Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Ei taida olla awa parhaita kielen taitajia. Aivotärähdys on kyllä yksi aivovamman laji. Se on sieltä aivan lievästä päästä. Aivotärähdys on aivovamma, se on totta.
Sensijaan aivovamma ei ole aivotärähdys!
Jos näin olisi, olisivat kaikkein vaikeimmatkin aivovammat aivotärähdyksiä. Aivovammoja on hyvin monenlaisia. Mm. kaikki vaikeimmatkin aivoruhjeet ovat aina aivovammoja.
Tuo toinenkaan väite ei pidä paikkaansa.
Se ensimmäinen vessaanmenoyritys sattui nimittäin torstaiaamuna 9.6.1960, jolloin muistiaukko oli jo takanapäin. Tuolloin NG kaatui lattialle heti sängystä noustuaan. Hoitajat nostivat hänet takaisin sänkyyn, sänkyyn laitettiin lisälaidat, ja potilas kiinnitettiin sänkyyn vatsaremmillä niin että hän ei voinut poistua sängystä. Seuraavana päivänä aloitettiin kävelyharjoitukset, jolloin kaksi hoitajaa tuki häntä kainaloista ja käveltiin pitkin sairaalan käytäviä. Uuden Suomen mukaan potilas pääsi ensi kertaa vapaasti poistumaan sängystä 14.6.1960 eli 9 päivää sairaalaan tulon jälkeen. Nämä tiedot ovat Palon kirjasta ja lehtitiedoista. Kävelyhrjoituksista mainitsi myös puolustusasianajaja käräjäoikeudessa.
Hieman erikoista tässä on se, että awa ei pitäydy faktatiedoissa.
Vastauksia:
Sariola kirjoitti:Sensijaan aivovamma ei ole aivotärähdys!
Väärin Sariola - aivotärähdys on aivovamma. Piste.
Sariola kirjoitti:Tuo toinenkaan väite ei pidä paikkaansa.
Nuo Gustafssonin kertomukset voit Sariola pitää ihan omana totuutenasi ja uskoa niihin maailman tappiin asti, mutta minä en niihin usko. Epäilen vahvasti, että ei usko moni muukaan.
Sariola kirjoitti:Hieman erikoista tässä on se, että awa ei pitäydy faktatiedoissa.
Hessu52 kirjoitti:Onko vajaamielisyyskin aivovamma, sillä sellainen tuntuu vaivaavan erästä kirjailijan nimimerkkiä käyttävää sepustelijaa!
Vajaamielisyys on vanhahtavaa kieltä. Uudempi nimitys on kehitysvammainen. Yleensä se on synnynnäistä, kuten heikkolahjaisuuskin. Kukin toimii omalla tasollaan! Niillä korteilla pelataan, mitä jaossa on tullut.
Tämän rikoksen oikea tekijä on vähintäänkin ovela. On ainakin hyvin onnistunut kätkemään jälkensä, oli hän nyt kuka tahansa.
yövuoro kirjoitti:Senverran leuat vaurioituivat, että on päästänyt ulos "tunnustuksia". Kaikki muistamme; Oon mä tappanukkin ,ainaskin kolme" ja muut tokaisunsa.
Noita tokaisuja on niin monta , että todellista painetta teoista on ollut pakko purkaa.
Yövuoro näyttää tuominneen, vaikka oikeus vapautti.
Nuo yllätystystodistajien kertomukset ovat epäluotettavia. Niihin ei voi luottaa. Todellisia todisteita ei ole löytynyt. Näillä tiedoilla ei voi kyseistä henkilöä pitää syyllisenä. Vielä ei ole löydetty syyllistä!
Hessu52 kirjoitti:Onko vajaamielisyyskin aivovamma, sillä sellainen tuntuu vaivaavan erästä kirjailijan nimimerkkiä käyttävää sepustelijaa!
Vajaamielisyys on vanhahtavaa kieltä. Uudempi nimitys on kehitysvammainen. Yleensä se on synnynnäistä, kuten heikkolahjaisuuskin. Kukin toimii omalla tasollaan! Niillä korteilla pelataan, mitä jaossa on tullut.
Tämän rikoksen oikea tekijä on vähintäänkin ovela. On ainakin hyvin onnistunut kätkemään jälkensä, oli hän nyt kuka tahansa.
Oikeampi termi kehitysvammalle = aivovaurio.
Aivovamma tarkoittaa tapaturman aiheuttamaa aivokudoksen vauriota. Kaikki aivojen vauriot eivät siis ole aivovammoja, ja termi 'aivovaurio' tarkoittaakin mistä tahansa syystä syntynyttä aivokudoksen vauriota. Aivovamma syntyy päähän ja aivoihin kohdistuvan ulkoisen energian vaikutuksesta. Tämä energia voi olla peräisin joko suorasta iskusta, aivoihin kohdistuvasta voimakkaasta hidastuvuusliikkeestä tai aivokudokseen tunkeutuvasta vierasesineestä. Yleensä myöskään hapenpuutteesta aiheutuneita aivojen vammoja ei kutsuta aivovammoiksi, vaikka ne olisivatkin tapaturmien (esim. hukkumisen) aiheuttamia, vaan tällöin puhutaan 'hapenpuutteesta aiheutuneesta aivovauriosta' tai 'anoksisesta aivovauriosta'.
Aika pieni prosentti palasi itsenäiseen elämään - saati bussikuskin työhön, jossa ei kyllä minkäänlaista aivovammaa eikä sen jälkitilaa todellakaan voinut olla.
They copied all that they could follow but they could not copy my mind,
and I left ´em sweating and stealing and a year and half behind.
^ Kiitos, kotipoliisi näistä tilastollisista todennäköisyyksistä. Tähän ei voi kuin todeta, Että NG on ollut todella onnekas. Jäi onnekkaasti julman murhaajan käsistä henkiin, ja vielä toipui nopeasti saamistaan ulkoisista vammoistaan ja mahdollisesta "merkkittävästä aivovammastaan"huolimatta"? Takaisin täysipainoisesti työelämään.
Hessu52 kirjoitti:Onko vajaamielisyyskin aivovamma, sillä sellainen tuntuu vaivaavan erästä kirjailijan nimimerkkiä käyttävää sepustelijaa!
Vajaamielisyys on vanhahtavaa kieltä. Uudempi nimitys on kehitysvammainen. Yleensä se on synnynnäistä, kuten heikkolahjaisuuskin. Kukin toimii omalla tasollaan! Niillä korteilla pelataan, mitä jaossa on tullut.
Tämän rikoksen oikea tekijä on vähintäänkin ovela. On ainakin hyvin onnistunut kätkemään jälkensä, oli hän nyt kuka tahansa.
Oikeampi termi kehitysvammalle = aivovaurio.
Aivovamma tarkoittaa tapaturman aiheuttamaa aivokudoksen vauriota. Kaikki aivojen vauriot eivät siis ole aivovammoja, ja termi 'aivovaurio' tarkoittaakin mistä tahansa syystä syntynyttä aivokudoksen vauriota. Aivovamma syntyy päähän ja aivoihin kohdistuvan ulkoisen energian vaikutuksesta. Tämä energia voi olla peräisin joko suorasta iskusta, aivoihin kohdistuvasta voimakkaasta hidastuvuusliikkeestä tai aivokudokseen tunkeutuvasta vierasesineestä. Yleensä myöskään hapenpuutteesta aiheutuneita aivojen vammoja ei kutsuta aivovammoiksi, vaikka ne olisivatkin tapaturmien (esim. hukkumisen) aiheuttamia, vaan tällöin puhutaan 'hapenpuutteesta aiheutuneesta aivovauriosta' tai 'anoksisesta aivovauriosta'.
================================================
Kun luovuttiin käyttämästä termiä "Vajaamieliset", myös vajaamielislaki muutettiin nimeksi "Kehitysvammalaki". Tuota nimitystä "vajaamieliset" pidettiin loukkaavana. Vajaamielislaki on nykyään Kehitysvammalaki.
Katso mitä sanoo Internet:
Vajaamielisyys
Vajaamielisyys (älyllinen kehitysvammaisuus, oligofrenia) on aiemmin käytetty termi, joka tarkoittaa synnynnäistä tai syntymän jälkeen ennen 18 vuoden ikää alkanutta älykkyysosamäärän normaalia alempaa tasoa. Nykyään sanaa vältetään ja käytetään mieluummin sanaa kehitysvammaisuus. Aiemmin tämä ei ollut mahdollista, koska kehitysvammaisuus käsitettiin nykyistä laajemmin. Nykyään ketään pelkästään ulkoisesti poikkeavaa ihmistä ei pidetä kehitysvammaisena. Vajaamieliset jaettiin debiileihin (vastaava termi kehitysvammaisten jaossa lievästi kehitysvammainen), imbesilleihin (vastaava termi kehitysvammaisten jaossa vaikeasti kehitysvammainen) ja idiootteihin (vastaava termi kehitysvammaisten jaossa syvästi kehitysvammainen).
Tämä on yleisesti tunnettu asia. Vajaamielisyys -sanasta luovuttiin ja siirryttiin käyttämään nimitystä "Kehitysvammaisuus". Jopa heitä koskevan lain nimi muutettiin.
Oulunmies kirjoitti:Kevennys; "tämä on topikki jonka aiheena on NG:n vammat". Tarkoitus ei ole käsitellä omia pikku vajaavaisuuksia.
Vajaamielishoitajia taitaa kuitenkin vielä olla työelämässä jäljellä.
muoks. Myös sellainen sanonta on, että vain vajaa ajaa jawalla.
En usko, että työelämässä on enää edes vajaamielishoitajia. Kyllä heidän nimikkeensä on muutettu kehitysvammahoitajiksi. Aivan samoin kuin lain nimi muutettiin kehitysvammalaiksi. Itse en suinkaan ole vajaamielinen tai kehitysvammainen, mutta olen ollut työelämässä näiden asioiden kanssa tekemisissä. Vieläkin muistan hyvin ne vanhat "vajaamielisyyden asteet", debiili, imbesilli ja idiootti. Niistäkin on luovuttu ja käytetään uusia termejä niiden sijaan, kuten tuolla aikaisemmin mainittiin. Hessu tuolla esitti epäilyn että minä olisin vajaamielinen (eli nykykielellä kehitysvammainen), mutta en edes ottanut tuota vakavasti. En tiedä sopisiko tuo nimike jonkun muun kohdalle paremmin?! Saattaa sopiakin!
Kukapa sitä omia vajavaisuuksiaan käsittelee! Mutta toisen kohdalla kyllä moni mielellään.
NG:n tapauksessa lienee kuitenkin kysymyksessä nimenomaan "aivovamma" joka on parantunut käytännössä suunnilleen täydellisesti. Mies on palannut työelämään ja tehnyt ansiokkaan työuran. Tilastoja ei kannata tähän vetää, yksittäinen tapaus ei suinkaan mene aina tilaston suurimpaan ryhmään, kuten tilastolla perusteleva toivoo.
Tiedättehän tämän totuuden: Vale - emävale - tilasto (Kevennys!)
Viimeksi muokannut Sariola, To Syys 08, 2011 11:43 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Laitan tähän vielä "kansanomaisen" mutta silti tieteellisen tarkan esityksen aivovammoista ja muistiaukoista. Sen mukaan on helppo arvioida NG:n aivovamma keskivaikeaksi.
------------------------------------------------------------------
AIVOVAMMOJEN VAIKEUSASTEET
Aivovamman katsotaan olevan hyvin lievä, kun siihen ei ole liittynyt tajunnan menetystä ja vamman aiheuttama muistikatko on kestänyt alle kymmenen minuuttia. Lisäksi edellytetään, että vammaan ei saa liittyä viiveellä tapahtuvaa tajunnan laskua eikä poikkeavia vamman aiheuttamia löydöksiä aivojen kuvauksissa. Vamma ei myöskään ole saanut vaatia oireiston voimakkuuden takia seurantaa sairaalassa eikä siihen ole saanut liittyä poikkeavia aivovauriota osoittavia tutkimuslöydöksiä lääkärin tutkimuksessa. Monet tällaisen vamman saaneista eivät edes hakeudu lääkärille. Jos aivotärähdys-termiä halutaan käyttää, se soveltuu lähinnä nämä edellytykset täyttäviin vammoihin, sillä edellä kuvatut määritteet täyttävissä vammoissa pysyvien seurauksien riski on äärimmäisen pieni.
Lievä aivovamma on jo astetta vakavampi tila, johon voi liittyä tajunnan menetyskin. Puolen tunnin kuluttua vammasta tajunta saa kuitenkin olla enintään vähän alentunut (potilas voi olla hieman unelias tai sekava) ja muistiaukko ei saa kestää yli vuorokautta. Aivokuvausten löydösten tulee tässäkin olla normaaleita, ja vamma ei saa olla edellyttänyt neurokirurgisia toimenpiteitä. Suurin osa lievän vamman saaneista toipuu ennalleen, yleensä muutamassa päivässä tai viikossa. Arviolta noin 15 %:lle jää kuitenkin pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Näiden todennäköisyys on tietysti suurin vakavimmissa muodoissa lievää vammaa, eli niissä joissa tajunta on vielä puolen tunnin kuluttua hieman alentunut tai muistiaukko kestää useita tunteja.
Keskivaikeassa aivovammassa potilas on puolen tunnin kuluttua vammasta tajunnaltaan usein selvästi alentunut mutta ei tajuton, tai hänen muistiaukkonsa kestää yli vuorokauden mutta kuitenkin alle viikon. Vammaa pidetään vähintään keskivaikeana aina myös silloin, jos aivojen kuvauksissa on vamman aiheuttamia kallonsisäisiä muutoksia. Suurelle osalle keskivaikean vamman saaneista jää pysyviä oireita, mutta myös täysin oireettomaksi toipuminen on hyvinkin mahdollista.
Vaikeassa aivovammassa potilas on puolen tunnin kuluttua vammasta edelleen tajuton, tai hänen muistiaukkonsa kestää yli viikon. Samoin vammaa pidetään vaikeana, jos se on edellyttänyt neurokirurgista leikkausta. Vaikeasta vammasta jää lähes aina pysyviä oireita, mutta oireettomaksi toipuminenkin on joskus mahdollista. Jos potilas on yli viikon tajuttomana tai hänen muistiaukkonsa kestää yli kuukauden, vammaa pidetään erittäin vaikeana. Tämän asteisesta vammasta oireettomaksi ei käytännössä toivu kukaan, ja pieni osa saattaa jäädä pysyvästi tajuttomaksi.
TAJUTTOMUUS JA MUISTIAUKKO
Kuten edellä käy ilmi, vammaan liittyvät tajuttomuus ja muistiaukko ovat tärkeitä arvioitaessa vamman vakavuutta ja sen ennustetta. Tajuttomuus tarkoittaa, että potilas on puheelle reagoimaton. Vammautunut itse ei voi tietää onko hän ollut tajuttomana, vai onko hänellä vain muistiaukko tapahtumista. Tajuttomuuden toteaminen edellyttää siis silminnäkijää. Tajunnan aleneman astetta mitataan tietyllä arviointiasteikolla, ns. Glasgowin kooma-asteikolla (GCS). Tällä asteikolla tajunta voi vaihdella syvästä tajuttomuudesta (lukema 3) täysin kirkkaaseen tajuntaan (lukema 15). Arvio tehdään yleensä sekä sairaankuljettajien että ensiavun henkilökunnan toimesta.
Vamman jälkeinen muistiaukko (post-traumaattinen amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa, vaan ajanjaksoa jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta on joku hämärä muistikuva, sitten on täysin pimeää aikaa, ja sen jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä sekavuus, ja siis päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.
Usein myös vammaa edeltää jonkin kestoinen muistikatkos. Sen pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta, ja monissa vaikeissakin vammoissa sitä ei ole juuri lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat ajan kanssa usein ainakin osittain palaavat, mutta vamman jälkeen olevan muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.
Tulee muistaa, että sekä tajunnan alenemaan että muistiaukon kestoon voi vaikuttaa erilaisia sekoittavia tekijöitä, jotka vaikeuttavat niiden arviointia. Tällaisia ovat esim. vakavat muut vammat, potilaalle tehdyt leikkaukset, voimakkaat lääkitykset tai päihtymystila vamman yhteydessä. Myös psyykkisellä mekanismilla syntyvä muistikatko on mahdollinen lähinnä voimakkaasti järkyttävien onnettomuuksien yhteydessä. Niinpä aivovamman vakavuuden luokitteluun liittyy usein tiettyä epävarmuutta, joka täytyy ottaa huomioon myös arvioitaessa vamman toipumisennustetta.
Jos oletettu muistiaukko, noin 4 vrk, on ollut todellinen ja jos potilaan tajunnantaso on vielä noin 8 tuntia vamman syntymisestä ollut alentunut, kuten ensihoidon antanut lääkäri on arvioinut, voidaan tämä NG:n tapaus sijoittaa helposti tuohon ryhmään "keskivaikea aivovamma". Mielestäni näin voidaan tehdä ja vamma on näinollen ollut "keskivaikea". Vaikka kuvantamismenetelmissä, jotka on tehty aivan liian myöhään, ei olekaan positiivista löydöstä, ei se suinkaan poista aivovamman mahdollisuutta. Diagnoosi voidaan tehdä ja on tehty ja sen mukainen hoito on tapahtunut. Kaikki näyttää menneen aivan oikein. Joku täällä on väittänyt, että aivovamman mahdollisuus on kumottu. Ei sitä ole kumottu. Myöskään diagnoosia ei ole kumottu. Niitä on kyllä epäilty, mutta ei kumottu. Lisäksi täytyy muistaa, että paikka, jossa potilasta on hoidettu, on todennäköisesti se paikka Suomessa, jossa oli tuohon aikaan korkein mahdollinen tietotaito aivovammoista. Ainakin alekirjoittaneesta näyttää siltä, että diagnoosi on ollut riittävän tarkka ja oikea ja potilas on saanut asianmukaisen hoidon. Potilas on kuntoutunut hyvin ja on palautunut työelämään, jossa hän on suorittanut mittavan työuran.
Mitään faktatietoa hänen osallisuudestaan tuohon rikokseen ei ole olemassa.
============================================================
Lisätään vielä tähän tuon terveyskirjaston uusimman jaottelun mukaiset tarkennetut luokat, joihin tämä NG:n tapaus todennäköisesti sopii parhaiten:
◦V. Matalariskinen keskivaikea vamma: (noin 84 % toipuu hyvin, leikkausta vaativan kallonsisäisen vuodon riski alle 1 %)
■Ei poikkeavaa vammaan liittyvää kallonsisäistä kuvantamislöydöstä
■Lisäksi joku seuraavista:
■GCS 30 min vammasta tai jossain vaiheessa seurannan aikana 9–13
■Yli 5 minuutin kestoinen tajunnan menetys
■Aivovammaan liittyvä neurologinen puutosoire.
◦VI. Korkeariskinen keskivaikea vamma: (noin 68 % toipuu hyvin, leikkausta vaativan kallonsisäisen vuodon riski noin 11 %).
■Kuten matalariskinen keskivaikea vamma, paitsi: poikkeava vammaan liittyvä
kallonsisäinen kuvantamislöydös
