Tässä vielä tarkempaa infoa:
Kuolema näkyväksi
Turun Sanomat 8.10 2009 08:48:30
Valokuvataiteilija Minna Havukaisen näyttelyä säestää kuolinkellojen tasainen soitto. – Nykypäivänä surua kartetaan. Tarkoituksenani on ollut piirtää kuolemaa näkyviin, antaa surulle kasvot ja puhua siitä suoraan, hän kuvailee.
Galleria Titanikissa perjantaina aukeavassa Exitus-näyttelyssä on esillä 14-osainen teos, joka rakentuu valokuvista ja videoista. Lisäksi galleriassa nähdään Irja Hiltulan surusta toteuttama kukkateos, jonka teema vaihtuu viikoittain.
Kuvissa nähdään ihmisiä surun ja hautajaisjärjestelyjen, arkutuksen, tuhkauksen ja hautajaisten parissa. On kuoleman keskellä työskenteleviä ammattilaisia, on omaisia kappeleissa ja matkalla muistotilaisuuteen, on pieniä arkkuja sekä lähes vuosisadan pituisia elämiä.
– Halusin tuoda esiin monenlaista kuolemaa. On vanhana koettu arvokas kuolema, mutta kuolema voi kohdata myös lapsia, Havukainen kertoo.
Häntä ajoi aiheen pariin pyrkimys käsittää, mitä kuolema on.
– Oma pikkuveljeni kuoli nuorena tapaturmaisesti ja se jätti jälkensä koko perheeseen.
Kimmokkeena on ollut myös tietoisuus omasta kuolevaisuudesta.
– Jokainen sydämenlyönti vie meitä lähemmäs kuolemaa. Tämä voisi pysäyttää meidät ajattelemaan sitä, miten elämme.
Kuolemaa parin vuoden ajan kuvannut Havukainen löysi omaisia Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sekä muiden kuoleman kanssa työskentelevien kautta. Hautajaisia järjestelevät omaiset saivat tietoa Havukaisen projektista ja halukkaat ottivat yhteyttä.
– Työtapani on sellainen, että verkostoidun kulloisenkin työstämäni teeman parissa työskentelevien ammattilaisten kanssa ja keskustelen heidän kanssaan paljon aiheesta. Olen saanut paljon paitsi omaisten myös kanttorien, patologien, hauturien ja tuhkaajien kanssa viettämästäni ajasta.
Aiemmin Havukainen on ollut läheisissä tekemisissä sairaalayhteisön kanssa. Hän on kuvannut vastasynnyttäneitä äitejä, isoäitejä sekä henkilökuntaa näyttelyissään Gravitest+ sekä Puerperium ja vakavasti sairaita näyttelyssään Viiltovalmis.
Havukainen ei koe, että hän olisi siirtynyt synnytyslaitoksesta täysin eri maailmaan.
– Ajattelen, että syntymä ja kuolema ovat jossain määrin tasavertaisia, ne ovat riippuvaisia toisistaan ja koskevat meitä kaikkia jossain määrin samalla tavalla. Kun ihminen syntyy, tulee kuolevaisuus hetki hetkeltä lähemmäs.
Viiltovalmis-näyttelyssä mukana olleet vakavasti sairastuneet puhuivat usein lopun läsnäolosta toteamalla, että ”kuolema istuu olkapäällä”.
Havukaisen aiheet vaativat tiivistä kanssakäymistä ihmisten kanssa ja hän on läsnä hyvin intiimeissäkin tilanteissa.
– Se on minun elämäntapani, maailmassa olemisen muoto. Elän ihmisistä ja ihmisille. Työkaluinani ovat sosiaalisuus ja kanssakulkeminen, hän miettii.
Vaikka kanssaelämisen luulisi olevan kuluttavaa, kokee Havukainen sen palkitsevana.
– Mitään emme täältä elämästä saa mukaamme. Se mitä saan näiden ihmisten kanssa kokea ja elää läpi on aivan huikeaa.
Kaikki eivät ymmärrä hänen valintaansa.
– Jotkut karttavat minua, koska ilmennän heidän omia pelkojaan.
Havukainen jatkaa vielä kuoleman parissa, sillä Exitus oheistapahtumineen on ensi vuonna esillä Kuopiossa. Hänen oma suhtautumisensa kuolemaan on näyttelyn koostamisen aikana muuttunut. Helpotusta on tuonut tieto siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu aivan teknisessäkin mielessä.
– Kuolema on tullut lohdulliseksi.
Minna Havukaisen Exitus-näyttely 9.10.–2.11. Galleria Titanikissa, Itäinen Rantakatu 8. Kaikille avoimet avajaiset perjantaina 9.10. klo 18–20.
KAISA KAUKOVIRTA
