ABC kirjoitti:Sain jokin aika sitten luettua John Mackin Ufosieppaukset. Tässä tule arvio.
Ainoastaan muutamalla kirjan 13:sta siepatusta oli todennäköinen hyväksikäyttötausta, vaikka monilla sitä oli epäilty. Sen vuoksi en pidä todennäköisenä seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttamaa traumaa primäärisenä syynä myöhempiin sieppauskokemuksiin.
Sen sijaan kaikilla siepatuilla oli yhteisiä psykologisia piirteitä: suuri suggestioalttius, ulkopuolisuuden tunne, sekä merkityksen etsintä elämässä. Lisäksi monilla nämä yhdistyivät aivan selviin unihalvauskokemuksiin.
Siepattujen kertomuksista kävi ilmi, miten he olivat kokeneet elämänsä merkityksettömäksi, ja olivat tunteneet ulkopuolisuutta koko ikänsä. Yhteys ufojen kanssa olikin sitten muodostunut ikäänkuin kodin löytämisen kokemukseksi. Tässä mielessä sieppauskokemuksilla on selkeä yhteys uskonnolliseen heräämiseen ja yhteyden kokemiseen seurakunnan eli muiden saman kokeneiden kanssa.
Tämän vuoksi on myös ymmärrettävää, että sieppauskokemukset, jotka alkujaan viestivät suuresta ahdistuksesta, muuttuivat sittemmin hyväksi asiaksi siepattujen elämässä, toivat merkityksen ja saivat paranemisen alkuun. Siten siepatut hyötyivät kokemuksistaan, vaikka ne tapahtuivatkin vain heidän oman päänsä sisällä. On mielenkiintoista, miten ihmisen omat psyykkiset prosessit näin saivat paranemisen alkuun.
Loppupäätelmänä: kirja vahvisti uskoani siihen, että maallistunut yhteiskunta aiheuttaa psyykkisiä ongelmia niille ihmistyypeille, jotka aiemmin saivat turvaa uskonnosta; toiseksi: paraneminen psyykkisistä ongelmista silloin, kun ne eivät ole puhtaasti fysiologisia, on mahdollista vain ihmisen oman muutoksen ja sisäisen paranemisen kautta, ulkopuolinen apu voi vain sysätä prosessin käyntiin, ja tosin vastavuoroisesti psykoterapia voi myös aiheuttaa turhaa ahdistusta jos ihminen ei ole valmis muutokseen vaan jää piehtaroimaan ongelmissaan.
Tämä tulee ehkä vähän jälkijunassa, mutta epäilen vahvasti että maallistunut yhteiskunta yksin ei riitä selittämään sieppausilmiötä. Uskon että kyse on ennen muuta psykologisesta ilmiöstä, mutta sitä esiintyy pohjoismaiden ja länsi-Euroopan lisäksi myös (jopa suuremmassa mittakaavassa) Yhdysvalloissa, etenkin kristillisellä Bible-belt alueella ja latinalaisen Amerikan äärikatolisissa yhteiskunnissa. Kommunistisessa Kiinassa ufo-buumi sen sijaan on uusi ilmiö.
Huomattavaa on, että monissa sieppauksissa on mukana vahvan uskonnollisia sävyjä. Esimerkiksi suomalaisen, 80-luvulla siepatun Aino Ivanoffin (kirja: "Punainen planeetta") kokemuksissa on mukana kristushahmo. Samaten Jesse-poika lensi lautasella brittikonstaapeli Alan Godfreyn sieppauksessa. Mackin kirjassakin ihmiset vievät kokemuksensa vahvasti ns. "hörhöilyn" suuntaan. Kokemukset alkavat selvinä unihalvauksina, ja jälkeenpain muistot "selkiintyvät", ja mukaan tulee monimutkaisia seikkailuja lentävillä lautasilla ja vierailla planeetoilla.
Luulen, että näissä tapauksissa uskonnollisuuteen taipuva mieli liittää traumaattiseen kokemukseen tuttuja ja turvallisiksi koettuja ajatuksia suojelevasta "taivaan isästä". Mene ja tiedä, hemmetin kiinnostava aihe silti.
I try to do my own thinking. And I recommend you do yours.
Suomen uffomiehistä olen aina muutenkin sympannut eniten juuri Tapani Kuningasta, joka tuntuu tai ainakin tuolloin tuntui olevan ihan liikuttavan tosissaan ja vakavissaan ufojensa kanssa, eikä hänen rauhallisessa ja vaatimattomassa esiintymisessään ole ollut jälkeäkään sellaisesta häikäilemättömyydestä ja aggressiivisuudesta, mikä monilla huuhaata työkseen myyvillä tuntuu kuuluvan vahvasti kuvaan erityisesti kriittisiä kommentteja kohdatessaan... 
