HÄKE 'nauha'

[turumurre]

0:54 Epäilty: Kuuleksä ku mun mieheni huutaa?
0:56 Uhri: (napsahdus) Öhh (kolahdus) Ähh.
0:59 Epäilty: Meni, lähtikse mies jo?
1:01 Uhri: Aargh (erittäin voimakas karjaisu).
Epäilty: (hengittää raskaasti puhelimeen)
1:06 Uhri: (Sanoo joko "äihh" tai "häivy") (käheä rääkäisy) (laahaava ääni). Äähh, auuh (voimakkaita valitushuutoja).
1:12 Epäilty: Onks joku tulossa jo? A ei saanut vastausta.
1:15 Uhri: Öh.
Uhri: ...auto.
Uhri: Oh. Eih.
1:25 Uhri: Hälytyys...tule(e) tänne apuun.
1:34 (Tallennuksessa tyhjä kohta kahden sekunnin ajan) A yritti tai/ja luulee sulkevansa puhelimen.
1:36 Epäilty: Hei mun täytyy ny (huutaa lastaan).

Auer ei saanut vastauksia kysymyksiinsä mitä häkeen asti kuuluu, olipa linja auki ja häkehenkilö poissa tai sitten linja hetken aikaa 'katki' - Auer ei voinut tietää oliko linja auki vai poikki kun hän lähti tonne. Aikaa päätökseen tekoon ei juuri ollut, joten piti vain toimia.

Auerin ensimmäinen kysymys lähtiks se mies on hieman vinksallaan, koska jos talossa on tappaja, eikä Jukka selvästikään ole vielä kuollut vaan pyytää apua, niin miksi olettaa että hyökkäys olisikin jo ohitse..*raaps*.

(allevtm)

-Selkeesti A tuossa tietää että linja on auki, koska sanoo häkeen: "Hei mun täytyy ny ..."
-0:56 A kuuntelee kolahduksia ja puhuu miettien "Meni, lähtikse mies jo", eli luuli kolahduksista että ulkopuolinen poistui. Mutta kohta J erittäin voimakkaasti karjuu ja A reagoi tähän pitkään kestävällä raskaalla hengityksellä.

[turumurre]

Tuo 'Kylhä nous' on eräs niistä.
Se on häkepuhelun lehtiversioissa laitettu väärin uhrin sanomaksi.

Nyt ei ole etp hollilla, mutta mitenkäs se on litteroitu eeteepeessä? Kenen sanomaksi?

Ei kenenkään

[taavetti]

Jaa, tuulelta vastauksen saan...

[Tara]

0:54 Epäilty: Kuuleksä ku mun mieheni huutaa?
0:56 Uhri: (napsahdus) Öhh (kolahdus) Ähh.
0:59 Epäilty: Meni, lähtikse mies jo?
1:01 Uhri: Aargh (erittäin voimakas karjaisu).
Epäilty: (hengittää raskaasti puhelimeen)
1:06 Uhri: (Sanoo joko "äihh" tai "häivy") (käheä rääkäisy) (laahaava ääni). Äähh, auuh (voimakkaita valitushuutoja).
1:12 Epäilty: Onks joku tulossa jo? A ei saanut vastausta.
1:15 Uhri: Öh.
Uhri: ...auto.
Uhri: Oh. Eih.
1:25 Uhri: Hälytyys...tule(e) tänne apuun.
1:34 (Tallennuksessa tyhjä kohta kahden sekunnin ajan) A yritti tai/ja luulee sulkevansa puhelimen.
1:36 Epäilty: Hei mun täytyy ny (huutaa lastaan).

Auer ei saanut vastauksia kysymyksiinsä mitä häkeen asti kuuluu, olipa linja auki ja häkehenkilö poissa tai sitten linja hetken aikaa 'katki' - Auer ei voinut tietää oliko linja auki vai poikki kun hän lähti tonne. Aikaa päätökseen tekoon ei juuri ollut, joten piti vain toimia.

Auerin ensimmäinen kysymys lähtiks se mies on hieman vinksallaan, koska jos talossa on tappaja, eikä Jukka selvästikään ole vielä kuollut vaan pyytää apua, niin miksi olettaa että hyökkäys olisikin jo ohitse..*raaps*.

(allevtm)

-Selkeesti A tuossa tietää että linja on auki, koska sanoo häkeen: "Hei mun täytyy ny ..."
-0:56 A kuuntelee kolahduksia ja puhuu miettien "Meni, lähtikse mies jo", eli luuli kolahduksista että ulkopuolinen poistui. Mutta kohta J erittäin voimakkaasti karjuu ja A reagoi tähän pitkään kestävällä raskaalla hengityksellä.

Minulle A:n hengityksen muuttuminen raskaaksi kertoo ennemminkin mielialan muutoksesta kiihtymyksen suuntaan. Ja kohta A myös huutaa raivokkaasti. Mistä tuo kiihtymys johtui nyt yhtäkkiä juuri tällä hetkellä? Siitäkö, että Jukka alkoikin yhtäkkiä puhua aivan selväjärkisiä asioita? Entä jos Jukka olisi ehtinyt kertoa kuka häntä oikeasti oli hakannut ja mäiskinyt? A:n peli olisi ollut menetetty sillä sekunnilla.

'Hei mun täytyy nyt', sen A olisi yhtä lailla voinut sanoa olipa langalla ketään tai ei, oli linja auki tai ei, tiesipä A miten sen linjan kanssa oli tai ei tiennyt. Oli toiminnan hetki, 'nyt se loppuu' ja viuh, ei kun takkahuoneeseen. - Itseään hän 'rohkaisee' että 'nyt se on tehtävä', mutta ei Jukkaa, ei sanallakaan. Samanlaista kiihtyneen ei-niin-kontrolloitua ja harkittua puhetta kuin myös tuo pian kuultava sana -uole, lopulta kirkumalla.

[annaanna]

Kiitokset Alpolle, viestistä riittää märehdittävää (toivottavasti et pidä pistareita).

Jo aiemmista viesteistäsi sain uskonvahvistusta, että vain fonetiikan erikoisosaajan jäljiltä totuus nauhasta jää "toispuoleiseksi", samoin noin teknisen todisteen käsittely vain krp:n laitteistolla. Ja jos ei muuta niin ainakin käsitellään ja ajatellaan omin korvin kuultua uudestaan hovissa. On jotain mistä vääntää .

Kitalakikuvat äkkiseltään herättivät kysymyksen siitä sun esittämästä kallon kolahtamisesta lattialle elikkäs puolittaisen pystyasennon (polviasennon ?) muuttumisesta vaakaasentoon. Todistaisiko tuo alalaa alaalaa -ääni vaakatasossa tuotettua älä-älä-älä -kieltoa. Tuntuu tuo puheen selkeys kärsivän pään rintaan painumisestakin.

[taavetti]

-Selkeesti A tuossa tietää että linja on auki, koska sanoo häkeen: "Hei mun täytyy ny ..."

Jos lapselle täytyy uskotella, että hänen täytyy päivystää linjoilla, niin tuo on aivan tolkullinen lause tähänkin teoriaan. Luuri ei varmaankaan ole edes korvalla enää tässä vaiheessa.

[turumurre]

Viittaan vielä tähän edellä postaamaani:

... olisiko sittenkin ulkopuolisen äännähdyksiä häkenauhalla;
1:46 Tuntematon: (Mite mä pääse linjoi)/
1:48 Uhri: (No vähä voit auttaakii)
(Kylhä nous)/keskellä sanaa kuuluu [napsahdus] Tämä 'Kylhä nous' on häken lehtiversioissa laitettu uhrin sanomaksi, mutta etp:ssä sanojen muodostajaksi ei ole laitettu ketään. Eikä liene mahdollistakaan että on uhrin sanoja, koska se on samalla aikaa lausuttu kuin 'No vähä voit auttaakii'
2:17 Tuntematon: ...(n)ui vaa/erittäin vaimea ääni
2:25 Tuntematon: (Aja).../

Mielestäni on merkillistä että häketutkija antaa lausunnon, ettei nauhalta kuulu ulkopuolisen muodostamia ääniä, koska kuitenkin näitä tuntemattomiksi jääneitä puheitakin hänen mukaansa nauhalla on. Samoin siellä on tuntemattomiksi jääneitä muita ääniä (osa muista äänistä on myös tulkittu uhrin muodostamiksi, mistä tämän voi tietää että jokin esim laahaava ääni on Jukan muodostama).
Tässä häketutkijan lausunnossa on selvä ristiriita.

***
Laitanpa nämä viralliset litterointisivut, niin ei tule ainakaan vääriä tulkintoja lehtiversioista johtuen (lapsen nimi poistettu ja ekasivun yhteystiedot):

http://i10.aijaa.com/b/00476/7209644.jpg

http://i8.aijaa.com/b/00051/7209646.jpg

http://i8.aijaa.com/b/00958/7209648.jpg

http://i9.aijaa.com/b/00356/7209658.jpg

http://i7.aijaa.com/b/00001/7209662.jpg

[taavetti]

Luen sen kylhänousin kyllä edelleenkin Lahden sanomaksi. Sivu tuossa näemmä vaihtuu, mutta jos vertaa muihin kirjauksiin, niin jossei olisi Lahden sanoma, niin kyssäri (?) olisi sanojen tuottajan paikalla.

[Valhalla]

Vaikka muutaman kohdan identifioiminen onkin ollut epävarmaa, niin kamppailun kuin Jukan vastustelun ääniäkään ei tutkijan mukaan nauhalta löydy. Saati sitten ulkopuolisen. Yksi muiden joukossa vaikeasti kumottava seikka on:

Anneli Auer on itse kertonut juosseensa tuntematonta tappajaa karkuun. Äänitutkijan mukaan nauhalta kuuluu kuitenkin vain yhdet askeleet kahteen eri otteeseen.

Ja sitten pieni lainaus tästä krp puuhastelusta ja sertifikaatista jonka puolustus nyt siis ammattimaisen äänistudion voimin koittaa kumota.

Laadunvarmistus

Onnettomuustutkintakeskuksen ja rikosteknisen laboratorion laatuvaatimukset ovat korkeat. Toimintaa ohjaa järjestelmä, jonka tarkoituksena on taata toiminnan lainmukaisuus, riippumattomuus, yhdenmukaisuus, tasa-arvoisuus ja läpinäkyvyys. Sisäisen laatujärjestelmän lisäksi ääni tutkimuksen menetelmät rikosteknisessä laboratoriossa on akkreditoitu ensim mäisenä maailmassa.

Laadukkaan tutkimustyön kulmakivenä on ammattitaito. Forensista äänitutkimusta tekevien ammattitaitoon kohdistuu erityisvaatimuksia. Vastoin yleisiä käsityksiä asiantuntija-aseman tunnusmerkiksi ei riitä pelkästään normaaliksi todistettu kuuloaisti. Sen lisäksi tarvitaan vahvaa tieteellistä tietoa ja menetelmällistä osaamista. Jokaisen äänitutkimuksen asiantuntijaksi itseään nimittävän on pystyttävä tarvittaessa osoittamaan oma tietotaitotasonsa tutkimusalalla.

Laadunvarmistukseen kuuluu myös ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen. Tämä tapahtuu aktiivisen tutkimustoiminnan, menetelmien kehitystyön ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Eurooppalaisten rikoslaboratorioiden yhteenliittymän ENFSI:n (European Network for Forensic Science Institutes) piirissä toimii äänitutkijoiden ryhmä, Forensic Speech and Audio Analysis Working Group, joka huolehtii jäsentensä tiedon ja taidon tasosta, järjestää testejä ja antaa erilaisia ohjeistuksia. Eri maiden onnettomuustutkijat kokoontuvat vuosittain tutkimusalansa mukaisiin koulutustilaisuuksiin. Forensisen fonetiikan ja akustiikan järjestö IAFPA (The International Association for Forensic Phonetics and Acoustics) yhdistää alan tutkijat kansainvälisesti. Forensiseen tieteellis-teoreettiseen ja käytännön menetelmällisiin tutkimuksiin erikoistuneen järjestön jäsenet ovat myös sitoutuneet noudattamaan yhdistyksen laatimia toimintaohjeita (Code of Practice).

Päivikki Eskelinen-Rönkä
Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto
Onnettomuustutkintakeskus

Tuija Niemi-Laitinen
Rikostekninen laboratorio/KRP

Tämän tutkinnan teeseihin voi tutustua vaikka täällä:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ka ... netiik.pdf fonetiikanpäivien symposiumissa. Jossa on mm segmettikohtaisen tiedon käyttö puhujien erottelussa. Melko tieteellistä hommaa.

[alpo holisti]

Mielestäni on merkillistä että häketutkija antaa lausunnon, ettei nauhalta kuulu ulkopuolisen muodostamia ääniä, koska kuitenkin näitä tuntemattomiksi jääneitä puheitakin hänen mukaansa nauhalla on...

Kylhä Taavetti on tuossa oikeassa...
taulukko-ohjelmat tekevät juuri noin.
Se näkyy myös rivinumeroissa
Kylhä on edelleen riviä 52

[annaanna]

sen sijaan että olisi laskenut luurin puhelimeen kaikessa hiljaisuudessa, niin huutaa huoneessaan pysytelleen tyttärensä tulemaan oikein aitiopaikalle iskän astalointia seuraamaan jo pitää olla tyhmä ihminen. haloo. lapsen melko helposti komentaa huoneeseensa, ainakin tuollaisessa tilaanteessa, tyyliin:"pysy huoneessasi, ovi kiinni".)

No, oliko tytär huoneessaan? Ihanko huusi tyttären huoneestaan puhelimeen?
Tytär nyt joka tapauksessa pyydettiin puhelimeen. Pientä viitettä on tyttären kertomuksissa ollut, että hän on nähnyt isänsä makaavan lattialla äidin ollessa jossain lähistöllä "ottamassa puhelua". Onko sinusta loogista, että äiti huutaa tyttären huoneestaan suojasta varta vasten puhelimeen huppumurhaajan mäiskiessä miestään takkahuoneessa? Jos jotain pysy huoneessasi- typpistä olisikin nauhalta kuultavista, mutta ei....tytär pyydetään puhelimeen, päästetään hengailemaan ympäriinsä ja vielä tarkistetaan tyttären kautta, onko maksimissaan kahdenksan metrin päässä huseeraava murhaheppu poistunut. Joku annaanna sinun logiikassasi nyt tökkii.

No tässä nää mun logiikat nyt on. Sun mä jo tuolta aiemmin luin.

Looginen käyttäytymismalli olisi murhaajavaimolle huutaa lapsille siihen malliin huoneissaan hiljaa pysymään, että sen huudon ikänsä kaiken muistaisivat, eivätkä jo seuraavaan päivään mennessä unohtamaan, soittaa murhan jälkeen häkeen, esittää asia(ennakoida henkiin herääminen?) ja vähät välittää ohjeistuksista, jos kuolleet alkaa henkiin heräämään. Nyt tuli kiire, lasken luurin. Logiikka tökkii, jos lapsen aitiopaikalle pyytää.

Blondilogiikalla hädänhetkellä toimitaan näin. Hätäännytään, juostaan karkuun, yritetään ajatella järkevästi, menkää nyt lapset ulos, apua hälytetään, odotetaan ohjeistuksen mukaan mitään tekemättä mäiskintä-ääniä kuunnellen, sitten välähtää. Jos tytär tulee puhelimeen, niin ei tehdä ainakaan sitä virhettä, ettei ohjeistusta noudata. Eihän se järkevää tainnut olla, riskaabelia vähintään. Niinkuin nyt apuun rynniminen paljain käsin, mutta kun mies apuun pyysi, kuului myöhemmin selitys.
Jos nauhalta jotain pysy huoneessasi -tyyppistä kuuluisi, niin mitenkähän inkvisitio siihen suhtautuisi täällä.
........................................................................................................................

[Tara]

AH, ^

nyt sitten testaamaan pystyykö yhden sekunnin aikana 'No vähä voit auttaakii/..kylhä nous'.

Jos sekunnin mittaaminen on kotikonstein hankalaa, niin voisi toistaa noita kuutta sanaa esim kymmenen sekunnin ajan.. ja laskea montako kertaa ehti..

Voisinkin aloittaa omasta puolestani, sen verran on jouluhommia kesken, niin että jos tuo tuolla vaikka huomaisi..

[turumurre]

AH, ^

nyt sitten testaamaan pystyykö yhden sekunnin aikana 'No vähä voit auttaakii/..kylhä nous'.

Jos sekunnin mittaaminen on kotikonstein hankalaa, niin voisi toistaa noita kuutta sanaa esim kymmenen sekunnin ajan.. ja laskea montako kertaa ehti..

Voisinkin aloittaa omasta puolestani, sen verran on jouluhommia kesken, niin että jos tuo tuolla vaikka huomaisi..

Soppiihan sitä testailla, yks hyvä lausuntaharjoittelu vois olla Annelin lause, kuinka nopeasti tämän lausutte?:

Semmoset niinku mustat vaatteet, semmoset, ettei naamaa kokonaa näkyny. Iha vieraan näköne mulle.

Nuo:
'No vähä voit auttaakii'
'Kylhä nous'
-sanoina kuulostaa oudon 'selviltä', kun aikaisemmin jo tuli pyyjäpäätä.

Tämä 'No vähä voit auttaakii' -pitkä lause varsinkin vaikuttaa oudolta, tätä ennen (ja jälkeen) Jukan puhe on osapuilleen yhden sanan mittaista solkkaamista. Ei tuossa paljon kuulosta siltä että hampaat on jo todennäköisesti permannolla.

[annaanna]

Alpo holisti kirjoitti:
Itselleni yksi tärkein ääni on uloshyppy.
Se tehtiin puuterassille yli metrin korkeudelta ja lasin sirut lisääväät näytteeseen erikoisia lisätaajuuksia.

Oletan äänen voiman olleen todella kova ja taajuusalueiltaan "persoonallinen".
Jos haluatte rekonstruoida itse, niin siitä vaan hyppääämään joulukinkun vierestä lattialle.
Huom. kengät jalkaan ja matto pois. 180 senttisen miehen massa...

Tähän puolustuksen on löydettävä sopiva hetki tai saatava todistettua,
että lapsen äänen voima ja spektri peittivät äänen. Voi olla vaikea pala, mutta järkevä epäilyskin tietty riittää.

Jaa tätä hyppyäkö tarkoittavat kun selittävät puuttuvista ulosmenoäänistä. Eikä siis pelkästään jostakin oven reunan päälle astumisista tai lasin päällä astumisesta. Okei. Ei ole erikseen korostettu tätä päätöslauselmassa, vaikka puuttuvana äänenä on todella tärkeä todiste huppumiehen puuttumisesta.
Muistan lukeneeni vain lehtijuttukohtia, joissa äänitutkija muiden mukana oletti nauhalta kuuluvan huppiksen puhetta, kamppailun ääniä, lasin päällä kävelyä, mutten muista uloshyppyä erikseen mainitun.
Kun astalointi on tapahtunut tosiasia ja jo sen äänikin "kuuluva" ja "erottuva" muistaakseni alpon mukaan pitäisi olla, eikä sitä kuulu vastaan sanomattoman selvästi litteroinnin mukaan. Niin vähän "parempi" ääni pitäisi tästä uloshypystä tulla ja kuulua. Kuten alpo uskottavasti edellä kertoo. Miksei se kuulu, miksei häkessä lue TÖMÄHDYS ?????

Tämän rekoamisen nyt olettaisi olevan helpommasta päästä. Desibelit ois saanut jo niistä useamman kerran tehdyistä rekoista . Ei vaiskaan, tämän rekoaminen vaatii alkuperäisen kaltaisen tilan, johon hypyn ääni kantautuu ikkuna-aukon kokoisesta aukosta. Eikö vain. Jos on huppis hypännyt, niin voiko puolustus vedota johonkin tämän suuntaiseen, onko aukon koolla mitään merkitystä.

[Valhalla]

Äänitutkijan mukaan ulkopuolisesta ei kuulunut kamppailuääniä, ei Jukankaan osalta. Ulkopuolisesta ei askelääniä. Ei lasin päälle astumista. Ei silloinkaan kun hänen piti seurata Annelia - kahdesti! Kuului vain Annelin askeleet. Eikä ulkopuolisen poistumisääniä.