Lasten kasvatuksesta

[Mikko82]

Jos ei saa kissojakaan kuriin, niin miten ihmeessä onnistuisi lapsen kasvattaminen?

Sä nyt et taida tietää kissoista yhtään mitään. Onko ihmislapset sinusta samanlaisia kuin kissat eli itsenäisiä ja tekevät mitä tahtovat? Minulle kissat on yhtä tärkeitä kuin sinun lapsesikin.

Suoraan sanottuna mua kauhistuttaa ajatus, että noin kapeakatseinen, tiukkapipoinen, vanhoillinen, muita ihmisiä nimittelevä, haukkuva ja halveeraava ja itseään täydellisenä ja mielipiteitään ainoina oikeina pitävä "mies" olisi joskus isä. Mä todella toivon ettei mun lähipiiriin ei moisia kuulu.

Sitä on varmasti kovapintaisia miehiä muitakin lisäkseni. Ei kaikki pidä siitä että lellitään, pehmoillaan tai passaillaan. Ainut mitä mä en salli on väkivalta. En hyväksy aselupia tähän maahan enempää mitä niitä jo on. Esimerkiksi hirvimetsästäjä voi hakea ne metsästyskiväärinsä vaikka poliisin säilöstä tai jostakin Puolustusvoimien asevarikolta.

Minua suoraan sanottuna vihastuttaa "vapaakasvatus". Se taitaa olla sellainen uuskristillinen tapa kasvattaa muksunsa.

Ei kaikki ihmiset tule keskenään toimeen, vaikka sitä yleensä toivottaisikin. En itse vaan voi sietää taas ihmisiä, joilla ei ole koskaan opetettu minkäänlaisia hienovaraisuutta esim. kätellessä/esittäytyessään sanovat vain etunimen? Itse aina teitittelen esimerkiksi vanhuksia ennen kuin ollaan sinuja. Se on mulle taottu selkäpiihin ja se on äärimmäisen hyvä teidänkin oppia lasten vanhempina.

Eiköhän ihminen saa erilaisen käsityksen toisesta kun keskustellaan naamatusten tai keskustellaan palstalla?

[MissHolmes]

Se, että isovanhemmat ei hoida lapsen lastaan, ei tarkoita sitä, ettei lapsi olisi heidän kanssaan tekemisissä.

Minun tyttäreni on koko ikänsä nähnyt isovanhempiaan vähintään kerran kuussa, mutta usein miten 2 x kuussa, koko viikonlopun ajan. Mutta kyllä minä olen nuo viikonloput ihan itse lastani kaitsenut. isovanhemmille on jäänyt vain se yhdessä olon ilo.
_____________________________________________

ja kyllä. Ihmislapset ovat jossain vaiheessa kuin kissat: tekevät itsenäisesti mitä tahtovat. Oletkos koskaan kuullut uhmaiästä? Se on osa normaalia kehitystä ja juuri tuota ''itsenäisiä kuin kissat'' vaihetta pienen känkkäilyn säestämänä.


Kylmä tosiasia on myös se, että tarhassa ja koulussa lapset muodostavat noita ystävyyssuhteitaan. Ja lapset ovat vielä siitä julmia, etteivät helpolla ota ''ulkopuolisia'' joukkoon.
Mutta silläpä tuskin on merkitystä: lapsesi tulevat olemaan joka tapauksessa syrjittyjä. He poikkeavat joukosta SINUN periaatteiden vuoksi niin paljon, ettei siinä yksi kännykättömyys enää tee juuta eikä jaata suuntaan eikä toiseen.

Lisäksi äitinsä helmoissa kasvaneista ''erakoista'' tulee usein myös niin itsekkäitä ja kotiseiniinsä turhautuneita, ettei leikkikavereita pikku kiukkuperseelle riitä, kun kivempia ja ystävällisempiäkin on tarjolla.
______________________

Onko tuossa teitittely tai kättelyjutuissa jotain erityistä? Eikö kaikki tee niin? Ja eikö kaikki kasvata lapsensa niin. Toki alle kouluikäisen ei mielestäni kätellessä tarvitse sanoa sukunimeään, riittää se etunimikin hyvin.

[jenni82]

Ompas paisunut tämä juttu suuren suureksi! Paljon on hyvää ja paljon on pahaa monien perusteluissa! Tapahtui muutama vuosi sitten niin kun poikani SOITTI minulle että joku mies pyysi häntä ja kaveriaan etsimään miehen kadonnutta kissaa että saavatko he auttaa. Mulla hälytys kellot soi heti ja sanoin pojille että ei liiku mihinkään et menen paikalle katsomaan kuka se mies oikein on. No ukko tajusi ja otti jalat alleen. Ei varmaan epäilystäkään millä asialla se mies liikkui!! Tässäkin on se että aina kannustan poikaani auttamaan ihmisiä kuten avaamaan ovia, kiittämään ja samalla kiellän ottamasta mtn vastaa vierailta tms. Onneksi poika tajusi varmistaa luvan eikä sen suurempaa vahinkoa sattunut! Toinen oli että poika soitti itkien n. kilometrin päästä kotootaan kaverin pihasta että kaksi parikymppistä kundia oli käynyt häntä tönimään (kesken poikien omien leikkien) ja potkinut hänen pyörän tuhannen päreeksi!! Ei muutakuin autoon ja metsästää kundeja että saisi ne vastuuseen teoistaan.. Ei löytynyt mutta tuossakin se että lapseni sai heti ilmoitettua mulle asiasta eikä tarvinnut kävellä ja raahata rikkinäistä pyöräänsä kotiin. Monesti soittaa koti matkalta että myöhästyy hieman kun menee naapurin matin kautta hakemaan jtn tai käy saattamassa pirjon kotiin! Meillä täällä kun on tapana saatella kavereita koteihin. Ei poika juuri soittelekkaan puhelimella ja sen puhelin laskut onkin jtn 4€ kk eli ei ihan päästä konkkaan sen perusteella!! Puhelin on hyväksi jos sitä osataan käyttää oikea oppisesti eikä soitella vaan laiskuuttaan kavereille!! Meillä ei asu kaverit tässä naapurissa vaan joutuu menee ison metsänläpi ja matkaa tulee useampi kilometri ja jo sen takia on hyvä että on puhelin!!

[MissHolmes]

Haluaisin vielä kysyä Mikolta, että onko ihan tosissaan sitä mieltä, että sen jälkeen, kun vanhempansa on tehneet töitä noin 45-50 vuotta, heidän pitää alkaa hoitaa lapsen lapsia?

Eikö sinusta sinun tai vaimokkeesi vanhemmilla ole oikeutta jo eläkeiässä nauttia elämästään? Matkustella, lepäillä ja keskittyä ihan vaan omaan itseensä? Ja tavata lapsen lapsiaan silloin kun jaksaa?

_________________________________________

Minulla on tuttavapiiristä hyvä esimerkki:

Perheen rouva, lasten äiti, ainoa lapsi itse, olettaa, että jo eläkkeelä olevat vanhemmat ovat aina paikalla auttamassa kolmen lapsen kanssa. Ja hehän ovat ja siivoavat samalla kotia ja kiukkuisina komentavat kakaroita pois tieltä.
Rouva juoksee kampaajalla, jumpassa, shoppailemassa ja kahvilla ystävättärien kanssa.
Isovanhemmat ovat kiukkuisia lapsille, hymyttömiä ja kärsivän näköisiä. Sanovat jopa ääneen, etteivät välitä olla enää siinä iässä hoitajina.
Lapset eivät mene tuohon mummolaan vapaaehtoisesti, koska ovat heidän komennettavinaan liiankin kanssa. Kaikki kolme 3-9 v.
_____

Perheen herra, lasten isä, sen sijaan on jo alusta asti ilmoittanut, ettei halua eläkeikäisiä vanhempiaan juoksuttaa lapsien piikoina. Hänen vanhemmat käy kyllä kylässä ja lapset saattavat mennä yökylään mummolaan. Jopa viikoksikin. Ja mielellään menevätkin.
Nämä isovanhemmat leikkivät lasten kanssa, valmistavat lapsille pihaan yllätyksiä, vievät kalaan ja kysyvät lapsilta herkkuruokia.

____
____
____


Minä henkilökohtaisesti olen jo tyttärilleni ilmoittanut, etten tule olemaan mikään ''ensihoitola''. Minä haluan lapsen lapset kylään silloin kun vanhempana töiltäni jaksan. En silloin kun he tarvitsevat hoitoapua. Eli saavat ensisijaisesti turvautua muihin kuin minuun.

[Mikko82]

Ompas paisunut tämä juttu suuren suureksi! Paljon on hyvää ja paljon on pahaa monien perusteluissa! Tapahtui muutama vuosi sitten niin kun poikani SOITTI minulle että joku mies pyysi häntä ja kaveriaan etsimään miehen kadonnutta kissaa että saavatko he auttaa. Mulla hälytys kellot soi heti ja sanoin pojille että ei liiku mihinkään et menen paikalle katsomaan kuka se mies oikein on.

Eikö näistä asioista voi keskustella lasten kanssa jo kotona, että ottavat jalat alleen mikäli tuollainen vaara on, eikä yleensäkään ala juttelemaan, auttelemaan tai puhumattakaan nouse miehen kyytiin jne. Mulle näistä asioista keskusteltiin jo kotona, mutta ilmeisesti nykyaikana keskustellaan vasta sitten kännykän kanssa lapselle kun vaaratilanne on jo olemassa??

Tätä mä tarkoitan, että on "etävanhempia", jotka sanovat kännykän kautta lapselle, mitä heidän pitää tehdä ja mitä heidän ei tulisi missään nimessä tehdä eikä keskustella asioista kotona! Säälittävää!

[MissHolmes]

Haaaa, kissat näyttävät olevan lapsia viisaampia.

Voit hokea Mikko 4-10 vuotiaalle, lapselle namusedistä ja pedofileistä joka päivä, mutta tilanteen eteen tullessa innostunut lapsi ei välttämättä muistakaan sitä opetusta, vaan sen, ettei kylään saa lähteä ilman äidin lupaa.

Eikä lapsen kehitykselle kyllä ole edes hyväksi hokea asiaa niin paljon, ettei lapsi enää uskalla ulostautua kotoa.

Onko todella niin, että elät niin eristäytynyttä elämää, ettet tiedä kuinka kieroja aikuiset lapsille voivat olla? Tai lapset toisilleen?

Ei namusedästä kertominen auta, jos lapsi temmataan mukaan väkisin. Ei lohduttelu kiusaamisesta auta, jos menet kuset housussa pelosta kouluun joka aamu.

Eikä äidin kotona olo auta, jos äiti kodin seinien päälle kaatuessa, makaa tyhjä katse silmissään ja tuijottaa kattoon.

Elämä on sellaista, että kannattaisi ulostautua ja avata silmät.
Periaatteita voi olla, mutta yleensä sitä vaan putoaa aika korkealta kun todellisuus lyö märällä rätillään naamaan.

[Mikko82]

Haluaisin vielä kysyä Mikolta, että onko ihan tosissaan sitä mieltä, että sen jälkeen, kun vanhempansa on tehneet töitä noin 45-50 vuotta, heidän pitää alkaa hoitaa lapsen lapsia?

En tarkoita tietenkään, että siihen liittyy mitään pakkoa isovanhemmilta, mutta mitä haittaakaan siitä olisi, että isovanhemmat olisivat näin hyväntahtoisia? Isoisäni aikoinaan piti minua kuin "parhaimpana kaverinaan".

Eikö sinusta sinun tai vaimokkeesi vanhemmilla ole oikeutta jo eläkeiässä nauttia elämästään? Matkustella, lepäillä ja keskittyä ihan vaan omaan itseensä? Ja tavata lapsen lapsiaan silloin kun jaksaa?

En minä halua niitä estää esim. "älkää nyt vaan mistään hinnasta menkö hoitamaan niitä pojanne kersoja, koska niin sanotaan jossakin Minfo keskustelupalstalla".

Pidätkö sinä velvollisuutena sitä, että jos esimerkiksi tuolla makaa joku pyörätiellä poikittain niin soitatko hätäkeskukseen vai jatkatko vaan matkaasi. Suomessa on näissä tilanteissa auttamisvelvollisuus. Nyt TÄRKEIN: "auttaisitko, jollei se olisi mikään velvoite?". Eihän se velvoitekaan ole isovanhemmilla, mutta monet tahtovat vaan auttaa ja olla läsnä lasten lapsien elämässä....vai onko se sinusta "tuppaamista" jos joku on hyväntahtoinen!?

Minä henkilökohtaisesti olen jo tyttärilleni ilmoittanut, etten tule olemaan mikään ''ensihoitola''. Minä haluan lapsen lapset kylään silloin kun vanhempana töiltäni jaksan. En silloin kun he tarvitsevat hoitoapua. Eli saavat ensisijaisesti turvautua muihin kuin minuun.

Se oma napa, kaunis napa. Niinpä sun tyttäresi pitää sulle kuitenkin vaihtaa vanhainkodissa vaipat.

---

Olen lukenut täällä kannanottoja siitä, että vanhemmat pienentävät viikkorahoja (se on ilmeisesti kaikkein suurin kurinpalautus?), heh! Viikkoraha määriä minulta ei pienenetty koskaan, sillä en saanut koskaan viikkorahoja, vaikka lauantaisin oli karkkipäivä. Harvoin sain rahaa äidiltäni käyden kaupassa, mutta silloinkin minun tuli ostaa vain ne mitkä siinä ostoslistassa luki, eikä esimerkiksi limpsaa tai karkkia vaan se mitä sain luki jo siinä ostoslistassa.

---

Nykyisin sallitaan sana "yäk" ruokapöydässä (minulta otettiin lautanen nenän alta ja vietiin roskiin, jos sanoinkin yök. Enkä saanut mitään ruokaa koko päivänä). Toki on sellaisia perheitä, jossa annetaan lapselle vaihtoehto maistaa ja myöskin vaihtoehto sanoa "yäk". Heistä tulee sitten maailman suurimpia ronkeleita ruuan ja vähän kaiken muunkin suhteen, mitä maailmassa voi ikinä olla. En itsekään pidä vihannessosekeitosta tai silakkalaatikosta, mutta syön silti. Lapsien kannattaisi ajatella niitä afrikkalaisia, jotka näkevät nälkää eikä sanoa kaikkeen yäk.

Sanotaan nyt niin ettei pässin kiveksiä tarvitse nyt lapsen opetella syömään, mutta taitavat nekin hyvältä jonkun mielestä maistua?

[MissHolmes]

Minä menen auttamaan. Aina. Jopa tilanteissa, jolloin paikalla on jo pällistelijöitä. Ihan siksi, että halaun varmistua siitä, että apu on todella hälytetty eikä olla vaan menty ihmettelemään.
Soitan apua niin merellä kuin maalla. Ja ulkomaillakin.
Ensiapua en ryhdy vapaaehtoisesti antamaan, koska kursseista on niin kauan aikaa.

Soitan jopa poliisille silloinkin, jos naapurin vanhuksella on monta päivää valot yötä päivää päällä ja ovikelloon ei vastata.

_________________

Minä kyllä vaihdoin isoäitini vaippuja vuosikausia. Mutta en odota sitä missään nimessä lapsiltani. Jos olen niin höperö, etten tajua kieltäytyä, toivon että mieheni on järjissään. Tai lapset muistavat mitä olen sanonut ja pitävät siitä kiinni.

__________________

Minut lapset syö lähestulkoon kaikkea. Yksi ei syö silliä ja toinen ei omenaa, kolmas ei välitä rahkasta. Ensimmäinen ja kolmas kuuluu sarjaan 'yök', vaikka uppoaakin silloin, kun on pakko ja kakkonen allergiaan.
Muuten uppoaa kaikki simpukoista ja etanoista riistaan.
Koska heidät on pienestä siihen opetettu: kaikkea on pakko maistaa ja ruokapöydässä ei sanota yök. Eikö tuokin kuulu niihin perusjuttuihin?

_________________

Ja kyllähän isovanhemmat voivat hoitaa lapsia, mutta ei siitä minusta voi heille työtä tehdä. Siinä alun ''mummi-vaari'' huumassa saattaa tulla luvattua mitä vaan, koska omat muistot lasten hoidon vaativuudesta on jo kauan sitten unohtunut.

_________________

Kyse ei ole omasta navasta vaan siitä, että jokaisella joka ryhtyy lapsia hankkimaan on olta valmius lapseen. Pitää pystyä huolehtimaan lapsesta niin taloudellisesti kuin hoidollisestikin.
Lasta hankkiessa on erittäin hyvä miettiä tarkkaan on kypsä kantamaan pienestä avuttomasta ihmisestä täysivaltaisen vastuun 24 tuntia vuorokaudessa seuraavan vähintään viidentoista vuoden ajan.
Jos siinä vaiheessa alkaa miettiä äitiä ja isä, on parasta ottaa aikalisä: entäpä jos ne mamija pappa vaikka kuolee? Mitä sitten neuvoksi?

[Mikko82]

Haaaa, kissat näyttävät olevan lapsia viisaampia.

Olenko väittänyt noin? Noh, sanotaan että kissat on monta kertaa älykkäämpiä kuin koirat. Koirasta sanotaan, että se on paras ihmisen kaveri...hmmm...olen eri mieltä, sillä kyllä mulle on ollut lähempi ihan ihminen! Vaikka tietenkin sanotaan myös, että ihminen on toiselle susi ja sukulainen on pahin.

Voit hokea Mikko 4-10 vuotiaalle, lapselle namusedistä ja pedofileistä joka päivä, mutta tilanteen eteen tullessa innostunut lapsi ei välttämättä muistakaan sitä opetusta, vaan sen, ettei kylään saa lähteä ilman äidin lupaa.

Kyllä se hokeminen ainakin mulle perille meni, kunnei kännyköitä vielä silloin ollut ja menisi varmasti nytkin ilman kännykkä aikaa. En ole ollut koskaan missään liikenneonettomuudessa, enkä namusedän kyydissä, vaikkei ollutkaan kännykkää. Kyllä se menee lapselle perille, kun sen opetetaan kunnioittamaan vanhempiansa.

Kyllä se on vaan paree ottaa lapsen itte jalat alle kuin alkaa soitella siinä enää millekään äidille, kun namusetä uhittelee ja run**aa vieressä. Kännykkä lamaannuttaa lapselta tietynlaisen itsesuojeluvaiston jne., jos soittaa koulumatkallaan äidiltä neuvoja.

Onko todellakin kännykkä vanhempien mielestä joku ihmeen "lapsen suojelusenkeli" tms.

Eikä lapsen kehitykselle kyllä ole edes hyväksi hokea asiaa niin paljon, ettei lapsi enää uskalla ulostautua kotoa.

Lapsen kehitykselle ei tuo kännykkäkään (="suojelusenkeli") liene kovinkaan hyväksi.

Onko todella niin, että elät niin eristäytynyttä elämää, ettet tiedä kuinka kieroja aikuiset lapsille voivat olla? Tai lapset toisilleen?

Ilmeisesti mä elin lapsuuttani 1990-luvulla ei ollut kieroja aikuisia, jotka olisivat minut ottaneet kyytiin koulumatkalla.

Ei namusedästä kertominen auta, jos lapsi temmataan mukaan väkisin. Ei lohduttelu kiusaamisesta auta, jos menet kuset housussa pelosta kouluun joka aamu.

Tilastot kertovat yleensä sitä, että lapselle tällainen on monesti joku läheinen henkilö eli lapsen äidin eronnut isä tai muu läheinen tuttu. Näihin pakottamisiin ei pidä nyt sotkea mitään pedofiili-keissejä, kuten esim. Jammu Siltavuoren tapausta että se olisi ainoa.

Jos lapsi on lukioiässä ja lapsi katoaa niin eikö he ole yleensä jo pitkään hautonut esimerkiksi itsemurhaa niin eikö sellaiset voida kitkeä paremmin pois silloin mikäli vanhemmat eivät olisi niin sinisilmäisiä lapsiaan kohtaan: "eihän meidän liisa nyt voi sellaista tehdä" ja huomaisivat ne tosiseikat, että lapsella on jokin vinossa!?!?!? Jotakin on silloin ollut pielessä vanhempien holhoamisessa (jos ilkeästi voi sanoa), että lapsi löydetään hukuttautuneena jostakin metsälammen nokasta?!

Kaikki yhteiskunnan harteille ja vanhempien kasvatus kännykän varassa. Surullista!

Mistä löydetään näille karuille kohtaloille avaimet, ettei näin tapahtuisi enää jatkossa?

En mielelläni tahtoisi lukea iltapäivälehtien otsikoita tai täältä Minfosta että joku alle 18-vuotias kotona asuva nuori katosi.

Sen mun pitää paljastaa, jollei minulla olisi ollut koskaan kuria pitävää isäpuolta tai isovanhempieni tukea niin olisin varmasti kadonnut jo aikaa sitten nuorena ties minne! Pojalle on vain hyväksi sellainen "isähahmo" tai edes isoisä.

[pikku-my]

Jos lapsi on lukioiässä ja lapsi katoaa niin eikö he ole yleensä jo pitkään hautonut esimerkiksi itsemurhaa niin eikö sellaiset voida kitkeä paremmin pois silloin mikäli vanhemmat eivät olisi niin sinisilmäisiä lapsiaan kohtaan: "eihän meidän liisa nyt voi sellaista tehdä" ja huomaisivat ne tosiseikat, että lapsella on jokin vinossa!?!?!? Jotakin on silloin ollut pielessä vanhempien holhoamisessa (jos ilkeästi voi sanoa), että lapsi löydetään hukuttautuneena jostakin metsälammen nokasta?!

Tai jospa kyse onkin 18 vuotiaan lukiolaisen vanhempien LIIALLISESTA holhoamisesta?

Tulee mikko noista sun jutuista jotenkin mieleen naapurin vanhapoika joka koko 50-vuotisen elämänsä asunut yhdessä äitinsä kanssa.... Ja omistaa muuten kännykän...

[Mikko82]

Minut lapset syö lähestulkoon kaikkea. Yksi ei syö silliä ja toinen ei omenaa, kolmas ei välitä rahkasta. Ensimmäinen ja kolmas kuuluu sarjaan 'yök', vaikka uppoaakin silloin, kun on pakko ja kakkonen allergiaan.
Muuten uppoaa kaikki simpukoista ja etanoista riistaan.
Koska heidät on pienestä siihen opetettu: kaikkea on pakko maistaa ja ruokapöydässä ei sanota yök. Eikö tuokin kuulu niihin perusjuttuihin?

Perusjuttuihinhan tämä kuuluu. Parempi ois kuulua noille muillekin keskustelijoille. Siinä oppii sen, että mielessään voi sanoa kuka mitä hyvänsä että on pahaa, mutta onko se taas kohteliasta sanoa ääneen. Ei emäntä tykkää makkarasta. Se on ok..kuulemma on lapsena vielä kelvannut!

Etanoita en ole minä vielä maistanut, mutta eiköhän nekin alas joskus vielä mene.

En ymmärrä sitä, että vegetaristi äiti opettaa lapsensakin vegetaristiksi. Lapsien ruokavalioon tulisi kuulua monipuolisempi ruokavalio.

Ja kyllähän isovanhemmat voivat hoitaa lapsia, mutta ei siitä minusta voi heille työtä tehdä.

Eivät sitä minun isovanhempani minäkään työnä ottaneet, vaikka minua hoitivat ja lapsuudessa monesti miltein asuin heillä. Pitivät myös siitä!

Ei isäpuoleni isäkään minua koskaan pyytänyt pois. Kävin hänenkin luonaan jonkin verran.

Kyse ei ole omasta navasta vaan siitä, että jokaisella joka ryhtyy lapsia hankkimaan on olta valmius lapseen. Pitää pystyä huolehtimaan lapsesta niin taloudellisesti kuin hoidollisestikin.
Lasta hankkiessa on erittäin hyvä miettiä tarkkaan on kypsä kantamaan pienestä avuttomasta ihmisestä täysivaltaisen vastuun 24 tuntia vuorokaudessa seuraavan vähintään viidentoista vuoden ajan.
Jos siinä vaiheessa alkaa miettiä äitiä ja isä, on parasta ottaa aikalisä: entäpä jos ne mamija pappa vaikka kuolee? Mitä sitten neuvoksi?

Tämä on abloorien paikka!! Harmi vaan, että monikaan ei jostakin kumman syystä ajattele näitä tosiasioita vaan hankkivat lapsen ihan vain sen takia kun ns. "biologinen kello" sanoo tms. Harmillista on se, että nainen tässä on painon vartijana että tuleeko raskaaksi vai ei. Tarkoitan tässä sitä, että meitä joitakin miehiä pelottaa tulla isäksi, koska maailma muuttuu.

Kohta kai se on siinä mielessä meidänkin kohta pakko miettiä, kun emäntäkin täyttää kohta 30v. Jos pitäis 2-3 lasta saada niin kai sitä isäksi tuloa pitää miettiä, mutta kun tilanteeni on aika surkea, että itse ainakin mietin jo nyt talouttani ja pohdin että onko se kovinkaan järkevää. Biologinen isäni oli mikä lie alkoholisti, että pelokkaasti ajattelee vähän "seisoo varpaillaan" (itse en ole alkoholisti), että tuleeko se viinapullo minullekin tärkeämmäksi kuin se mun lapseni. Jonkinlainen vastuuntunnollisuus vaan herää, että pysyykö minulla korkki kiinni paineiden alla!

Itse tosin pidän lapsista, mutta sitä en ole koennut mitä sitten käy kun minulla on sellainen. Kissat nyt tuossa juoksee jaloissa, mutta kissat on lopulta tietenkin eri kuin lapsi ja oletan että ymmärtävät paremmin tuon ei -sanan merkityksen hieman paremmin?

[pikku-my]

Minut lapset syö lähestulkoon kaikkea. Yksi ei syö silliä ja toinen ei omenaa, kolmas ei välitä rahkasta. Ensimmäinen ja kolmas kuuluu sarjaan 'yök', vaikka uppoaakin silloin, kun on pakko ja kakkonen allergiaan.
Muuten uppoaa kaikki simpukoista ja etanoista riistaan.
Koska heidät on pienestä siihen opetettu: kaikkea on pakko maistaa ja ruokapöydässä ei sanota yök. Eikö tuokin kuulu niihin perusjuttuihin?

Perusjuttuihinhan tämä kuuluu. Parempi ois kuulua noille muillekin keskustelijoille. Siinä oppii sen, että mielessään voi sanoa kuka mitä hyvänsä että on pahaa, mutta onko se taas kohteliasta sanoa ääneen. Ei emäntä tykkää makkarasta. Se on ok..kuulemma on lapsena vielä kelvannut!

Etanoita en ole minä vielä maistanut, mutta eiköhän nekin alas joskus vielä mene.

En ymmärrä sitä, että vegetaristi äiti opettaa lapsensakin vegetaristiksi. Lapsien ruokavalioon tulisi kuulua monipuolisempi ruokavalio.

Ja kyllähän isovanhemmat voivat hoitaa lapsia, mutta ei siitä minusta voi heille työtä tehdä.

Eivät sitä minun isovanhempani minäkään työnä ottaneet, vaikka minua hoitivat ja lapsuudessa monesti miltein asuin heillä. Pitivät myös siitä!

Ei isäpuoleni isäkään minua koskaan pyytänyt pois. Kävin hänenkin luonaan jonkin verran.

Kyse ei ole omasta navasta vaan siitä, että jokaisella joka ryhtyy lapsia hankkimaan on olta valmius lapseen. Pitää pystyä huolehtimaan lapsesta niin taloudellisesti kuin hoidollisestikin.
Lasta hankkiessa on erittäin hyvä miettiä tarkkaan on kypsä kantamaan pienestä avuttomasta ihmisestä täysivaltaisen vastuun 24 tuntia vuorokaudessa seuraavan vähintään viidentoista vuoden ajan.
Jos siinä vaiheessa alkaa miettiä äitiä ja isä, on parasta ottaa aikalisä: entäpä jos ne mamija pappa vaikka kuolee? Mitä sitten neuvoksi?

Tämä on abloorien paikka!! Harmi vaan, että monikaan ei jostakin kumman syystä ajattele näitä tosiasioita vaan hankkivat lapsen ihan vain sen takia kun ns. "biologinen kello" sanoo tms. Harmillista on se, että nainen tässä on painon vartijana että tuleeko raskaaksi vai ei. Tarkoitan tässä sitä, että meitä joitakin miehiä pelottaa tulla isäksi, koska maailma muuttuu.

Kohta kai se on siinä mielessä meidänkin kohta pakko miettiä, kun emäntäkin täyttää kohta 30v. Jos pitäis 2-3 lasta saada niin kai sitä isäksi tuloa pitää miettiä, mutta kun tilanteeni on aika surkea, että itse ainakin mietin jo nyt talouttani ja pohdin että onko se kovinkaan järkevää. Biologinen isäni oli mikä lie alkoholisti, että pelokkaasti ajattelee vähän "seisoo varpaillaan" (itse en ole alkoholisti), että tuleeko se viinapullo minullekin tärkeämmäksi kuin se mun lapseni. Jonkinlainen vastuuntunnollisuus vaan herää, että pysyykö minulla korkki kiinni paineiden alla!

Itse tosin pidän lapsista, mutta sitä en ole koennut mitä sitten käy kun minulla on sellainen. Kissat nyt tuossa juoksee jaloissa, mutta kissat on lopulta tietenkin eri kuin lapsi ja oletan että ymmärtävät paremmin tuon ei -sanan merkityksen hieman paremmin?

Nyt just tuntuu siltä että mikon nimimerkin takana on kaksi eri ihmistä kirjottelemassa,tämä oli TODELLA JÄRKEVÄÄ TEKSTIÄ!!!

Tuon yhden lauseen kuitenkin vielä tuolta suurensi. Eli todellakin lapsen ja myös aikuisenkin ruokavalion pitää olla monipuolista (päättötyöni ravinnon merkityksestä tehnyt),joten jaksan vielä mikolle ihmetellä hänen jankkaustaan siitä hernekeiton syömisestä kun sen ravinnon pitää olla monipuolista. Eli se hernekeitto ei riitä vaan on syötävä myös sitä lihaa ja kalaa

[Mikko82]

Minut lapset syö lähestulkoon kaikkea. Yksi ei syö silliä ja toinen ei omenaa, kolmas ei välitä rahkasta. Ensimmäinen ja kolmas kuuluu sarjaan 'yök', vaikka uppoaakin silloin, kun on pakko ja kakkonen allergiaan.
Muuten uppoaa kaikki simpukoista ja etanoista riistaan.
Koska heidät on pienestä siihen opetettu: kaikkea on pakko maistaa ja ruokapöydässä ei sanota yök. Eikö tuokin kuulu niihin perusjuttuihin?

Perusjuttuihinhan tämä kuuluu. Parempi ois kuulua noille muillekin keskustelijoille. Siinä oppii sen, että mielessään voi sanoa kuka mitä hyvänsä että on pahaa, mutta onko se taas kohteliasta sanoa ääneen. Ei emäntä tykkää makkarasta. Se on ok..kuulemma on lapsena vielä kelvannut!

Etanoita en ole minä vielä maistanut, mutta eiköhän nekin alas joskus vielä mene.

En ymmärrä sitä, että vegetaristi äiti opettaa lapsensakin vegetaristiksi. Lapsien ruokavalioon tulisi kuulua monipuolisempi ruokavalio.

Ja kyllähän isovanhemmat voivat hoitaa lapsia, mutta ei siitä minusta voi heille työtä tehdä.

Eivät sitä minun isovanhempani minäkään työnä ottaneet, vaikka minua hoitivat ja lapsuudessa monesti miltein asuin heillä. Pitivät myös siitä!

Ei isäpuoleni isäkään minua koskaan pyytänyt pois. Kävin hänenkin luonaan jonkin verran.

Kyse ei ole omasta navasta vaan siitä, että jokaisella joka ryhtyy lapsia hankkimaan on olta valmius lapseen. Pitää pystyä huolehtimaan lapsesta niin taloudellisesti kuin hoidollisestikin.
Lasta hankkiessa on erittäin hyvä miettiä tarkkaan on kypsä kantamaan pienestä avuttomasta ihmisestä täysivaltaisen vastuun 24 tuntia vuorokaudessa seuraavan vähintään viidentoista vuoden ajan.
Jos siinä vaiheessa alkaa miettiä äitiä ja isä, on parasta ottaa aikalisä: entäpä jos ne mamija pappa vaikka kuolee? Mitä sitten neuvoksi?

Tämä on abloorien paikka!! Harmi vaan, että monikaan ei jostakin kumman syystä ajattele näitä tosiasioita vaan hankkivat lapsen ihan vain sen takia kun ns. "biologinen kello" sanoo tms. Harmillista on se, että nainen tässä on painon vartijana että tuleeko raskaaksi vai ei. Tarkoitan tässä sitä, että meitä joitakin miehiä pelottaa tulla isäksi, koska maailma muuttuu.

Kohta kai se on siinä mielessä meidänkin kohta pakko miettiä, kun emäntäkin täyttää kohta 30v. Jos pitäis 2-3 lasta saada niin kai sitä isäksi tuloa pitää miettiä, mutta kun tilanteeni on aika surkea, että itse ainakin mietin jo nyt talouttani ja pohdin että onko se kovinkaan järkevää. Biologinen isäni oli mikä lie alkoholisti, että pelokkaasti ajattelee vähän "seisoo varpaillaan" (itse en ole alkoholisti), että tuleeko se viinapullo minullekin tärkeämmäksi kuin se mun lapseni. Jonkinlainen vastuuntunnollisuus vaan herää, että pysyykö minulla korkki kiinni paineiden alla!

Itse tosin pidän lapsista, mutta sitä en ole koennut mitä sitten käy kun minulla on sellainen. Kissat nyt tuossa juoksee jaloissa, mutta kissat on lopulta tietenkin eri kuin lapsi ja oletan että ymmärtävät paremmin tuon ei -sanan merkityksen hieman paremmin?

Nyt just tuntuu siltä että mikon nimimerkin takana on kaksi eri ihmistä kirjottelemassa TODELLA JÄRKEVÄÄ TEKSTIÄ!!!

Tuon yhden lauseen kuitenkin vielä tuolta suurensi. Eli todellakin lapsen ja myös aikuisenkin ruokavalion pitää olla monipuolista (päättötyöni ravinnon merkityksestä tehnyt),joten jaksan vielä mikolle ihmetellä hänen jankkaustaan siitä hernekeiton syömisestä kun sen ravinnon pitää olla monipuolista. Eli se hernekeitto ei riitä vaan on syötävä myös sitä lihaa ja kalaa

Opiskelijan tulot verrattuna sun äitiysraha laskelmiin on pienempi ja ne on veron alaista tuloa (opiskelija maksaa 10% veroa opintotuestaan).

En halua kanssasi keskustella koska menee jatkuvaksi riitelyksi. Tollaista naista en kattoisi päivääkään saman katon alla, joka vaatii että mies maksaisi vieläpä vaihtelevat puhelin laskunsa!! Ei sen puoleen ettet katsoisi päivääkään minua.

Missä kohtaa olen kertonut, että hernekeitto ei olisi monipuolinen ruokavalio? Herne on vihannes ja liha on liha. Hernekeitto on aika monipuolinen/ravitseva ruokalaji kaikenkaikkiaan, jota Puolustusvoimatkin käyttävät monipuolisena ruokana muonituskeskuksissa varusmiehille ja pääruokavaliona mahd. poikkeusoloissa.

Unohdin mainita toki sen tonnikalan, että söin opiskelijana ollessani.

Sitä en ymmärrä taas minkä takia vegetaristi äiti tahtoisi kasvattaa lapsensa vegetaristiksi ja se kai oli kai asian ydin, eikä perustelut sille etteikö hernekeitto olisi monipuolinen ruoka, koska se on!

[pikku-my]

kukaan ei ole laskenut äitiysrahoja mikko hyvä =)

toisekseen hernekeitto voi yhtenä ateriana viikossa kyllä täyttää ravintoarvot,mutta ei sun kroppa pärjää kovinkaan hyvin jos nyt syöt päivittäin kolmevuotta hernekeittoa. poikkeusolot ovat tietenkin eriasia,mutta kolme vuotta lapsen kanssa ei ole poikkeusolo. Ja varmasti tiedät mitä herneet ja pavut tekevät sun vatsalle, niin mitäs luulet sen tekevän sille pienen vatsalle ja kehittymättömälle suolistolle?

[Mikko82]

kukaan ei ole laskenut äitiysrahoja mikko hyvä =)

toisekseen hernekeitto voi yhtenä ateriana viikossa kyllä täyttää ravintoarvot,mutta ei sun kroppa pärjää kovinkaan hyvin jos nyt syöt päivittäin kolmevuotta hernekeittoa. poikkeusolot ovat tietenkin eriasia,mutta kolme vuotta lapsen kanssa ei ole poikkeusolo. Ja varmasti tiedät mitä herneet ja pavut tekevät sun vatsalle, niin mitäs luulet sen tekevän sille pienen vatsalle ja kehittymättömälle suolistolle?

Täyttää varmasti, jos käy "toista asteen" koulutusta ja syö päivälliseksi hernekeittoa tms.

Väitän, että monet ostavat vihannekset ruokakaupoista, jossa hinnat on pilvissä?:) Mä käyn yleensä kauppatorilta ostamassa vihannekset, jossa ESIMERKIKSI tomaatit maksavat euron kilo.

Maaseutu on siitä hyvä että siellä perunoita myöden voi kaikki olla peräisin omasta pellosta ja siitä mä tykkään. Kalastaakin saa ilmaiseksi, jos on alle 15-vuotias (hyvä käyttää siinäkin parempaa ja nuorempaa kalastajaa hyödyksi -heti pamahti pöytään viikkorahat jos sai kalan). Itte en ole saanut kuin yhden olemattoman ahvenen onkeeni ja virvelillä en saanut koskaan mitään, mutta poika tois sapuskan pöytään.

Meillä ei koskaan ollut luonnon kalaa ruokapöydässä. Kaikenlaista kampeloita, seitiä ja kalapuikkoja pyöri siinä, mutta ei koskaan kalaa.

Vanhemmat eivät pidä graavista kalasta mutta itte vetelen sitä kurkusta alas kun näe "vesi kielellä"...kiitän ja kumarran isoäitini puoleen. En varmasti osaisi nykyisin edes perata kalaa, jollei hän ois opettanut.

Isovanhemmat on siinä hyviä, että jos vanhemmat karttelevat "kalaa": "etten koske kalaan" -tyyliin, niin isovanhemmilta voi lapsi senkin "kansalaistaidon" oppia. En muista, että sitä oltaisi silloin 90-luvulla kenellekään opetettu biologian tai kotitaloustunnilla silakan tai lohen perkaamista opetettu. Itte perkasin pari vuotta sitten vasta ekaa kertaan muuten silakan kotitalous oppikirjan mukaan ominpäiten ja taisi ne juuri ja juuri ne silakat olla ehjiä.

Isäpuoleni odotti, että äitini perkaisi sen saadun kalan kun oltiin heittelemässä, joka ois hypännyt jaloineen mökin kattoon pelkän kalan näkemästäkin. Minua kiellettiin tavallaan saamasta kaloja kalareissultani, kunnei silloin ollut ketään joka ois osannut perata sen kalan. Isäkään ei ole varmaan ikänä kalaa perannut tai sitten se hörisi että äiti sen tulisi perata. Isoäitini opetti mun perkaamaan, eikä sekään tuntunut uskottavalta.

Eli se, että kun vanhemmat päättää sen, että meillä ei syödä luonnon kaloja. Meitsi kyllä tykkää enemmän luonnon kalasta kuin kalapuikoista.

Armeijassa ois kyl syytä opettaa pojille ihan sellainen suomalainen "kansalaistaito" kuin kalastaminen ja kalan perkuu.