MissHolmes kirjoitti: <<Otetaan kuvitteellinen esimerkki: jos alle kolmevuotias kokee sisarensa kuoleman vieressä ja yrittää ehkä auttaakin, herätellä. Niin katoaako se muisto, jos kerrotaan muuta tarinaa vuosikausia? Haihtuuko tuo traumaatttinen kokemus ja jääkö muistijäljeksi tilalle sepitetty tarina vaikkapa ulkomaille muutosta?
Vai muistaako ihminen aina jossain sielunsa sopukoissa sen totuuden?
Madeleine oli "kadotessaan" muutamaa vähän vaille 4 vuotta. Muistelen, että kaksosten ikä oli tuolloin 18 kk, mutta en ole täysin varma enkä jaksa tarkistaa sitä. Joka tapauksessa kaksoset olivat tuolloin korkeintaan 2-vuotiaita.
Voiko heillä olla muistikuvia, riippuu siitä, missä kehitysvaiheessa he olivat.
Useimmiten alle 2-vuotiaiden muistot ovat ns.valemuistoja. Kun lapsi on kuullut riittävän monta kertaa puhuttavan jostakin, hän luo "muiston". Samaten valokuvien katselu luo "muiston". Esimerkiksi jos kysyy lapselta, muistaako hän, kun hänet kastettiin, lapsi vastaa myöntävästi. Hän on katsellut videon tai valokuvia tilaisuudesta ja "muistaa".
Vastaavanlaisia ovat käsittääkseni "muistot" omasta syntymästä. Eräät kertovat "muistojaan" ajalta ennen syntymäänsä. Ihmismieli on ihmeellinen.
Omat varhaisimmat muistikuvani ovat ajalta, jolloin olin 2v 2kk. Siis ajalta, jolloin jo osasin puhua. (Nuo muistot on todettu aidoiksi.) Ne eivät kuitenkaan ole loogisia, vaan vain välähdyksiä. Niissä ei ole juonta, ne ovat kuin valokuvia. Ne liittyvät tilanteisiin, jotka olivat lapselle tunteenomaisesti voimakkaita.
Esimerkiksi:
Yhdessä muistossa - siis välähdyksessä - näen valkoisen ruumisarkun tietyssä lähellä lapsuudenkotiani olevassa paikassa. Vuosiin en ymmärtänyt, mihin tämä muistikuva olisi liittynyt. Kerran tulin jutelleeksi iäkkään sukulaiseni kanssa ja kysyin asiasta. Hän tiesi heti, kenen se ruumisarkku oli, kenen hautajaisista oli kyse ja miksi arkku oli ollut jonkin aikaa tuossa oudossa paikassa... Selvisi myös, että tapahtumaan liittyi myös asioita, jotka olivat pelottaneet lasta. Niinpä kuva jäi mieleen.
Jossakin välähdyksessä kuvaan voi liittyä myös jonkun henkilön ääni. Jokin lyhyt lause voi tallettua mieleen.
En pidä todennäköisenä sitä, että kaksosilla olisi aitoa muistikuvaa tapahtuneesta. Sen sijaan heillä voi olla kertomalla luotuja valemuistoja vaikka miten paljon.
Kun puhuu totta, ei tarvitse muistaa niin paljon.