HÄKE 'nauha'

[mysteerin miettijä]

Milestäni vaihtoehtoja on kaksi:

1. Anneli olisi ottanut lapset ja rynnännyt lähimpään naapuriin turvaan ja hakemaan apua.

2. Anneli olisi osallistunut miehensä rinnalla kamppailuun murhaajaa vastaan. Puhelimessa ollessaan hän olisi varustautunut puolustukseen tarvittavilla välineillä, olipa ne mitä tahansa (pesäpallomaila, puukko, vasara yms) - turvatakseen henkensä, leijonaäiti olisi ottanut avukseen jotakin kättä pitempää

tuota samaa minäkin olen tässä pähkäillyt, että mitä sitä tekisi?
varmasti, jos miehen viereltä poistuisin, niin keräisin lapset kainaloon ja painelisin huutaen ulos talosta (huutaen siksi, että naapurit kiinnostuisi), toivottavasti tuossa matkalla osuisi kännykkäkin käteen.
tosipaikassa, voisi olla todella vaikeaa jättää puoliso murhamiehen kanssa, etenkin jos murhaaja olisi paljon isompi ja vahvempi. jotenkin sitä yrittäisi taistella yhdessä.

olen kyllä myös miettiny sitä, että jos 2 ihmistä taistelee yhtä vastaan, eikä sillä yhdellä ole pyssyä, niin mietin, että eikö 2 saisi siltä yhdeltä pois puukkoa, jos kaikki adrenaliinit olisi käytössä. voi tietysti olla ettei, mutta jotenkin tuokin tuli mieleen noin teoria-ajatuksen asteella...

[alpo holisti]

matkaa on 10 m (patja/sänky on helpoin mitta9
tuon matkan juoksemiseen menee n 2,5 metriä sekunnissa eli n 4 sekuntia
jos justu matka on lyhyempi puhutaan aika pienestä ajasta.

Lapsi on saattanut olla tuulikaapin oven edessä

siten A on juossut puhelimeen päin ja takaisin takkahuoneeseen..
tuulikaapin oven on aukaissut lapsi, pelästynyt tms.?

tässä on heikkous:
missä jalanjäljet?
jos kengät, niin olipas nopea jalkaanlaitto?

[X-tine]

Kodinkoneiden standardileveys 60cm. Sängyn patjan pituus 200cm. Siitä se lähtee.

Siis kolme sängynpituutta on 6 metriä. Ääni kuuluu puhelimeen jopa 10 metriä ihan hyvin, jos välissä ei ole väliseiniä / ovi auki. Mutkan takaa kuuluminen olisi vaikeampaa.
Oletan, että kun Annu juoksi pesuhuoneeseen muka tunnustelemaan Jukan pulssia pesuhuoneen ja takkahuoneen ovesta, hän meni vain sulkemaan huoneiden välisen oven, joka oli jäänyt hiukan raolleen. Samalla reissulla oli helppo tarkistaa, ettei ole veriroiskeita. Kädetkin ehti pesaista ja huolehtia tahriintuneet, juoruavat esineet muovikassiin roskikseen, terveyssiteitä päälle tietty.

Yksi poliiseista totesi ovenkahvat märiksi.
Vai oli "murhaaja piilossa verhojen takana"... Ketterä kaveri.

[X-tine]

tässä on heikkous:
missä jalanjäljet?
jos kengät, niin olipas nopea jalkaanlaitto?

Jalanjäljet? Siis kengänjäljet? Oliko niin, ettei lukaalista löytynyt Jukan yksiä kenkiä eikä toisiakaan. Keskivertokodissa on sentään jokaisella useita pareja. Sisä- ja ulkokenkiä. Täytyihän omien kenkien jälkiä olla joka puolella. Ei kai perhe ole lentäen leijaillut! Mutta ulkopuolisen kenkien jälkiä ei löytynyt.
Tarpeeksi tilavat kengät sujauttaa jalkaansa sekunnissa. Nauhojen solmimiseen ei siinä ole aikaa. Jos on pikalukot, ei nauhakenkienkään niiden riisumiseen ja jalkaan laittoon aikaa kulu sekuntia kauempaa. Minun miehelläni ei ole yksiäkään nauhakenkiä, vaan kaikki ovat sellaisia sujautuskenkiä. Ovat joskus vahingossa lähteneet vieraankin jalkaan, kun ovat sujahtaneet niin nopeasti.

[Ankkalinna]

Mitä Anneli Auer todellisuudessa teki, ja mitä talossa todella tapahtui, on arvoitus? Jokaisella on mielipide siitä, miten lapsistaan huolehtivan perheenäidin luulisi toimivan tuollaisessa hirvittävässä tilanteessa.

Kannattaa muistaa, että shokissa/paniikissa oleva ihminen ei välttämättä toimi järkevästi.

Etenkin äiti-ihmisillä on taipumus uskotella itselleen, että tarvittaessa he kävelisivät vaikka tulen läpi suojellakseen omia lapsiaan. Ja epäilemättä se oma jälkeläinen on useimmille niin rakas ja korvaamaton, että mielellään sitä suojelee (ainakin ajatuksen tasolla) vaikka oman henkensä uhraten.

Totuus on kuitenkin se, että kukaan meistä ei voi tietää, miten vastaavassa kriisitilanteessa menettelisi, ellei ole sellaista kokenut. Oikeassa elämässä ihmiset - edes äidit - eivät juokse palavaan taloon noutamaan lapsiaan, jos lieskat polttavat ihoa. Äiti voi toki juosta palavaan taloon ja jäädä sinne jumiin ja kuolla siksi, mutta hän ei juokse liekkien läpi, siis suoraan kohti kuolemaa.

Toki tosielämässä joskus tapahtuu niin, että äiti suojelee sankarillisesti lapsiaan jopa oman turvallisuutensa tai henkensä uhalla. Mutta ei asia ole niin yksioikoinen, että "normaali äiti" aina pelastaisi ensin itsensä ja sen jälkeen lapset ikäjärjestyksessä nuorimmasta vanhimpaan ja seuraavaksi puolisonta. Harva kykenee myöskään kriisivaiheessa tekemään salamannopeasti kylmäpäisen riskikartoituksen ja toimimaan sen mukaan. Kriisivaiheessa ihmisen käyttäytymisen ennustaminen on vaikeaa. Siksi minusta on äärimmäisen vaarallista asettaa "pelastan lapset vaikka henkeni kaupalla" vähimmäisnormiksi kaikille äideille kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin. Vaikka halua siihen olisikin - ja varmaan äideillä on - niin shokissa ihminen ei toimi järkensä tai ihanteidensa mukaan, vaan pitkälti vaistonsa varassa.

Muistan joskus nähneeni telkkarissa haastattelun, jossa tsunamissa lapsensa menettänyt äiti kertoi tapahtumasta. Lapsi oli aallon tullessa äitinsä sylissä, mutta veden voima repi hänet kuolemaan. Äidin tuska oli kauheaa katseltavaa. Toki pelkästään lapsen menettäminen on hirvittävää, mutta siinä tapauksessa asiaa pahensivat äidin itsesyytökset (ja mahdollisesti myös ulkopuolisten vastaavat): miksi en pitänyt lapsesta kovemmin kiinni?

Wikipedia kertoo shokista mm. tällaista (lihavoinnit minun):

Šokki on traumaattisen psyykkisen kriisin ensimmäinen vaihe, joka alkaa heti laukaisevan tilanteen tapahduttua. Se on suojareaktio, joka auttaa suojautumaan yllättävältä ja järkyttävältä tiedolta, jota mieli ei sillä hetkellä pysty käsittelemään. Vaihe voi kestää jopa muutaman vuorokauden ajan. Šokissa ihminen ei pysty käsittämään tapahtunutta tai kieltää sen. Ihmisten reagointi tilanteeseen vaihtelee — moni lamaantuu ja näyttää ulospäin tyyneltä, osa (n. 10–20 % ihmisistä) taas joutuu sekavuustilaan, joka ilmenee esimerkiksi huutona ja itkuna. Jälkeenpäin monet eivät pysty muistamaan vaiheen tapahtumia, mutta usein tyypillistä šokille on, että onnettomuustilanteesta jää aivoihin vahva muistijälki pienimpiä yksityiskohtia myöten, jotka myöhemmin saattavat palautua mieleen takaumina. Tietoisuuden tasossa saattaa tapahtua muutoksia; esimerkiksi aika voi tuntua hidastuvan. Tunteet saattavat šokkitilanteessa kytkeytyä "pois päältä", jolloin ihminen kyllä havainnoi ympärillään tapahtuvat järkyttävätkin asiat mutta ne eivät aiheuta esimerkiksi surua tai kauhua. Olo voi tuntua epätodelliselta ja unenomaiselta.

[turumurre]

Öh Nyt täytyy kyllä korjata yksi väittämäni liittyen häkenauhan lausuntoon.
Ja myös siksikin, kun itse olen pyytänyt joissain toisissa tapauksissa jonkun kirjoittajan korjaavan epätäsmällisen lausumansa.

Häkenauhan lausunnossa sanotaan:

Puhelun taustalta ei kuulu ulkopuolisen ääniä (puhetta, kamppailua uhrin kanssa, lasin päällä kävelyä, poistumista ikkunasta jne)

Olen tulkinnut tuon kohdan niin, ettei sieltä kuulu ollenkaan(kenenkään) lasinpäällä askellusta, mutta tuossa sanotaan vain, ettei kuulu ulkopuolisen askellusta lasinpäällä. Sori kauheesti...



’hellä’ ja ’ulkosuomalainen’, pidän edelleen kiinni siitä ettei A ehdi käydä ajassa 1:55 – 2:08 surmaamassa lopullisesti J:tä.
Pitää löytää siis joku toinen riittävä ja mahdollinen aikajakso.


Mutta kolmanteen asiaan.
Esitin MissHolmesillekin kysymyksen siitä, miten voi olla mahdollista se, kun A:lta ’löydettiin’
ne veritipat jalkapöydän päältä, niin onko tällöin ollenkaan mahdollista että hänellä olisi ollut kengät jalassa? Jos mieleen tullee joku hyvä visio tästä asiasta, niin Jäljet-ketju odottaa vastauksia.

No, ehkä syssymmällä olemme viisaampia tämän Ulvilan tapauksen suhteen.

[hellämustapääfinnilä]

’hellä’ ja ’ulkosuomalainen’, pidän edelleen kiinni siitä ettei A ehdi käydä ajassa 1:55 – 2:08 surmaamassa lopullisesti J:tä.
Pitää löytää siis joku toinen riittävä ja mahdollinen aikajakso.

Mielestäni tuolla nauhalitteroinnilla ei ole löydettävissä sopivampaa ajanjaksoa astaloniskujen tekemiselle kuin tuo mainitsemasi.

Olen aiemmin jo perustellut melko yksityiskohtaisesti miten tuo aika käytetään siinä oletuksessa, että ulkopuolista ei ole. Aikataulu on kireä, mutta mielestäni mahdollinen.

Jos nyt oletetaan, että aika on se rajoittava tekijä edelliselle skenaariolle, sopisiko turumurre sinulle se mahdollisuus, jonka joku täällä jo aiemmin esitti; askelet ja ovenavaus ovat vain hämäystä, tarkoituksena lavastaa uskottavaksi talosta poistuminen (eli hankkia itselleen alibi iskujen ajaksi).

Auer siis juoksee vähän matkaa olohuoneen puolelle, kääntyy ja juoksee takaisin, avaa terassin oven, minkä jälkeen lyö astalolla miestään.

Tässä on siis edelleen kyse mainitsemastasi häkenauhan aikajaksosta, joka mielestäni sopii parhaiten teon viimeistelyajaksi, oli kyseessä sitten Auer tai ulkopuolinen murhamies.

Lis.:

Näytöllä kun tuota linkin takana olevaa piirroskuvaa tarkastelee, näyttäisi siltä, että noin 1 cm talopiirroksessa vastaisi yhtä metriä todellisuudessa, eli esim. ulko ovi on yleensä metrin verran leveä.

Ei tarvitse arvailla mittakaavoja – kuvaanhan se on kirjattu eli 1:50.

Onko teillä ETP:ssä saatavissa alkuperäisen kokoinen pohjapiirustus? Jos on, niin siitä voi laskea luonnolliset mittasuhteet.

Huomasin toki, että mittakaava on kuvassa. Arvailuksi menee minulla ainakin sen takia, että on vain tuo talon pohjapiirroksen kuva näytöllä, ja näytön kuva ei ole samassa mittakaavassa kuin alkuperäinen.

[hellämustapääfinnilä]

tässä on heikkous:
missä jalanjäljet?
jos kengät, niin olipas nopea jalkaanlaitto?

Jalanjäljet? Siis kengänjäljet? Oliko niin, ettei lukaalista löytynyt Jukan yksiä kenkiä eikä toisiakaan. Keskivertokodissa on sentään jokaisella useita pareja. Sisä- ja ulkokenkiä. Täytyihän omien kenkien jälkiä olla joka puolella. Ei kai perhe ole lentäen leijaillut! Mutta ulkopuolisen kenkien jälkiä ei löytynyt.
Tarpeeksi tilavat kengät sujauttaa jalkaansa sekunnissa. Nauhojen solmimiseen ei siinä ole aikaa. Jos on pikalukot, ei nauhakenkienkään niiden riisumiseen ja jalkaan laittoon aikaa kulu sekuntia kauempaa. Minun miehelläni ei ole yksiäkään nauhakenkiä, vaan kaikki ovat sellaisia sujautuskenkiä. Ovat joskus vahingossa lähteneet vieraankin jalkaan, kun ovat sujahtaneet niin nopeasti.

Voihan Auerilla olla kengät jalassa jo puhelimessa ollessaan, jos ei, on välillä 1:43 - 1:55 vielä viimeinen mahdollisuus kenkien jalkaan laittamiseen. Ole aiemmin arvellut (ei ulkopuolista-oletuksella), etteivät kengät jotka Auerilla oli jaloissa tässä juoksuvaiheessa, olleet ne (Lahden) varsikengät, joita hän käytti puukotuksessa (uskon, että kengät on jo piilotettu ennen häkepuhelua). Voisivat olla vaikka omat kotikengät, jotka "sujautuskenkinä" (niinkuin X-tine esitti), laittaa jalkaan hetkessä. Ja toisaalta ottaa yhtä nopeasti pois jaloista ennen astalolla lyömistä.

1:39 Epäilty: Tuuksä tänne puhelimee?
1:40 Uhri: Agh (valittaa)
1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.
1:42 Lapsi: Mitä mä sanon?
1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...
1:46 Uhri: (pyyjääpää)
1:46 Tuntematon: (Mite mä pääse linjoi) (Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä lapsen sanomalta, kuuluuko Häkestä?)
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).

Lisäys:

Edelleen Taran lainauksesta mielenkiintoista:

Auer: ..ja sit mä jostai, mul o mielikuva, et mä olis sit niinko oven (terassinoven) ja sen välist loikannu. Ja oisko siin jotain lasinpaloi jalanpohjis hiuka tuntunu, mut ei sitte siin kohtaa kauheest jäänyt miettimään, et mistä täst nyt juokse vaan juoksee pakoon.. (JJ: Joo-o)... Ja sit tota noi ni mää siin vaihees tää mun vanhin tytär oli hereillä, hän oli siel eteisessä. Ni mä sanoin, et tääl on joku tappaja, et juoskaa äkkiä ulos, ja mä luultavasti avasi itte sen.. (JJ: ulko-oven) ..Joo, sen siis sen puoleisen ulko-oven, et menkää ulos, mutta ei ne kyl mihinkää menneet ja sit sen jälkeen mä tota soitin sinne 112. (JJ:Eli tulit soittamaan lankapuhelimesta) ..Joo, elikkä se on just siin ko mennää ulos ulko-ovesta, keittiös, siis vieressä

Siis tytto oli hereilla ennen Hake-puhelua? Vai eteisessa puhelimen kanssa Hake-puhelun aikana?
Joka tapauksessa Anneli kuitenkin itse paikantaa tyton tassa eteiseen. (Vrt. vankaaminen puhelimen siirtelysta jossain ketjussa aiemmin. Jos siis juoksu tapahtui Hake-puhelun aikana, askelten olisi pitanyt lahestya, aidin olisi pitanyt huutaa tytolle etta tama menisi ulos ja sen jalkeen olisi pitanyt kuulua tuulikaapin ja etuoven kolaus. Ei kuulunut.

Hyvä huomio, minulta tämä meni ohi, eli näin näyttäisi todellakin olevan: Auer kertoo, että tyttö oli hereillä ja eteisessä (seisomassa) silloin, kun Auer itse livahtaa murhaajan takaa ja juoksee eteiseen. Ilmeisesti lapsi ei kuitenkaan ole nähnyt murhaajan sisääntuloa, eli on ollut vasta lyhyen aikaa siinä eteisessä (lapsi ei myöskään muista kuulleensa Auerin kehoitusta ulosmenosta).

Tämä käsittääkseni on Auerin ensimmäinen pakoonjuoksu, ja tapahtuu ennen häkepuhelua.

[taavetti]

Nuo varsikengät...on etsitty talvikenkiä, joiden pohjakuvioista siis oakwood ja you two sopisivat. Kävin juuri tupakilla parvekkeella ja pistin merkille, että kesällä pihalla ja talvisin parveketupakalla käyttämäni addidaksen semisandaaleissa (avoin takaosa) on jämäkkä, kuvioitu pohja. Onko vuodenaikaan (ja ulkoa tulevaan tappohemmoon kohdistuen) etsittykin lähinnä talvikenkiä? Valmistetaankohan kyseisellä pohjakuvioinnilla myös keveämpiä jalkineita? Perheen etelänmatkasta ei ollut kauaa ja muutoinkin on yleistä, että parvekkeilla/terasseilla tupakalla tms. käyvillä on oven edessä helposti jalkaan sujautettavia jalkineita. Tällaiset jalkineet jalassa jalkapöydälle voi hyvinkin tipahdella verta ja toisekseen jalkineet ovat nanosekunnissa jalassa.

[taavetti]

Anneli on ollut eteisessä ikkunan särkemiseen käyttämänsä astalon kanssa (kätkemässä?) törmätessään lapseensa. Tässä vaiheessa astalo jää tuulikaappiin ja Anneli menee puhelimeen. Saatuaan lapsensa langan päähän Anneli menee takkahuoneen ovelle (1.48 keskustelusta päätellen ). Oven luona Anneli huomaa siruset ja nappaa oven edestä terassikengät jalkaansa. Huutaessaan pitääköään ja mitäköään (1.54) Anneli on jo hyvän matkaa olohuoneen puolella, juoksee loput askeleet eteiseen (oven avaus), nappaa astalon ja hilpaisee takaisin. Ensimmäinen huitaisu (2.02) melkein vauhdista ja toinen (2.05)JL:n jo ollessa maassa. Tämän jälkeen hän käy olohuoneen puolella (epähuomiossa jää kengistä verijälki) kyselemässä lapselta, tuleeko joku jo. Tähän väliin jää melkein puoli minuuttia aikaa säätää takkahuoneessa ja muuallakin ennekuin Anneli on takaisin luurin ääressä. (2.08 - 2.42).

Lisäys: lapsi ei muista,mikä yöpaita äidillä on ollut puhelimessa tai edes sitä, oliko äiti haavoittunut häkepuhelun ensimmäisessä puhelusessiossaan. Ts. Anneli on kerennyt vaihtaa uunituoreen paidan päällensä tekojensa jälkeen (vähän jäi käsistä aviomiehen verta hihoihin uutta vaihtaessa), tuikata jollain haavan itseensä (metallinen kilahdus-veitsi lavuaariin ja käsien ja veitsen pesu poliisia odotellessa). Poliisien tuloon meni siis pari minuuttia heidän soitostaan ja tämän tiedonhan Anneli kysymällä sai.

[hellämustapääfinnilä]

Perheen etelänmatkasta ei ollut kauaa ja muutoinkin on yleistä, että parvekkeilla/terasseilla tupakalla tms. käyvillä on oven edessä helposti jalkaan sujautettavia jalkineita. Tällaiset jalkineet jalassa jalkapöydälle voi hyvinkin tipahdella verta ja toisekseen jalkineet ovat nanosekunnissa jalassa.

Minäkin olen olettanut ja edelleen oletan, että terassin oven edessä sisäpuolella on pidetty ainakin jotkut jalkineet, jotka saa nopeasti jalkaan ulkona käydessään. Nämä jalkineet ovat siten olleet helposti käyttöön otettavissa, kun on pitänyt varoa lasinsirpaleita lattialla.

Tähän väliin jää melkein puoli minuuttia aikaa säätää takkahuoneessa ja muuallakin ennekuin Anneli on takaisin luurin ääressä. (2.08 - 2.42).

Jos Lahti ei olisi sijainnut vielä tässä vaiheessa lopullisella paikallaan takkahuoneen lattialla, olisi ollut mahdollista säätää myös pesuhuoneen puolella. Tämä Lahden "liikkumisasia" on kuitenkin vähän ongelmallinen, kun on sanottu, ettei murhaaja ole voinut tulla pesuhuoneesta takkahuoneeseen lapsen kuvaamalla tavalla, koska Lahti makaa oven aukeamisen tiellä.

Verijäljistä on tietääkseni tulkittu, että Lahti on ollut astaloniskuaikaan aivan samalla paikalla missä oli poliisin tullessakin, eli siinä oven edessä.

Ilmeisesti lattialta ei siis ole löydetty sellaisia siirtojälkiä, että murhaaja olisi voinut siirtää Lahden astaloniskujen jälkeen pois pesuhuoneeseen menon tieltä, ja pesuhuoneesta poistultuaan olisi siirtänyt Lahden takaisin lyöntipaikalle, koska siis tiukkaan väitetään, ettei murhamies ole voinut tulla ulos pesuhuoneen ovesta.

Eikä tainnut löytyä verijälkiä takkahuoneesta pesuhuoneeseen johtavan oven kahvastakaan (ei tosin myöskään pesuhuoneesta).

[Kotipoliisi]

Itse ymmärtäisin, että ei nauhalla voi olla täysin hiirenhiljaista ja ainoastaan kuulua litteroituja sanomisia. Suomessa ja myös FBI:n toimesta on poistettu taustaääniä nimenomaan sen takia, että uhrin ja syytetyn sanomiset saataisiin selville.

Tämän takia olisikin mielenkiintoista kuulla nauha - toivottavasti oikeus on kuullut alkuperäisen nauhan ilman "taustahälyn" ja tytön ensimmäisen kirkaisun poistamista -siitä varmaan saisi paremman kokonaiskuvan.

Minä nyt olen mitä mieltä olen, mutta myös äänitutkija Niemi-Laitinen myöntää Iltiksessä, että kamppailun äänten osalta liikutaan äänitutkijan tulkinnan "äärirajoilla". Hän on tulkinnut tietyt äänet johtuneiksi siitä, että Lahti yrittäessään liikkua valitti vammoista johtuvaa kipua.

Että ei kaikki niin hirveän selvää ole...

Iltislinkki:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=2120127

[Kotipoliisi]

Keskustelua on ollut myös tuosta häke-nauhan "vittikö" ilmaisusta.

Uuden tutkintalinjan mukaan äänitutkijalle annettiin tehtävä löyttää Auerin kiroilua nauhalta.

Olisko ollut "vittikö" = "helvettiäkö" tai jotain muuta. Esim. "helvettiäkö murhaaja täällä teet, painu..." tai "helvettiäkö siinä ruikutat - kuole"

******************************
Iltis:
Niemi-Laitinen ei kyennyt erottamaan "uole"-sanan alkua, joten tulkinta jäi epävarmaksi. Sanaa helvetti hän ei kuullut ollenkaan.

***********************************

Sen sijaan Auerin "uole"-ilmaisun jälkeen lapsi kohtapuoliin sanoo "Iskä, älä kuole".

Tässä taas mietintää, että sanooko Auer "Kuole!" ja lapsi vastakkain anelee, että "Älä kuole" vai toistaako lapsi äidin sanoja (kun ei puhelimessa näe takkahuoneen tapahtumia), että "Älä kuole".

Voi että on lapsille kamalaa, oli miten oli.

[kalmusto]

Ilmeisesti lattialta ei siis ole löydetty sellaisia siirtojälkiä, että murhaaja olisi voinut siirtää Lahden astaloniskujen jälkeen ...

"raahausjälkiä"

[ulkosuomalainen]

Palaan viela tahan ylla lainattuun kuulustelukertomukseen, jossa Auer kertoo nahneensa lapsen eteisessa ennen 112 soittoaan. Kuten olen aiemmin sanonut, uskon etta Anneli kayttaa kertomuksissaan totuuden palasia, ja etta hanen sanomisillaan on tarkoitus. Siksi oletan esim. etta han jostain syysta kavi pesuhuoneen kautta kerran (vrt. pulssin kokeilu) ja liitti sen tarinaansa silta varalta etta jalkia loytyisi.
Oletan edelleen, etta on kaksi eri asiaa jos Anneli kopauttaa Jukkaa ja livahtaa ovesta ennenkuin Jukka oikaisee viimeisen kerran oven eteen, TAI etta murhaaja saman tehtyaan pystyy piiloutumaan pesuhuoneeseen ja tulemaan sielta uudelleen ulos.

Mutta takaisin siis tahan, alkuperaisista JJ:n kuulusteluista kopsattuun kohtaan:

Auer: ..ja sit mä jostai, mul o mielikuva, et mä olis sit niinko oven (terassinoven) ja sen välist loikannu. Ja oisko siin jotain lasinpaloi jalanpohjis hiuka tuntunu, mut ei sitte siin kohtaa kauheest jäänyt miettimään, et mistä täst nyt juokse vaan juoksee pakoon.. (JJ: Joo-o)... Ja sit tota noi ni mää siin vaihees tää mun vanhin tytär oli hereillä, hän oli siel eteisessä. Ni mä sanoin, et tääl on joku tappaja, et juoskaa äkkiä ulos, ja mä luultavasti avasi itte sen.. (JJ: ulko-oven) ..Joo, sen siis sen puoleisen ulko-oven, et menkää ulos, mutta ei ne kyl mihinkää menneet ja sit sen jälkeen mä tota soitin sinne 112. (JJ:Eli tulit soittamaan lankapuhelimesta) ..Joo, elikkä se on just siin ko mennää ulos ulko-ovesta, keittiös, siis vieressä

Oletan, etta tama on itse asiassa lahella totuutta. Auer oli palaamassa ulkoa lavastusta tekemasta (rikottuaan ikkunan loppuun ulkopuolelta, aseteltuaan tuolin ja heitettyaan alkuperaisen ruskean vaatteen ja kengat jorpakkoon -- tai autoon). Han tormaa eteisessa lapseen, joka on herannyt isan valitukseen ja nahnyt taman verilammikossa (=kerta jolloin isa oli lattialla ja aitia ei nakynyt).

Se, etta tama tapahtui ENNEN Hake-puhelua, selittaa monta asiaa -- esimerkiksi miksi Anneli soittaa HAkeen ja vaittaa murhaajan olevan viela talossa: hanen on pakko. Ehka han luuli Jukan kuolleen tai ajatteli hiljentavansa taman kunhan oli muun lavastuksen hoitanut. Jukan ja tyton heraaminen lavastuksen aikana sotkee kuvion. Hakeen on soitteava heti eika sitten kun kaikki on valmista.

Tama selittaa myos toisen ihmetysta herattaneen asian: miten Jukka sattui tokenemaan juuri Hake- puhelun aikana. Ei han herannytkaan silloin vaan jo aiemmin, kun Anneli oli ulkona rikkomassa ikkunaa. Kuten joku jo huomautti, ehka kylma ilma rikotusta ikkunasta ynna aanet herattivat hanet. Joka tapauksesssa han jo putosi tassa vaiheessa lattialle ja raahautui lasinpalojen paalla. Jukan valitus heratti tyton (poika kuuli lasiaanta ja isan valitusta myos).

Tytto meni katsomaan, naki isan verilammikossa. Aitia ei ole missaan ennenkuin han tulee etuovesta ulkoa. Miksi? No kun juoksi juuri murhaajaa karkuun. Akkia Hakeen soittamaan!

Tama aikajana selittaa myos naita lapsen kayntikertoja. Anneli ei olisi voinut olla nakematta Axxxx: aa ja toisinpain jos tama tuli huoneestaan Annelin puhuessa Hake-puhelua. Toisaalta ei ollut oikein uskottavaa, etta tytto olisi mennyt takaisin huoneeseensa ja leikkinyt nukkuvaa jos verisen isan oli nahnyt aiemmin lattialla, tullakseen muina miehina huoneestaan myohemmin puhelun aikana.

Hake nauhan edestakaisin juoksuaaniin ja 7 sekunnin teoriaan en edelleenkaan ota kantaa koska emme tieda a) missa puhelin on b) missa tytto on sen kanssa c) miten kaukaa luurista Annelin eri vuorosanat on sanottu. Annelin kertomaan edestakaisin ulosjuoksemisistaan en oikein jaksa uskoa. Nauhaa kuulematta emme tieda mita ovia on auottu. Kukaan ei ole vaittanyt missaan muualla kuin taalla, etteiko oikeudella olisi ollut alkuperaista, leikkelematonta nauhaa kaytossaan.

Jossain lehdessa nain tiedon, etta eteisesta/puhelimesta oli 8,5 metria takkahuoneen ovelle. Jos puhelimessa oli neljan metrin johto, lopun ottaa kahdella harppauksella. Turumurre valaisee aikaa silla etta se menee jo sanoessa kolme kertaa paivaa. Nauhalla lapsi ehtii kuitenkin kertoa etta iska voi huonosti ja monta kertaa sanomaan etta aiti tuu ennenkuin Anneli paasee takaisin puhelimeen siita kerran lahdettyaan. VIELA KERRAN: ei voi olettaa etta kaikki Annelin sanoma on sanottu puhelimen luuriin tai edes sen lahella. Tai etta turumurteen oletus siita Annelin kulloisestakin olinpaikasta on laheskaan oikea.

Ja loppusiivouksiin jaa oletettua enemman aikaa kun otetaan huomioon, etta lapsi oli osan aikaa poliisin kanssa puhelimessa ja etta molemmat olivat rapulla poliisia vastassa. Pitiko Jukka esim. autoa tallissa vai oliko se siina kuistilta parin metrin paassa? Annelilla jo edellispiilotuskerrasta avaimet taskussa ja paikka katsottuna....

Mun yhteys taalta patkii joten etukateisanteeksipyynto, jos olen keksinyt pyoran uudelleen. En ihan kaikkia viesteja ole pystynyt lukemaan.