Valhalla kirjoitti:Olisikohan aika palata miettimään, miten huppumies ei ole ääninauhalla, ei pihajäljissä tai miten Jukka valui verensä kuudessa minuutissa mutta usean kymmenen minuutin rei'istä.
Minusta on mielenkiintoista miettiä myös sitä, miten Anneli ei ole ääninauhalla? Mikä ääni siellä ääninauhalla itse asiassa on se astaloinnin ääni? Entäs ne napsahdukset, laahaukset ja muut äänet? Itse asiassa juuri tuollainen napsahdus kuuluu poliisin rekonstruktiossakin silloin kun astutaan ikkunakarmille. Naps vaan. Ainut mitä huppumies ei tee, on puhuminen, koska siitä hänet tunnistettaisiin.
Totta kai huppumiehestä on jälkiä pihalla. Huppumies kulki verrannalta seinänviertä pitkin tielle ja sieltä talojen välistä polkua pitkin pois, aivan samaa reittiä, jota oli talolle tullutkin. Koira yhytti jäljen, jossa oli itse asiassa päällekkäin kumpaankin suuntaan kulkevat jäljet ja koska tuuli asfalttitieltä päin, lähti seuraamaan jälkeä sinne suuntaan. Ja Valhallalle tiedoksi: minulla on hyvinkin luultavasti enemmän kokemusta jälkikoirista sekä pk- että mejä-puolelta, kuin mitä sinulla tulee koskaan olemaan, joten tiedän kyllä sen kuinka tavallista takajäljen ottaminen on ja miten asfalttijälki tai id-jälki harjoitutetaan. Eli älä aloita tietämättömien harhauttamistasi. Tuskaa on välillä lukea noita jälkikoira-analyysejäsi. Koira ei ole kone, jolla absoluuttisesti tutkitaan jälkiä. Kaikkea muuta.
Kolmanteen kohtaankin on helppo vastata: Jukka vuoti nopeasti sängylle sen mitä vuoti. Värijälkitutkija näki verta sängyllä ja hänen MIELESTÄÄN sitä oli vuotanut kauan. Ehkäpä jonkun toisen MIELESTÄ sitä ei välttämättä ollutkaan vuotanut kauan. Ehkä jonkun MIELESTÄ sitä oli paljon ja jonkun toisen MIELESTÄ sitä oli sen verran kuin valmihaavasta pulppua puolessa minuutissa ja leviää sängylle. Ei tartte olla kummoinenkaan verenvuoto kun se patjalle leviää mukavan isoksi pläntiksi. Naisimmeiset, joilla on runsaat kuukautiset, varmasti tunnistavat tämän ilmiön. Annelin epäonneksi löytyi ASIANTUNTIJA, joka pelkästä valokuvasta verilänttiä katsomalla, osaa sanoa, että veri on valunut siihen kymmeniä minuutteja, vaikka ei ole edes tietoa siitä, kuinka kovalla vauhdilla verta on patjalle valunut. Kyseinen ASIANTUNTIJAHAN oli poliisi, ei edes lääkäri, joiden luulisi leikkaussaleissaan näkevän suurenkin verimäärän leviävän patjalle ihan sekunneissa. HEI HALOO!
Ja se ottelu, se oli käyty jo siinä vaiheessa suurimmaksi osaksi kun häkepuhelu alkoi. Siitä olen yhtä mieltä monen muun kanssa. Se ottelu käytiin huppumiehen ja Jukan välillä ja kesti sen verran, mikä meni Annelilta ihmettelyyn, väliin menoon, haavoittumiseen, pakenemiseen, palaamiseen miettimään, lapsille huikkaamiseen (jota lapset eivät kuulleet; lapset eivät monesti kuule yhtä aikaa kahta asiaa: isänsä tuskanhuutoja ja äitinsä ulos-komentoa), hätänumeron valintaan, vastaamisen odottamiseen. Ja se ottelu hiljeni, koska huppumies tiesi Annelin menneen hälyttämään apua ja halusi kuulla myös mitä Anneli sanoo puhelimeen. Makkarissa oli jopa niin hiljaista, että Anneli välillä luuli huppumiehen häipyneen. Vain Jukka liikkui siellä ja sai lisää lasinhaavoja. Huppumies odotti jännittyneenä Jukan kuolemista ja ajoi välillä uhkauselein Annelin pois, kun tämä tuli liian lähelle. Koska Jukka ei kuollut huppumiehen luulemalla tavalla puukosta, tajusi tämä, että työ pitää viimeistellä sorkkaraudalla, jotta pääsee lähtemään ennen poliisien tuloa. Itse asiassa huppumies siis koko häkepuhelun pari ekaa minuuttia kuunteli jännittyneenä puhelua ja kun Anneli uskalsi tulla apuun ja tyttärenkin ääni alkoi kuulua, ajoi Annelin pois kurkkimasta ja päätti lopettaa homman sorkkiksella. Sillä väliin kun Anneli ryntäsi ulos karkuun huppumies hoiti lopullisen tappamisen ja kun oli varmistunut Jukan kuolemasta ja kun tytär tuli kurkkimaan ovelle päätti, että oli tullut aika häipyä. Juoksi talon viertä tielle ja sieltä naapuritalon jälkeen kääntyi polulle ja häipyi sen siliän tien. Itse veikkaan, että häipyi ulkomaille ja puhuminen olisi ollut vieläkin paljastavampaa kuin suomalaisen miehen puhe. Uskon, että kyseessä oli palkkamurha. Koko tapahtumaan kului aikaa max kymmenen minuuttia lasin rikkomisineen. Ulkomaisen murhaajan puolesta puhuu se, että ei tiennyt ovilasien olevan Suomessa niin kovaa tekoa, eikä tajunnut, miten parvekeovi avataan kahvasta.
Ja kaikki tässä kerrottu käsittääkseni kaikkiin todisteisiin, joihin en laske jonkun poliisin valokuvien perusteella antamaa mielipidettä verenvalumisajasta.
Ja nytkö ei sitten puhelimen paikkaakan enää tiedetä ja lapsi on nähnyt unta siitä missä puhui puhelimeen. Nauhalla on lähenevät ja loittonevat juoksuaskeet ja sen perään oven ääni. Myös tyttö todistaa näin tapahtuneen. Nauhalla ei ole edestakaisia ääniä. Minusta tosi tylsää jatkaa tätä juttua, kun teistä kukaan ei ilmeisesti uskalla sen vertaa, että juoksisi tuon matkan ( ei tartte puhkoa keuhkoaankaan ) ovelle, avaisi sen ja juoksisi takaisin täysin äänettömästi. Ja tulkaa sen jälkeen kertomaan kauanko siihen kului. Olkaa niin ystävällisiä, kiitos!