No itseasiassa tuollaisen iskujäljen syntyminen verhoon luulisi edellyttävän kovaa alustaa verhon taakse - kuten lasi. Jos lyö lasia ja verhon takana ei ole mitään, se antaa periksi ja verhon ruhjeen voisi kuvitella muunlaiseksi kuin kuvan pistemäiseksi.ja verhon vahingoittumisjäljet sopivat siihen että tavoitteena oli lukon avaaminen käsikopelolla ulkopuolelta.
[/quote]
.Valhalla kirjoitti: No itseasiassa tuollaisen iskujäljen syntyminen verhoon luulisi edellyttävän kovaa alustaa verhon taakse - kuten lasi. Jos lyö lasia ja verhon takana ei ole mitään, se antaa periksi ja verhon ruhjeen voisi kuvitella muunlaiseksi kuin kuvan pistemäiseksi.
NiceAsiantuntija kirjoitti:^ Vaikka vaaleampi puoli olisikin verhon ulkopuoli, edelleenkään ei tiedetä kumminpäin verho pystyasennossa oli. Eli ehkäpä jäljet olivat ulkoakatsottuna oikeassa yläkulmassa, jolloin välkky lukkoon-käsiksi-pääsy-teoria ei enää toimi
APUAturumurre kirjoitti:Sitä niissä jälkimmäisissä rikkomisrekoissa olen myös aina ihmetellyt että niissä tuhottiin aito verho-todiste. Joten jos jollakin taholla olisi halukkuutta vielä verhoa tutkia, niin aika vaikeeta tulee olemaan...
Ei pidä paikkaansa - perustelu on huono. Ei kangas ylipäätään ole niin kiinteä, että tuo olisi oletettavaa - jo kangas antaa periksi sekä jousi kankaan kiinnityskanavissa. Kiinnitys oveen ei siihen niinkään vaikuta koska aivan ilmeisesti oli hyvin kiinni ja kesti juurikin joustavuutensa tähden. Teräväkärkinen astalo toki ruhjoisi kangasta mentyään ensin lasista läpi mutta kyllä verhoa vasten jo hajonnut lasikin sitä repisi. Tuossa verhossa on vain pistemäisiä iskun jälkiä eikä lainkaan isojen lasinkappaleiden repimiä.Ei edellytä. Kuten tuolla aikaisemmin tuli monen suulla todettua, verho oli hyvin kiinni. Nyt kun jäljet ovat enemmän kiinnityskulmassa, ei verho anna periksi kuten keskemmällä. Suht teräväkärkisellä välineellä ulkopuolelta rikottaessa jäljet muodostuvatkin tuollaisiksi. Ja muistetaan nyt että verhon vahingoittumisjäljet olivat vain toisella puolella.
En ymmärrä lainkaan mitä höpiset. Verhon jäljethän on ns läpi koko kankaan, eli molemminpuoleiset ja rikkoneet ohuen neuleen/kudelman. Toisin sanoen verhon vahingot on kutakuinkin samannäköiset sen molemmin puolin tarkasteltuna.turumurre kirjoitti:Ihan naurettava väite Valhalla. Verhossa ei ollut toisella puolella vahingoittumisjälkiä, ei ole mahdollista lyödä verhoa kovempaa pintaa vasten niin ettei verhoon syntyisi myös sille lyöntipuolelle jälkiä. Muista nyt että karmin vieressä lasi on erittäin vahvasti kiinni. Lisäksi ovi-tutkimusten ja labran lausuntojen mukaan rikkomisväline on ollut enempi kärjekäs kuin tylppä.
Nimenomaan noin kuten Valhalla sanoo. Käsittämätöntä kuvitelmaa, että verhokangas olisi toiselta puolelta sitten vahingoittumaton..Valhalla kirjoitti:En ymmärrä lainkaan mitä höpiset. Verhon jäljethän on ns läpi koko kankaan, eli molemminpuoleiset ja rikkoneet ohuen neuleen/kudelman. Toisin sanoen verhon vahingot on kutakuinkin samannäköiset sen molemmin puolin tarkasteltuna.turumurre kirjoitti:Ihan naurettava väite Valhalla. Verhossa ei ollut toisella puolella vahingoittumisjälkiä, ei ole mahdollista lyödä verhoa kovempaa pintaa vasten niin ettei verhoon syntyisi myös sille lyöntipuolelle jälkiä. Muista nyt että karmin vieressä lasi on erittäin vahvasti kiinni. Lisäksi ovi-tutkimusten ja labran lausuntojen mukaan rikkomisväline on ollut enempi kärjekäs kuin tylppä.
NiceAsiantuntija kirjoitti: ... Enpä tosiaankaan uskalla veikata 50 prossaa suurempaa todennäköisyyttä sille että verho oli rekossa oikeinpäin!
Valhalla kirjoitti: En ymmärrä lainkaan mitä höpiset. Verhon jäljethän on ns läpi koko kankaan, eli molemminpuoleiset ja rikkoneet ohuen neuleen/kudelman. Toisin sanoen verhon vahingot on kutakuinkin samannäköiset sen molemmin puolin tarkasteltuna.
Toripolliisi kirjoitti: Nimenomaan noin kuten Valhalla sanoo. Käsittämätöntä kuvitelmaa, että verhokangas olisi toiselta puolelta sitten vahingoittumaton..
No höpötihöpö. Oot kyllä etp tulkinnassasi pihalla. Kaksipuoleista on tietenkin verhoon ommeltu kangaskehys. Mutta varsinainen ja keskellä/ikkunan kohdalla oleva verho on luonnollisesti harsomainen ja valoa läpäisevä - tyyliin intianpuuvillalangas. Eihän siinä nyt mitään kaksinkertaista pimennysverhoa kokopäiväisenä seiso.turumurre kirjoitti:Ja höpöhöpö kaverit. Verhossa on kaksi samanlaista kangasta päällekkäin(etpk). Reunukset kantattu taakse. Reunukset takapuolella ovat vaaleampia kuin etupuolella (auringon haalistama). Verhon 'paraatipuolen' kuvioinnin näkee reunuksesta ja takapuolella se on tuollasta 'säkkimäistä'. Ja selvääkin selvempää on se, että verho on ollut niin päin kuten olen esittänyt.
Valhalla kirjoitti: No höpötihöpö. Oot kyllä etp tulkinnassasi pihalla. Kaksipuoleista on tietenkin verhoon ommeltu kangaskehys. Mutta varsinainen ja keskellä/ikkunan kohdalla oleva verho on luonnollisesti harsomainen ja valoa läpäisevä - tyyliin intianpuuvillalangas. Eihän siinä nyt mitään kaksinkertaista pimennysverhoa kokopäiväisenä seiso.
Järki hoi.
Etpk; Labralausuntoja: "Näytteen 15 verhon keskiosassa on kaksi samanlaista kangaskerrosta päällekkäin. Verhon reunakangas on toiselta puolelta vaaleampi, toiselta puolelta hieman tummempi".
Tarpeeksi ohuena voi olla vaikka kuusinkertaista. Ei poista sitä, että silti on kokonaisuutena niin ohutta, että näkyy läpi ja että vauriot muodostuvat molemmin puolin tarkasteltuna samannäköisiksi.turumurre kirjoitti:Valhalla kirjoitti: No höpötihöpö. Oot kyllä etp tulkinnassasi pihalla. Kaksipuoleista on tietenkin verhoon ommeltu kangaskehys. Mutta varsinainen ja keskellä/ikkunan kohdalla oleva verho on luonnollisesti harsomainen ja valoa läpäisevä - tyyliin intianpuuvillalangas. Eihän siinä nyt mitään kaksinkertaista pimennysverhoa kokopäiväisenä seiso.
Järki hoi.
Olet Valhalla väärässä kuten yleensäkin. Täytynee sitten laittaa faktaa kun ei muuten uskota:
Etpk; Labralausuntoja: "Näytteen 15 verhon keskiosassa on kaksi samanlaista kangaskerrosta päällekkäin. Verhon reunakangas on toiselta puolelta vaaleampi, toiselta puolelta hieman tummempi".
