Käräjäoikeuden tuomio (päivitys)

[MissHolmes]

Herää kysymys, että miksi syyttäjän ensisijainen määre on murha?
Onko syyttäjä ihan pipipää?

Jos kyseessä olisi selkeä tappo, ei syyttäjä varmasti lähtisi liikkeelle murhasta.

[taavetti]

Jos Auer on tekijä, niin selkeä surmaamispäätös tehdään häkepuhelun aikana. Uhri virkoaa ja tulee tolkkuihinsa ( huutaa huijaa/tuu jo ja pyytää hälytystä apuun). Tässä vaiheessa Auer päättää vaientaa urhin lopullisesti ja myös toteuttaa päätöksensä. Kyllä tämmöisestä toiminnasta voi mielestäni murhasta syyttää.

[Marsalkka]

Jos Auer on tekijä, niin selkeä surmaamispäätös tehdään häkepuhelun aikana. Uhri virkoaa ja tulee tolkkuihinsa ( huutaa huijaa/tuu jo ja pyytää hälytystä apuun). Tässä vaiheessa Auer päättää vaientaa urhin lopullisesti ja myös toteuttaa päätöksensä. Kyllä tämmöisestä toiminnasta voi mielestäni murhasta syyttää.

Eli ajattelet, että ollakseen vakaata harkintaa, riittää että asia on päätetty vaikkapa puoli minuuttia tai minuutti ennen tekoa?

[Marsalkka]

Herää kysymys, että miksi syyttäjän ensisijainen määre on murha?
Onko syyttäjä ihan pipipää?

Nyt täytyy selvittää, tapahtuuko aika ajoin siten, että syyttäjä vaatii murhatuimiota, mutta oikeus päätyy siihen, että kyseessä on tappo. Tällöin voimme arvioida paremmin asiaa.

[taavetti]

Jos Auer on tekijä, niin selkeä surmaamispäätös tehdään häkepuhelun aikana. Uhri virkoaa ja tulee tolkkuihinsa ( huutaa huijaa/tuu jo ja pyytää hälytystä apuun). Tässä vaiheessa Auer päättää vaientaa urhin lopullisesti ja myös toteuttaa päätöksensä. Kyllä tämmöisestä toiminnasta voi mielestäni murhasta syyttää.

Eli ajattelet, että ollakseen vakaata harkintaa, riittää että asia on päätetty vaikkapa puoli minuuttia tai minuutti ennen tekoa?

Tässä tapauksessa jep eli kyllä.

[MissHolmes]

Jos Auer on tekijä, niin selkeä surmaamispäätös tehdään häkepuhelun aikana. Uhri virkoaa ja tulee tolkkuihinsa ( huutaa huijaa/tuu jo ja pyytää hälytystä apuun). Tässä vaiheessa Auer päättää vaientaa urhin lopullisesti ja myös toteuttaa päätöksensä. Kyllä tämmöisestä toiminnasta voi mielestäni murhasta syyttää.

Eli ajattelet, että ollakseen vakaata harkintaa, riittää että asia on päätetty vaikkapa puoli minuuttia tai minuutti ennen tekoa?

Sinun tulisi Marski huomioida se, että mikäli AA on tekijä, hänellä on ollut jo joitakin minuutteja aikaa ''katua'' puukkohippaansa ja miettiä tekemisiään. Verijälkitutkimuksen perusteella jopa kymmeniä minuutteja.
Anneli kuitenkin päätyykin soittamaan häkeen valheellisen puhelun, jossa viranomaisia harhauttaen kertoo huppumiehestä. Eikö se sinusta osoita harkintaa?
Anneli ei pelkästään tyydy tähän, vaan käy jopa todellakin viimeistelemässä miehensä tuon puhelun aikana.

Siis näin, jos AA on syyllinen.

[Marsalkka]

Sinun tulisi Marski huomioida se, että mikäli AA on tekijä, hänellä on ollut jo joitakin minuutteja aikaa ''katua'' puukkohippaansa ja miettiä tekemisiään. Verijälkitutkimuksen perusteella jopa kymmeniä minuutteja.
Anneli kuitenkin päätyykin soittamaan häkeen valheellisen puhelun, jossa viranomaisia harhauttaen kertoo huppumiehestä. Eikö se sinusta osoita harkintaa?
Anneli ei pelkästään tyydy tähän, vaan käy jopa todellakin viimeistelemässä miehensä tuon puhelun aikana.

Siis näin, jos AA on syyllinen.

Riippuu siitä mitä tuo laissa mainittu vakaa harkinta tarkoittaa. Jos se tosiaan tarkoittaa esimerkiksi perheriidasta lähteneen tilanteen paisumista siten, että puukkoa heilutellaan ja puukon heiluttelun jälkeen päätetään viimeistellä teko, niin sitten kyseessä voisi olla murha. Jos vakaa harkinta taas tarkoittaa esimerkiksi sitä, että murhaaja on vaikkapa päättänyt edellisenä päivänä, että kun mieheni huomenna tulee kotiin, hoidan hänet hengiltä, ei tuo ensin mainittu perheriitatilanne oikein murhalta vaikuta.

Minä en tiedä mitä tuolla vakaalla harkinnalla tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Pitäisi varmaan tutkia korkeimman oikeuden ennakkotapauksia. Tiedätkö sinä (muuten kuin mielipiteenomaisesti) mitä vakaalla harkinnalla näissä oikeuskäsittelyissä tarkoitetaan?

[MissHolmes]

Uskoisin, että tässä tapauksessa tuon koko tapahtuman kesto on se, joka tuo kuvaan sen 'harkinnan'.
Uskoisin, että harkintaa tukee myös se viileähkö tosiasia, että mikäli AA on syyllinen, hän on tietoisesti ohjannut tutkimusta rajusti pois itsestään, tunnistanut täysin syyttömiä ihmisiä ainakin 2 kpl jne jne...

[taavetti]

Luulisin, että pimeän raivarin hetkellä tapahtuneet halolla heitot/kolautukset ja puukolla iskemiset eivät ole olleet vakaasti harkittuja. Luikurin laskettelemiset ja lavasteluyritykset ensialkuun voivat johtua jopa epäitsekkäistä syistä (lasten kohtalo). Puhelun aikana tehty vakaa päätös tappaa aviomies on kuitenkin jo ihan muuta. Ai niin; siis mikäli Auer on syyllinen.

[Marsalkka]

Luulisin, että pimeän raivarin hetkellä tapahtuneet halolla heitot/kolautukset ja puukolla iskemiset eivät ole olleet vakaasti harkittuja. Luikurin laskettelemiset ja lavasteluyritykset ensialkuun voivat johtua jopa epäitsekkäistä syistä (lasten kohtalo). Puhelun aikana tehty vakaa päätös tappaa aviomies on kuitenkin jo ihan muuta. Ai niin; siis mikäli Auer on syyllinen.

Eli ilmeisesti näet tuossa tavallaan vähän niin kuin kaksi eri tekoa. Ensin on ollut mahdollisesti perheriita, joka on johtanut puukkohippasilla oloon. Vasta sitten on tekijälle tullut sellainen olo, että voisi tehdä murhan. Ja tämä jälkimmäinen on mielestäsi ollut vakaasti harkittu teko.

Ymmärrän...

[Marsalkka]

Poiminkin tänne tällaisia korkeimman oikeuden ratkaisuja, joissa vakaalla harkinnalla on ollut merkitystä murhatuomioon. Niiden avulla voimme sitten arvioida, onko tämän ketjun aiheessa samantyyppisiä elementtejä liittyen vakaaseen harkintaan:

A:n osalta korkein oikeus totesi edelleen, että pommin laukaisimen
rakentaminen ja B:n ja pommin kuljettaminen yöllä autolla pitkän matkan tekopaikalle
osoittaa suunnitelmallisuutta ja määrätietoista pyrkimystä suunnitellun teon
toteuttamiseksi. Näillä perusteilla korkein oikeus katsoi A:n toimineen vakaasti harkiten.

edit. Nytpä löytyikin mielenkiintoinen tapaus:

4.5. Korkeimman oikeuden ratkaisu 2004:57
Kyseessä on niin sanottu Oulun taksisurma. Tekijä oli mennyt taksiautoon, ampunut
kuljettajaa kolmasti ja anastanut tämän jälkeen kuljettajan lompakon.
Kaikki oikeusasteet katsoivat oikeuslääketieteellisellä ja teknisellä näytöllä selvitetyn,
ettei syytetyn kertomus autossa käydyn kamppailun aikana tapaturmaisesti tapahtu-
neesta syytetyn kädessä olleen pistoolin laukeamisesta kolme kertaa peräkkäin yhtäjaksoisesti
pitänyt paikkaansa, vaan että syytetty oli tahallisesti ensin ampunut taksiautoilijaa
kahdesti laukausten osuttua posken alueelle aiheuttaen autoilijan toimintakyvyn
menetyksen ja vasta tämän jälkeen syytetty oli ampunut autoilijaa lähietäisyydeltä
takaraivoon viimeisen laukauksen oltua kuolettava.
Käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat tekijän syyllistyneen murhaan, koska teko oli
tehty vakaasti harkiten ja se oli myös kokonaisuutena arvioiden törkeä. Alempien oikeusasteiden
ratkaisut perustuivat siihen, että syytetty oli suunnitellut ryöstävänsä taksiauton
ja varustautunut tätä varten ladatulla ja panostetulla pistoolilla ollen siten valmis
myös väkivallan käyttöön. Koska viimeinen kuolettava laukaus oli ammuttu vasta taksiautoilijan
menetettyä toimintakykynsä, oli teko tehty vakaasta harkinnasta. Koska välittömästi
ennen kuolemaan johtanutta laukausta autoilijalle oli aiheutettu ampumalla
ja muutoin pahoinpitelemällä vammoja ja teko kohdistui yleisöpalveluksessa olleeseen
työtehtäväänsä hoitaneeseen henkilöön, oli teko käräjä- ja hovioikeuden mukaan
myös kokonaisuutena arvioiden törkeä. Hovioikeudessa asiassa äänestettiin. Vähemmistöön
jäänyt hovioikeudenneuvos katsoi, että syytetty oli toiminut suunnitellusti
vain ryöstön osalta mutta taksiautoilijan surmaamisen osalta vakaasta harkinnasta jäisi
varteenotettava epäily. Näin ollen kyseessä olisi tappo.
Korkeimman oikeuden perustelujen rakenne poikkeaa edellä käsitellyistä ratkaisuista.
Perusteluissa on ensiksi, ikään kuin johdantona, lyhyesti todettu asian tausta eli
sinänsä riidattomat tapahtumatiedot ja kysymyksenasettelu eli se, onko kyseessä ampumisen
osalta tuottamuksellisesta rikoksesta vai tahallisesta tappamisesta ja jos tekoa
pidettäisiin tahallisena onko teko tappo vai murha. Tämä aloitusjakso on, kuten perustelujen
muutkin toisistaan selvyyden vuoksi erotettavissa olevat osat, kirjoitettu oman
väliotsikkonsa alle.
Seuraavaksi korkein oikeus on väliotsikon ”tuottamuksellinen vai tahallinen teko”
alla ottanut kantaa teon tahallisuuteen edellä todetuin tavoin. Tämän kirjoituksen kannalta
kiinnostavin osa perusteluista löytyy ytimekkään väliotsikon ”murha vai tappo”
alta. Perusteluissa on tältä osin ensi todettu syytetyn kiistäneen syytteen murhasta,
koska hän ei ole toiminut vakaasta harkinnasta ja koska rikos ei ainakaan kokonaisuutena
arvostellen ollut törkeä.
Tämän jälkeen korkein oikeus on perusteluissaan todennut rikoslain 21 luvun 2 §:n
1 momentin 1 kohdan sisällön todeten, että asiassa on ensin arvioitava, onko syytetty
tehnyt rikoksensa vakaasti harkiten. Tämän perustelujen johdanto-osan jälkeen on lyhyesti
selostettu, mitä syytetty on asiasta korkeimmassa oikeudessa lausunut.
Seuraavaksi korkein oikeus on käynyt läpi hallituksen esityksessä (HE 94/1993 vp.)
murhan tunnusmerkistötekijöistä ja luonteesta lausuttua, joka korkeimman oikeuden
perusteluiden mukaan on vaikuttavana taustatekijänä arvioitaessa yksittäisen tunnusmerkistötekijän,
kuten vakaan harkinnan, täyttymistä. Edelleen perusteluissa on vakaan
harkinnan osalta viitattu lakivaliokunnan mietinnössä todettuun. Esitöiden tarkastelun
jälkeen perusteluissa on kattavasti käyty läpi korkeimman oikeuden prejudikaatteja
ensin siltä osin kun niissä on katsottu surmaaminen tehdyksi vakaasta harkinnasta
ja sitten siltä osin kun prejudikaateissa on päädytty vastakkaiselle kannalle. Tältä
314
osin korkein oikeus toteaa johtopäätöksenään, että sen oikeuskäytännössä on edellytetty
varsin vahvojen perusteiden olemassaoloa, ennen kuin tappo on katsottu tehdyksi
vakaasti harkiten.Tämän jälkeen korkein oikeus perustelujen kappaleessa 3139 viittaa tapahtumien
kulusta selvitettyyn ja tuo esille seikkoja, jotka viittaavat siihen, että teko olisi tehty
vakaasti harkiten sekä seikkoja, jotka puoltavat vastakkaista johtopäätöstä. Loppupäätelmänään
korkein oikeus kuitenkin toteaa, ettei teko ole tehty rikoslain 21 luvun 2
§:ssä tarkoitetulla tavalla vakaasti harkiten.
Korkeimman oikeuden ratkaisu syntyi äänin 4–1. Vähemmistöön jäänyt oikeusneuvos
Lehtimaja olisi tuominnut tekijän murhasta katsoen teon olleen tehty vakaasti
harkiten, koska tekijä oli ryhtyessään tekoon varustautunut ladatulla ampuma-aseella,
eikä tekijä ollut teon hetkellä erityisen kiihtyneessä tai muuten poikkeuksellisessa mielentilassa.
Näin siitä huolimatta, vaikka tappamisen ei näytetty sellaisenaan kuuluneen
ennalta päätettyyn rikossuunnitelmaan. Lisäksi Lehtimaja katsoi teon olleen myös
kokonaisuutena arvioiden törkeän, koska uhrin tappaminen ei ollut ryöstön toteuttamiseksi
välttämätöntä viimeisen tappavan lähilaukauksen ollessa teloituksen luonteinen
ja koska rikos oli kohdistunut yövuorossa olleeseen taksinkuljettajaan, jonka oli palveluammatin
luonteen vuoksi vaikea suojautua tällaisia rikoksia vastaan.
Mielestäni prejudikaatin KKO 2004:57 perustelut murhan ja tapon välisen rajanvedon
osalta ovat erinomaisen selkeät ja hyvin rakennetut. Tämä siitä huolimatta, että
ratkaisu herätti varsin paljon keskustelua ja myös kriittisiä kommentteja esitettiin.40
Katson, että esitetty kritiikki kohdistuu ennen kaikkea syyksilukemisen lopputulokseen
eikä niinkään tapaan, jolla perustelut on rakennettu.
Prejudikaatissa on ensin todettu, mitkä oikeusohjeet tapaukseen soveltuvat. Perusteluissa
on tältä osin mainittu lain sanamuoto, esityöt ja korkeimman oikeuden prejudikaatit.
Tämän jälkeen oikeuskäytännön sisällöstä ja siinä omaksutusta linjasta on
tehty johtopäätökset. Seuraavaksi esiin on nostettu ne selvitetyt oikeustosiseikat, jotka
ovat relevantteja asian ratkaisun kannalta. Näiden pohjalta on lopuksi päädytty ratkaisuun.
Perustelut ovat siis rakenteensa puolesta selkeät ja loogiset. Myös pro et contra -
argumentaatioon vivahtavia piirteitä on havaittavissa esiteltäessä oikeuskäytäntöä ja
etenkin kappaleessa 31 vedettäessä johtopäätöksiä teon rikosoikeudellisesta luonteesta
oikeustosiseikkojen ja lain esitöistä ja prejudikaateista lausutun perusteella. Perus-
39 Tämä on nyt tarkastelun kohteena olevista prejudikaateista ensimmäinen, jossa korkein oikeus on
käyttänyt, ilmeisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen mallin mukaisesti, numerointia prejudikaatin
kappaleissa. Tarkoituksena on ilmeisesti ollut prejudikaatin selkeyden lisääminen ja mahdollisesti
siihen viittaamisen helpottaminen.
40 Professori Nuutila arvosteli ratkaisua oikeustapauskommentaarissaan. Nuutila KKO 2004:57 s. 402 ja
professori Utriainen Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa, jossa kritiikin kärki
kylläkin kohdistuu lainsäädäntöön. Nuutilan mukaan korkein oikeus poikkesi aikaisemmasta linjastaan,
jota ilmensi esimerkiksi ratkaisu KKO 1988:42 niin sanotussa Imatran taksisurmatapauksessa.
Utriainen viittasi kirjoituksessaan, esittäessään rikoslain muuttamista murhan ja tapon rangaistussäännösten
osalta, Saksan ja Ruotsin lainsäädäntöön, joiden mukaan henkirikoksen perusmuotona on
murha. Lieventävät seikat muuttavat teon tapoksi.
315
teluissa on myös avoimuutta. Ratkaisusta on luettavissa, ettei päätöksentekotilanne
ole ollut helppo vaan että on liikuttu raja-alueella. Tätä luonnollisesti korostaa eriävän
mielipiteen esittäneen jäsenen punnittu kannanotto.
Ratkaisussa ole otettu kantaa siihen mahdollisuuteen, että teko täyttäisi jonkin muun
kvalifiointiperusteen kuin vakaan harkinnan. Kyseeseen voisi tällöin tulla lähinnä vain
rikoslain 21 luvun 2 §:n 1 momentin 2-kohta eli tapon tekeminen erityisen raa´alla tai
julmalla tavalla. Tämän perusteen mahdolliseen soveltuvuuteen viittaisi ainakin vähemmistöön
jääneen oikeusneuvos Lehtimajan kannanotto tekotavan teloituksen omaisesta
luonteesta. Myöskään alemmat oikeusasteet eivät ole käsitelleet tämän kvalifiointiperusteen
sovellettavuutta. Kysymys siitä, onko tämän kvalifiointiperusteen soveltumista
tapaukseen korkeimmassa oikeudessa pohdittu jää näin ollen avoimeksi.

Lihavoin tuosta mielestäni oleellisia kohtia.

[MissHolmes]

Minusta tuo on huono esimerkki, koska kyse on kuitenkin alun perin ryöstöstä.
Tapauksia ei voi mielestäni verrata.

Jos leikitellään ajatuksella ja kerätään hieman otteita Annelin oamsta kertomasta.

Jukka oli Turussa, vanhan työpaikan juhlissa.
Samaisen työpaikan, jonka juhlissa oli aikanaan tavannut Annelin ja pettänyt Anne vaimoaan.

Jukka tuli kotiin hyväntuulisena ja kertoi vitsinkin.

Annelilla oli ollut pahoja ajatuksia jo edeltäneellä viikolla.

Anneli ei saanut unta, vaan pyöri sängyssä.

Anneli meni keittiöön.

_________________________

Onko Anneli mennyt keittiöön tieten tahtoe hakemaan veistä? Onko hän odottanut, etää Jukka nukahtaa ja iskenyt sitten? Onko hän suunnitellut tekoa jo silloin, kun tarjosi lapsille jäätelöt jälkiruuaksi?

[Marsalkka]

Minusta tuo on huono esimerkki, koska kyse on kuitenkin alun perin ryöstöstä.
Tapauksia ei voi mielestäni verrata.

Mutta siitä näkee mielenkiintoisia linjauksia siihen mitä vakaalla harkinnalla tarkoitetaan.

Tämäkin oli mielenkiintoista:

Esitöiden tarkastelun
jälkeen perusteluissa on kattavasti käyty läpi korkeimman oikeuden prejudikaatteja
ensin siltä osin kun niissä on katsottu surmaaminen tehdyksi vakaasta harkinnasta
ja sitten siltä osin kun prejudikaateissa on päädytty vastakkaiselle kannalle. Tältä
314
osin korkein oikeus toteaa johtopäätöksenään, että sen oikeuskäytännössä on edellytetty
varsin vahvojen perusteiden olemassaoloa, ennen kuin tappo on katsottu tehdyksi
vakaasti harkiten.

Onko hän odottanut, etää Jukka nukahtaa ja iskenyt sitten? Onko hän suunnitellut tekoa jo silloin, kun tarjosi lapsille jäätelöt jälkiruuaksi?

Tässä alkaa olla minun näkemykseni mukaan tuon vakaan harkinnan kannalta oleellisia kysymyksiä.

[Va Dinci]

Minusta vähintään yhtä mielenkiintoinen gallup olisi se, onko Auer mielestäsi syyllinen vai syytön. Tässä veikkaillaan tulevaa tuomiota, mutta moni syyttömyyden puolesta äänestänyt pitää silti Aueria syyllisenä.

[taavetti]

Sielläpäs olikin mielenkiintoisia juttuja (http://www.oikeus.fi/uploads/kai2xfg7hlsj9aa.pdf) Vaikka pidänkin mahdollisena, että Auer on tekijä, on minun silti vaikea kuvitella tekoa alun alkaen suunnitelluksi. Tai en ainakaan halua uskoa sitä, kaikkihan on tosin aina mahdollista.
Mitenkähän, löytyykö tapauksia, joissa henkilö on ensin luullut pikaistuksissan tappaneensa toisen henkilön. Myöhemmin huomannut, ettei se perkele kuollutkaan ja käynyt sitten tietoisesti uudelleen rusikoimassa puolustuskyvyttömän henkiinherännen.
Tuolla yo linkissä oli joku perheenisä, jonka epäillään käyneen varmistamassa puukottamiensa vaimonsa ja lastensa kuolema. Tällä epäilyllä ei ollut suurtakaan merkitystä, koska teko oli jo täyttänyt murhan tunnusmerkit (raakuus, julmuus, kokonaistörkeys)