Omat runosi,omat lyriikkasi
-
groot
- Andy Sipowich NYPD
- Viestit: 1494
- Liittynyt: To Huhti 19, 2007 11:18 pm
- Paikkakunta: Dublin Ireland the funny country
Omat runosi,omat lyriikkasi
Tahan osioon omat runosi, omat lyriikkasi.
Jos lainaatte jonkun muun, mainitkaa siita. Jos kirjoitatte omaanne, mainitkaa siitakin.
En nyt kerro kenelle taman kirjoitin, mutta se mahtui yhteen tekstiviestiin, joten ymmartakaa lyhyys. Se on itse kirjoittamani hetken mielenhairiossa.
"
Minulla on kuumetta.Kadet tarisee.Sydan jyskyttaa.Olen sairastunut.Olen vakasvasti sairastunut.Olet ainoa laakkeeni.Olet ainoa sairauteni."
Lahetetty tanaan eraalle naiselle. Kirjoittanut Groot 16.9.2007.
Jos lainaatte jonkun muun, mainitkaa siita. Jos kirjoitatte omaanne, mainitkaa siitakin.
En nyt kerro kenelle taman kirjoitin, mutta se mahtui yhteen tekstiviestiin, joten ymmartakaa lyhyys. Se on itse kirjoittamani hetken mielenhairiossa.
"
Minulla on kuumetta.Kadet tarisee.Sydan jyskyttaa.Olen sairastunut.Olen vakasvasti sairastunut.Olet ainoa laakkeeni.Olet ainoa sairauteni."
Lahetetty tanaan eraalle naiselle. Kirjoittanut Groot 16.9.2007.
---------
Allekirjoitus.
Allekirjoitus.
Minulla ei ole postata tänne omaa hengentuotetta, mutta tässäpä näyte maailmankaikkeuden parhaalta runoilijalta:
2 viimeistä säettä ovat hienoimpia mitä koskaan on kirjoitettu (varsinkin tuo "Kuu kääntää unensa kellopeliä"). Englannokset löytyvät netistä helposti; suomennoksia en ole netissä nähnyt eivätkä ne ole mielestäni erikoisen onnistuneita ylipäänsä.
Pablo Neruda: Poema 11
Aquí te amo.
En los oscuros pinos se desenreda el viento.
Fosforece la luna sobre las aguas errantes.
Andan días iguales persiguiéndose.
Se desciñe la niebla en danzantes figuras.
Una gaviota de plata se descuelga del ocaso.
A veces una vela. Altas, altas, estrellas.
0 la cruz negra de un barco.
Solo.
A veces amanezco, y hasta mi alma está húmeda.
Suena, resuena el mar lejano.
Este es un puerto.
Aquí te amo.
Aquí te amo y en vano te oculta el horizonte.
Te estoy amando aun entra estas frías cosas.
A veces van mis besos en esos barcos graves,
que corren por el mar hacia donde no llegan.
Ya me veo olvidado como estas viejas anclas.
Son más tristes los muelles cuando atraca la tarde.
Se fatiga mi vida inútilmente hambrienta.
Amo lo que no tengo. Estás tú tan distante.
Mi hastío forcejea con los lentos crepúsculos.
Pero la noche llena y comienza a cantarme.
La luna hace girar su rodaje de sueño.
Me miran con tus ojos las estrellas más grandes.
Y como yo te amo, los pinos en el viento,
quieren cantar tu nombre con sus hojas de alambre.
2 viimeistä säettä ovat hienoimpia mitä koskaan on kirjoitettu (varsinkin tuo "Kuu kääntää unensa kellopeliä"). Englannokset löytyvät netistä helposti; suomennoksia en ole netissä nähnyt eivätkä ne ole mielestäni erikoisen onnistuneita ylipäänsä.
Every ship must sail a world.
-
Patricia C. Itämaa
- Javier Pena
- Viestit: 1863
- Liittynyt: To Elo 02, 2007 10:53 am
Laitas vain poisPatricia C. Itämaa kirjoitti:Tähän olisikin sitten paljon kerrottavaa ja linkitettävää,sattuu olemaan eräs iso harrastukseni..mutta enpä nyt sitten kehtaa
-
Mother_North
- Roger Murtaugh
- Viestit: 898
- Liittynyt: La Huhti 28, 2007 1:13 pm
Ahdistus
Musta nyrkki..
Pimeys,valoja siellä täällä,vilahduksia jostakin...
Muistoja,katumusta,pahaa oloa sekoitettuna keskenään..
Riitaa...riidankyväjä.....
Musta nyrkki...
puristaa sydämmesi kylmään kouraan...
Eikä päästä pois...
------------------------------------------------------------------------------------
Vine
Istun tässä.
Yksin..
Unelmistani tehdyn hiekkalinnan raunioilla.
Yhdessä se rakennettin..
Sinä & Minä.
Unelmista totta tehdä aijottiin..
Tuli iso aalto,joka kaiken pois pyyhkäisi.
Jäi vain unelmieni raunio..
Maailmani hukkui kyyneliin,suolaisiin.
Niin helppoa on kaikki tuhota.
Ei hiekkaan valuvaan voi turvata..
Istun tässä raunioilla ja ihmettelen.
Miksi hiekalle rakensin..
Miksi siihen kosketin..
ja maailmani hukkuu kyyneliin...
suolaisiin..
---------------------------------------------------------------------------------------
Onko siellä ketään?kuuleeko kukaan..Äänet vaimenee,melu lakaa..Kuuluu vain sydämeni lyönnit..On hiljaista,pysähtyikö syndämeni?
------------------------------------------------------------------------------------------
Kaikki tahtovat jotakin..
Tahdon..
Tahdon syntyä, Kuolla ja elää.
Tahdon huutaa, Nauraa, Itkeä.
Tahdon kävellä, Juosta, Lentää.
Tahdon kokea surua, onnea ja nauttia.
Tahdon vihata, Hyljätä ja rakastaa.
Tahdon nukkua, Herätä ja kanssasi kulkea.
Tahdon sinut,sinun kanssasi ja kaiken.
Rakastaa..Kaivata.
Olla rakastettu.Kaivattu.Toivottu.
Tahdon sinut..Sinun kanssasi ja kaiken.
Kiitos että olet.
------------------------------------------------------------------------------------------
I dont know why i even
listen to you. I dont need
you and i dont even like
you..So why the hell i even
look at you.I must be
crazy,insane..Its your
broblem if your
life is a bitch and you are
in misery and have self
destructive behavior..
--------------------------------------------------------------------------------------
***
Kuolen hiljaa sisältä..ulkokuoreni hymyilee..teen tuskallista ja hidasta kuolemaa..mutta eihän minulla ole kiirettä mihinkään..puukotat minut hengiltä,hitaasti...tunnetko kuinka kylmenen?...kätesi ovat niin pehmeät ja lämpimät..tuntuuvat hyvälle..viimeisen kerran..osu tällä kertaaa sydämmeeni..
Musta nyrkki..
Pimeys,valoja siellä täällä,vilahduksia jostakin...
Muistoja,katumusta,pahaa oloa sekoitettuna keskenään..
Riitaa...riidankyväjä.....
Musta nyrkki...
puristaa sydämmesi kylmään kouraan...
Eikä päästä pois...
------------------------------------------------------------------------------------
Vine
Istun tässä.
Yksin..
Unelmistani tehdyn hiekkalinnan raunioilla.
Yhdessä se rakennettin..
Sinä & Minä.
Unelmista totta tehdä aijottiin..
Tuli iso aalto,joka kaiken pois pyyhkäisi.
Jäi vain unelmieni raunio..
Maailmani hukkui kyyneliin,suolaisiin.
Niin helppoa on kaikki tuhota.
Ei hiekkaan valuvaan voi turvata..
Istun tässä raunioilla ja ihmettelen.
Miksi hiekalle rakensin..
Miksi siihen kosketin..
ja maailmani hukkuu kyyneliin...
suolaisiin..
---------------------------------------------------------------------------------------
Onko siellä ketään?kuuleeko kukaan..Äänet vaimenee,melu lakaa..Kuuluu vain sydämeni lyönnit..On hiljaista,pysähtyikö syndämeni?
------------------------------------------------------------------------------------------
Kaikki tahtovat jotakin..
Tahdon..
Tahdon syntyä, Kuolla ja elää.
Tahdon huutaa, Nauraa, Itkeä.
Tahdon kävellä, Juosta, Lentää.
Tahdon kokea surua, onnea ja nauttia.
Tahdon vihata, Hyljätä ja rakastaa.
Tahdon nukkua, Herätä ja kanssasi kulkea.
Tahdon sinut,sinun kanssasi ja kaiken.
Rakastaa..Kaivata.
Olla rakastettu.Kaivattu.Toivottu.
Tahdon sinut..Sinun kanssasi ja kaiken.
Kiitos että olet.
------------------------------------------------------------------------------------------
I dont know why i even
listen to you. I dont need
you and i dont even like
you..So why the hell i even
look at you.I must be
crazy,insane..Its your
broblem if your
life is a bitch and you are
in misery and have self
destructive behavior..
--------------------------------------------------------------------------------------
***
Kuolen hiljaa sisältä..ulkokuoreni hymyilee..teen tuskallista ja hidasta kuolemaa..mutta eihän minulla ole kiirettä mihinkään..puukotat minut hengiltä,hitaasti...tunnetko kuinka kylmenen?...kätesi ovat niin pehmeät ja lämpimät..tuntuuvat hyvälle..viimeisen kerran..osu tällä kertaaa sydämmeeni..
Viimeksi muokannut Mother_North, Ke Loka 08, 2008 10:15 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Patricia C. Itämaa
- Javier Pena
- Viestit: 1863
- Liittynyt: To Elo 02, 2007 10:53 am
Ahaa,minäkin olen ollut kerran siellä viikon runoilija,siksi en laitaHowler kirjoitti:Laitas vain poisPatricia C. Itämaa kirjoitti:Tähän olisikin sitten paljon kerrottavaa ja linkitettävää,sattuu olemaan eräs iso harrastukseni..mutta enpä nyt sitten kehtaaMinäkin laitan. Elikkäs, Rakkausrunot.comissa onpi minulla oma käyttäjätunnus ja sen takaata löytyy ihan jonkun verran runoja. Howlerin (eli Caron) runoilut
Voisin minä runoilla tähän myöhemmin kylläkin
Olen minä vakavasti ajatellut kirjankin tässä kustannella,onko ostajia
Totuus on tarua ihmeellisempää
Minä itsekin haaveilin kirjasta joskus about kolme vuotta sitten, lähestyin kustantajaakin sen asian teemoilta, mutta eipä tullut heiltä vastausta sen jälkeen kun runoja sinne lähetin.Patricia C. Itämaa kirjoitti: Olen minä vakavasti ajatellut kirjankin tässä kustannella,onko ostajia![]()
/MUOKS. Unohdin kommentoida tähän!
Pöh, minä niin kovasti olisin halunnut nähdä sinunkin runojasi. Muuten, miksi se, että olet ollut viikon runoilija, estää laittamasta osoitetta?Patricia C. Itämaa kirjoitti: Ahaa,minäkin olen ollut kerran siellä viikon runoilija,siksi en laita
-
Patricia C. Itämaa
- Javier Pena
- Viestit: 1863
- Liittynyt: To Elo 02, 2007 10:53 am
ohikiitävät hetket yössä, kaupunki täynnä elämää
lapset nukkuvat, rakkaudenlähettiläät työssä
kauneuden sielukkaat silmät keskiyön tunteina
kuiva ja kutistunut sydän etsii lämpöä ja kauneutta kasvaakseen taas
minäkin olin siellä
sieluni humala täyttyi viskistä ja viinistä
suutelin kauneudesta juopuneita miehiä suulle ja poskelle
mutta en löytänyt sinua
etsin,etsin...
aamuisin heräilin lintujen lauluun, ympäröivän maailman todellisuuteen,
sen raakaan kauneuteen
sisältä olin tyhjä, vain aavistus kaipuusta sen tunteen kauneudesta
käteni kaipasivat kosketusta, tyhjä sydämeni täyttymystä
sokeana kaupungin sykkeessä,ympärilläni lauma ihmisiä
mutta minä kuljin kuin pimeässä, niin yksin
musiikki soi ja minä tanssin, olin juopunut
tartuit käteeni, jatkoimme tanssimista
sitten katsoin silmiisi ja sydämeeni virtasi veri
tunsin elämän valuvan takaisin sykkiviin suoniini ja katsoin uudestaan
päässä sumeni,tunsin voiman vartalossani
päätin hetken, vain ohikiitävän hetken
tuntea vartalosi kiinni omassani...
tosielämästä, kirjoitin tämän seuraavana päivänä siitä kun tapasin nykyisen mieheni tosin en silloin vielä edes tiennyt että nähdään vielä joskus...tapahtuneesta noin kolme vuotta, syvästi ollaan edelleen rakastuneita, tyttö 9kk ja toinen tulossa
Tuossa vaiheessa olin eronnut yli 10vuoden avioliitosta ja päättänyt että elelen vaan sinkkuna kahden pojan yksihuoltajaäitinä elämän tappiin asti
lapset nukkuvat, rakkaudenlähettiläät työssä
kauneuden sielukkaat silmät keskiyön tunteina
kuiva ja kutistunut sydän etsii lämpöä ja kauneutta kasvaakseen taas
minäkin olin siellä
sieluni humala täyttyi viskistä ja viinistä
suutelin kauneudesta juopuneita miehiä suulle ja poskelle
mutta en löytänyt sinua
etsin,etsin...
aamuisin heräilin lintujen lauluun, ympäröivän maailman todellisuuteen,
sen raakaan kauneuteen
sisältä olin tyhjä, vain aavistus kaipuusta sen tunteen kauneudesta
käteni kaipasivat kosketusta, tyhjä sydämeni täyttymystä
sokeana kaupungin sykkeessä,ympärilläni lauma ihmisiä
mutta minä kuljin kuin pimeässä, niin yksin
musiikki soi ja minä tanssin, olin juopunut
tartuit käteeni, jatkoimme tanssimista
sitten katsoin silmiisi ja sydämeeni virtasi veri
tunsin elämän valuvan takaisin sykkiviin suoniini ja katsoin uudestaan
päässä sumeni,tunsin voiman vartalossani
päätin hetken, vain ohikiitävän hetken
tuntea vartalosi kiinni omassani...
tosielämästä, kirjoitin tämän seuraavana päivänä siitä kun tapasin nykyisen mieheni tosin en silloin vielä edes tiennyt että nähdään vielä joskus...tapahtuneesta noin kolme vuotta, syvästi ollaan edelleen rakastuneita, tyttö 9kk ja toinen tulossa
Tuossa vaiheessa olin eronnut yli 10vuoden avioliitosta ja päättänyt että elelen vaan sinkkuna kahden pojan yksihuoltajaäitinä elämän tappiin asti
"jos on pakko tehdä jotain epäsuosittua sen voi saman tien tehdä täydestä sydämestä"
-
JakomäenNeruda
- Alibin satunnaislukija
- Viestit: 52
- Liittynyt: To Marras 08, 2007 12:09 am
- Paikkakunta: Mäki
18 vuotta
18 vuotta vihaa,
18 vuotta kommunismia,
18 vuotta natsismia,
18 vuotta turhautumista,
18 vuotta tuskaa,
18 vuotta lääkkeitä.
Eikä mikään ollut,
niin kuin ennen.
18 vuotta masennusta,
18 vuotta ilman rakkautta,
18 vuotta vitutusta,
18 vuotta realismia,
18 vuotta jumaluutta.
Sä olet se syytön syyllinen olento,
joka pelastaa,
pimeydessä vaeltavat,
ylpeät houkat turhautumiselta.
"Jonakin päivän kaikki tulevat tietämään, että hän ei ollut tekopyhä..."
18 vuotta vihaa,
18 vuotta kommunismia,
18 vuotta natsismia,
18 vuotta turhautumista,
18 vuotta tuskaa,
18 vuotta lääkkeitä.
Eikä mikään ollut,
niin kuin ennen.
18 vuotta masennusta,
18 vuotta ilman rakkautta,
18 vuotta vitutusta,
18 vuotta realismia,
18 vuotta jumaluutta.
Sä olet se syytön syyllinen olento,
joka pelastaa,
pimeydessä vaeltavat,
ylpeät houkat turhautumiselta.
"Jonakin päivän kaikki tulevat tietämään, että hän ei ollut tekopyhä..."