Mitä kengät kertovat?
Re: Mitä kengät kertovat?
NG:n kengissä on ollut monenlaisia veriroiskeita. Kaikkien leiriläisten. Erikokoisia ja osa korkeammalta ja osa matalammalta tulleita. Ainakin TM:n roiskeita on tullut myös lähietäisyydeltä. Siitä voi päätellä, että TM:n pää on ollut sillä hetkellä lähellä, mutta ei suinkaan koko aikaa.
Kengät näyttävät olleen keskeisellä paikalla keräämässä verinäytteitä. Sitä ei tiedetä, ovatko ne olleet kenenkään jalassa tapahtumien aikana. Veritutkintaryhmäkin esitti useamman mahdollisen paikan kengille.
Johonkin aikaan TM:n pää ja kengät ovat olleet lähellä toisiaan, mutta sitä ei tiedetä varmuudella, kuinka kaukana sillä hetkellä on ollut esim. NG. Mies ja kengät ovat hyvinkin voineet olla erillään toisistaan myös veritutkimusryhmän mukaan.
Siellä todetaan myös, että verta venykkeen alle on voinut mennä vaikka venyke ei ole ollut venyneessä asennossa. Niinhän siellä sanotaan. Käykääpä lukemassa.
Kengät näyttävät olleen keskeisellä paikalla keräämässä verinäytteitä. Sitä ei tiedetä, ovatko ne olleet kenenkään jalassa tapahtumien aikana. Veritutkintaryhmäkin esitti useamman mahdollisen paikan kengille.
Johonkin aikaan TM:n pää ja kengät ovat olleet lähellä toisiaan, mutta sitä ei tiedetä varmuudella, kuinka kaukana sillä hetkellä on ollut esim. NG. Mies ja kengät ovat hyvinkin voineet olla erillään toisistaan myös veritutkimusryhmän mukaan.
Siellä todetaan myös, että verta venykkeen alle on voinut mennä vaikka venyke ei ole ollut venyneessä asennossa. Niinhän siellä sanotaan. Käykääpä lukemassa.
Re: Mitä kengät kertovat?
Vositko Sariola antaa jonkinlaista prosentuaalista tietoa, millä mahdollisuudella mies ja kengät ovat olleet erillään, sillä kun kerrot, että Gustafssonnin kengissä on ollut kaikkien verta, niin mistä tuo tieto on ja millä prosentilla olet varma, että kengät eivät ole olleet Gustafssonnin jalassa.
Minun mielipiteeni mukaan, ne ovat olleet Gustafsonnin jaloissa 100 % mahdollisuudella ja nimenomaan surmien tekohetkellä.
Uskoisin, että noista veriroiskeista tullaan piakkoin saamaan uudenlaista tietoa, jolloin tuokin asia on selvä!
Surmaajan vapaapäivät vain vähenevät ja se on hyvä!
Minun mielipiteeni mukaan, ne ovat olleet Gustafsonnin jaloissa 100 % mahdollisuudella ja nimenomaan surmien tekohetkellä.
Uskoisin, että noista veriroiskeista tullaan piakkoin saamaan uudenlaista tietoa, jolloin tuokin asia on selvä!
Surmaajan vapaapäivät vain vähenevät ja se on hyvä!
Re: Mitä kengät kertovat?
Tiedot kenkien veriroiskeista ovat Esitutkintapöytäkirjasta. Sieltä voi käydä lukemassa.
Esitutkintapöytäkirjasssa olevalle karttaliitteelle on merkattu tarkka paikka kenkäpiilolle.
Tuo kohta voidaan karttamerkkien mukaan sijoittaa myös nykyiselle kartalle tarkasti. Siitä taas voidaan mitata tarkka matka teltalta kenkäpiilolle. Hessun 300m voidaan todeta vääräksi. Mielestäni tuohon Esitutkintapöytäkirjaan liitetty kartta ja siinä oleva kenkien piilotuspaikka ovat luotettavia. Ja tuo etäisyys on varmuudella noin 620 -630 metriä. Mielestäni tämä näyttää varmalta!


Esitutkintapöytäkirjasssa olevalle karttaliitteelle on merkattu tarkka paikka kenkäpiilolle.
Tuo kohta voidaan karttamerkkien mukaan sijoittaa myös nykyiselle kartalle tarkasti. Siitä taas voidaan mitata tarkka matka teltalta kenkäpiilolle. Hessun 300m voidaan todeta vääräksi. Mielestäni tuohon Esitutkintapöytäkirjaan liitetty kartta ja siinä oleva kenkien piilotuspaikka ovat luotettavia. Ja tuo etäisyys on varmuudella noin 620 -630 metriä. Mielestäni tämä näyttää varmalta!

Re: Mitä kengät kertovat?
Älä Sariola usko piirrettyyn karttaan, taikka kirjoitettuun sanaan, vaan mene toteamaan asia sinne niemelle, niin huomaat, että väärässäpä olit jälleen.
Tuo kartta ei näytä kenkien oikeaa paikkaa missään nimessä!
Olen puhunut 300-400 m. joka on lähempänä, kuin sinun 750-800 metriäsi, joka on edestakainen matka, jota oikeus on sitten epähuomiossa muuttanut yhden suuntaisen matkan arvioksi tuon n. 800 metriä.
Kun keräät luusi ja uskaltaudut sinne niemeen, niin huomaat, että luulemasi matka on todellakin liian pitkä ja peräti noin puolella!
Tuo kartta ei näytä kenkien oikeaa paikkaa missään nimessä!
Olen puhunut 300-400 m. joka on lähempänä, kuin sinun 750-800 metriäsi, joka on edestakainen matka, jota oikeus on sitten epähuomiossa muuttanut yhden suuntaisen matkan arvioksi tuon n. 800 metriä.
Kun keräät luusi ja uskaltaudut sinne niemeen, niin huomaat, että luulemasi matka on todellakin liian pitkä ja peräti noin puolella!
Re: Mitä kengät kertovat?
Väärin NGn kengissä oli ainoastaan Tuulikin veriroiskeita. Kosketusverta löytyi oikean jalan kengän sisäsyrjältä kantapään läheltä kengän kantaa, yhtenäinen kosketusveri jälki oli viisi senttiä läpimitaltaan. Kosketusveri syntyy: kosketus veriseen kohteeseen, jonka tuloksena verta siirtyy koskettavaan pintaan. Eli kengän on täytynyt koskettaa jotain hyvin veristä kohtaa. Tästä kosketusverestä saatiin S.Bn ja I.Bn tunniste. Teltan ykkös ja kakkos-sivulla ei ollut Irmelin eikä Sepon vuotoverta?Sariola kirjoitti:NG:n kengissä on ollut monenlaisia veriroiskeita. Kaikkien leiriläisten. Erikokoisia ja osa korkeammalta ja osa matalammalta tulleita. Ainakin TM:n roiskeita on tullut myös lähietäisyydeltä. Siitä voi päätellä, että TM:n pää on ollut sillä hetkellä lähellä, mutta ei suinkaan koko aikaa.
Kengät näyttävät olleen keskeisellä paikalla keräämässä verinäytteitä. Sitä ei tiedetä, ovatko ne olleet kenenkään jalassa tapahtumien aikana. Veritutkintaryhmäkin esitti useamman mahdollisen paikan kengille.
Johonkin aikaan TM:n pää ja kengät ovat olleet lähellä toisiaan, mutta sitä ei tiedetä varmuudella, kuinka kaukana sillä hetkellä on ollut esim. NG. Mies ja kengät ovat hyvinkin voineet olla erillään toisistaan myös veritutkimusryhmän mukaan.
Siellä todetaan myös, että verta venykkeen alle on voinut mennä vaikka venyke ei ole ollut venyneessä asennossa. Niinhän siellä sanotaan. Käykääpä lukemassa.
Kengät ovat tosiaan olleet keskeisellä paikalla, koska kengissä oli samaa kokoluokkaa olevia pieniä Tuulikin päästä lentäneitä pisaroita, kuin veriroiskeiden keskittymäalueella ja void-alueen yläpuolella. Pisarat olivat tulleet kenkiin ylhäältä alas pienestä viistosta. Osa pisaroista oli tullut kenkiin hyvin matalalta, mitä pienempi tulokulma sen elliptisemmän muotoinen pisara.
Tuulikkia oli verijälkitutlkimuksen mukaan isketty päähän teltan kakkossivulla sen ykkösosiossa (laskennallinen lähtöpiste aukon kohdalla). Tuulikkia oli isketty päähän ainakin kahdesti painavalla raskaalla astalolla. Tuulikki on yrittänyt paeta teltasta sen seinämässä olevan aukon kautta, kun murhaajan astalo on isketynyt päähän, mitenkä Sariola siinä käy kun päähän isketään? Luonnollisesti pää putoaa alas. Eli ensimmäisestä iskusta ovat tulleet nämä ylhäältä alas suuntautuneet pisarat. Toinen isku on annettu alempaa pienestä kulmasta, roiskeet siitä ovat muodoltaan elliptisen muotoisia.
Verijälkitutkija totesi myös näin: näyttää vahvasti siltä, "että kengät ovat olleet jalassa kun veripisara on iskeytynyt venykkeeseen". Katselin eilen näitä kenkäkuvia ja olisin taipuvainen yhtymään tähän samaan näkemykseen. Koska ne venykkeet olivat mielestäni hyvin suojassa, jos jalka ei ole kengässä, venyketta suojasi kaksi vastakkain puskussa olevaa ommeltua nahkakaitaletta. Vähän niinkuin takeissakin on nämä tuulilistat vetoketjun suojana, takissa se on vain tosin ommeltu yhdellä puolelle.
Re: Mitä kengät kertovat?
Se on harmi, ettei Sepon kengistä erotu yhtään veripisararoisketta, ei vaikka kuinka koputt... ei kun se olikin se toinen juttu, eli vaikka kuinka tarkkaan yrittää tihrustella.
Olisiko teltan lieve vastaavasti peittänyt sitten kokonaan Sepon kengät, entäpä tyttöjen "kanootit", olivatko nekin siinä teltan ulkopuolella ja miksi niitä ei otettu polliisien tahota syyniin?
Onko niitä kuvattu laboratoriossa, sekin olisi mukava tietää, eli nähdä onko roiskeverta, sillä valkoisissa puukengissä saattaisi veripisarat erottua ja nykyaikaisilla vehkeillä niistä kuvistakin voisi saada jotain uutta irti?
Terveyskengät telttaretkellä, hmmmm... ei vaikuta kokeneen telttailijan retkivarusteelta, samaten, kuin beauty-box!
Olisiko teltan lieve vastaavasti peittänyt sitten kokonaan Sepon kengät, entäpä tyttöjen "kanootit", olivatko nekin siinä teltan ulkopuolella ja miksi niitä ei otettu polliisien tahota syyniin?
Onko niitä kuvattu laboratoriossa, sekin olisi mukava tietää, eli nähdä onko roiskeverta, sillä valkoisissa puukengissä saattaisi veripisarat erottua ja nykyaikaisilla vehkeillä niistä kuvistakin voisi saada jotain uutta irti?
Terveyskengät telttaretkellä, hmmmm... ei vaikuta kokeneen telttailijan retkivarusteelta, samaten, kuin beauty-box!
Re: Mitä kengät kertovat?
Suhteellisen siisti on teltan ympäristö ja tavarat. Mp :t on pystyssä.
Gustafssonin mukaan kun sinne vaan tuli joku hulku ja puukkoa alkoi tulla niin pirusti.
Aleksityminen ilmaisu, ei siis niin joku, joka tappoi ystäväni tms.
Joku raivohullu olisi saattanut raivota ympäristön kamojenkin kanssa. Kateudessaan kaataa vihaamiensa moottoripyörät ym.Aikaahan oli.
Gustafssonin mukaan kun sinne vaan tuli joku hulku ja puukkoa alkoi tulla niin pirusti.
Aleksityminen ilmaisu, ei siis niin joku, joka tappoi ystäväni tms.
Joku raivohullu olisi saattanut raivota ympäristön kamojenkin kanssa. Kateudessaan kaataa vihaamiensa moottoripyörät ym.Aikaahan oli.
Mysteereitä ei ole. Ainakaan mun tietääkseni.
Re: Mitä kengät kertovat?
^^ Ilmeisesti tämä näkyvä kosketusveri alue NGn kenkän syrjässä, oli se syy miksi ne aikoinaan otettiin talteen. Mutta sehän on tietenkin selviö, että aikalaispoliisit luulivat veren olevan ulkopuolisen murhaajan jättämää.
Merkillisen "onnekas" on NG kyllä ollut:
- Jäi onnekkaasti henkiin, julman murhaajan käsistä
- Ainoastaan NGn laukku katosi
- Ainoastaan NGn kegässä oli näkyvä verijälki...
Merkillisen "onnekas" on NG kyllä ollut:
- Jäi onnekkaasti henkiin, julman murhaajan käsistä
- Ainoastaan NGn laukku katosi
- Ainoastaan NGn kegässä oli näkyvä verijälki...
Re: Mitä kengät kertovat?
Silminnäkijä Nils Blongvist kuvaili/kummasteli tapahtuman jälkeen ilmestyneessä lehdessä, tätä samaa asiaa: että telttapaikan ympäristö oli ollut ihmeen siisti, teltan lähellä olleet tavarat olivat järjestyksessä ja vaatteet roikkuivat puun oksalla.yövuoro kirjoitti:Suhteellisen siisti on teltan ympäristö ja tavarat. Mp :t on pystyssä.
Gustafssonin mukaan kun sinne vaan tuli joku hulku ja puukkoa alkoi tulla niin pirusti.
Aleksityminen ilmaisu, ei siis niin joku, joka tappoi ystäväni tms.
Joku raivohullu olisi saattanut raivota ympäristön kamojenkin kanssa. Kateudessaan kaataa vihaamiensa moottoripyörät ym.Aikaahan oli.
Re: Mitä kengät kertovat?
POIMINTOJA VERIJÄLKITUTKIMUKSESTA (Esitutkintapöytäkirja sivu 41 --->)
..... liitteissä 2 ja 3 todetaan vasemman jalan jalkineen päkiäosan päältä ja sisäsivulta, venykkeen kohdalta yhdistetyistä viidestä roisketahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste, joka sopii Mäen tunnisteeseen. .....
..... Lisäksi todetaan oikean jalan jalkineen päkiäosan päältä ja ulko- ja sisäsivuilta yhdistetyistä seitsemästä roisketahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste joka viittaa siihen, että se on peräisin useammasta henkilöstä (Anja Mäkeä ei voida sulkea pois henkilönä). .....
..... Lisäksi todetaan oikean jalan jalkineen sisäpuolelta, kantapään kohdalta yhdistetyistä viidestä tahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste, joka viittaa joko miespuoliseen henkilöön (Seppo Boisman ja Nils Gustafsson voidaan pois sulkea) tai useamman henkilön DNA:n sekoitukseen (Mäkeä, Boismania, Björklundia tai Gustafssonia ei voida sulkea pois). .....
..... todetaan oikean jalan jalkineen sisäsivulta, kosketusvereltä vaikuttavasta jäljestä saadun heikkoja viitteitä siitä, että Seppo Boisman ja Maili Björklund sopisivat tahrajäljen jättäjiksi kun taas muut verratut henkilöt voidaan sulkea pois tuloksesta.
..... LISÄKSI TODETAAN, että kengät ovat voineet olla myös teltan ulkopuolella. Toinen merkittävä toteamus on, että Björklundin verijälkiä on vain teltan sisällä ja hänet on näinollen siirretty vasta verijälkien kuivuttua. Aluksi IB on ollut teltan sisällä ja siirretty myöhemmin teltan päälle. Se kuka siirron suoritti ei ole tiedossa. SB ja AM on arvion mukaan surmattu löytöpaikoilleen. AM on ollut iskut saadessaan teltan ulkopuolella, koska hänen roiskevertaan on vain suuaukkopäädyn ja vasemman pitkän sivun ulkopinnalla. Myös on todettu, että Gustafssonin roiskeverta on löytynyt myös teltan vasemman pitkän sivun ulkopinnalta. Voidaan arvioida, että ainakin Gustafssonin pää on ollut tuolloin teltan ulkopuolella, kun häntä on isketty. Gustafssonin verta on myös teltan sisällä päätysivun ja vasemman pitkän sivun kulmauksen tienoilla. Lisäksi on todettu, että verijäljet venyvään kuminauhaan ovat voineet syntyä myös, vaikka kuminauha ei ole ollut venyneenä, eli kengässä ei välttämättä ole ollut jalkaa. (tarkista, että näin tosiaan on).
Ihmettelen, että Misri oli saanut erilaisen tiedon tästä viimeisestä maininnasta. Siis kengässä ei ole välttämättä ollut jalkaa.
Minä sisällytin tuohon myös sen kosketusveren. Kuten huomataan, on mahdollista, että jopa kaikkien retkeläisten verta on havaittu Gustafssonin kengissä, mutta osa havainnoista ei ole yksiselitteisiä tai varmoja. Myös Anja Mäen kohdalla todetaan "osittainen DNA-tunniste".
..... liitteissä 2 ja 3 todetaan vasemman jalan jalkineen päkiäosan päältä ja sisäsivulta, venykkeen kohdalta yhdistetyistä viidestä roisketahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste, joka sopii Mäen tunnisteeseen. .....
..... Lisäksi todetaan oikean jalan jalkineen päkiäosan päältä ja ulko- ja sisäsivuilta yhdistetyistä seitsemästä roisketahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste joka viittaa siihen, että se on peräisin useammasta henkilöstä (Anja Mäkeä ei voida sulkea pois henkilönä). .....
..... Lisäksi todetaan oikean jalan jalkineen sisäpuolelta, kantapään kohdalta yhdistetyistä viidestä tahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste, joka viittaa joko miespuoliseen henkilöön (Seppo Boisman ja Nils Gustafsson voidaan pois sulkea) tai useamman henkilön DNA:n sekoitukseen (Mäkeä, Boismania, Björklundia tai Gustafssonia ei voida sulkea pois). .....
..... todetaan oikean jalan jalkineen sisäsivulta, kosketusvereltä vaikuttavasta jäljestä saadun heikkoja viitteitä siitä, että Seppo Boisman ja Maili Björklund sopisivat tahrajäljen jättäjiksi kun taas muut verratut henkilöt voidaan sulkea pois tuloksesta.
..... LISÄKSI TODETAAN, että kengät ovat voineet olla myös teltan ulkopuolella. Toinen merkittävä toteamus on, että Björklundin verijälkiä on vain teltan sisällä ja hänet on näinollen siirretty vasta verijälkien kuivuttua. Aluksi IB on ollut teltan sisällä ja siirretty myöhemmin teltan päälle. Se kuka siirron suoritti ei ole tiedossa. SB ja AM on arvion mukaan surmattu löytöpaikoilleen. AM on ollut iskut saadessaan teltan ulkopuolella, koska hänen roiskevertaan on vain suuaukkopäädyn ja vasemman pitkän sivun ulkopinnalla. Myös on todettu, että Gustafssonin roiskeverta on löytynyt myös teltan vasemman pitkän sivun ulkopinnalta. Voidaan arvioida, että ainakin Gustafssonin pää on ollut tuolloin teltan ulkopuolella, kun häntä on isketty. Gustafssonin verta on myös teltan sisällä päätysivun ja vasemman pitkän sivun kulmauksen tienoilla. Lisäksi on todettu, että verijäljet venyvään kuminauhaan ovat voineet syntyä myös, vaikka kuminauha ei ole ollut venyneenä, eli kengässä ei välttämättä ole ollut jalkaa. (tarkista, että näin tosiaan on).
Ihmettelen, että Misri oli saanut erilaisen tiedon tästä viimeisestä maininnasta. Siis kengässä ei ole välttämättä ollut jalkaa.
Minä sisällytin tuohon myös sen kosketusveren. Kuten huomataan, on mahdollista, että jopa kaikkien retkeläisten verta on havaittu Gustafssonin kengissä, mutta osa havainnoista ei ole yksiselitteisiä tai varmoja. Myös Anja Mäen kohdalla todetaan "osittainen DNA-tunniste".
Re: Mitä kengät kertovat?
KENGÄT OVAT VOINEET OLLA MYÖS TELTAN ULKOPUOLELLA JA ILMAN, ETTÄ SISÄLLÄ OLISI OLLUT JALKAA.
RTL 8087/18/03/17.2.2005 lausunnossa vastataan kysymykseen siitä, voidaanko Nils Gustafssonin jalkinenäytteistä ja teltasta tehtyjen veritutkimusten perusteella päätellä, missä jalkineet ovat tapahtuma-aikaan sijainneet tai voineet sijaita suhteessa telttaan. Lausunnossa todetaan, että oikea jalkine on voinut olla sellainen este, joka on estänyt veriroiskeiden putoamisen teltan pintaan, sen toisen sivun ns. void-alueelle, jossa verijäljet puuttuvat muutoin yhtenäisenä jatkuvassa verijäljessä.
Lausunnossa todetaan myös, että jalkineet ovat voineet sijaita teltan ulkopuolella, mikäli teltan sivut ovat olleet veriroiskeiden syntymisen aikaan tietyllä tavalla taittuneina tai kääntyneinä. Lisäksi todetaan, että mikäli jalkine olisi ollut avonaisena teltan ulkopuolella, veriroiskeita voitaisiin olettaa löytyvän myös jalkineiden sisäpohjasta. (Huomautus: Kengässä on voinut olla muutakin kuin jalka. Oikean jalan kengän sisältä on saatu osittainen DNA-tunniste). Oikean jalkineen sisäsivun venykkeiden raoissa, venykkeen kuminauhapinnassa nahan alla, on veriroiskeita. RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan, että venykkeessä olevat veriroiskeet ovat voineet lentää venykkeen rakoon vain melko kohtisuoraan ko. kohdan ollessa venyneenä tapahtumahetkellä tai ne ovat syntyneet siten, että nahan pintaan, venykkeen raon reunaan lentäneistä veriroiskeista on lentänyt kimmokeroiske venykkeen nahan alle.
Kuten huomataan. tämän lausunnon mukaan kengät ovat voineet sijaita myös teltan ulkopuolella. Ja että kuminauhapinnassa havaitut veriroiskeet ovat voineet syntyä siinäkin tapauksessa, että kuminauha ei ole ollut venyneenä, siis kenkä ei välttämättä ole ollut jalassa. (Tarkista, että näin on!)
RTL 8087/18/03/17.2.2005 lausunnossa vastataan kysymykseen siitä, voidaanko Nils Gustafssonin jalkinenäytteistä ja teltasta tehtyjen veritutkimusten perusteella päätellä, missä jalkineet ovat tapahtuma-aikaan sijainneet tai voineet sijaita suhteessa telttaan. Lausunnossa todetaan, että oikea jalkine on voinut olla sellainen este, joka on estänyt veriroiskeiden putoamisen teltan pintaan, sen toisen sivun ns. void-alueelle, jossa verijäljet puuttuvat muutoin yhtenäisenä jatkuvassa verijäljessä.
Lausunnossa todetaan myös, että jalkineet ovat voineet sijaita teltan ulkopuolella, mikäli teltan sivut ovat olleet veriroiskeiden syntymisen aikaan tietyllä tavalla taittuneina tai kääntyneinä. Lisäksi todetaan, että mikäli jalkine olisi ollut avonaisena teltan ulkopuolella, veriroiskeita voitaisiin olettaa löytyvän myös jalkineiden sisäpohjasta. (Huomautus: Kengässä on voinut olla muutakin kuin jalka. Oikean jalan kengän sisältä on saatu osittainen DNA-tunniste). Oikean jalkineen sisäsivun venykkeiden raoissa, venykkeen kuminauhapinnassa nahan alla, on veriroiskeita. RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan, että venykkeessä olevat veriroiskeet ovat voineet lentää venykkeen rakoon vain melko kohtisuoraan ko. kohdan ollessa venyneenä tapahtumahetkellä tai ne ovat syntyneet siten, että nahan pintaan, venykkeen raon reunaan lentäneistä veriroiskeista on lentänyt kimmokeroiske venykkeen nahan alle.
Kuten huomataan. tämän lausunnon mukaan kengät ovat voineet sijaita myös teltan ulkopuolella. Ja että kuminauhapinnassa havaitut veriroiskeet ovat voineet syntyä siinäkin tapauksessa, että kuminauha ei ole ollut venyneenä, siis kenkä ei välttämättä ole ollut jalassa. (Tarkista, että näin on!)
Re: Mitä kengät kertovat?
Paikanpäällä tuota ei voi enää todeta, koska eivät siellä ole enää nuo kengät. Asiakirjoista kyllä selviää tämä asia, eli etäisyys oli noin 600m linnuntietä yhteen suuntaan.Hessu52 kirjoitti:Älä Sariola usko piirrettyyn karttaan, taikka kirjoitettuun sanaan, vaan mene toteamaan asia sinne niemelle, niin huomaat, että väärässäpä olit jälleen.
Tuo kartta ei näytä kenkien oikeaa paikkaa missään nimessä!
Olen puhunut 300-400 m. joka on lähempänä, kuin sinun 750-800 metriäsi, joka on edestakainen matka, jota oikeus on sitten epähuomiossa muuttanut yhden suuntaisen matkan arvioksi tuon n. 800 metriä.
Kun keräät luusi ja uskaltaudut sinne niemeen, niin huomaat, että luulemasi matka on todellakin liian pitkä ja peräti noin puolella!
Re: Mitä kengät kertovat?
Näistä kahdesta asiasta on täällä paljon esitetty väärää tietoa.
1) Ovatko kengät olleet varmuudella jonkun henkilön jalassa?
2) Onko kenkien paikka varmuudella todettu?
Oikea vastaus kumpaankin on EI, vaikka täällä on usein levitetty väärää tietoa! Laitetaanpa tuo kohta ETP:stä vielä esille.
Veritutkimusten antamia tietoja Gustafssonin kengistä ETP:n mukaan
..... Lausunnossa todetaan, että oikea jalkine on voinut olla sellainen este, joka on estänyt veriroiskeiden putoamisen teltan pintaan, sen toisen sivun ns. void-alueelle, jossa verijäljet puuttuvat muutoin yhtenäisenä jatkuvassa verijäljessä.
Lausunnossa todetaan myös, että jalkineet ovat voineet sijaita teltan ulkopuolella, mikäli teltan sivut ovat olleet veriroiskeiden syntymisen aikaan tietyllä tavalla taittuneina tai kääntyneinä. Lisäksi todetaan, että mikäli jalkine olisi ollut avonaisena teltan ulkopuolella, veriroiskeita voitaisiin olettaa löytyvän myös jalkineiden sisäpohjasta. (Huomautus: Kengässä on voinut olla muutakin kuin jalka. Oikean jalan kengän sisältä on saatu osittainen DNA-tunniste). Oikean jalkineen sisäsivun venykkeiden raoissa, venykkeen kuminauhapinnassa nahan alla, on veriroiskeita. RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan, että venykkeessä olevat veriroiskeet ovat voineet lentää venykkeen rakoon vain melko kohtisuoraan ko. kohdan ollessa venyneenä tapahtumahetkellä tai ne ovat syntyneet siten, että nahan pintaan, venykkeen raon reunaan lentäneistä veriroiskeista on lentänyt kimmokeroiske venykkeen nahan alle. .....
Kuten huomataan. tämän lausunnon mukaan kengät ovat voineet sijaita myös teltan ulkopuolella. Ja että kuminauhapinnassa havaitut veriroiskeet ovat voineet syntyä siinäkin tapauksessa, että kuminauha ei ole ollut venyneenä, siis kenkä ei välttämättä ole ollut jalassa.
1) Ovatko kengät olleet varmuudella jonkun henkilön jalassa?
2) Onko kenkien paikka varmuudella todettu?
Oikea vastaus kumpaankin on EI, vaikka täällä on usein levitetty väärää tietoa! Laitetaanpa tuo kohta ETP:stä vielä esille.
Veritutkimusten antamia tietoja Gustafssonin kengistä ETP:n mukaan
..... Lausunnossa todetaan, että oikea jalkine on voinut olla sellainen este, joka on estänyt veriroiskeiden putoamisen teltan pintaan, sen toisen sivun ns. void-alueelle, jossa verijäljet puuttuvat muutoin yhtenäisenä jatkuvassa verijäljessä.
Lausunnossa todetaan myös, että jalkineet ovat voineet sijaita teltan ulkopuolella, mikäli teltan sivut ovat olleet veriroiskeiden syntymisen aikaan tietyllä tavalla taittuneina tai kääntyneinä. Lisäksi todetaan, että mikäli jalkine olisi ollut avonaisena teltan ulkopuolella, veriroiskeita voitaisiin olettaa löytyvän myös jalkineiden sisäpohjasta. (Huomautus: Kengässä on voinut olla muutakin kuin jalka. Oikean jalan kengän sisältä on saatu osittainen DNA-tunniste). Oikean jalkineen sisäsivun venykkeiden raoissa, venykkeen kuminauhapinnassa nahan alla, on veriroiskeita. RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan, että venykkeessä olevat veriroiskeet ovat voineet lentää venykkeen rakoon vain melko kohtisuoraan ko. kohdan ollessa venyneenä tapahtumahetkellä tai ne ovat syntyneet siten, että nahan pintaan, venykkeen raon reunaan lentäneistä veriroiskeista on lentänyt kimmokeroiske venykkeen nahan alle. .....
Kuten huomataan. tämän lausunnon mukaan kengät ovat voineet sijaita myös teltan ulkopuolella. Ja että kuminauhapinnassa havaitut veriroiskeet ovat voineet syntyä siinäkin tapauksessa, että kuminauha ei ole ollut venyneenä, siis kenkä ei välttämättä ole ollut jalassa.
Re: Mitä kengät kertovat?
Palataan vielä noihin veritutkimuksiin:
On selvää, että poliisin oma veritutkintaryhmä on koettanut tehdä mahdollisimman huolellista työtä. Asioita on pohdittu tarkkaan. Käräjäoikeuden istunnossa tutkimusryhmän johtaja Anja Ytti vastasi kysymykseen suunnilleen näin:
Mikään ryhmän tutkimustuloksissa ei viittaa Gustafssonin syyllisyyteen, ei suoraan eikä välillisesti.
Tuo oli varmaan tarkkaan harkittu lausunto. Mitäpä harrastelijat tuota vastaan väittämään. Niinkin voi tehdä, mutta kumman lausunto painaa enemmän?!
On selvää, että poliisin oma veritutkintaryhmä on koettanut tehdä mahdollisimman huolellista työtä. Asioita on pohdittu tarkkaan. Käräjäoikeuden istunnossa tutkimusryhmän johtaja Anja Ytti vastasi kysymykseen suunnilleen näin:
Mikään ryhmän tutkimustuloksissa ei viittaa Gustafssonin syyllisyyteen, ei suoraan eikä välillisesti.
Tuo oli varmaan tarkkaan harkittu lausunto. Mitäpä harrastelijat tuota vastaan väittämään. Niinkin voi tehdä, mutta kumman lausunto painaa enemmän?!
Re: Mitä kengät kertovat?
Tuo lause sellainen tutkijan lausuma, jonka vain tutkija antaa, eli pitäytyy siinä, mitä voi olla mahdollista teoriassa!
Tottakai voi ola niin, ettei kenkä ole ollut kenenkäään jalassa ja teltta on jostain syystä ollut laskstettuna juuri sillä yhdellä tavalla miljardista, ettei veriroiske olisi kenkään päässyt, mutta että kahteen kenkään ja ihan samalla tavalla, se on jo mahdottomuus, vaikka siinäkin se sama promillen mahdollisuuus onkin ja siitä tyo Ytin lausuma johtuu.
Siis häviävän pieni mahdollisuus.
Kun katsoo juttua kokonaisuutena, niin on silmiinpistävää se, kuinka paljon tässä jutussa on noita mahdottoman pieniä mahdollisuuksia jotka oikeus kuitenkin jätti katsomatta, tai katsoi syytetyn eduksi.
Gustafssonni kaksine muistiaukkoineen, "vaikean aivovamman" saaneena , eli lääkärin mukaan ruhjetasoisesta, selviämisestä niemeltä hengissä, ilman aivoödeemaa ja nesteytystä, surmaajan ainoana henkiin jättämistä, haavojen ihmeparantuminen näkymättömiin, jättämättä edes mangneettikuvausessa löytymättömiä arpia, ynnä muita "pikkujuttuja", joita tässä jutussa riittää, niin kyllä todellisuudessa ajatukset väkisinkinkin kääntyvät tiettyyn suuntaan.
Tuuria on surmaajalla käynyt, se täytyy myöntää, mutta kaikkia kortteja ei ole vielä katsottu!
Tottakai voi ola niin, ettei kenkä ole ollut kenenkäään jalassa ja teltta on jostain syystä ollut laskstettuna juuri sillä yhdellä tavalla miljardista, ettei veriroiske olisi kenkään päässyt, mutta että kahteen kenkään ja ihan samalla tavalla, se on jo mahdottomuus, vaikka siinäkin se sama promillen mahdollisuuus onkin ja siitä tyo Ytin lausuma johtuu.
Siis häviävän pieni mahdollisuus.
Kun katsoo juttua kokonaisuutena, niin on silmiinpistävää se, kuinka paljon tässä jutussa on noita mahdottoman pieniä mahdollisuuksia jotka oikeus kuitenkin jätti katsomatta, tai katsoi syytetyn eduksi.
Gustafssonni kaksine muistiaukkoineen, "vaikean aivovamman" saaneena , eli lääkärin mukaan ruhjetasoisesta, selviämisestä niemeltä hengissä, ilman aivoödeemaa ja nesteytystä, surmaajan ainoana henkiin jättämistä, haavojen ihmeparantuminen näkymättömiin, jättämättä edes mangneettikuvausessa löytymättömiä arpia, ynnä muita "pikkujuttuja", joita tässä jutussa riittää, niin kyllä todellisuudessa ajatukset väkisinkinkin kääntyvät tiettyyn suuntaan.
Tuuria on surmaajalla käynyt, se täytyy myöntää, mutta kaikkia kortteja ei ole vielä katsottu!