Tony Halme: Elämä, kuolema ja teot

[loneliness]

Ihmeen hyvin pysyi kuitenkin pimennossa nuo Halmeen lääkeseikkailut pitkään. Oli sen verran uugeeta hemmoa pimeillä markkinoilla ilmeisesti, ettei niistä paljoa lauleltu. Tai sitten Halme pyöri vähän eri pippaloissa kuin Anne-Mari Bergin mainitsemat ihmiset jotka julkkupiireissä sekoilivat. Oli Tonilla viihdekäyttö aika kaukana, mutta ei hän siltä kyllä näyttänytkään. Eikös kodeiinia ole yskänlääkkeessä? Miten sen kanssa pelleillään? Joskus olen muistaakseni jostain lukenut, että aistiharhoja voi tulla jos sen kanssa liikaa läträilee. Hallusinogeeni?

[apollo]

En kyllä tajua miten amfetamiini on auttanut mihinkään särkyihin. Halme aiheutti minussa lähinnä oksennuksen kaltaisia reaktioita, mutta olihan hän ainakin värikäs hahmo. Show-mies viimeisen päälle.

Kodeiini on särkylääke ja kuuluu opiaatteihin. Ei pitäisi aiheutta hallusinaatioita (ellei sitten vieroitusoireissa). Yleisimpiä kodeiinia sisältäviä särkylääkkeitä lienee Panacodit ja Ardinexit. Itselleni on joskus särkyyn määrätty panacodia, mutta en kyllä saanut siitä mitään "oloja". En kyllä rouhinutkaan niitä kourakaupalla, mielestäni erittäin päteviä särkylääkkeitä.

[Yökiitäjä]

Vielä jos on nuori heppu kuten Tony oli, helposti se ryyppyputki napsahtaa sitten päälle. Kahden vuoden raittiina olo oli hienoa, mutta sen katkaisi minusta varsin epäilyttävä lehtikuva missä Tony kehui tämän olevan ensimmäinen kaljansa kahteen vuoteen. Miksi siis lopettaa se hyvänä ollut raittius yhtäkkiä?

Aivovammasta voi kuntoutua tiettyyn rajaan saakka. Noin vuoden kuluttua vamman saamisesta näkee että kuinka paljon toimintakykyä pystytään palauttamaan ja mikä se lopullinen taso tulee olemaan mikä voidaan vielä saavuttaa. Olennaista kuntoutumisessa on päihteiden käytön lopettaminen kokonaan. Tony on luultavasti treenannut nuo pari vuotta ahkerasti ja heittänyt sitten pyyhkeen kehään kun on ymmärtänyt että paluuta onnettomuutta edeltäneelle tasolle ei enää ole.

Toinen tekijä on se että ammattilaistason urheilu nuorena on sen verran kovaa rääkkiä että se jättää kehoon vammoja jotka tulevat ainoastaan pahentumaan sen myötä kun ikää tulee lisää. Nelikymppinen kaveri ei tässä suhteessa ole enää kovin nuori. Tätä taustaa vasten katsottuna säännöllinen kovien kipulääkkeiden (oksykodoni, kodeiini) käyttö on ihan ymmärrettävää, ihan päivittäisen toimintakyvynkin kannalta. Amfetamiini ei kipuihin liity suoranaisesti, mutta sen avulla pystyy treenaamaan vaikka jokin paikka olisi hajalla ja estäisi harjoittelun normaalioloissa.

[Yökiitäjä]

Ihmeen hyvin pysyi kuitenkin pimennossa nuo Halmeen lääkeseikkailut pitkään. Oli sen verran uugeeta hemmoa pimeillä markkinoilla ilmeisesti, ettei niistä paljoa lauleltu. Tai sitten Halme pyöri vähän eri pippaloissa kuin Anne-Mari Bergin mainitsemat ihmiset jotka julkkupiireissä sekoilivat.

No ihan yleisesti on niin että laittomien aineiden ympärillä pyörivissä piireissä ei toisten tekemisistä lauleta piirin ulkopuolelle, vaikka olisi joku julkisuuden henkilökin kyseessä. Vaikenemisen muuri on edelleen olemassa, kun puhutaan hieman rankemmasta päihteiden käytöstä. Erikseen on sitten BB-julkkikset ja muut jotka omaa hölmöyttään kertoilevat viihdekäytöstään medialle.

Halme oli tässä suhteessa suoraselkäinen mies. Ei pahemmin selitellyt tai hehkuttanut tekemisiään, kertoi vaan lyhyesti mitä tulee joskus otettua.

[lonkeroinen]

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 75#p287667

Ylläoleva linkki 'pahiksen' kirjoitukseen on ainoa viesti tässä viestiketjussa, jossa oli vähääkään järjenhiventä. Vaikka ette olisi pitäneet vainajan elämäntyylistä tai persoonasta, antakaa hänen levätä rauhassa eli R.I.P.

Kaikki eivät halua sitä myöntää, mutta Halme sai paljon aikaan elämässään. Moni meistä nyrkkeileilyn ja voimailun seuraajista muistaa hänet jo 80-luvun puolelta, jolloin Halme oli jossain määrin mukana kehonrakennuspiireissä, mm. kirjoitteli Bodaus-lehteen palstaa 'Massa-Halme' nimellä. Sitten 90-luvun alussa kaveri tuli tunnetuksi wrestlingistä ja koko Suomen tietoisuuten Gladiaattorit tv-ohjelmasta. Gladiaattoreiden ja wrestling-uran sattuneista syistä johtuneiden päättymisen jälkeen Halme oli pari vuotta julkisuudelta pimennossa, mutta 1995 ensiesityksensä saanut Bruce Willisin tähdittämässä Die Hard 3 -elokuvassa pienessä roolissa ollut Halme pääsi taas esiin.

Bodaus-lehtiä seuranneet olivat varmasti 80-luvulta alkaen olleet Halmeen tekemisistä selvillä, mutta suuri yleisö huomasi Viikingin viimeistä vuonna 1996, jolloin hän kohtasi nyrkkeilyn raskaan sarjan SM-ottelussa Jukka Järvisen. Lehdet ja televisio huomioivat tapahtuman hyvin. Suurisuinen Viikinki soitti suutaan ennen matsia siihen malliin, ettei se voinut jäädä iltapäivälehtien lukijoilta huomaamatta. Vaikka ensimmäisessä matsissa tulikin turpaan, sitähän monet varmasti halusivatkin, oli matsi erittäin tärkeä tulevalle ammattilaisnyrkkeilyn suosiolle kotimaassamme.

Seuraavana vuonna Halme varasti jälleen shown. Edellisvuoden diskaus ja häviö olivat unohtuneet suun käydessä entiseen malliin lehdistötilaisuuksissa ennen uusintaottelua Jukka Järvistä vastaan syksyllä 1997. Nämä olivat niitä aikoja jollaisena moni haluaisi muistaa Viikingin: iso, vahvan ja vaarallisen näköinen tatuoitu kaljupää amerikasta, joka oli kaiken lisäksi terävä kaveri suustaan. Halmeen verbaaliakrobatia oli uutta urheilupiireissä siihen aikaan. Osa piti siitä, osa ei. Kaikki eivät ymmärtäneet, että se oli osa showta, Halme markkinoi matsejaan ja itseään siten. Osa ehkä onneksi ymmärsi, että monet Halmeen jutuista ja letkautuksista oli tarkkaan laskelmoitu. Mutta toisaalta, onneksi kaikki eivät ymmärtäneet, se olikin ehkä silloisen suosion salaisuus.

Jättäisin Halmeen urheilu-uran tarkemman muistelemisen 1997 vuoden Järvisen matsiin, koska sen jälkeisillä matseilla ei ehkä ollut samanlaista merkitystä Suomen nyrkkeilyhistoriassa kuin aiemmilla. Olihan siinä toki myöhemmin vastassa mm. kertaalleen hävitty matsi ja myöhemmin sitten voitettu matsi Mika "Kille" Kihlströmiä vastaan, oli Iran Barkleytä jne. Ehkä Viikingin olisi pitänyt ripustaa hanskat naulaan Kihlströmin voitettuaan, koska parista voitosta huolimatta viimeiset matsit olivat turhia. Nobody - Yacine Kingbolle häviäminen oli naula arkkuun, eikä Halmeen matsit jaksaneet ehkä kiinnostaa ihmisiä enää niin paljon kuin vuosina 1996-1999.

Voisin väittää, että juuri noilta ajoilta suurin osa meistä ennen 1980-lukua syntyneistä muistaa Halmeen parhaiten. Myöhemmin syntyneet eivät välttämättä vielä seuranneet kaverin tekemisiä vielä silloin, joten mielikuva voi olla viinanhuuruisista lehtiotsikoista 2000-luvulta. Halmettahan ei pidetty nyrkkeilypiireissä kovinkaan taitavana nyrkkeilijänä. Kaveri vain sattui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ilman nyrkkeilytaustaa Viikinki tuskin olisi koskaan ollut edes ehdolla eduskuntaan, saati sitten päässyt sinne. Eduskuntaan pääsemiseen vaikutti varmasti lehtijuttuja enemmän Halmeen kirjat, joita silloin aikanaan sai nauraa ihan vedet silmissä. Ja jälleen oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Koska jätin tarkoituksella nyrkkeilyuran viimeiset vaiheet tarkemmin kertaamatta, hypätään ajassa vähän eteenpäin. 2000-luvun alkupuoli oli siis hiljaista aikaa, välillä lehtien otsikoissa enemmän, välillä vähemmän. Vuonna 2003 tapahtui se mitä odotettiin, kansa äänesti Viikingin eduskuntaan. Lehdistön mielestä Halme äänestettiin sisään protestiäänillä ja suurinpiirtein slummien asukkaiden äänillä, mutta itse en uskonut enkä usko edelleen niihin väitteisiin. Kuten yllä jo totesin, Halme on vain ollu elämässään monta kertaa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tonyn mielipiteet olivat puolueen nimen mukaisesti perussuomalaisen mielipiteitä ja uskoisin niitä mielipiteitä silloin allekirjoittaneen moni muukin kuin lehdistön nimittämät huonompien alueiden asukkaat.

Eduskuntaan pääsemiseen saakka Halmeen saavutukset ja mielipiteet hänestä olivat olleet lähinnä urheiluun liittyviä. Mutta nyt häneltä odotettiin sanojen sijaan tekoja. Tuliko niitä sitten? En tiedä, ei voi suoralta kädeltä tyrmätä, etteikö olisi tullut. Halmeen tuoman huomion ansiosta Timo Soinikin sai paljon huomiota ja mahdollisesti osin siksi Soini nousi rivipoliitikosta yhdeksi maamme suosituimmista poliitikoista. Viikingin oma poliittinen urahan oli lyhyt kesän 2003 tragedian vuoksi. Sen jälkeen Viikinki ei tainnut juurikaan eduskuntatyöskentelyyn osallistua ja alamäki alkoi.

Kukaan ei muutu kuollessaan pyhimykseksi. Jos ihminen oli eläessään mulkku, se on sitä kuollessaankin. Halme ei ollut minun mielestäni mulkku, mutta ei pyhimyskään. Hyviin tapoihin kuuluu, että kunnioitetaan vainajan muistoa. Ei siis muistella pahalla, vaan muistellaan niitä hyviä asioita. Halme on ihan varmasti ollut monelle kamppailulajien harrastajille ja punttisalilla kävijöille jonkinlainen idoli jossakin vaiheessa. Heikoistakin oloista voi nousta parrasvaloihin. Kovalla yrittämisellä pärjää.

Uskaltaisin vielä tähän loppuun väittää, että Halmeella on suuri merkitys 2000-luvun alussa Suomeen tulleessa tatuointivillityksessä. Tottahan toki tatuointeja on ollut jo ennen Halmettakin, mutta vielä 20 vuotta sitten niillä oli toisenlainen merkitys: kertoi kuvan kantajan olleen joko linnassa tai merillä. Tai muuten erikoinen. Halme oli ensimmäisiä julkisuuden henkilöitä Suomessa, jolla oli useita tatuointeja. Halmeen huippusuosion aikaan ne eivät olleet yleisiä, turha väittääkään muuta. Ensimmäisessä kirjassaan Viikinki selitti kirjan lopussa tatuointien mitä hänen tatuointinsa tarkoittavat. Eipä mennyt aikaakaan kun katukuvassa alkoi olla tatuointeja vähän joka toisella, vakaumuksellisimmat b-julkkikset sitten selittivät kilpaa lehdissä millainen merkitys sillä piikkilangalla on hauiksessa tai mitä se tribaali tarkoittaa olkapäässä. Älkää sitten viilatko pilkkua. Väitin vain, että Halmeella on tässä tatuointivillityksessä jonkinlainen merkitys.

PS. Niinkuin nimimerkki 'pahis' jo sen sanoi: "pitää ymmärtää, että Halme tavallaan kuoli aivoiltaan ja persoonaltaan jo vuonna 2003". Yrittäkäämme siis ajatella, että se nyt kuollut Halme ei ollut se Halme jollaisena osa meistä haluaisi hänet muistaa.

PPS. Minulla ei ole tatuointeja. Vielä. Ehkä sitten kun lähden merille.
Tai joudun kivitaloon.

PPPS. En kuulu Halmeen fan-clubiin. Halusin vain kantaa korteni kekoon ja muistuttaa kaverin meriiteistä, koska suurin osa tämän ketjun viesteistä on pelkkää paskaa.

[otus]

Hyvä kirjoitus lonkeroiselta ja kepeet mullat Tonylle vielä tähänkin ketjuun..

[Tampereen Tyttö]

Vodka oikeastaan sanoikin sen olennaisimman, joka itsellänikin Tonysta mieleen nousee; -"Teki mitä teki, hyvää ja huonoa, mutta se on enemmän kuin keskivertoihmiset saavat aikaan tässä elämässä. Erikoislaatuinen persoona."

[Mat-Lock]

Vodka oikeastaan sanoikin sen olennaisimman, joka itsellänikin Tonysta mieleen nousee; -"Teki mitä teki, hyvää ja huonoa, mutta se on enemmän kuin keskivertoihmiset saavat aikaan tässä elämässä. Erikoislaatuinen persoona."

Tavallaan kyllä, mutta Halmeen "aikaansaannokset" olivat narsistista ego/julkisuustrippailua, joka ei pahemmin muita hyödyttänyt, päinvastoin. Esimerkiksi kansanedustajaksi pääsyy äänivyöryllä, edustajuusajan viettäminen lähinnä saikuilla ja lopulta sairaseläke kyllä hyödytti Tonyä itseään, mutta muita...? Samankaltaisilla julkisuustempausten mittariella Johanna Tukiainenkin on ollut melko aikaansaava.

[Susanna]

Vodka oikeastaan sanoikin sen olennaisimman, joka itsellänikin Tonysta mieleen nousee; -"Teki mitä teki, hyvää ja huonoa, mutta se on enemmän kuin keskivertoihmiset saavat aikaan tässä elämässä. Erikoislaatuinen persoona."

komppailen
Osanotot läheisille ja Tonylle hyvää matkaa

[Kinsey Malone]

Pitkästä aikaa täällä ja pakko sen verran sanoa, että kotona jo opetettiin ettei kuolleista puhuta pahaa.
Loanheittäjät on oma kategoriansa , kiviä täynnä taskut kulkee ja etsii mihin viskoa.
Kivittäkää Tony Halme, hei se on kuollut.

ENNEMMIN OLISIN OIKEESTI NÄHNYT SEN ETTÄ HÄNKIN OLISI ELÄMÄNSÄ SAANUT JÄRJESTYKSEEN.

RIP TONY JA HYVÄÄ MATKAA

[vandt]

Pitkästä aikaa täällä ja pakko sen verran sanoa, että kotona jo opetettiin ettei kuolleista puhuta pahaa.

Vittu mitä paskaa, sanon minä.
Puuttumatta Tony Halmeen, jos ihminen on paska tyyppi, se on sitä kuolemansa jälkeenkin, eikä muutu pyhimykseksi.

[Damien]

Vittu mitä paskaa, sanon minä.
Puuttumatta Tony Halmeen, jos ihminen on paska tyyppi, se on sitä kuolemansa jälkeenkin, eikä muutu pyhimykseksi.

Njoo.Tietysti media voisi lopettaa sen kaivelunsa ihmisen kuolemaan mutten minäkään ymmärrä
miksi jotakin ihmistä pitäisi alkaa kuoltuaan nostamaan jalustalle.
Halmesta kyllä varmasti jokaisella oli mielipide.
Jollekin se oli positiivinen, jollekin negatiivinen ja kyllä varmasti Tony sen tiesi.
Aika onneksi multaa muistot muttei herran elämästä näyttänyt enää viime vuosina tulevan yhtään
mitään tai millään päästy pinnalle.Eli kyllä ne parhaat ajat oli jo takana.
Ajatteli asiaa miltä kantilta tahansa, on nyt yksi laittoman aseen omistanut sekakäyttäjä vähemmän
tässä maassa.Ja varmasti jos kyseessä ei olisi julkisuuden henkilö, kaikki muut paitsi miehen oikeasti
tunteneet huokaisisivat helpotuksesta.

[jkn]

http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/201 ... 2_k9.shtml

Kaarina kirjoittaa hienosti kuolleesta miehestä... Eiköhän tuonkin kirjoituksen olisi voinnut jättää julkaisematta.

Toivottavasti joku kirjoittaa Hazardille yhtä kauniin "muistopuheen" sitten kun sen aika joskus koittaa.

[Chopper]

^ No johan oli "muistokirjoitus" ... Ja kovasti miettii miksi Nykänen vielä täällä heiluu...

(pistää miettimään oliko tämä tosissaan kirjoitettu vai huonoa mustaa huumoria)

[ulrikeM]

Kaikkien Halmetta arvostavien sopii lukea Hazardin juttu. Ja tarvittaessa sen jälkeen tutustua vielä omaan peilikuvaansa.
Ainut missä olen Hazardin kanssa eri mieltä on: "Mies oli vitsi, vaaraton möhkäleen muotoinen kotieläin ja hyvin sopi sinne muiden viihdetaiteilijoiden sekaan." Vitsi se oli, mutta ei todellakaan vaaraton. Rattijuoppo ei koskaan ole vaaraton.