Totta, ja nuo tekstit osoittavatkin hyvin missä ongelma uskontojen tapauksessa ylipäätään ja islamin tapauksessa erityisesti on. Ne ovat kaikki syntyaikanaan olleet varmaan hyvinkin edistyksellisiä ja monia erityisesti sorretussa asemassa olevaksi kokemia puhuttelevia, mikä osaltaan tietysti selittää niiden suosion ja leviämisen, mutta siihen se edistys on sitten oppien kirjaamisen ja kanonisoinnin jälkeen jämähtänytkin. Kristinusko on islamia vanhempi oppirakennelma, mutta moninaisten ja usein tuskaisten ja jopa veristenkin vaiheiden jälkeen sitä ja sen eri muotoja on yritetty päivittää, mutta keskimäärin huomattavasti enemmän alkuperäisiin opinkappaleisiin pitäytyvän islamin puolella kovin vähän on muuttunut 1400 vuodessa 600-luvun paimentolaisyhteiskunnista 2000-luvulle tultaessa, mitä juuri nuo linkatut tekstitkin hyvin osoittavat. Kaikissa niissä vedotaan suoraan ja hyvinkin kirjaimellisesti juuri noihin 600-luvun teksteihin, asenteisiin ja ajatusmalleihin...Damien kirjoitti:Kannattaisi jokaisen ehkä hieman perehtyä asioihin, ihan mielenkiintoista tekstiä:
http://www.islamtampere.com/naistenoikeudet.htm
http://www.islamtampere.com/naisenasema ... oc37054440
Onneksi tilanne ei ole aivan yhtä synkkä kuin mitä pelkästään noiden patavanhoillisten uskonoppineiden tekstejä lukemalla voisi kuvitella. Tässä tasapainon vuoksi hiukan modernimpia musliminäkemyksiä:
Islam teoriassa ja käytännössä
26.2.2009 11.03 | HUSEIN MUHAMMED | Yleinen
Kukaan ei noudata Koraanin joka kirjainta
Maailmasta ei löytyne montakaan kymmentä muslimia, jotka noudattaisivat kaikkia teoreettisen islamin oppeja sellaisenaan. Muslimina, muslimien keskuudessa asuneena ja satoihin muslimeihin tutustuneena minusta tuntuu perin kummalliselta, että sekä suvaitsevaiset että suvaitsemattomat länsimaalaiset kuvittelevat, että muslimin on noudatettava Koraanin joka kirjainta tai muuten hän ei ole muslimi!
Käsitys siitä, että muslimin on noudatettava jokaista Koraanin ja muiden uskonnollisten opinkappaleiden kohtaa, on peräisin joiltakin vanhoillisilta muslimeilta, jotka eivät käytännössä itsekään kykene harjoittamaan saarnaamaansa läheskään kokonaan. Toisaalta jopa nämä kaikkein vanhoillisimmatkin muslimit tajuavat asian mahdottomuuden paremmin kuin jotkut islamiin kääntyneet länsimaalaiset!
Moni ei-muslimi näyttää lisäksi kuvittelevan, että juuri Koraanin ankarimmat ja sotaisimmat kohdat olisivat ne, jotka ovat voimassa, ja ne rauhanomaisemmat taas olisivat jotenkin vanhentuneita. Lisäksi eräissä piireissä suositaan vielä vainoharhaisia salaliittoteorioita siitä, kuinka muslimit aikovat alistaa koko maailman ja muuttaa sen kalifaatiksi. Kyseiset salaliittoteoriat on vähän samanlaisia kuin ne, joita natsit kehittelivät juutalaisista aikoinaan.
Koraanin tulkinnoista
On myös hyvä muistuttaa, ettei Koraani ole mikään täydellinen kirja, jossa on vastaus jokaiseen kysymykseen. Vaikka tämä on monelle selviö, jotkut muslimit uskovat löytävänsä vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen Koraanista tai ainakin sen ohella käytettävistä haditheista, profeetta Muhammedin ohjeista.
Niin kuin muutkin uskonnolliset kirjat – varsinkin Raamattu – Koraani sisältää huomattavan määrän ristiriitaisuuksia ja epämääräisesti ilmaistuja ohjeita, käskyjä ja kieltoja. Esimerkkinä voidaan mainita kysymys vapaasta tahdosta ja predestinaatiosta. Eli onko ihmisellä vapaus tehdä mitä haluaa vai määrääkö Jumala ennalta kaiken tapahtuvan – mahdollisesti jo ennen ihmisen syntymää?
Kaikkivoipa Jumala vs. vapaa tahto
Yhtäällä monessa kohtaa Koraania korostetaan, että Jumala on kaikkivoipa. Toisaalta kerrotaan ihmisistä tai kansoista, jotka eivät ole Jumalan varoituksista huolimatta totelleet häntä. Kysymys kuuluu: Jos Jumala on kaikkivoipa, miten Hänen ei ole onnistunut saada nämä ihmiset tottelemaan itseään?
Ongelma liittyy myös Jumalan (tuonpuoleisessa) määräämiin rangaistuksiin: Jos kaikki tapahtuu Jumalan eikä ihmisen tahdosta, onko Jumalan oikeudenmukaista rangaista ihmisiä pahoista teoista, jotka tapahtuvat viime kädessä Jumalan tahdosta, riippumatta ihmisistä?
Sama ongelma Jumalan ja ihmisen tahdosta yhteensopimattomuudesta liittyy moniin muihinkin uskontoihin, myös islamin kanssa samoista juurista lähteneisiin kristinuskoon ja juutalaisuuteen.
Rangaistus tässä vai tuonpuoleisessa elämässä?
Koraani näyttää monin paikoin antavan rangaistuksen ihmisten tekemiin synteihin ainoastaan Jumalan käsiin eli syntinen tai rikollinen saa rangaistuksensa vasta tuonpuoleisessa. Ihmisten ei siis kuuluisi puuttua toistensa synteihin muuten kuin korkeintaan kehottamalla välttämään syntejä. Mutta tottelematonta ei pitäisi rangaista, vaan rangaistus jää Jumalan tehtäväksi tuonpuoleisessa.
Koraanissa kehotetaan uskovia kärsivällisyyteen ja sietämään paitsi ”vääräuskoisten synnit” myös uskovaisiin kohdistuvat epäoikeudenmukaisuudet. Paikoin toisaalta Koraani kehottaa uskovia suoranaiseen sotaan epäuskovia ja syntisiä vastaan.
Kyseiset ristiriitaisuudet ovat vuosisatojen ajan saaneet uskonoppineet ja muut muslimit väittelemään siitä, pitääkö tuomiot ja rangaistukset jättää Jumalan tehtäväksi vai suorittaa ne maan päällä ikään kuin Jumalan puolesta. Käytännössä missään ei ole sovellettu puhtaasti kumpaakaan periaatetta.
Kyse on kuitenkin jonkinlaisesta rajasta äärimuslimien ja maltillisten muslimien välillä. Kummallakin on tukenaan liuta eri Koraanin kohtia. Kukin voi väittää olevansa teologisesti oikeassa. Sen sijaan voidakseen väittää toisen olevan väärässä on rikottava vastoin joitakin Koraanin kohtia.
Rangaistusten ankaruudesta
Koraani, hadithit ja muu islamilainen oikeus (sharia) pyrkii vastaamaan mahdollisimman moneen elämänosa-alueisiin, esimerkiksi perhe- ja perintöasioihin, pukeutumiseen, sallittuun ja kiellettyyn ruokavalioon ja vaikkapa koronottoon. Shariasta puhuttaessa lännessä monelle tulee mieleen rikoksista langetettavat ankarat rangaistukset: kivitys aviorikoksesta ja käden katkaiseminen varkaudesta.
Kyseiset rangaistukset ovat ilman muuta epäinhimillisiä. Niitä sovelletaan onneksi erittäin harvoin, vaikka harvinainen käyttökään ei poista niiden käytön valitettavuutta. Viimeksi syksyllä 2008 myös yksi kaikkien ankarimpana islamilaisena maana pidetty Iran kielsi kivittämisen. (1)
Koraanissa ei sinänsä puhuta kivityksestä mitään. Lisäksi maltilliset muslimit ymmärtävät, että kyse on ankarista rangaistuksista, jotka ovat olleet islamin alkuaikoihin yleisiä myös muualla maailmassa ja myös vuosisatoja sen jälkeen. Samantyyppisiä rangaistuksia sisältyy myös Raamattuun, ja ankaruudeltaan vastaavia rangaistuksia langetettiin myös keskiajan Euroopassa mm. noitavainoissa. Näin ollen kyse on aikansa eläneestä käytännöstä, jota maltillisten muslimien mielestä ei saa enää soveltaa.
Kysymys oikeuden kehityksestä
Moni muslimi uskoo islamin nimenomaan parantavan, eikä suinkaan heikentävän naisen asemaa. Lännestä käsin tarkasteltuna väite kuulostaa tietysti oudolta. Ottaen huomioon islamin alkuaikoina ja vuosisatoja sen jälkeenkin vallinnut naisten erittäin heikko asema – joka valitettavasti jatkuu edelleen eri puolilla maailmaa – Koraanin kehotukset kohdella naisia inhimillisesti ja mm. antaa heille perintönä puolet siitä mitä miehille, on ollut jonkinlainen, vaikkakaan ei mitenkään riittävä parannus naisten asemaa. Valitettavasti edes näitä Koraanissa määrättyjä parannuksia naisten asemaan ei ole läheskään kaikkialla muslimimaissa noudatettu.
Lisäksi islam on teoriassa hyvin egalitaristinen uskonto. Siinä ei ole esimerkiksi hindulaisuuden tavoin kastijärjestelmää, eikä islamin piirissä koskaan muodostunut Euroopassa aivan viime vuosisataan asti vallalla ollutta selvää säätyjakoa.
Maltillisten muslimien mielestä islamilainen oikeus on aikansa lapsi. Lisäksi islam on uskoville vain ideaali, jota on mahdotonta noudattaa kaikilta osin kirjaimellisesti. Sharian kirjaimellista noudattamista rajoittaa edelleen Koraanissa paljon toistettu kohtuullisuuden periaate.
Maltillinen muslimi, maallistunut muslimi vai ei-muslimi?
Blogiini tulleissa kommenteissa ja muualla on ihmetelty, voiko muslimi olla muslimi ilman, että hän noudattaa kaikkia vanhoillisen islamin oppeja. Lisäksi on ihmetelty, miksi muslimi, joka on haluton tai kykenemätön elämään tarkoin Koraanin mukaan, ei eroa kokonaan islamista.
Kysymys kuulostaa erikoiselta. Eihän kukaan odota kristityltä tai juutalaiseltakaan vastaavaa uskollisuutta Raamattua kohtaan. Pitäisikö kristityn esimerkiksi vastustaa aborttia, naispappeutta ja homoseksuaaleja voidakseen olla kristitty? Raamattua kirjaimellisesti lukien nämähän ovat kiellettyjä asioita. Entä jos kristitty ei vastusta näitä asioita? Onko hänen siis luovuttava kristinuskosta? Tai onko hän jo de facto ei-kristitty? Jos vastaus on kielteinen, miksi sitten muslimin on pakko noudattaa 1400 vuotta sitten ilmestyneen Koraanin jokaista käskyä ja kieltoa?
Joku voi olla sitä mieltä, että kristinusko on muuttunut Raamatun ajoista. Miksi islam ei saisi olla muuttunut Koraanin ajoista?! Kuka määrää, mikä saa muuttua kristinuskossa tai islamissa?
Joku voi tietysti olla sitä mieltä, että abortti, naispappeus ja homoseksuaalisuus ovat edelleen syntejä, eikä kristityn tulisi sallia sitä tai kristitty syyllistyy syntiin. Mutta harva lienee sitä mieltä, että hänestä tulee ei-kristitty tai hänen on luovuttava kristinuskosta. Miksi sitten muslimilla ei olisi samanlaista oikeutta olla noudattamatta joitakin uskontonsa asioita?
Lisäksi on muistettava, että suuri osa muslimeista on yhtä maallistuneita kuin eurooppalaiset kristityt. Hyvin pieni vähemmistö tuntemistani Suomessa asuvista afgaaneista, albaaneista, iranilaisista ja kurdeista rukoilee päivittäin, paastoaa tai maksaa sharian mukaista almuveroa. Tältä osin arabit ja somalit näyttävät olevan uskonnollisempia, mutta myös heidän joukossaan on suuri määrä vain nimeellisesti muslimeja.
Nämä maallistuneet saattavat viettää esimerkiksi ramadanin päättäjäisjuhlaa tai pyhiinvaellusjuhlaa eli ns. uhrijuhlaa, mutta näiden juhlien vietolla on heille lähinnä kulttuurihistoriallista merkitystä samalla tavalla kuin joululla maallistuneille kristityille suomalaisille.
Suuri osa muslimeista on uskonnollisesti passiivisia eli eivät ota aktiivisesti kantaa puolesta eikä vastaan. Samoin on vaikkapa monen suomalaisen kristityn kanta omaan uskontoonsa. Tästä huolimatta muslimien elämistä länsimaissa vastustavat piirit pitävät myös näitä nimeellisesti muslimeja uhkana ”Euroopan islamisaatiossa”!
Lähde: http://huseinmuhammed.blogit.uusisuomi. ... ytannossa/
Ja edelleen saman henkilön näkemyksiä:
Radikaalia islamia ei saa sietää
23.2.2009 12.30 | HUSEIN MUHAMMED | Yleinen
Niin maltillisilla muslimeilla, muslimeihin myönteisesti (”suvaitsevaiset”) kuin kielteisesti suhtautuvilla (”suvaitsemattomat”) länsimaalaisilla näyttää olevan suuria vaikeuksia keskustella asiallisesti islamin äärimuotojen aiheuttamista ongelmista.
Maltilliset muslimit ovat passiivisia
Maltilliset muslimit eivät juurikaan ota ongelmaa esille länsimaisessa mediassa. Suurin syy on tietysti se, että muslimit pääsevät harvoin itse kirjoittamaan länsimaiseen mediaan etenkin puutteellisen kielitaitonsa takia. Tämä on erityisen totta esim. Suomessa, jonka kieltä ei juuri kukaan tänne saapuva muslimi osaa. Lisäksi suhteellisen pieni muslimivähemmistö on asunut maassamme niin kauan, että olisi ehtinyt hankkia mediassa tarvittavaa lähes täydellistä suomea sekä osaamista hyödyntää paikallista mediaa. Lisäksi muslimit pelkäävät leimaavansa kaikki lännessä asuvat muslimit korostamalla radikaaleihin kohdistuvaa kritiikkiä.
Sen sijaan moni lännessä asuva muslimi kyllä kritisoi omakielisen median kautta ääri-islamilaisuutta ja kaikkea islamin sekoittamista politiikkaan. On vain harmillista, ettei tätä kritiikkiä ole saatavilla läntisillä kielillä länsimaisille lukijoille.
Toinen maltillisten muslimien ongelma on se, että he ovat antaneet äärimuslimien puhua siitä, mikä on islamin mukaan oikein ja mikä väärin. Maltillisia joko ei kiinnosta tai he pelkäävät ottaa roolin oikean ja väärän määrittelemisessä. Moni maltillinen muslimi tuntuu ajattelevan, että hänen on 1) joko hyväksyttävä vanhoillinen islam-tulkinta, 2) rikottava rauhassa mutta oltava kritisoimatta vanhoillista tulkintaa tai sitten 3) luopua kokonaan islamista voidakseen kritisoida vanhoillista islamia.
Suurin osa tuntemistani muslimeista harmittelee, että erittäin pieni vähemmistö onnistuu tekemään pahaa heidän uskontonsa nimissä ja hankaloittamaan heidän yhteiseloaan muunuskoisten kanssa. Harva on kuitenkin sitä mieltä, että asiaan voi mitenkään vaikuttaa.
”Suvaitsevaiset” pelkäävät pahentavansa tilannetta
”Suvaitsevaiset” länsimaalaiset varovat avoimesti tuomitsemasta ääri-islamilaisia. He pelkäävät kahta asiaa: 1) länsimaalaisten suvaitsemattomuuden lisäämistä kaikkia muslimeja kohtaan ja (siten) 2) maltillistenkin muslimien suututtamista.
Maltillisten muslimien ja ”suvaitsevaisten” länsimaalaisten vaietessa agendan pääsevät määräämään ääri-islamilaiset sekä suvaitsemattomat länsimaalaiset. Molempien tavoitteena on todistaa, että muslimien ja länsimaalaisten ei ole mahdollista elää yhdessä.
Erilläänolo ei ole mahdollista
Kristityillä ja muslimeilla on kuitenkin yhteiset uskonnolliset juuret, pitkä yhteinen historia Välimeren alueella - ja ennen kaikkea yhteinen tulevaisuus globalisoituneessa maailmassa. Emme pysty elämään erillään toisistamme, vaikka jotkut molemmilta puolilta kovasti haluaisivatkin. Kristittyjen ja muslimien lisäksi keskuudessamme elävät jatkossa yhä enenevässä määrin myös muunuskoisia - esim. kiinalaisia ja intialaisia - joilla ei ole aiemmin ollut niin kiinteitä yhteyksiä Eurooppaan kuin muslimeilla, mutta myös he ovat tulevaisuudessa yhä enemmän keskuudessamme.
Maltillisten otettava ohjat käsiinsä
Maltillisten muslimien on tuomittava ääri-islamilaiset liikkeet selvin sanoin ja teoin. Juuri maltilliset muslimit kärsivät eniten radikaalin islamin aiheuttamista ongelmista. Muslimimaissa maltilliset muslimit ovat esimerkiksi radikaalien terrori-iskujen uhreja, lännessä taas radikaalien aiheuttamien ennakkoluulojen uhreja.
Myös suvaitsevaisten länsimaalaisten on puolestaan tehtävä selkeä ero väkivaltaan turvautuvien ääriliikkeiden ja tavallisten muslimien välillä. Jos suvaitsevaiset antavat ainoastaan suvaitsemattomien puhua ongelmasta, nämä tahtoenkin haluavat leimata kaikki muslimit syyllisiksi ääri-islamilaisten aiheuttamiin ongelmiin. Tällöin maaperä on hyvin hedelmällinen muukalaisvihalle kaikkia muslimeja - myös rauhanomaisia - kohtaan.
Muukalaisviha kaikkia muslimeja kohtaan johtaisi puolestaan myös maltillisten muslimien radikalisoitumiseen. Tästä kärsisivät kaikki osapuolet.
Lähde: http://huseinmuhammed.blogit.uusisuomi. ... aa-sietaa/
Ja vielä aiheeseen liittyen sharia-tuomioistuimista:
Sharia-tuomioistuimia Suomeen?
24.2.2009 16.21 | HUSEIN MUHAMMED | Yleinen
Lokakuussa 2005 luin Helsingin Sanomien vieraskirja-palstalla ensimmäisen kerran suomalaisen oikeustieteilijän, professori Jaakko Husan kirjoituksen, jossa puolustettiin sharia-tuomioistuinten sallimista länsimaissa. Vastasin hänelle tiukkaan sävyyn, ettei shariaa saa soveltaa länsimaissa. Mielipiteeni julkaistiin HS:ssa. Toivoin keskustelun jatkoa lähettämällä viestini mielipiteeni myös Husan sähköpostiin, mutta mitään vastausta en valitettavasti saanut. Moni tämän blogin lukija on jo huomannut mielipiteeni. Laitan kuitenkin kirjoitukseni uudestaan tähän postaukseen ja jatkan sen jälkeen lisää aiheesta:
Shariaa hyvä tuntea, mutta huono soveltaa
Professori Jaakko Husa kirjoittaa (Vieraskynä, HS 20.10.) sharian eli islamilaisen oikeuden tuntemisen tärkeydestä. Hän on oikeassa siinä, että länsimaissa sharia pidetään perusteetta samana kuin epäinhimilliset rangaistukset, joita valitettavasti esiintyy joissakin muslimimaissa. Husan mielestä kriittinen suhtautuminen shariaan perustuu siihen, että ”viime vuosien tapahtumat ovat syventäneet kuilua lännen ja islamin maailman välillä”. On kuitenkin väärin selittää Husan tavoin kielteistä suhtautumista shariaan ainakaan yksin lännen ja islamin vastakkainasettelulla.
Kuten Husa kirjoittaa, Kanadan Ontariossa kaavailtua mahdollisuutta soveltaa shariaa vastustaa kiivaimmin juuri Kanadan muslimien naisjärjestö. Shariaa vastustavat siis lännessä asuvat muslimit itse, eivät esimerkiksi muukalaisvihaa lietsova äärioikeisto, islamia naisten sortajana pitävät länsimaiset feministit, saati islamin nimissä terrorismia harjoittavia liikkeitä vastaan sotaan kunnostautuneet Yhdysvaltain republikaanit.
On siten vaikeaa nähdä, miten kyse on lännen ja islamin välisestä vastakkainasettelusta, kuten Husa väittää. Husa ihmettelee, miksi sharia-menettelyä ei saisi käyttää, kun kerran siihen turvautuminen olisi vapaaehtoista. Lisäksi Kanadan maallinen oikeusjärjestys olisi sen yläpuolella, joten mielestään epäoikeudenmukaisuutta kokenut voisi vedota siihen.
Suurin ongelma sharia-menettelyssä onkin sen näennäinen vapaaehtoisuus. Kun olisi tarjolla ”Jumalan lain” mukaan tuomitseva tuomari, muslimi ei voisi saattaa asiaansa ”vääräuskoisten” (maallisten tuomioistuinten) ratkaistavaksi - saati vaatia heiltä ”jumalallisen tuomion” muuttamista – saattamatta itseään häpeään ja syntiin ”uskonveljiensä ja –sisartensa” silmissä.
Husa itsekin tietää, ettei shariaa sovelleta missään päin maailmaa ”puhtaasti” eli kaikissa asioissa.(1) Niissä maissa, joissa sitä sovelletaan ainakin jossakin muodossa, ihmisoikeudet - etenkään naisten ja miesten tasa-arvo - eivät toteudu edes teoriassa. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Saudi-Arabia, Iran ja Afganistan.
Sharia-lain soveltamisella on loputtomia ongelmia, joihin tulen paneutumaan lähiaikoina. Kirjoitussarja muslimeista Euroopassa jatkuu.
Aiemmin julkaistu aiheesta tässä blogissa:
Muslimeja on monenlaisia: http://huseinmuhammed.blogit.u…nenlaisia/
Radikaalia islamia ei saa sietää: http://huseinmuhammed.blogit.u…aa-sietaa/
Lähde: http://huseinmuhammed.blogit.uusisuomi. ... a-suomeen/
Varsin fiksua ja asiallista tekstiä sanoisin, varsinkin jos sitä vertaa erinäisiin tälläkin palstalla aiemmin esitettyihin puheenvuoroihin...
Alleviivaukset ja korostukset minun.
