Merja Vaara, 17 v. katosi Rovaniemellä 27.7.1980

[Ande]

Mistä tuon tietää; siksipä olisi mukava kuulla odottiko joku Merjaa jossakin. Äiti kotona, tai kaveri kaupungilla?

Käsittääkseni Merjan äiti teki katoamisilmoituksen maanantaina. Missä vaiheessa hänelle selvisi, että nyt on tainnut tapahtua jotain kamalaa? Jos matka olisi sujunut tavalliseen tapaan, olisi voinut hiljaisena sunnuntaina olla hyvinkin iltapäivä, ennen kuin M olisi ollut kotona. Miksi ei olisi odottanut Rovaniemellä vaikka jonkun kaverinsa luona, levähtänyt vähän ja lähtenyt liikkeelle vasta sitten, kun liikenne olisi vilkastunut? Siis JOS olisi liftannut.

Muistanpa eräänkin oman liftausreissun, jolloin kotiväki oli pitkään pohtinut, pitäisikö nyt soittaa poliisille, kun tyttäret on teillä tietymättömillä. Kyllähän me yritimme ilmoittaa suunnitelmien muutoksesta, mutta kun ei kolikkoautomaatti toiminut.

[skoone]

Mistä tuon tietää; siksipä olisi mukava kuulla odottiko joku Merjaa jossakin. Äiti kotona, tai kaveri kaupungilla?

Jospa tyttö oli ollut menossa päiväksi miesystävänsä luo (sillä olihan hänen kai tarkoitus mennä taas töihin sunnuntai-illaksi). Jos olisi sattunut niin, että tuo miesstävä oli naimisissa ja vaimo oli vaikka mökillä, olisi mies ehkä uskaltanut viedä tytön kotiinsakin? Tai sitten ehkä tyttö oli ollut menossa jonkun kanssa mökille jonnekin.

Siis äiti odotti tyttöä kotiin vasta maanantaina. Onko tämä varma tieto?

[Siru83]

Siis äiti odotti tyttöä kotiin vasta maanantaina. Onko tämä varma tieto?

Tuskinpa kun ilmoitti maanantaina kadonneeksi.

Liftari työmatkat

Merja asui yhdessä äitinsä, pankkivirkailija Vieno Vaaran kanssa Jaatilassa, mikä paikkakunta sijaitsee noin 40 kilometriä etelään Rovaniemeltä 4-tien varrella. Työmatkansa Merja suoritti lähestulkoon aina liftaamalla. Siitäkin huolimatta että vartiointiliikkeen miehet tarjoutuivat heittämään autolla Merjan kotiin.

Liftaamaan Merja lähti myös tuona heinäkuun 27. päivän aamuna klo 05.30. Hän saapui tutulle paikalleen 4-tien varteen Keskon varaston kohdalle. Mihin hän on siitä lähtenyt, kenen kyydissä, siitä ei ole tietoa. Kotiinsa hän ei kuitenkaan tähän päivään mennessä ole saapunut.

Seuraavana päivänä Merjan äiti teki tyttärestään katoamisilmoituksen.

- En usko, että Merja olisi lähtenyt seikkailemaan, Vieno Vaara sanoo.

- Ei hän ollut lainkaan sitä tyyppiä. Tänä syksynä hänen piti aloittaa toinen luokka kauppakoulussa ja Merja oli koulusta innoissaan. Hän tunsi olevansa siellä oikealla alallaan.

- On kuitenkin vaikea mennä esittämään minkäänlaisia arveluita mitä Merjalle on voinut tapahtua. Itsemurhan mahdollisuuteen en usko. Ei Merja sellaiseen… Ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on rikos. Kyllä hänelle on jotain pahaa täytynyt tapahtua.

- Toivoani en ole menettänyt. Joka päivä jaksan uskoa, että Merja sittenkin jonain päivänä palaisi kotiin.

Kun joku kysyi, että onko Merjalla Rovaniemellä sukulaisia tms. niin Rovaniemellä on noita Vaara-nimisiä moninkertainen määrä verrattuna muihin samankokoisiin kaupunkeihin. Eiköhän niistä jotkut ole Merjalle sukua. Sisaruksista en ole kuullut puhuttavan, ja äiti oli ilmeisesti yksinhuoltaja. Hän on ilmeisesti jo kuollut.

Jos Lapin Kansassa oli äidin haastattelu joskus, sen voisi joku etsiä mikrofilmiltä, printata ja skannata tai ainakin kopioida tekstin tänne. Koska haastattelu tehtiin?

[hannu hanhi]

Vaara on hyvin yleinen sukunimi Rovaniemen naapurikunnassa Tervolassa (Jaatila sijaitsee juuri Tervolan suunnassa Rovaniemen keskustasta katsottuna). Sieltä niitä Vaaroja on levinnyt myös naapurikuntiin ja ympäri Suomea. Itsekin tunnen monta Vaaraa, mutten tiedä, oliko Merja heille sukulainen.

Onko noita Merja Vaarasta kertovia juttuja yhtään enempää kuin tuo yksi Alibin artikkeli? Tämä keskustelu junnaa paikallaan. Jokin vanhakin artikkeli aiheesta voisi antaa vähän lisäpotkua. Esim. tuo Lapin kansan äidin haastattelu olisi mielenkiintoista nähdä täällä.

[morbidelli]

Sitten pieni yleisögallup:
Kuinka moni meistä uskoo, että Merjalla oli oikeasti tarkoitus liftata sinä aamuna kotiin?


Vielä toinenkin yleisökysymys:
Kuinka tavallista on, että poliisi suhtautuu johonkin vihjeeseen näin suoran ylimielisen kielteisesti?
Onko jollekin muulle käynyt joskus samalla tavalla?

Eka kysymyksessä taivun sille kannalle että Merjalla ei ollut kiire kotiin. On hyvin voinut löytää mielenkiintoisempaa tekemistä. Moni 17-v lähtee mieluummin vaikka Vuotson markkinoille kuin Jaatilaan mummon luo. Eiköhän Vuotson Lapin markkinat ollut vuonna 1980:kin heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.

Toiseen kysymykseen vastaisin että ylimieliseen käytökseen olen poliisin kuulustelemana todistajana törmännyt, mutta en siihen että vihje olisi jätetty huomiotta. (Ja siis en siis sun havaintoa tarkoittanut ignoorata. Kyllähän paikka kannattais käydä tsekkaamassa, ja varmaankin aika moni yrittää tuon paikan löytää ensi kesänä.)

[Bee_in_the_light]

Onko noita Merja Vaarasta kertovia juttuja yhtään enempää kuin tuo yksi Alibin artikkeli? Tämä keskustelu junnaa paikallaan. Jokin vanhakin artikkeli aiheesta voisi antaa vähän lisäpotkua. Esim. tuo Lapin kansan äidin haastattelu olisi mielenkiintoista nähdä täällä.

Oli ainakin kirjassa Kadonneet henkilöt, jota on lainattu ketjun alkuvaiheessa. Ilmeisesti lainaus on tuon kirjan kappale kokonaisuudessaan, eikä referaatti. Minulla on kehittynyt pieni ongelma noiden lehtijuttujen kanssa. Lehdessä haastateltava on saattanut tehdä sanavalintoja, jotka siinä hetkessä ovat tuntuneet normaaleilta, mutta minfolaisten korvissa kuulostaa epäilyttäviltä. Ei ole myöskään harvinaista (ainakaan nykyisin), että toimittaja tekee haastateltavan sanomisista parafraasin suoran lainauksen sijaan.

Saatamme siis päätyä vääntämään ja kääntämään yhtä sanaa tai lausetta, jota haastateltava ei välttämättä edes sanonut, ainakaan siinä muodossa. Siksi yrittäisin keskustelun eteenpäin viemiseksi mieluummin koettaa saada kontaktia jutun kanssa 1980 tekemisissä olleisiin. Heiltä olisi mahdollisuus kysyä tarkentavia kysymyksiä, jotka lehtijutuissa jäävät tekemättä.

[Chikatilo]

Johan tänne on tullut elämää!

On ainakin osittain totta, että hapuillaan niin pimeässä, että aletaan takertumaan epäoleellisuuksiin ja vääntämään niistä elämää suurempia teorioita. Heitän muutaman mietteen toivoen, että ainakaan selkeät väärinkäsitykset tai summittaiset heitot eivät jäisi elämään "totuutena" asiassa.

K: Miksi Merjan piti herättää työnantaja puhelimella klo 05.30?
V: Paitsi mukavuus ja herätyksen varmuus, myös työajan seuranta. Tyttö ei päässyt livahtamaan pois liian aikaisin. Niemelän oloinen kaveri ei varmasti maksanut tekemättömästä työstä...

K: Oliko jotenkin erikoista, että 17-vuotias toimi hälytyspäivystäjänä?
V: Ei Lapissa 1980. Kyseessähän ei tuon ajan käsityksen mukaan ollut vartiointityö, vaan helppo puhelunvälitystyö. Olisiko työhön kuulunut lisäksi kahvin keitto toimistolla tauolla käyville vartijoille... Maakuntien vartiointiliikkeet olivat tuolloin pieniä puljuja, joiden toimintatavat erosivat merkittävästi nykyisestä. Osa oli jopa hieman "harmaalla alueella" laillisuuden suhteen. Kaikki vartijat eivät olleet koulutettuja turvallisuuden moniosaajia, vaan useat olivat kovapäisiä ja -nyrkkisiä synkkiä kavereita.

K: Tutkittiinko vartiointiliikkeen teletiedot tuolta yöltä?
V: Ei varmaan, koska tuolloin Rovaniemelläkään ei kai vielä ollut järjestelmää, joka olisi mahdollistanut yksittäisten puhelujen rekisteröinnin muuten kuin sykäysten määränä. Puhelun jäljittäminen voitiin tehdä vain "online". Vaikka tuo aika tuntuu kovin modernilta, soitettiin tuolloin ulkomaanpuhelutkin käsivälitteisesti tilaamalla!

K: Olisivatko vartiointiliikkeen miehet vapaaehtoisesti heittäneet Merjan kotiin, kuten Alibissa kertoivat?
V: Eivät todellakaan. Mutta kansalaisten lynkkausmieliala moisesta "heitteillejätöstä" olisi yltynyt ja tehnyt hallaa bisnekselle, jos asia olisi tunnustettu. Koko väite on kilven kiillotusta, tosin ymmärrettävää.

K: Miksi Merja kyykki tien laidassa?
V: Missä niin sanotaan? Jossain on kirjoitettu "kyykötti", mikä ei oikein ole suomea. Sen sijaan tyttö saattoi kyyhöttää tienposkessa, ts. "olla siellä poissaolevan ja pienen näköisenä". Miksei käynyt kyykyssäkin, mutta asia on saanut suuremman huomion kuin olisi relevanttia.

K: Miksi tapahtumapaikkaa ei kannata tarkastella Googlen karttakuvista?
V: Kannattaa toki, mutta vain vuoden 1980 karttaan ja kuviin vertaillen. Tien linjaus ja risteysjärjestelyt ovat muuttuneet tapahtuman jälkeen pariinkin otteeseen. Tässä kuva; liftauspaikka on aivan kuvan keskilinjalla alareunassa - itse asiassa juuri kuvan ulkopuolella. Kuva on otettu katoamisen aikoihin kesällä 1980. http://www.raol.roiakk.fi/kt/rake/roi80.jpg


K: Paljonko nelostiellä oli liikennettä tuohon aikaan ja miksi silminnäkijöitä ei ole?
V: Eipä paljoakaan, mutta ei se aivan kuollutkaan ollut... Rovaniemelle saapui yöjuna noin klo 7.30, ja jatkoyhteydet oli linkitetty siihen. Liikenteen saattoi siis olettaa vilkastuvan noin 30 - 45 minuuttia oletetun katoamisajan jälkeen. Tuon ajan liikennetiheyksillä olettaisin etelän suuntaan menneen 5.45 - 6.00 välillä ehkä kymmenisen autoa, jopa vähemmän, vaikka käytännössä kaikki etelän suuntaan menevä liikenne todellakin kulki liftauspaikan ohi. Miksi esimerkiksi vieraspaikkakuntalaiset olisivat kiinnittäneet huomiota kyytiä odottavaan tai liftaavaan tyttöön, joka ei tuolloin ollut mikään harvinaisuus? Varsinkin, jos vihjeitä pyydettiin mediassa vasta viikkojen päästä. Itse en kyseenalaistaisi ilmoittautuneen silminnäkijän havaintoa kovin vahvasti. Nainen vei miestään töihin - olikohan olympialaisia katsoessa juopoteltu? Tapahtuma-aika oli taustatekijöiden vuoksi ehkä sellainen, että se oli varmennettavissa vielä jälkikäteen. Olympialaisten lisäksi alkava viikko oli kesän lämpimin, ja jo aamulla oli liki 20 astetta lämmintä. Merjan havaitseminen jo menomatkalla leveän tien ja keskipenkereen yli on hieman - khm - tarkkaavaisuutta vaativaa, mutta hiljaisen liikenteen aikana ajoreitin tuntevalle paikkakuntalaiselle täysin mahdollista, koska ajamiseen ei tarvitse keskittyä. Linja-autoasema muuten on noin 400 metrin päässä liftauspaikalta, joten bussilla Merja ei aikonut kulkea, mutta sekin vaihtoehto olisi ollut helposti käytössä, jos kyytiä ei löydy. Ilma joka tapauksessa suosi liftaamista.

K: Miksi Merja liftasi Vierustiellä, eikä nelostiellä, kuten joku kysyi?
V: Liftauspaikaksi ilmoitettiin "Vierustie 4:n (Keskon) kohdalla". Lienee selvää, että paikka oli nelostiellä, Vierustie 4:n kohdalla. Sitä vain on muuten hankala ilmaista riittävän tarkasti, kun nelostiellä itsessään ei ole selkeitä kiintopisteitä. "Vapaudentien ja nelostien risteyksessä" esimerkiksi ei anna kuvaa siitä, millä puolen risteystä tyttö olisi ollut.

K: Mikä auto vartiointiliikkeen omistajalla oli?
V: Mahdollisesti Alibin kuvassa näkyvä auto, johon N nojailee, on hänen autonsa. Ei Viva eikä Niva, vaan 1960-luvun tuote, jota en pienestä kuvasta vielä tunnistanut. Kuitenkin selvä premium-luokan ajopeli kromatuin ikkunalistoin. Katsoin ensin Mersuksi, mutta nopeusmittari ei taida olla pystymallia, eikä ratti luunvärinen.
EDIT: Mersu mikä Mersu, malli W110 (200 tai 220?) ja vuosimalli ehkä 1965-67, eli mustalla ratilla ja kromatuin ikkunalistoin.

Olen ollut taipuvainen ajattelemaan tapausta satunnaisena seksuaalirikoksena. Kuitenkin monen paikkakuntalaisen muistelmat esimerkiksi MV:n tuttavapiiristä ovat saaneet miettimään muitakin vaihtoehtoja - varsinkin kun Jenna Lepomäen tapaus on vielä ajankohtainen... Mitä jos Merjan tuttavapiiriin kuuluva henkilö yritti painostaa Merjaa käyttämään asemaansa vartiointiliikkeessä väärin rikoksen suosimiseksi? Pienikin viivyttely hälytyksen välittämisessä tai väärien ohjeiden antaminen kentällä olevalle vartijalle olisi voinut helpottaa murtokeikan tekemistä. Olisiko Merja ollut asiassa vastahakoinen, tai uhannut jopa paljastaa yrityksen (tai teon, mikäli temppu jo ehdittiin tehdä...)? Odottiko Merja tuona aamuna kyseistä henkilöä "tulee jos tulee"-periaatteella? Mies tuli, ja sitten poikettiin jonnekin syrjemmälle "keskustelemaan" asioista... "Ounasjoki" voisi kertoa, olisiko tuollainen kupru vartiointiliikkeessä ollut mahdollista tehdä.

Tässäpä lisää sontaa tunkioon joulun kunniaksi!

[Siru83]

Niemelän oloinen kaveri ei varmasti maksanut tekemättömästä työstä...

Oletko tavannut hänet, kun puhuit niin kuin olisit. Henkilöt, jotka ovat hänet tunteneet ovat häntä kuvailleet toinen tiukaksi kitupiikiksi ja toinen hymyttömäksi tosikoksi. Lisäksi hänellä on ollut jonkinlainen vamma toisessa jalassa, ja hän on ontunut.

Ei Lapissa 1980. Kyseessähän ei tuon ajan käsityksen mukaan ollut vartiointityö, vaan helppo puhelunvälitystyö.

Alan olla todella kyllästynyt näihin "Pohjois-Suomi 80-luvulla oli niin erilainen paikka"-kommentteihin. Ei todellakaan ole ollut TAVALLISTA Pohjois-Suomessa palkata alaikäisiä tyttöjä vartiointiliikkeeseen yötöihin, oli työ hälytyspäivystän tehtäviä tai mitä tahansa muuta. Tämän lisäksi alaikäisten yötyö oli laitonta ihan koko Suomessa tuolloin.

Ei varmaan, koska tuolloin Rovaniemelläkään ei kai vielä ollut järjestelmää, joka olisi mahdollistanut yksittäisten puhelujen rekisteröinnin muuten kuin sykäysten määränä. Puhelun jäljittäminen voitiin tehdä vain "online".

Jos näin on, ei ole mitään todistetta siitä, että Merja olisi enää ollut elossa kello 5.30 aamulla tai soittanut omistajalle.

Jossain on kirjoitettu "kyykötti", mikä ei oikein ole suomea.

Sivistyssanakirja: kyyköttää
kyyköttää
1.olla kyykyssä, kumartuneena

2.kyhjöttää, kyyhöttää, nyhjöttää. esim. Juurikasmaalla kyyköttävät harventajat. Tien vieressä kyyköttävä vanha lato.

Ensisijaisesti se tarkoittaa, että olla kyykyssä, ja eiköhän poliisi siihen viitannut. Tuskin hän katoamistapausta selvittäessään haluaa harhauttaa yleisöä ja viittaa johonkin, mihin sanaa ei yleensä käytetä.

Tien linjaus ja risteysjärjestelyt ovat muuttuneet tapahtuman jälkeen pariinkin otteeseen.

Hejacin Berija sanoo, etteivät ole muuttuneet juuri lainkaan, ja hän on paikallinen. Onko sinulla jotain esimerkkiä tästä, että mikä siinä olisi oleellisesti muuttunut?

Rovaniemelle saapui yöjuna noin klo 7.30, ja jatkoyhteydet oli linkitetty siihen. Liikenteen saattoi siis olettaa vilkastuvan noin 30 - 45 minuuttia oletetun katoamisajan jälkeen. Tuon ajan liikennetiheyksillä olettaisin etelän suuntaan menneen 5.45 - 6.00 välillä ehkä kymmenisen autoa, jopa vähemmän, vaikka käytännössä kaikki etelän suuntaan menevä liikenne todellakin kulki liftauspaikan ohi. Miksi esimerkiksi vieraspaikkakuntalaiset olisivat kiinnittäneet huomiota kyytiä odottavaan tai liftaavaan tyttöön, joka ei tuolloin ollut mikään harvinaisuus? Varsinkin, jos vihjeitä pyydettiin mediassa vasta viikkojen päästä.

Autojahan ajoi molempiin suuntiin, pohjoiseen ja etelään. Jos "silminnäkijännainen" on jo rautatieasemalle ajaessaan "havainnut" tytön, niin ovathan muutkin siihen suuntaan ajaneet voineet nähdä.

Merjan äiti teki katoamisilmoituksen heti, ja katoamisolosuhteet olivat sellaiset, että poliisille oli heti syytä uskoa, ettei tyttö ollut esim. karannut, kun Merjalla ei ollut mitään sellaista historiaa, ja hän oli käynyt säännöllisesti töissä. Kyllä Merjaa etsittiin heti, ja katoamisesta tiedotettiin nopeasti.

Merjan havaitseminen jo menomatkalla leveän tien ja keskipenkereen yli on hieman - khm - tarkkaavaisuutta vaativaa, mutta hiljaisen liikenteen aikana ajoreitin tuntevalle paikkakuntalaiselle täysin mahdollista, koska ajamiseen ei tarvitse keskittyä.

Tosiaan, hieman LIIANKIN haastavaa, varsinkin muistaa noin tarkkaan.

Vaikka esität, että olisi ainakin täysin mahdollista, että muut silminnäkijät eivät vain ole ilmoittautuneet, että nainen on tehnyt tarkkoja havaintoja Merjasta jo menomatkalla ja muistaisi ajankohdan oikein vielä 4 kuukauden jälkeenkin ja ylipäänsä olisi oivaltanut katoamisen ja näkemänsä tytön yhteyden vasta 4 kk jälkeen, niin mitään kovin vakuuttavaa argumenttia tämän puolesta et esitä. Tässä on liikaa epätodennäköisyyksiä ja liikaa sattumia. Kukaan muu ohi ajava ei olisi kiinnittänyt huomiota Merjaan tai muistanut, kun Merjan katoaminen julkaistiin. Nainen olisi tehnyt leveän tien ja keskipenkereen yli tarkkoja havaintoja ajaessaan valtatiellä kohti juna-asemaa. Hän muistaisi tarkan päivän vielä 4 kk jälkeenkin ja silloin vasta osaisi yhdistää näkemänsä jo kuukausia lehdissä olleeseen katoamiseen. LIIKAA SATTUMIA ollakseen uskottavaa ja todellista. Todennäköisempää on, että Merja ei ole lähtenyt liikkeestä elossa.

[Siru83]

Oli ainakin kirjassa Kadonneet henkilöt, jota on lainattu ketjun alkuvaiheessa. Ilmeisesti lainaus on tuon kirjan kappale kokonaisuudessaan, eikä referaatti.

On kai tästä kirjoitettu myös rikospostissa, nykypostissa jne. Harvalla vain on niitä juttuja.

Vaikka sanavalinnoissa jotain variaatiota olisikin, kyyköttää ei viittaa seisomiseen ja selkä tiehen päin ei tarkoita kasvot tiehen päin. "Viime päivänä" ei tarkoita 4 kk sitten. EI tuota vihjettä ymmärtääkseni oltu aikaisemmin julkaistukaan, joten eiköhän se "viime päivänä" tarkoita tosiaan ihan eilistä tai lähipäiviä.

Ei noista poliisin sanomista asioista nyt kovin suuria virhepäätelmiä voi tehdä.

[ounaskoski]

@chikatilo Mitä jos Merjan tuttavapiiriin kuuluva henkilö yritti painostaa Merjaa käyttämään asemaansa vartiointiliikkeessä väärin rikoksen suosimiseksi? Pienikin viivyttely hälytyksen välittämisessä tai väärien ohjeiden antaminen kentällä olevalle vartijalle olisi voinut helpottaa murtokeikan tekemistä. Olisiko Merja ollut asiassa vastahakoinen, tai uhannut jopa paljastaa yrityksen (tai teon, mikäli temppu jo ehdittiin tehdä...)? Odottiko Merja tuona aamuna kyseistä henkilöä "tulee jos tulee"-periaatteella? Mies tuli, ja sitten poikettiin jonnekin syrjemmälle "keskustelemaan" asioista...

Periaatteesa hälytyksen viivästyttäminen ja väärän osoitteen antaminen olisi ollut mahdollista, mutta kiinnihän siitä olisi jäänyt, kyllä niistä hälytyksistä rekisterimerkinnät koneelle jäivät

[Ande]

On ainakin osittain totta, että hapuillaan niin pimeässä, että aletaan takertumaan epäoleellisuuksiin ja vääntämään niistä elämää suurempia teorioita. Heitän muutaman mietteen toivoen, että ainakaan selkeät väärinkäsitykset tai summittaiset heitot eivät jäisi elämään "totuutena" asiassa.

K: Oliko jotenkin erikoista, että 17-vuotias toimi hälytyspäivystäjänä?
V: Ei Lapissa 1980. Kyseessähän ei tuon ajan käsityksen mukaan ollut vartiointityö, vaan helppo puhelunvälitystyö. Olisiko työhön kuulunut lisäksi kahvin keitto toimistolla tauolla käyville vartijoille... Maakuntien vartiointiliikkeet olivat tuolloin pieniä puljuja, joiden toimintatavat erosivat merkittävästi nykyisestä. Osa oli jopa hieman "harmaalla alueella" laillisuuden suhteen. Kaikki vartijat eivät olleet koulutettuja turvallisuuden moniosaajia, vaan useat olivat kovapäisiä ja -nyrkkisiä synkkiä kavereita.

Minusta se oli vähän erikoista, että niin nuori oli yötyössä, mutta ei kuitenkaan aivan ennenkuulumatonta. Kyllä lakia rikottiin muissakin työpaikossa, kuten aiemmin on mainittu. Ihmettelen kyllä, kenen aloitteesta Merja siihen työhön päätyi. Siitä ei taida olla kenelläkään tietoa? Ei se tosiaan mitään vartiointia ollut vaan nimenomaan toimistotyötä

K: Miksi tapahtumapaikkaa ei kannata tarkastella Googlen karttakuvista?
V: Kannattaa toki, mutta vain vuoden 1980 karttaan ja kuviin vertaillen. Tien linjaus ja risteysjärjestelyt ovat muuttuneet tapahtuman jälkeen pariinkin otteeseen. Tässä kuva; liftauspaikka on aivan kuvan keskilinjalla alareunassa - itse asiassa juuri kuvan ulkopuolella. Kuva on otettu katoamisen aikoihin kesällä 1980. http://www.raol.roiakk.fi/kt/rake/roi80.jpg


K: Paljonko nelostiellä oli liikennettä tuohon aikaan ja miksi silminnäkijöitä ei ole?
V: Eipä paljoakaan, mutta ei se aivan kuollutkaan ollut... Rovaniemelle saapui yöjuna noin klo 7.30, ja jatkoyhteydet oli linkitetty siihen. Liikenteen saattoi siis olettaa vilkastuvan noin 30 - 45 minuuttia oletetun katoamisajan jälkeen. Tuon ajan liikennetiheyksillä olettaisin etelän suuntaan menneen 5.45 - 6.00 välillä ehkä kymmenisen autoa, jopa vähemmän, vaikka käytännössä kaikki etelän suuntaan menevä liikenne todellakin kulki liftauspaikan ohi. Miksi esimerkiksi vieraspaikkakuntalaiset olisivat kiinnittäneet huomiota kyytiä odottavaan tai liftaavaan tyttöön, joka ei tuolloin ollut mikään harvinaisuus? Varsinkin, jos vihjeitä pyydettiin mediassa vasta viikkojen päästä. Itse en kyseenalaistaisi ilmoittautuneen silminnäkijän havaintoa kovin vahvasti. Nainen vei miestään töihin - olikohan olympialaisia katsoessa juopoteltu?

Tästäpä tulee mieleen vielä yksi klassinen kysymys MITÄ TEIT SILLOIN KUN... eli muistatko, mitä sinä itse teit juuri tuona aamuna. Tarkistin omasta työhistoriastani, että taisin olla jossain päin Lappia aamulypsyllä. Kukas katsoi niitä olympialaisia ja mitä siellä tapahtui juuri sen yön aikana? Ehkä nainenkin muisti täsmälleen päivän jostain muusta siihen liittyvästä asiasta. Kyllä täällä v 1980 useimmilla olivat autot parkissa työpaikan pihassa työpäivän ajan, ja rautatieaseman parkkipaikallakin riitti autoja.

Minun muistaakseni juuri tuo kohta ei ole muuttunut paljonkaan. Silloinkin joutui ulkopaikkakuntalainen miettimään liikenneympyrän jälkeen, että mitä kaistaa tässä ajetaan ja keskittymään siihen.

Tapahtuma-aika oli taustatekijöiden vuoksi ehkä sellainen, että se oli varmennettavissa vielä jälkikäteen. Olympialaisten lisäksi alkava viikko oli kesän lämpimin, ja jo aamulla oli liki 20 astetta lämmintä. Merjan havaitseminen jo menomatkalla leveän tien ja keskipenkereen yli on hieman - khm - tarkkaavaisuutta vaativaa, mutta hiljaisen liikenteen aikana ajoreitin tuntevalle paikkakuntalaiselle täysin mahdollista, koska ajamiseen ei tarvitse keskittyä. Linja-autoasema muuten on noin 400 metrin päässä liftauspaikalta, joten bussilla Merja ei aikonut kulkea, mutta sekin vaihtoehto olisi ollut helposti käytössä, jos kyytiä ei löydy. Ilma joka tapauksessa suosi liftaamista.

Miten niin nopeasti? Voitko todistaa, että v. 1980 kulki sunnuntaiaamuisin Jaatilaan päin yhtään enempää busseja kuin nytkään? Muuten penkereen yli toisella puolella kyykkivän havaitseminen ei ole ihan helppoa, mikä voi selittää havaintojen puutetta.
Olen itsekin muutaman kerran ohittanut tuon risteyksen ennen kuutta aamulla. Silloin minun on pitänyt olla aamupäivällä Oulussa. Sunnuntaina ei kuitenkaan kukaan ollut menossa tutkimuksiin OYKS:iin, ei pääsykokeisiin, ei ostoksille, mutta olisko ollut menossa johonkin urheilutapahtumaan?

[Siru83]

Voitko todistaa, että v. 1980 kulki sunnuntaiaamuisin Jaatilaan päin yhtään enempää busseja kuin nytkään?

Nykyisestä bussiliikenteestä on turha tehdä mitään päätelmiä 80-luvun bussiaikatauluista. Silloin kulki paljon enemmän busseja, ja joukkoliikennevälineet olivat suositumpia kuin nykyään. Vuoroja on karsittu sen jälkeen paljon ja karsitaan edelleen, varsinkin syrjäseutujen bussiliikennettä.

Muuten penkereen yli toisella puolella kyykkivän havaitseminen ei ole ihan helppoa, mikä voi selittää havaintojen puutetta.

Autoja kulki ihan molempiin suuntiin. Keskustasta poispäin Kemiin päin ajavat olisivat nähneet Merjan omalla puolellaan, keskustaan päin ajavien olisi tarvinnut katsella leveän tien ja penkereen yli. "Silminnäkijänainenhan" väittää tehneensä tarkkoja havaintoja Merjasta jo menomatkalla kaupunkiin päin. Tätä kuten muitakin hänen outoja juttujaan sopii epäillä.

[Bee_in_the_light]

Suomen linja-automuseon sivuilta voitte käydä tarkistamassa aikataulut niin ei tarvitse arvailla. Pitää vain tietää, minkä niminen yhtiö/nimiset yhtiöt tuolloin väliä liikennöivät.

[Ande]

Suomen linja-automuseon sivuilta voitte käydä tarkistamassa aikataulut niin ei tarvitse arvailla. Pitää vain tietää, minkä niminen yhtiö/nimiset yhtiöt tuolloin väliä liikennöivät.

Ainakin postiauto, ja Salmela, jonka auto lähti viiden jälkeen mutta vain arkisin. Katsokoon postin ja muiden aikataulut joku paremmilla yhteyksillä.

Ei Rovaniemi - Kemi -väli kovin syrjäseutua ollut 1980-luvullakaan. Tässäkin on vakuutettu, kuinka mainittu risteys oli yksi Lapin vilkkaimmista. Voi olla, että bussivuoroista on lakkautettu ne hiljaisimmat, joista epäilemättä aikainen sunnuntaivuoro olisi ollut listalla ehkä jo 1960-luvulla.

Minun lapsuudessa sunnuntaina matkustettiin maaseudulla sunnuntaisin maitoautossa. Rovaniemellä oli vielä tuolloin meijeri, ja maitoautot liikennöivät joka päivä. Eli maitoauto on varmaan se "jakeluauto", joka on tarkistettu vaikka kai se pikemminkin keräilyauto on ollut.

Liikenteestä on nyt jankattu niin paljon, että ehkä todellakin olisi syytä siirtyä toiseen aiheeseen, eli siihen aikaan Rovaniemen seuduilla Merjan seurassa viihtyneisiin.

Itsemurhaan en usko sitäkään vähää kuin liftaukseen. Ei Rovaniemellä ole mitään yleisiä "tammerkoskia", joista epätoivoisimmat hyppivät pois tästä maailmasta. Siihen sopiva rautiesilta kyllä oli, mutta aivan eri suunnassa. Itsemurhaajan on aika vaikea hävittää itsensä niin perusteellisesti, että ei löydy edes kenkää.

Jokseenkin tehokkaan metallinpaljastimen kanssa ehkä kannattaisi muutama epäilyttävä paikka vielä tutkia. Kyllä 1980 oli nuorten naisten vaatteissa sen verran metallia, että luulisi jääneen jäljelle muutakin metallia kuin amalgaamia.

[Spekultantti]

Minua niin harmittaa, etten muista asiasta mitään esim. lehtijuttuja, koska olen ollut maailmalla tuolloin. Monestihan näistä tapauksista on joku käsitys ihmisillä; joku tuntee jonkun, joka on sanonut, että... Välttämättä ne eivät pidä paikkaansa, mutta jotakin osviittaa kuitenkin antavat.

Uskon kuitenkin, että Merja katosi vasta liftattuaan johonkin kyytiin. Eli omistajan omituisuuksilla tai havainnoilla kyyköttävästä tytöstä ei sinänsä ole merkitystä. Merja nousi johonkin autoon, kun kukaan ei nähnyt. Ja siitä eteenpäin tapahtui jotakin, jonka seurauksena Merja ei päässyt kotiinsa saakka.

Tähän viittaa se, että poliisi haravoi koko sen tienvarren, johon Merja olisi voinut kyydistä jäädä.

Ja olihan poliisilla etsintäkuulutukset ihan Pohjois-Ruotsia myöten!

Johonkin saakka hän Rovaniemi-citystä pääsi, mutta mihin...?!