HÄKE 'nauha'

[Ankkalinna]

Minä väitän, että 'tonne' -ilmaisu ilmaiseen ennen kaikkea AA:n vastenmielistä suhtautumista takkahuoneeseen.

Mä meen kattoo tonne makuuhuoneeseen, jossa George Clooney odottaa mua kynttilänvalossa skumppalasi kädessään.

Mä meen kattoo sinne makuuhuoneeseen, jossa George Clooney odottaa mua kynttilänvalossa skumppalasi kädessään.

Mä meen kattoo -- makuuhuoneeseen, jossa George Clooney odottaa mua kynttilänvalossa skumppalasi kädessään.

Makuasioista ei kannata kiistellä, mutta minun korvaani "tonne" ei ilmaise vastenmielisyyttä.

[Teleksi]

Minun korvaani taas tonne on määräinen muoto ja sinne epämääräisempi. Eli jos näen paikan, niin sanon "menen tonne", mutta jos en näe paikkaa, niin sitten "menen sinne". Toisaalta voisin käyttää kumpaakin luontevasti samasta tilasta. Siis Anneli olisi voinut sanoa lapselle, että "älä mene sinne" samalla kun puhuu itsestään, että "menen tonne". Ei kyllä minusta kerro mitään Annelin sanavalinta tässä yhteydessä.

[Tara]

Minun mielestä tässä kun pohditaan 'tonne'-ja sinne'-sanojen eroja yleensä ei ole oikein mitään mieltä.Nehän ovat aivan tilannesidonnaisia, puhutaanko jollekin paikalla olevalle vai jollekin, joka on vain puhelimessa jossain..

Minusta A:n puheita häkenauhalla ei voi irrottaa siitä kokonaisuudesta mihin ne kuuluvat, eikä kannata rinnastaa siihen että meen 'tonne/sinne vähän nautiskeleen ton George Clooneyn kaa'. Siis jos A olisi sanonut häkeen, että 'meen tonne', kuulostaisi se lukijasta jotenkin hassulta, koska eihän häke voi tietää mihin 'tonne' (vaikkapa vessaan)... A sanoi sen lapselle eikä hänen tarvinnut tietenkään tarkentaa minne hän aikoi mennä, vaan pään nyökkäys sinne päin tai vain katse riitti - jos nyt niitäkään tarvittiin.

'meen tonne kattoo' on jatkoa siihen kun A sanoi että 'mun täytyy ny' (heti sen jälkeen kun Jukka oli karjaissut), kun A oli alkanut hengittää 'raskaasti'. Tässä alkoi A:lla keittää siis kiehua yli. Tässä kohtaa A pimahti lopullisesti. Mun täytyy ny .. (..mennä, valitettavasti, hiljentämään toi tuolla), 'meen tonne 'kattoo' (isken sen pään mäsäksi niin eiköhän se sit lopeta). 'Onkos joku tulossa jo' A kysyy häkelinjalta (A ei tiedä minä hetkenä siellä taas on joku langan päässä), eli 'kuis paljo mullon täs aikaa' (hoitaa tää homma loppuun)?

Alaikäinen on joutunut rankimman kautta hyväksikäytön kohteeksi, ei ole selvillä koko kokonaisuudesta, mutta..jotain hän on nähnyt tai tietää sellaista mitä ei ole kertonut edes äidille (myöhemissä puhuteluissa tulee ilmi) koska.. niin. Kuvitelkaa itsenne noitten ei-aikuisten osaan. Kuka pystyy?!

Eli tosi kornia puhetta A:lta sekin kun sanoo lapselle 'tuuksä tänne puhelimee, älä itke hei siel..(isäs on vaan just tapettu tonne ja makaa siell verissään pää halki..)

( Pst:Lankapuhelimen sai mykäksi myös vetämällä johdon seinästä, linja ei silti katkennut - A:ta kauhistutti mitä JUkka vielä ehtisikään sanoa..lapsen kuullen! ja vielä häkenkin kuullen (vaikka voi olla että A:lle oli epäselvää mitkä äänet sinne kuuluivat ja tallennettiinko kaikki nauhalle)

katkelma:

..1:01 Uhri: Aargh (erittäin voimakas karjaisu).
Epäilty: (hengittää raskaasti puhelimeen)
1:06 Uhri: (Sanoo joko "äihh" tai "häivy") (käheä rääkäisy) (laahaava ääni). Äähh, auuh (voimakkaita valitushuutoja).
1:12 Epäilty: Onks joku tulossa jo?
1:15 Uhri: Öh.
Uhri: ...auto.
Uhri: Oh. Eih.
1:25 Uhri: Hälytyys...tule(e) tänne apuun.
1:34 (Tallennuksessa tyhjä kohta kahden sekunnin ajan)
1:36 Epäilty: Hei mun täytyy ny (huutaa lastaan).
1:38 Lapsi: Niih.
1:39 Epäilty: Tuuksä tänne puhelimee?
1:40 Uhri: Agh (valittaa)
1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.

[annaanna]

Edellinen viesti päättyy juuri siihen kutkuttavan jännään kohtaan kuten joskus television sarjaohjelmat. Tiedättehän, että jää kutkuttava tunne siitä mitähän tuossa seuraavaksi tapahtuu. Joku aika sitten postasin omia näkemyksiäni häkenauhan äänimaailmasta, kopsasin siitä pätkän. Pätkä sisältää kohdan, jossa syyttäjän (käräjäoikeuden?) mukaan tapahtuu "astalointi". Litterointi (= äänien merkitsemistapa) ei mielestäni tue tätä olettamusta. En siis ole tietenkään kallonmurskaavia iskuja kieltämässä, vaan väittämässä etteivät ne ole tallentuneet ääninauhalle.

1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.
1:42 Lapsi: Mitä mä sanon?
1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...
1:46 Uhri: (pyyjääpää) (oma: tämän repliikin ei tarvitse mielestäni olla näin järjetön, se on vain päällekkäinen toisen repliikin kanssa.)
1:46 Tuntematon: (Mite mä pääse linjoi) (Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä lapsen sanomalta, kuuluuko Häkestä?)
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus).(oma: napsahdus ei saa nauhoitukseen asti kuuluvaa reaktiota aikaan, ei mahdollisesti kohdistu uhriin.)
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)
2:05 (vaimea kopsahdus)
Uhri: Lala.
Epäilty: Öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)(oma: kymmenen sekuntia sitten juoksuaskelia ottanut ilmarintainen AA äännähtää ja tuottaa vaimeina kuuluvia askelääniä ajassa 2:08 kysyen litteroinnin mukaan normaalisti kuuluvalla puheäänellä tyttäreltään kysymyksen)
2:07 Epäilty: ...
2:08 Epäilty: (vaimeita askelia) Tuleeksielt kettää?

Minä pohdiskelen mitä se tarkoittaa, kun sanotaan kopsahduksen kuuluvan keskellä. Litteroinnin (siis pitkäksi "A-laalalala:ksi" merkityn repliikin) tulkitsen niin, että valittava ääni jatkuu katkeamattomana kopsahduksesta huolimatta, kopsahdus ei aiheuta katkosta ääneen. Kopsahduksen voimakkuus ei riitä ääntä katkaisemaan tai se kopsahdus ei kohdistu uhriin. Kun kopsahduksen lisäksi samoille sekunneille kuuluu vielä epätäydellisesti tallentunut repliikki ...uole, niin voisiko olla mahdollista, ettei kopsahdus kuulu uhrin läheltä vaan puhelimen ympäristöstä. Varsinkin kun 2:02 alkaneen repliikin KESKELLÄ on merkitty kopsahdus ja seuraava kopsahdus jo 2:05. Tuo KESKELLÄ olisi siten 2:03-2:04, että on ihan tuommoinen ykskaks -hetki noin ajallisesti (hetki joka menee kenkäparin tömistelyyn sisälle tullessa, suurinpiirtein). Ja litteroinnin mukaan toisenkin kopsahduksen jälkeen valittava ääni vielä jatkuu, eikö näin tuosta kirjoitustavasta voi päätellä. Kopsahdukset eivät valitusääntä katkaise, minä olettaisin, että kaksi kallonmurskaavaa iskua sen tekisivät.

Päpisen, nyt kun tässä koneella olen, vielä tuosta jatkostakin. AA:n repliikin osa " _(u)ole" on merkitty
2:03 (_ uole) Taustalla: A-laa-
-2:04 ensimmäinen kopsahdus lalaa-
2:05 toinen, vaimea kopsahdus laa ...jatkuu...
(-2:06) AA:n repliikki Öh Lala
2:07 AA:n epäselväksi jäänyt repliikki yms.
2:08 Epäilty: (vaimeita askelia) Tuleeksielt kettää?

Miten siellä käräjäsalissa on voitu vakavissaan olettaa yllä olevassa häkepätkässä astaloinnin tapahtuneen?
Kolmessa sekunnissa astaloitsija aiheuttaa askelia nauhoitukseen ja kyselee normaalin puheäänen tapaan litteroinnin mukaan kysymyksiä. NORMAALILLA puheäänellä?

[MissHolmes]

Veikkailen, että tuo 'pyyjapää' saattaisi olla pyytäkää.

Lapsi kysyy äidiltään 'mitä mä sanon' ja minusta JL yrittää vastata siihen. 'Pyytäkää'.
Uhri on hetkeä aikaisemmin puhunut avusta ja autosta.
Uhrin sanominen jää kesken, koska AA on jo paikalla ja hän pyytää vaimoltaan apua.
Pyytää ja pyytää uudestaan, mutta ei sitä saa.

1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.
1:42 Lapsi: Mitä mä sanon?
1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...
1:46 Uhri: (pyyjääpää)
1:46 Tuntematon: (Mite mä pääse linjoi) (Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä lapsen sanomalta, kuuluuko Häkestä?)
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)

[alpo holisti]

pyyjäpää = pyytäkää, taisinpa jo itsekin kirjoittaa kerran aiemmin:

Konsonantit, joissa äänne suljetaan kielellä ei uhrilta tuossa onnistu.
huulilla toteutettava P onnistuu. samoin vokaalit ja konsonantt J,
koska näissä kieltä ei tarvitse nostaa kitalakeen

1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...
1:46 Uhri: (pyyjääpää)
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.

AA on siis viiden sekunnin kuluttua puhelimen kammesta takkahuoneessa?

[Tara]

Edellinen viesti päättyy juuri siihen kutkuttavan jännään kohtaan kuten
...
Epäilty: Öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)(oma: kymmenen sekuntia sitten juoksuaskelia ottanut ilmarintainen AA äännähtää ja tuottaa vaimeina kuuluvia askelääniä ajassa 2:08 kysyen litteroinnin mukaan normaalisti kuuluvalla puheäänellä tyttäreltään kysymyksen)
2:07 Epäilty: ...
2:08 Epäilty: (vaimeita askelia) Tuleeksielt kettää?[/color]
.../..

Miten siellä käräjäsalissa on voitu vakavissaan olettaa yllä olevassa häkepätkässä astaloinnin tapahtuneen?
Kolmessa sekunnissa astaloitsija aiheuttaa askelia nauhoitukseen ja kyselee normaalin puheäänen tapaan litteroinnin mukaan kysymyksiä. NORMAALILLA puheäänellä?

Ilmarinta-juttu ei välttämättä aiheuta esteitä toiminnalle eikä heti mitään sellaisia oireita, että ilmarinnan saanut huomaisi mitään erityistä.

Yksi esimerkki, 19.7.2010:


http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 38#p326938

../ laitetaan nyt tähän yksi esimerkki.
"Slovenian Petra Majdic rutisti Vancouverin olympialaisissa maastohiihdon sprinttikilpailussa pronssille neljä kylkiluuta murtuneena ja pieni repeämä keuhkoissa. Tiedon vahvisti Slovenian olympiajoukkueen lääkäri Tatjaz Turel TVS-televisioyhtiölle.

Turelin mukaan Majdic ei enää kykene kilpailemaan Vancouverin olympialaisissa, mutta ei voi keuhkoon tulleen vamman vuoksi myöskään lentää vielä takaisin kotimaahansa.

- Vancouverissa tehdyt tutkimukset vahvistivat murtumat kylkiluissa. Me suosittelimme tutkimuksen jälkeen, että hän ei lentäisi heti Sloveniaan keuhkoon tulleen vamman takia. Pitkä lento saattaisi aiheuttaa lisää murheita, Turel totesi.

Lopuksi Majdicilla todettiin myös lievä ilmarinta, joka oli syntynyt kylkiluiden murtumasta.
Mutta mimmi hiihti sprintin ja voitti pronssia.
Kisan jälkeen kilpailun toimitsijat auttoivat Majdicin pois kilpailualueelta. Mitaliaan hän tuli hakemaan kisojen mitaliseremoniaan rullatuolissa."

http://www.iltasanomat.fi/urheilu/uutin ... id=1960499
---

Googlamaalla löytää muitakin urheilijoita joilta vasta maaliin tulon tai voittopallilla seisomisen jälkeen on todettu ilmarinta.

Nii sitten minun mielestä A:n kysymys tuleeks sielt kettää kertoo huolestuneisuudesta, että ei kai sielt herran tähe joku jo tul ku mullon tää homma vähä kesken.

[MissHolmes]

AA on minusta selvästi jo matkalla 1:43.
Takkahuoneeseen on matkaa puhelimen luota noin 6 metriä. Sen taittamiseen ei oikeasti mene montaa sekunttia.

Talo on ulkomitoiltaan noin 15m x 8m (~120m2).

Jos katsot alla olevaa pohjakuvaa huomaat, ettei etäisyydet todellakaan ole päätähuimaavia.

[alpo holisti]

sama huomio...nuo mitat voi laskea esim kaapeista, koska ne ovat yleensä standardikokoisia.
15*8 ? tieto?

ihmisen askelpari kävellessä ulkona on yleensä noin 120 - 135 cm
piirrokosesta olevasta puhelimesta on uhriin matkaa n. 10 metriä

hölkkä nostaa nopeudeen kaksinkertaiseksi
juokseminen n. kolmikertaiseksi, karkea versio,,,ja nyt ollaan sisällä huonekalujen seassa...

siten nuo etäisyydet natsaa aika hyvin...
143 liikkeelle
148 takkahuone

[MissHolmes]

Ihan mittailin kaappien, ulko-ovien ym. avulla noita ulkomittojen noin pituuksia.
Tuo noin 120m2 on tieto, joka on kotoisin siltä ajalta kun talo oli myynnissä ja 15x8 istuu siihen aika hyvin.

Olohuone on noin 20m2 eli ei mikään 'suuri halli'.

Meidän saunasta on matkaa keittiöön noin 10 m. Sen taittamiseen ihan rauhallisesti kävellen menee kännykällä kellottamalla 5,5 sec. Olen pienikokoinen, joten askeleeni ovat AA askelia lyhyempiä.

[alpo holisti]

samat on olleet metodit...

sattumalta tiedän:
Tuo antamani kaava 1.35 m /sekunti on marssivan paraatijoukon nopeus.
Kävely ei ole harppovaa ja sekunnin aikana otetaan askelpari...10 sekuntia = 13.5 metriä
eli voit tsekata kuinka monta askelparia otit 5,5 sekunnin aikana ( 8 -? )
Se on jotakuinkin askelmäärä joka A:lta olis mennyt puhelimesta takkahuoneeseen.
Näitä ääniä vertaamalla puhelimen paikka alkaisi ehkä hahmottua.

[Tara]

sama huomio...nuo mitat voi laskea esim kaapeista, koska ne ovat yleensä standardikokoisia.
15*8 ? tieto?

ihmisen askelpari kävellessä ulkona on yleensä noin 120 - 135 cm
piirrokosesta olevasta puhelimesta on uhriin matkaa n. 10 metriä

hölkkä nostaa nopeudeen kaksinkertaiseksi
juokseminen n. kolmikertaiseksi, karkea versio,,,ja nyt ollaan sisällä huonekalujen seassa...

siten nuo etäisyydet natsaa aika hyvin...
143 liikkeelle
148 takkahuone

Mistä päättelet ettei Anneli 143 jo ole liikkeellä ja ettei luuri silloin ole lapsen kädessä? Anneli voi olla jo vaikka missä kohtaa olohuonetta puhuessaan lapselle, joka seisoo puhelimen ääressä luuri kädessään.

1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.A voi aivan hyvin olla liikeellä jo tässä kohtaa. Luuri on auki pöydällä. Lapsi tulee ja ottaa luurin käteensä:
1:42 Lapsi: Mitä mä sanon? Kumman kädessä luuri on tässä kohtaa? Mistä sen voi päätellä varmasti?

Annelilla oli kova kiire. Miksi tuhlata aikaa että voisi puhua lapselle niin että molemmat seisoisivat paikoillaan puhelimen ääressä?

[MissHolmes]

Minusta on aivan selkeää, että lapsen kysyessä mitä mä sanon, on vastuu jo siirtynyt hänelle, eli äiti on poissa luurista ja lapsi tietää, että on pakko puhua puhelimeen ja kysyy mitä pitää sanoa.

Miksi muuten lapsi kysyy mitä hänen pitää sanoa?

[alpo holisti]

Mistä päättelet ettei Anneli 143 jo ole liikkeellä ja ettei luuri silloin ole lapsen kädessä? Anneli voi olla jo vaikka missä kohtaa olohuonetta puhuessaan lapselle, joka seisoo puhelimen ääressä luuri kädessään.

1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.A voi aivan hyvin olla liikeellä jo tässä kohtaa. Luuri on auki pöydällä. Lapsi tulee ja ottaa luurin käteensä:
1:42 Lapsi: Mitä mä sanon? Kumman kädessä luuri on tässä kohtaa? Mistä sen voi päätellä varmasti?

Annelilla oli kova kiire. Miksi tuhlata aikaa että voisi puhua lapselle niin että molemmat seisoisivat paikoillaan puhelimen ääressä?

Voihan se olla, mutta on tärkeä saada ajat toimimaan ilman lisäaikojakin,
sitäpaitsi en esitä paikallaanoloa, luurin voi myös kurkottaa ja siksi käytin ilmaisua "liekö antoi kojeenkin" = oli liikkeessä/liikkunut puhelimen normipaikalta: (kts MITEN KAIKKI MENI-ketju)

1:39 Epäilty: Tuuksä tänne puhelimee?
A:lla on puhelin kädessä.

1:40 Uhri: Agh (valittaa)
1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.
Luuri voi vieläkin olla kädessä, mutta tämä on aika todennäköinen vaihtohetki

1:42 Lapsi: Mitä mä sanon?
1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...
A on liikkellä ja ei ole varmaa näkeekö JL hänet vielä 146

1:46 Uhri: (pyyjääpää)
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
...mutta nyt ilmeisesti näkee

Toisessa ketjussa todetaan, että 5 - 6 sekuntia vie A:n noin 8 - 10 metrin päähän puhelimesta.
Jos A on liikkeellä jo 142 se tietenkin vahvistaa asiaa. mutta minimi 143 natsaa JL:n reagointiin.
Epäillä voi, missä JL on: sängyssä vai lattialla, ja kuinka hän siinä tapauksessa tolleen huomasi ja regoi AA:n ilmestymiseen? ja tässä kai on myös se häkenauhan yksi kulmakivi...huppumiehen äänet?

[Tara]

Alpo holisti

Jukka saattoi kuulla A:n askeleetkin, ja A:n lähestyvän puheäänen kun tämä selitti puhelimeen jäävälle lapselle mitä selitti. Koska minun ymmärryksen mukaan siellä ei ulkopuolista ollut, niin miksipä Jukka olisi epäröinyt puhutella A:ia vaikka tämä olisi missä päin huoneistoa. (eniten ihmettelisin - tässä vaiheessa en ihan oikeasti enää ihmettele - sitä, ettei Anneli kohdista Jukalle henkilökohtaisesti mitään myönteistä ei siis mitään, ei esim että 'apua on tulossa, koit kestää, odota, poliisi on tulossa tms.)

1:46 Uhri: (pyyjääpää)
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.

Anneli on kuuloetäisyydellä Jukkaan nähden olipa hän melkein missä hyvänsä. Aivan varmasti Anneli kohtaa Jukan lähietäisyydeltä vasta kohdassa 2:02 tai 2:03.

Kallosta tosiaan kuuluu kumahtava kopsahdus kun se osuu (vapaasta liikkeestä, esim kaatuminen kovaa vasten) tai kun jokin johonkin kova osuu siihen (joka on kalloon nähden vapaassa liikeessä). Vaimeampi kopsahdus kuuluu kun kallo on jo rikki, eikä se enää tuota sitä voimakaampaa kopsahdusta samalla tavalla kuin ehjänä.

2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)
2:05 (vaimea kopsahdus)
Uhri: Lala.
Epäilty: Öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)

Niinpä niin, missä ovat huppumiehen äänet? Yksikään alaikäisistä ei ole kertonut kuulleensa keittenkään muitten kuin isän ja äidin ääniä missään vaiheessa. Eipä kuullut Annelikaan, paitsi sitä kovaa mäiskintää ja tappelun ääntä, kamppailusta syntynyttä kovaa meteliä (joka ei kuitenkaan tallentunut nauhalle ollenkaan), joka oli niin voimakasta, että A arveli ettei huppumies sen takia kuullut edes puhelua.