Tuo Suomi24:lta löytämäni jutska oli kyllä hyvin mielenkiintoinen, mutta ei siitäkään tainnut kukaan kiinnostua
![Confused :?](./images/smilies/icon_confused.gif)
![Rolling Eyes :roll:](./images/smilies/icon_rolleyes.gif)
ViestiKirjoittaja Doctor Lecter päivämäärä To Tammi 03, 2008 2:39 pm
Tuosta auton merkistä oli epävarmuutta... Täsmennetään. Ohessa koko artikkeli sellaisenaan Helsingin Sanomista 28.4.1991
Keskusrikospoliisi on saanut uusia tietoja, jotka saattavat liittyä tammelalaisen Sari Liinaharjan yli neljän vuoden takaiseen surmaan. Poliisi etsii vanhanmallista Toyota Corollaa ja sen noin 30-vuotiasta kuljettajaa, jonka muistetaan liikkuneen seudulla.
Epäsiististi pukeutunut mies on ajanut autonsa ojaan Forssan Koijärven Heinämaantiellä ilmeisesti illalla 6. helmikuuta 1987, joka oli myös Sarin katoamisilta. Autoa oli auttamassa ojasta neljä henkilöä.
Tytön ruumis löydettiin yli puoli vuotta myöhemmin Forssan Koijärven Rekirikosta metsäautotien varresta. Ojaanajopaikan ja ruumiin löytöpaikan välimatka on linnuntietä kolmisen kilometriä.
Tutkimuksia johtava komisario Martti Salmela krp:n Tampereen aluetoimistosta ei pidä uusia tietoja jutun läpimurtona. "On mahdollista, että etsitty mies ja surma eivät liity mitenkään toisiinsa, mutta kaikki hiljaisella seudulla tapahtumailtana liikkuneet on kuitenkin syytä puhuttaa."
Salmela korostaa, että poliisi on yhä kiinnostunut vähäisistäkin uusista vihjeistä. Etsitty Toyota Corolla -henkilöauto on mallia, jota valmistettiin 1972-77. Auton väristä ei ole varmuutta.
Tämä teksti on sivulta 5.:Sari Liinaharjan katoamisesta oli juttu Alibissa 5/1987, kun Sarin katoamisesta oli kulunut kolmisen kuukautta ja hänen ruumistaan ei oltu vielä löydetty.
Sari Johanna Liinaharja(s.1969) katosi jäljettömiin 200 metrin matkalla kodistaan linja-autopysäkille 6.2.1987 noin klo 23.00 aikoihin. Hänen katoamistaan pidettiin täytenä kysymysmerkkinä. Poliisi epäili jo siinä vaiheessa pahinta, sen sijaan Sarin perhe jaksoi vielä uskoa että tytär on yhä elossa ja ehkä omalla seikkailullaan. Isä vetosi lehden välityksellä Sariin ja pyysi häntä tulemaan kotiin.
Kadonnut Sari Liinaharja oli pukeutunut kadotessaan mustaan puolipitkään huopakankaiseen päällystakkiin ja mustaan kapeaan hameeseen. Jalassa hänellä oli cowboy-tyyppiset hapsulliset nahkasaappaat. Hän oli 165 cm pitkä, normaalivartaloinen, hänen hiuksensa olivat keskiruskeat.
Liinaharjojen asuintalosta oli matkaa Tammelan keskustaan noin kilometrin verran. Sari oli kolmilapsisen perheen kuopus ja hän päätti lähteä viettämään perjantai-iltaa muiden nuorten kanssa Forssan torille. Hän aikoi palata sieltä takaisin kotiin vielä samana yönä tai viimeistään aamulla. Sarin isän mukaan tytär soitti aina kotiin, joskus vasta puoli viiden aikaan aamulla, jos aikoi jäädä jonkun ystävänsä luokse yöksi. Vanhemmat huolestuivat heti kun soittoa ei nyt kuulunut. Siitä asti perhe eli tuskassa ja epätietoisuudessa. Kotiväki alkoi kaivata Saria ensimmäisen kerran toden teolla lauantaiaamuna 7.2. Sarin sisar Kristiina alkoi soitella Sarin tuttaville, mutta kenelläkään ei ollut tytöstä minkäänlaista havaintoa. Sisar etsi Saria myös autolla ja Sarin katoamisesta ilmoitettiin myös poliisille, joka osallistui etsintöihin jo katoamisviikonlopun aikana. Perhe teki Sarista virallisen katoamisilmoituksen maanantaina. Sarin perheellä ei ollut minkäänlaista tietoa missä tytär voisi mahdollisesti olla.
Sari ei ilmestynyt tuona katoamisyönään Forssan torille. Viimeinen linja-auto lähti Tammelasta Forssaan klo 23.00 ja rankasta lumipyrystä johtuen bussi oli n. 20 minuuttia aikataulustaan myöhässä. Linja-auton kuljettaja tunsi Sarin ja todisti, ettei Sari noussut tuona yönä linja-auton kyytiin. Jotkut silminäkijät kertoivat nähneensä tummatakkisen tytön seisovan linja-autopysäkillä, mutta tummatakkisia tyttöjä oli tuona iltana liikkeellä muitakin Sarin lisäksi.
Forssan tori oli nuorison keskuudessa suosittu kokoontumispaikka. Jo senkin vuoksi että torin ympäri sai ajaa autoilla korttelirallia. Sarin vanhemman sisaren mukaan siellä kaikki tunsivat toisensa. Hänen mukaansa Forssan torillakin liikkui huumeita ja Sarikin tunsi sitä jengiä, mutta pysytteli tiettävästi itse aineista erossa. Sarin ystävien ja tuttavien mukaan Sari ei ilmestynyt tuona yönä torille.
Ennen kodista poistumistaan Sari korjasi yhdessä äitinsä kanssa hieman rikkoutuneita sukkahousujaan ja puheli pääasiassa äitinsä kanssa ulkona vallitsevasta ilmasta. Katoamisyönä oli melkoinen lumimyräkkä ja Sari oli harmitellut äidilleen, että hänen pitäisi lähteä sellaiseen ilmaan. Sarin äiti totesi ettei hänen ole mikään pakko lähteä, mutta tytär oli päättänyt kuitenkin lähteä ja sanonut vain normaaliin tapaan lähtiessään: -Hei!
Sitten hän oli kadonnut ovesta synkkään ilmaan. Sarin äiti kertoi, että he olivat hieman ihmetelleet Sarin vaatetusta tuona iltana; hän laittoi ylleen hameen, vaikka hän yleensä piti pitkiä housuja. Hän ei myöskään ottanut mukaansa edes käsilaukkua, vaan pienen, taskuun mahtuvan kukkaron.
Sari piti Sarin sisaren mukaan erittäin paljon musiikista, musiikki oli hänelle kaikki kaikessa. Hän oli soittanut viulua lähes kahdeksan vuoden ajan, mutta lopetti sen murrosikään tultaessa kun perhe muutti elokuussa 1983 Kivijärveltä Tammelaan. Hän oli myös erinomainen kokki ja tykkäsi myös tehdä käsitöitä. Vanhempien mukaan hän menestyi koulussa ihan hyvin. Mikään hänen kehityksessään ei viitannut siihen, että hän olisi lähtenyt omille teilleen. Sisaren mukaan Sari ei liftannut yleensä koskaan yksin, vaan hänellä oli joku kaveri mukanaan.
Poliisi jakoi Sarin etsintäkuulutuksia kaikkialle Suomessa. Myös muissa Pohjoismaissa oli tiedot Sarista. Sarin Perhe sai Sarin "liikkeistä" lehdissä olleiden uutisten johdosta useita puhelinsoittoja, jotka olivat etupäässä pelkkiä olettamuksia. Sarin sisar kertoi, että Sari olisi nähty vaaleassa henkilöautossa, jossa oli ruotsalaiset rekisterikilvet. Sari olisi kertoman mukaan huitonut kädellään kiinnittääkseen muiden huomion. Sisar epäili, että osa vihjeistä oli vain joidenkin liian vahvan mielikuvituksen tulosta.
Poliisi oli saanut toukokuuhun 1987 mennessä Sarin vaiheista ilmoituksia ympäri Suomea. Hänet oli nähty Helsingissä, tai Tampereella tunti katoamisensa jälkeen, joku oli taas nähnyt tummatukkaisen tytön liftaamassa pohjoisessa. Poliisi ei ollut vielä toukokuussa käynnistänyt Tammelan alueella suuretsintää, vaan odotti lumen sulamista. Tosin aikaisemmissa etsinnöissä jo heti Sarin katoamisviikonloppuna poliisi käytti mm. poliisikoiraa apunaan. Etsintöjä haittasi melkoisesti koko yön ja pitkälle seuraavaan päivään jatkunut lumisade.
Sarin perhe ei ollut luopunut vielä toivosta ja toivoi Sarin katoamisen selviävän tavalla tai toisella, vaikka pahimman vaihtoehdon kautta.
* * *
Kuten tiedämme, Sari Liinaharja löytyi surmattuna syksyllä 1987 metsäautotien varrelta Koijärven Rekirikosta.
Ja tämän jälkeen ei muistaakseni ole tullutkaan uutisiin mitään."- Poliisi saa aika usein vihjeitä, jotka liittyvät vanhoihin, selvittämättömiin rikoksiin. Tosin Raisa Räisäsen tapaus on yksi vanhimmista.
- Toinen mieleeni tuleva tapaus koskee 1980-luvulla Koijärvellä tapahtunutta henkirikosta. Vuonna 2002 kuulustelimme todistajaa, joka oli ollut rikoksen tekoaikaan pikkupoika. Hän muisti yksityiskohtia, kuten auton ojaanajon talvella. Tiedot auttoivat tutkinnan etenemistä syyteharkintaan."
elli72 kirjoitti:Siis mistäs tuo juttu laivamatkasta oikein on tullut? Onko sellaisesta ollut aikaisemmin tietoa? Ainakin minulle ihan uusi juttu. Ruumiistahan ei varmaan ole voitu päätellä tarkkaan kuolinaikaa. Mutta jos on ollut esim. surmaajan kanssa risteilyllä, niin aikamoisen riskin olisi surmaaja ottanut.
Cassandra kirjoitti:Mitä reittiä sä tarkoitat?
Siis hä? Laitoin sen siksi siihen, että se kuvaa reittiä jota Sari on mennyt. Että onko siihen kellään mitään huomauttamista, että "ei voi olla noin, koska tuo tie on väärässä paikassa". Tai jotain. Kuten Hessu52 nyt sanoi, että Tammelan uutta ohitustietä ei vielä silloin ollut.Hessu52 kirjoitti:Mitä tarkoitat arvon tohtori tuolla kartalla?
Muistaakseni tuota Tammelan uutta "ohitustietä" ei silloin Sarin katoamisen aikoihin vielä ollut, eli se tie mutkitteli kirkonkylän läpi sitä vanhaa tietä.
Mustialan läpi pääsi 10 tielle, josta sitten olisi ollut helppo ajella sinne Urjalan suuntaan, ei siinä mitään.