Mitä kengät kertovat?

[awa]

Minun arvioni mukaan Assmannilla ei suinkaan ollut samat haalarit yllään sairaalaan tullessaan, kuin hähellä mahdollisesti oli ollut surmapaikalla. Pidän sitä melko varmana. Kuka toope menisi puolitoista vuorokautta surmatöiden jälkeen sairaalaan samat veriset haalarit yllään, jotka hänellä oli ollut teltalla toimiessaan.

Kyllä - noinhan se on. Ja näihin Asmannin haalareihin perustuu hyvin pitkälle tuo kirjailija J. Palon teoria ja epäily Hans Assmannin suhteen. Mielikuvitus taisi tehdä nuorelle pojalle tepposet. Mielenkiintoista huomata, että Sariolakin on viimein tullut tuohon samaan loppupäätelmään, minkä moni on tiennyt ja ymmärtänyt jo aikaa sitten. Itsestään selvä asia. No - parempi myöhään kuin ei milloinkaan - sanotaan.

Mikään ei liitä Hans Assmannia BJ3S iin, ei sitten kertakaikkiaan mikään. Niin se vain on.

[Blackman]

Gustafssonilla ei tiedetä olleen mitään motiivia tekoon vaikkakin se on yritetty keksiä. .........................................Ainakin kioskimiehellä oli motiivi, aika saman tapainen kuin Kai Vähäkalliolla. Siihen aikaan luonnon rauhaa häiritseviin mökääviin nuoriin suhtauduttiin aggressiivisemmin kuin nykyään ja kioskimies oli tunnettu juuri tuollaisesta suhtautumisesta.

Tuskin rikos onkaan kovin monimutkainen. Kengät eivät oikein istu mihinkään teoriaan järkevästi.

Mikäpä on usein motiivi pikaistuksissa tai kännissä tai näiden yhdistelmissä tehdyissä
rikoksissa? Aika monasti ne ovat hetken mielenjohteessa tehtyjä. Ja mikä ihmeellisintä, aika mitättömät ovat syyt useinkin.

Tuo sama sopii kyllä tuohon kioskimieheen. Millaisia tekoja kioskimies on tehnyt aikaisemmin, jotta hänellä on parempi motiivi tekoon kuin NG:llä?
Monasti ne, jotka uhoavat tekevänsä jotain, eivät kuitenkaan tee vaan asiat jäävät uhon asteelle.
Sitten on henkilöitä jotka äkki arvaamatta toimivat harkitsematta vaikka eivät etukäteen ilmaise mitään tekoon viittaavaa.

Siinä olet oikeassa ettei rikos olekkaan (useinkaan) monimutkainen.
Siinä olet väärässä etteivät kengät "istu" mihinkään teoriaan järkevästi.
Kyllä minun mielestäni sopii.

Itse pidän parhaana juurikin tuota lavastusta osoittamaan kioskimiehen suuntaan.
Kuten itse kirjoitit oli kioskimies kuuluisa tuosta uhoamisestaan, joten eikö ole hyvinkin helpon tuntuinen "kikka" osoittaa kengillä "surmaajaan" päin. varsinkin kun ne olivat jätetty helposti löydettäviksi.
Mielestäni onnistunut "kikka" koska toimi, ainakin osittain.

[Sariola]

Tietysti on mahdollista, että teltalla syntyi erimielisyyksiä, esim. siten, että SB olisi yritellyt ja vaikkapa menestyksellä IB:ia. Tästä NG olisi kimpaantunut perinpohjin katastrofaalisin seuraksin. Tällaisesta ei ole mitään näyttöä - se on vain teoria. Edelleen on totta, että v. 1960 on todettu molemmilla pojilla vain vähäistä hankkaumaa vasemmassa kädessä. Nyrkeissä ei muuta. Kyllä nuo vaikuttavat molemmat puolustusvammoilta. Jos SB olisi iskenyt alaleukaan oikean käden nyrkillä niin, että leukaan tulee ruhjehaava ja luita murtuu alaleuasta, yläleuasta, poskiluusta ja korvakäytävästä, niin se Sepon oikea nyrkki olisi mainittu isoin kirjaimin ruumiinavauksessa, mutta ... "vain vähäistä hankaumaa vasemmassa kädessä". Vieläpä molemmilla pojilla samalla lailla.

Sensijaan kioskimiehestä on kirjallisia todisteita. Siis hänen motioivistaan. Esim. Ruth Kolin kuulustelupöytäkirjassa.

[Kuolemannaakka]

Itse pidän parhaana juurikin tuota lavastusta osoittamaan kioskimiehen suuntaan.
Kuten itse kirjoitit oli kioskimies kuuluisa tuosta uhoamisestaan, joten eikö ole hyvinkin helpon tuntuinen "kikka" osoittaa kengillä "surmaajaan" päin. varsinkin kun ne olivat jätetty helposti löydettäviksi.
Mielestäni onnistunut "kikka" koska toimi, ainakin osittain.

Kuinka hyvin Gustafsson tunsi kioskimiehen? Jos ei tuntenut, kuinka olisi osannut hänet lavastaa syylliseksi?

[Matlock]

Millaisia tekoja kioskimies on tehnyt aikaisemmin, jotta hänellä on parempi motiivi tekoon kuin NG:llä?
.

Voi olla, että erehdyin puukotuksesta, mutta hänen väitetään kulkeneen puukko mukanaan, katkoneen telttailijoiden naruja ja käyttäytyneen uhkaavasti. Käsittääkseni lisäksi pahoinpiteli vaimoaan aika raa´asti. Paikalliset pitivät miestä sekopäänä, jolla sitten hermot pettivät lopullisesti.

Jos kioskimies ja Gustafsson pannaan vertailuun, niin molemmilla kyseenalaistettu tunnustus. Kioskimiehellä motiivi (vihasi leiriytyviä nuoria), Gustafssonilla ei tiedossa. Molemmilla tilaisuus. Gustafssonilla syyllisyyteen viittaavat lähinnä kengät (niitten vereentymistapa), syyttömyyteen makuupaikalta löytynyt veri, mikä viittaa teltan ulkopuolelta tulleeseen hyökkäykseen.

Voi olla, että Gustafsson on todennäköisempi syyllinen kuin kioskimies, mutta ero ei ole kovin suuri. Yksi tai useampi sekopäinen hyökkääjä ulkopuolelta on myös mahdollisuus, mikä on otettava huomioon.

PS. Minäkin epäilen, tiesikö NG juuri mitään kioskimiehen omituisuuksista.

[Blackman]

Ok, unohdetaan hetkeksi kioskimies ja palataan kenkiin tai oikeammin niiden piilottamiseen.

Kenkien piilopaikka oli kait viimeinen kohta missä vielä ei ollut asumusta tai näkyvyyttä taloista.
Jos kuitenkin pidetään niiden piiloitusta hämynä ja harhautuksena, niin voisi olla kuitenkin tarkoitus osoittaa surmaajan kulkusuuntaa.
Eikös tuo reitti (tie/polku?) ollut se "virallinen" kulkureitti?

Joten harhautus kuitenkin osoittamaan kulkusuuntaa, oli tekijä kuka tahansa.

[Blackman]

................Jos kioskimies ja Gustafsson pannaan vertailuun, niin molemmilla kyseenalaistettu tunnustus. Kioskimiehellä motiivi (vihasi leiriytyviä nuoria), Gustafssonilla ei tiedossa. Molemmilla tilaisuus. Gustafssonilla syyllisyyteen viittaavat lähinnä kengät (niitten vereentymistapa), syyttömyyteen makuupaikalta löytynyt veri, mikä viittaa teltan ulkopuolelta tulleeseen hyökkäykseen...........................

Kyllä mielestäni voidaan NG syyllisyys puoleen lisätä vammojen ( vaikka tästä asiasta kiistelläänkin) vähäisyys verrattuna muiden vammoihin.

Tuo makuupaikalta löytynyt veri ei todista vielä mitään. Esim. SB ei ollut sillä paikalla löydettäessä missä NG sanoi hänen nukkuneen.

- Koska NG veri on tullut tuohon paikalle teltassa, siitä ei ole tietoa.
- Ei ole tiedossa kuinka vammat ovat hänelle tulleet.
- Ei ole tiedossa vammojen syntyaikoja.
- Ei ole tiedossa varmoja nukkuma paikkoja (kuka oli missäkin kohtaa telttaa).
- Tietääkseni NG vaatetuksesta puhuttaessa ei mainita missä kunnossa olivat, siis ei muuta kuin että olivat kunnossa?? Siis ei sanota olisivat olleet veriset.
Olisi luullut, että hänen vaatteensa olisivat sotkeutuneet vereen, jos olis ollut teltan sisällä tai kun on vedetty teltasta ulos.

Edelleen ole sitä mieltä, että kengät tai niiden piilotus oli lavastus.
Muutan mielipidettäni heti kun joku perustelee miksi ei olisi.

[Sariola]

Tuo makuupaikalta löytynyt veri ei todista vielä mitään. Esim. SB ei ollut sillä paikalla löydettäessä missä NG sanoi hänen nukkuneen.

- Koska NG veri on tullut tuohon paikalle teltassa, siitä ei ole tietoa.
- Ei ole tiedossa kuinka vammat ovat hänelle tulleet.
- Ei ole tiedossa vammojen syntyaikoja.
- Ei ole tiedossa varmoja nukkuma paikkoja (kuka oli missäkin kohtaa telttaa).
- Tietääkseni NG vaatetuksesta puhuttaessa ei mainita missä kunnossa olivat, siis ei muuta kuin että olivat kunnossa?? Siis ei sanota olisivat olleet veriset.
Olisi luullut, että hänen vaatteensa olisivat sotkeutuneet vereen, jos olis ollut teltan sisällä tai kun on vedetty teltasta ulos.

Edelleen ole sitä mieltä, että kengät tai niiden piilotus oli lavastus.
Muutan mielipidettäni heti kun joku perustelee miksi ei olisi.

Olen samaa mieltä, että kenkien piilotus oli lavastus. Minä arvelen niin, että kenkien kuljettaja oli sama, joka vei kadonneet tavarat piiloihinsa. Siitä kohdasta polulla, mistä kengät löytyivät, on kenkien kuljettaja todennäköisesti poikennut polulta pois ja oikaissut metsän läpi suoraan sinne kohti Rantaojantien alkupäätä. Tuohon aikaan kartan mukaan siinä ei vielä ollut sitä suoraan menevää tietä, vaan polku jatkui kohti Emilsbergiä kaartaen vasemmalle. Ennen poistumistaan tavaroiden ja kenkien piilotuspaikalta hän tosiaan kaivoi kadonneet tavarat maan alle, ja siinä oivalsi, että kengät ehkä viittaisivat Gustafssoniin ja päättikin jättää kengät siihen löydettäviksi. Hän ehkä arveli, että kiengät viittaisivat sen aikaisen polun suuntaan, joka osoitti Emilsbergiin, eikä Rantaojantien alkupäähän, johon oikaistiin siitä metsän läpi. Hän meni sitten Rantaojan tien alkupäätä kohti metsän läpi, uskoen, että kengät eivät nyt viittaa kioskimiehen talon suuntaan, vaan Emilsbergiin. Kenkien piilotuspaikka on tosiaan niitä itäpuolen senaikaisia polkuja pitkin noin 800 metrin päässä teltalta. Se vaikuttaa liian pitkältä matkalta NG:n viemäksi. Tämä matka viittaa ulkopuoliseen tavaroiden kuljettajaan. Tämän teorian mukaan kenkien kuljettaja asui kioskimeihen talossa TAI kulki tuota reittiä pois alueelta muusta syystä. Itse saattoi asua kauempana. Huom! ulkopuolinen voi lavastaa toisen ulkopuolisen suuntaan. Esim, tässä tapauksessa herra x saattoi lavastaa myös kioskimiehen pään menoksi. Herra x saattoi asua vaikka 5 km:n päässä. Edelleen olen sitä mieltä, että tämä rikos ei ole "yksinkertainen" vaan yllättävän monimutkainen ja se oikea rikollinen on ollut erittäin ovela ja tarkka toimissaan. Ja hän on onnistunut peittämään jälkensä. Taitava rikollinen. Mielestäni ei viittaa Gustafssoniin.

[Sariola]

Ok, unohdetaan hetkeksi kioskimies ja palataan kenkiin tai oikeammin niiden piilottamiseen.
.........
Eikös tuo reitti (tie/polku?) ollut se "virallinen" kulkureitti?

Joten harhautus kuitenkin osoittamaan kulkusuuntaa, oli tekijä kuka tahansa.

Poliisin ETP:ssa olevan liitekartan mukaan tietä ei siinä vielä ollut. Oli vain polku. Aivan samoin on ILTA-SANOMISSA esitetyn kartan mukaan, siinä vieläpä erikseen mainitaan, että kuljettiin polkua pitkin, tietä ei vielä ollut.

Sen kenkien piilotuspaikan kohdalla se polku kaartoi vasemmalle kohti Emilsbergiä. Jos ajatellaan kenkien kuljettajaksi kioskimiestä, niin juuri siinä kenkien piilotuspaikan tienoilla voidaan olettaa hänen poistuneen polulta ja oikaisseen metsän läpi kohti Rantaojantien alkupäätä, jossa hänen kioskinsa sijaitsi.

Hessu esittää täällä väärää tietoa, että se uusi tie vesilaitokselle olisi jo ollut paikallaan. Se on väärää tietoa. Oli vain polku. Siinä kenkien piilotuspaikan kohdalla oli oikaisun paikka. Polulta poistuminen ja metsän halki suunnistaminen kohti Rantaojantien alkupäätä.

Tavarat vesilaitoksen rakennustyömaalle kuljetettiin luultavasti lännestä päin tulevaa polkua (tietä) pitkin, joka ilmeisesti on ollut autolla ajokelpoinen. Se polku (tie) menee sen suuren peltoaukion halki. Tuo lännestä tuleva reitti on myös merkitty vanhaan karttaan poluksi. Hessun kaipaama tavaroiden kuljetusreitti meni todennäköisesti sieltä niin kauan kunnes "oikea tie" rakennettiin siitä Rantaojantien alkupäätä pitkin kulkevaksi ja siitä vasaemmalle sinne peltoaukion reunaan ja siitä edelleen vesilaitokselle. Sitä tietä ei vielä ollut Bodomin murhien aikana. Hessu52 on tässä asiassa väärässä. Viisaampaa on uskoa KRP:n laatimaa karttaa alueesta, jossa tilanne on se, mikä oli noiden surmien aikana. Se on virallisempi tieto. Samoin oli siinä Ilta-Sanomien piirroskartassa joka oli laadittu oikeudenkäynnin aikoihin. Hessu ei tarvitse faktatietoja perusteluksi mielipiteilleen. Tässä kannattaa uskoa poliisia. Vääränlaista karttaa tuskin liitetään tutkintamateriaaliin. Uskotaan KRP:n laatimaa karttaa tässä tapauksessa. Se on ETP:ssa.

Vaikka en sunnuntaina kesäkuun 5. päivänä 1960 ole ollutkaan tarkistamassa oliko se uusi tie paikiallaan vai ei, niin olen satavarma että ei ollut. Oli vain polku. Kyllä joissakin asioissa on pakko luottaa myös poliisiin. Se ETP:n kartta on KRP:n erikoisasiantuntijoiden laatima ja varmaan pitää paikkansa. Jermo on kirjassaan esittänyt myös väärän paikan kenkien piilotuspaikaksi. Se on vielä eri paikassa kuin "Hessun kenkäpiilo". Kullakin taholla tuntuu olevan oma kenkäpiilonsa. Poliisi ei ole ollut hanakka osoittamaan kaikille kyselijöille oikeaa paikkaa, vaikka se lienee ollut koko ajan selvillä. Varmaan se kenkien löytymispaikka on merkitty silloin löytöpäivänä kartalle. Jutun tutkimus on ollut kesken.

[Blackman]

.........................Vaikka en sunnuntaina kesäkuun 5. päivänä 1960 ole ollutkaan tarkistamassa oliko se uusi tie paikiallaan vai ei, niin olen satavarma että ei ollut. Oli vain polku. Kyllä joissakin asioissa on pakko luottaa myös poliisiin. Se ETP:n kartta on KRP:n erikoisasiantuntijoiden laatima ja varmaan pitää paikkansa. Jermo on kirjassaan esittänyt myös väärän paikan kenkien piilotuspaikaksi. Se on vielä eri paikassa kuin "Hessun kenkäpiilo". Kullakin taholla tuntuu olevan oma kenkäpiilonsa. Poliisi ei ole ollut hanakka osoittamaan kaikille kyselijöille oikeaa paikkaa, vaikka se lienee ollut koko ajan selvillä. Varmaan se kenkien löytymispaikka on merkitty silloin löytöpäivänä kartalle. Jutun tutkimus on ollut kesken.

Ilta-sanomat 28.06.1960:
" ....kenkiään, jotka löydettiin toisena helluntaipäivänä noin 600 metrin päässä murhaniemelle johtavan tien varrelta......"

APU-lehti N:o 25 18.06.1960:

Kuva teksti:
"...... Poikien kengät löytyivät maanantaina kätkettyinä polun päästä lähtevän tien läheisyyteen metsään."

Lehtileike tuntematon:

".....Maanantaina osallistuivat haravointiin useat paikkakuntalaiset vapaaehtoisina.
Iltapäivällä klo.14 aikaan löydettiinkin anastettu kenkäpari: Se oli kätketty n.600 metrin päähän rannasta lähelle vedenpuhdistamolle johtavaa tietä............. Hetkistä myöhemmin löydettiin toinenkin kenkäpari samalta kohdalta, mutta tien toiselta puolelta pensaikosta..."

Alibi 9/2005:

" Telttapaikalta reilun puolen kilometrin päästä löytyivät Boimanin ja Gustafssonin kengät. Toinen kenkäpari oli piiloitettu kivenkoloon, toinen tien toiselle puolen."

Tuossa muutama juttu joissa löytyy maininta tiestä ei polusta. Nämä nopeasti etsittynä, on varmasti muitakin mutten ehtinyt enempää etsiä.

[Sariola]

Mutta RKP on piirrättänyt kartan ammattitaitoisella henkilöllä ja siinä polut ja tiet ovat niinkuin ne olivat Bodomin surmien aikana. Se on liitteenä ETP:ssa. Katsopas sitä karttaa. Siinä se polku jatkuu vasemmalle kaartaen Emilsbergiin eikä sitä suoraa tietä vielä ole olemassa. Se on merkitty poluksi kartaan. ILTA-Sanomien laatima karttapiirros on myös samanlainen. Laadittu oikeudenkäynnin aikoihin. Tietä ei vielä oltu rakennettu. Lisäksi ILTA-Sanomien piirroskartassa erikseen mainitaan, että tietä ei oltu vielä rakennettu Bodomin aikaan. Nämä ovat luotettavampia lähteitä. Etenkin KRP:n laatima kartta, joka on ETP:n liitteenä. Nämä 2000-luvun lehtikirjoittelijat eivät välttämättä ole kiinnittäneet tällaiseen pieneen yksityiskohtaan huomiota.
-------------------------------------------------

Hieman lisäselvitystä tuohon polku/tie asiaan:

Muutamia lainauksia "Käräjäoikeuden tuomiosta".

..... Tästä omaisuudesta vain Gustafssonin ja Boismanin kengät on löydetty polkua pitkin käveltäessä noin 800 m:n päästä teltalta .....

Lönnbergin ja Aallon kertomuksista on käynyt selville, että kahdet kengät oli maastoetsinnässä löydetty noin 500-600 metrin päästä toisen kenkäparin ollessa laitettuna 10-15 metrin päähän polulta kallionkoloon kengänkantojen ollessa näkyvissä ja toisen kenkäpari ollessa ojassa polun toisella puolella noin 1,5 metrin päässä polusta. .....

......

Kuten näistä lainauksista ilmenee, käytetään Käräjäoikeuden tuomiossa nimeä "polku" johdonmukaisesti. ETP:ssa käytetään kyllä myös nimitystä "tie". Siellä sanotaan myös, että oli toinenkin tie, joka meni sen peltoaukion kautta. Nämä molemmat "tiet" on v.1960 kartaan merkitty poluiksi. Ne eivät ole olleet virallisia teitä, vaan virallisesti karttaan merkittynä "polkuja". Samoin on ollut se "tie" joka tulee suoraan lännestä vesilaitokselle, sekin on kartassa "polku". Se varsinainen tieksi luokiteltu suora tie sieltä Rantaojantien alkupuolelta kenkien piilotuspaikan kautta vesilaitokselle ei ollut rakennettu vielä tuolloin. Se oli sitten "se oikea tie". Nämä muut sitä ennen olleet tiet olivat virallisesti polkuja. Noiden surmien aikana Rantaojantie meni aluksi nykyistä Rantaojantietä ja kääntyi sitten oikealle, se loppuosa tunnetaan nykyään nimellä Emilsbergintie. Rantaojantie on siis muuttunut eri paikkaan. Alkupuoli on kyllä sama, mutta loppupätkä oli eri v.1960. Nykyinen Rantaojantie menee vesilaitokselle - v.1960 ei mennyt vaan Emilsbergiin. Sieltä Emilsbergistä sitten lähti polunarvoinen kulkureitti vesilaitokselle. Tuota Emilsberg - Vesilaitos "polkua" on ilmeisesti kutsuttu myös tieksi, vaikka se ei sitä ollut virallisesti tuolloin. Oliko liian monimutkaista, mutta näin se näyttää olleen. Katso ETP:n liitteenä olevaa RKP:n laatimaa karttaa ja vertaa sitä vaikka nykyiseen katukarttaan niin niistä nähdään, että näin on todella tapahtunut. Käräjäoikeuden tuomion mukaan kengät on kätketty "polun molemmin puolin" (huom! ei tien). ETP:n KRP:n laatima karttaliite vahvistaa asian.

[Sariola]

Lisätään vielä yksi vahvistus sille tiedolle, että vesilaitoksen tietä ei oltu vielä rakennettu Bodomin surmien aikana.

Tuo KRP:n laatimaksi "kartaksi rikospaikalta" nimetty kartta on asiantuntijoiden laatima. Kaikesta päätellen se on oikein ja siinä ei ole vielä rakennettu tuota uutta tietä vesilaitokselle. Tämä ilmeisen tarkka kartta on liitteenä ETP:ssa. Tähän voidaan varmaan luottaa. Katso tuo kartta!


- Karttapiirros tapahtumapaikalta: Länsi-Uudenmaan tekninen rikostutkimuskeskus. Liite 1, sivu 2. Tähän lisätty kenkäpiilon etäisyys.



Tuohon on merkitty paksulla vihreällä se kohta mihin uusi tie on myöhemmin rakennettu. Se on voitu rakentaa vaikka samana kesänä Bodomin surmien jälkeen, joka tapauksessa se ei ollut paikallaan vielä Bodomin surmien aikana.

[Blackman]

Sellainen kysymys vielä, koska tuo karttapohja on tehty mihinkä tuo kartta perustuu?

Joka vuosi ei piirretä uusia karttoja, joten jos tie on rakennettu silloin kun Veston työmaa on alkanut, niin sitä tietä ei välttämättä ole kartassa.

Kartta pohja voi olla esim. vuodelta 1959.

Jos joku löytää kartan joka on vuodelta 1960-61 niin asia voisi selvitä.

[Sariola]

Sellainen kysymys vielä, koska tuo karttapohja on tehty mihinkä tuo kartta perustuu?

Joka vuosi ei piirretä uusia karttoja, joten jos tie on rakennettu silloin kun Veston työmaa on alkanut, niin sitä tietä ei välttämättä ole kartassa.

Kartta pohja voi olla esim. vuodelta 1959.

Jos joku löytää kartan joka on vuodelta 1960-61 niin asia voisi selvitä.

HUOMAA KUKA ON KARTAN PIIRTÄNYT:

- Karttapiirros tapahtumapaikalta: Länsi-Uudenmaan tekninen rikostutkimuskeskus.

Faktatietoa ei ole, mutta voidaan olettaa, että kun piirtäjänä on tuollainen taho, niin on kyllä otettu selvää, mikä on tilanne tuon tien osalta, ja se on otettu huomioon. Se tieto on olennaista koko rikoksessa.

[Sariola]

Tuossa tapahtumakartassa on juuri tärkeää, että polut ja tiet on merkitty niinkuin ne olivat rikoksen tapahtuma-aikana. Peruskarttana on luultavasti vuoden 1958 kartta. Jos tuo vesilaitoksen uusi tie olisi jo silloin ollut paikallaan, olisi se kaiken järjen mukaan lisätty tuohon kartalle omalle paikalleen. Tuo uusi tie vesilaitokselle on voitu rakentaa esim. heinäkuussa 1960. Tämä oli vain esimerkki. Olisihan se virhe, jos tiet ja polut olisivat väärin tuossa ETP:n liitteeksi lisätyssä tapahtumakartassa. Se ei ole todennäköistä. Tuon kartan perusteella voidaan tutkia henkilöiden liikkumisia alueella ja siksi on tärkeää, että polut ja tiet ovat oikeilla paikoillaan. Kun kartan laatija on noinkin arvovaltainen taho, voidaan olettaa, että kartta on oikein piirretty ja kuvastaa tilannetta nimenomaan rikoksen tapahtuma-aikana.