 m:n päähän. Liian riskialtis toimenpide, sen huomaa vähän tyhmempikin. Myöskään NG:n kunto ei liene edellyttänyt tuollaisia kuntolenkkejä tuossa kunnossa. Pahasti ontuu tämän tapahtumainkuvan mukainen tapahtumien kulku. Ei vaikuta realistiselta. Moni vain uskoo tällaiseen, vaikka on helposti havaittavissa, että ei tuollainen ole realistinen. Siihen jää paha selittelyn maku, eikä vaikuta alkuunkaan uskottavalta.

[pasi]

Ytti kertoi, että kengille löytyy kolme yhtä todennäköistä paikkaa joissa tuollaiset verijäljet ovat mahdollisia.

Olisiko lähdettä tälle, että Ytti piti vaihtoehtoja yhtä todennäköisinä? Käräjäoikeuden tuomioon kirjatun lausuman mukaan kahteen muuhun paikkaan liittyy jo mainitsemani ehto, että telttakankaan on täytynyt olla taittuneena tietyllä tavalla. En saa tuollaista käsitystä myöskään MTV3:n uutisesta:

Uutinen

Postaamasi kuva NG:sta poliisien kanssa murhaniemessä puku päällä ei todista yhtään mitään kun NG:lla oli sen ajan muodin mukaiset tummansiniset farkut jalassa 5.6.1960

Eli oliko NG:llä farkut, jonka lahkeet oli taitettu siten, että lahkeet ylsivät n. nilkkaluuhun asti?

[Sariola]

.....
Olisiko lähdettä tälle, että Ytti piti vaihtoehtoja yhtä todennäköisinä? Käräjäoikeuden tuomioon kirjatun lausuman mukaan kahteen muuhun paikkaan liittyy jo mainitsemani ehto, että telttakankaan on täytynyt olla taittuneena tietyllä tavalla. En saa tuollaista käsitystä myöskään MTV3:n uutisesta:
.....

KRP:n tutkimusryhmä käsittääkseni piti näitä vaihtoehtoja täysin mahdollisina. Se riittää. Minä kyllä lisäksi oletan, että NG:n sukat ja jalkapohjat on tarkoin tutkittu, että onko niillä kävelty metsässä tai metsäpolulla. Kyllä jalkapohjiin jää merkkejä tai sukkiin jätöksiä maaperästä. Oletan myös, että aikalaispoliisi tuli aivan oikeaan johtopäätökseen siitä, että kenkiä ei ole vienyt NG vaan joku muu. Ei siis ole mitään näyttöä siitä, että NG:llä olisi ollut nuo kengät jaloissaan ja hän olisi tehnyt tuon rikoksen nuo kengät jalassaan. Sellainen on vain mielikuvitusta, jota ei voida osoittaa oikeaksi. Se on pelkkä olettamus. Ei mitään näyttöä.