Sirpa
Re: Sirpa
MissHolmes ehdottaa edellä testaamaan, mutta jos ... Liittyykö näihin kaikkiin tapauksiin poliisin peitetoiminta? Aika vaikeaa siinä tapauksessa kyllä testata ilman minfomaailman ulkopuolelta saatavaa apua.Sirpa kirjoitti:Jassoo, meidän minfokaupunkimme on saanut oman peltipoliisisiivoojansa.
Täytyisi nyt vain keksiä, että minkälainen rikollisuus tässä minfokaupungissa on RoboCopin putsauksen alla?!RoboCop on vuonna 1987 ensi-iltansa saanut science fiction -toimintaelokuva, jonka on ohjannut Paul Verhoeven. Kaksi Oscar-ehdokkuutta saanut elokuva kertoo RoboCop-nimisestä kyborgista, joka on tapetun poliisin ruumiista rakennettu robotinkaltainen poliisi
Elokuva sijoittuu lähitulevaisuuden Detroitiin, missä rikollisuus on karannut käsistä. Kaupunkia valvoo suuryhtiön alaisuudessa toimiva yksityistetty poliisilaitos. Yhtiö haluaa rakentaa uuden "Delta Cityn" vanhan Detroitin tilalle. Ennen kuin projekti voi alkaa, kaupunki pitää kuitenkin siivota rikollisuudesta. Alex J. Murphy -nimisen kuolleen poliisin kehon ympärille rakennetaan metallinen suojus, jota ei läpäise juuri minkäänlainen luoti. Samalla hänen muistinsa tyhjennetään. Näin syntyy RoboCop: puoliksi ihminen, puoliksi kone. Myöhemmin RoboCop alkaa kuitenkin muistaa osia edellisestä elämästään Alex Murphyna. Elokuvassa poliisit käyttävät virka-autoinaan Ford Tauruksia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/RoboCop
Mutta tota noin... mitähän tästä tulee...
Phil Tippettin suunnittelema tappajarobotti ED-209 parodioi amerikkalaista tuotesuunnittelua. Kone on varustettu Detroitin autotehtaiden tyyliin moninkertaisin, turhin kaksoiskappalein. Esimerkiksi sen jaloissa on neljä hydraulisylinteriä, vaikka Tippettin mukaan yksikin riittäisi. Koneen jäähdytin on sijoitettu sen "suuhun", missä se on altis vahingoittumaan. Robotti ei pysty toimimaan normaalielämän tilanteissa, kuten kulkemaan portaita pitkin. Se vaatii jatkuvaa huoltoa: jos se kaatuu, se ei pääse omin voimin pystyyn. Se on myös hyvin, hyvin kallis – ja Yhdysvaltain armeija onkin tilannut niitä satoja kappaleita.[7]
Onko muilla ehdotuksia?
Alethes doksa meta logu
Re: Sirpa
Juu, Paatero, totta kait Paatero - näinhän se on poliisiylijohtaja Paatero! Kuka muuten valitsi Paateron poliisiylijohtajan virkaan?!
KRP:n päällikkö luonnehti samaa asiaa viime keväänä:
Uutisotsake: Kimmo Elomaa: En tiennyt Honkasen yhteyksistä Cannonballiin
Klikkaus uutiseen:
Jukolavita mikä maa!!!
VOISIKO JOKU KÄYDÄ KERTOMASSA POLIISIYLIJOHTAJALLE SUOMEN TODELLISEN TILANTEEN, KUN ON TÄMÄ KRP:N UUTINEN MENNYT HÄNELTÄ OHITSE?Paatero: Puolisot eivät vastaa toisistaan
Keskiviikko 22.2.2012 klo 21.38
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan Kimmo Elomaan tapaus on poliisin tiedossa, mutta hän ei ota kantaa siihen, pitävätkö väitteet jengijäsenyydestä paikkansa.
Yleisellä tasolla Paatero kommentoi, että poliitikon lähipiirin kytköksissä jengeihin voi piillä ongelmia.
- Ei voi lähteä siitä, että aviopuoliso vastaa toisen puolison tekemisistä, hän kuitenkin huomauttaa.
Poliisiylijohtaja arvioi, että jos järjestäytynyt rikollisuus pystyy soluttautumaan poliittiseen päätöksentekoon, ollaan vakavassa tilanteessa.
- Sitä kautta tullaan korruptioon, kiristämiseen ja kaikkeen tämäntyyppiseen muun rikollisen lisäksi.
- Uhkakuva soluttautumisesta elinkeinoelämään on olemassa, ja se uhkakuva pitää ottaa vakavasti. Meidän on Suomessa varauduttava sellaiseen tulevaisuuteen, mihin me emme ole tottuneet, mutta mihin miltei kaikissa muissa maissa on totuttu.
STT
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012022 ... 2_uu.shtml
KRP:n päällikkö luonnehti samaa asiaa viime keväänä:
Totta kait - myös tiedotusvälineet ottavat asiaan kantaa.KRP:n päällikkö:
Järjestäytynyt rikollisuus rehottaa yhteiskunnassa
9.3.2011 8:20
Hannu Virtanen
Keskusrikospoliisin päällikkö Rauno Ranta arvioi, että Suomessa toimii useita satoja järjestäytyneiden rikollisjengien pyörittämiä kulissifirmoja.
Peiteyritysten hallituksissa istuvilla ei välttämättä ole rikollista taustaa. He toimivat laillisesti rikollismaailman huipulta annettujen ohjeiden mukaan.
Kulissifirmat neuvottelevat päivittäin valtion, kuntien ja laillisten liikeyritysten kanssa yhteistyöstä. Esillä on jopa kaavamuutosasioita.
– Peiteyritysten tyypit tekevät niin kuin haluavat. Jos julkisyhteisö yrittää ottaa kovat keinot käyttöön, sieltä ei yllättäen löydykään henkilöä, joka selvittäisi ongelman.
– Syynä arkuuteen on joko suoranainen uhkailu tai sellainen härski toiminta, jonka voi ymmärtää uhkailuksi. Uhkaus voi kohdistua esimerkiksi virkamiehen, liikemiehen tai poliitikon perheeseen, Ranta sanoo.
Rannan mukaan Suomessa ei ole enää uhkakuvaa siitä, että järjestäytynyt rikollisuus ujuttautuisi yhteiskunnan rakenteisiin.
– Rikollisjärjestöt ovat olleet rakenteissamme jo monta vuotta. Huoli on nyt siitä, kuinka paljastaa ja torjua vakava vaara.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talo ... oja/653223
Uutisotsake: Kimmo Elomaa: En tiennyt Honkasen yhteyksistä Cannonballiin
Klikkaus uutiseen:
Juu, kyllä minä muistan vielä ne lehtitalojen tulipalot. Niiden virkaa on nykyään hoitanut erilaiset tietokoneongelmat. Pelottaakohan poliisiylijohtajasetää?!Hakemaasi sivua ei löytynyt!
Kokeile etsiä haluamasi sisältö hakukoneella.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kimmo ... 62031.html
Jukolavita mikä maa!!!
Alethes doksa meta logu
Re: Sirpa
Paaterointi. Tutkinnan estämistä ja spekuloinnin rajoittamista. Suomen hyvävelijärjestelmäkin jo itsessään täyttää järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit. Aiheesta enemmän politiikkaosiossa koskien korruptiota. Jokainen kivi on käännettävä tässäkin asiassa, eivätkä ne kivet ole edes pieniä.
Edelleen on jäänyt ymmärtämättä KRP:n Rannan syvin totuus; uhkailut, kiristämiset, korruptio - mitä kaikkea sitten pitääkin jo sisällään; tappoja, murhia, katoamisia, todistajien vaientamisia - siitä missä kurimuksessa virkamieskunta tällä hetkellä elää.
Sen verran tilanne on eilisestä korjautunut, että tänään jo Paateronkin mielestä on tapahtunut jonkin asteista järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumista - tosin ihan vähän vaan.Poliisiylijohtaja: Kansanedustajien kytköskaiveluun ei aihetta
23.2.2012 16:55 | 0 | STT
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei pidä tarpeellisena kansanedustajien taustojen järjestelmällistä kaivelua. Hän toteaa poliisin selvittelevän taustoja silloin, kun niissä paljastuu jotain epäilyttävää.
Paaterosta järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen politiikkaan ei ole akuutti ongelma. Hän toteaa, että valppauteen on silti tarvetta.
"Turhan sinisilmäisiä ei pidä olla, mitä vain voi jatkossa tapahtua ja siihen pitää varautua", hän toteaa.
STT paljasti keskiviikkona, että viranomaiset ovat kiinnostuneita kansanedustaja Ritva Elomaan (ps) puolison Kimmo Elomaan yhteyksistä Cannonball-moottoripyöräjengiin. Poliisi pitää jengiä rikollisena, mutta Elomaan ei epäillä syyllistyneen mihinkään rikolliseen.
Paateron mukaan politiikkakytköksiä hälyttävämpää on, että järjestäytynyt rikollisuus tunkee mukaan talouselämään.
"Liiketoimintaan soluttautumista on tapahtunut, ja siinä suhteessa tilanne on mennyt huonompaan suuntaan", Paatero toteaa.
STT ei tavoittanut lomailevaa sisäministeri Päivi Räsästä (kd) kommentoimaan asiaa.
Myöskään suojelupoliisi ei ole kiinnostunut kansanedustajien taustojen kaivelusta. Supo korostaa, että edustajat on valittu kansan mandaatilla.
"Sellaista systeemiä ei ole, että me puuttuisimme asiaan turvallisuusselvityksillä", sanoo viestintäpäällikkö Liinu Lehto-Seljavaara Suposta.
Supon mukaan kansanedustajien turvallisuusasiat kuuluvat eduskunnalle. Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola korostaa, ettei eduskunta ole kansanedustajien työnantaja eikä siten voi teettää heistä turvallisuusselvityksiä.
"Puolueet ja muut ehdolle asettajat vastaavat selvittelytyöstä", hän toteaa.
Poliitikkojen jengiyhteydet ovat kuohuttaneet ainakin Tanskassa, jossa ne muun muassa sekoittivat hallituskuvioita viime syksynä. Ministeriksi kaavailtu sosiaalidemokraattien Henrik Sass Larsen tuli tuolloin torjutuksi maan turvallisuuspoliisin (PET) turvallisuusselvityksessä.
Sass Larsenin ministeriuran vei todennäköisesti tapaaminen Bandidos-moottoripyöräjengin johtohahmon kanssa. Miehet tapasivat Kögen satamakaupungissa Sass Larsenin lapsuudenystävän välityksellä.
"Olen tehnyt virheen ja kannan siitä seuraukset", Sass Larsen totesi Tanskan TV2:lle poistuessaan hallitusneuvotteluista.
http://www.hs.fi/politiikka/Poliisiylij ... 5556321283
Edelleen on jäänyt ymmärtämättä KRP:n Rannan syvin totuus; uhkailut, kiristämiset, korruptio - mitä kaikkea sitten pitääkin jo sisällään; tappoja, murhia, katoamisia, todistajien vaientamisia - siitä missä kurimuksessa virkamieskunta tällä hetkellä elää.
Alethes doksa meta logu
Re: Sirpa
Otin sivulle 14 ylös Ulvilan tapauksen välitilinpäätöksen, niin voin verrata sitä tekemiini lopullisiin johtopäätöksiin, että tuleeko korjattavaa. Jälkimmäinen johtopäätös perustuu muistijälkitestiin, jonka asian todistamisen yhteydessä oikeudessa edesmennyt tutkinnanjohtaja Hautala kertoi tapauksen "ratkaisun". Näin tulkitsin.
Tässä tuo välitilinpäätös sivulta 14.:
Tässä tuo välitilinpäätös sivulta 14.:
Tässä lopullinen johtopäätös. Ote on Ulvila-osiosta ketjusta nimeltä Syyttäjän valituslupahak. KKO:lle ja uudet todisteet, sivu 5.Peruslähtökohtanahan tässä on kaksi selkeää asiaa; poliisikoulun uutisessa ilmoitettiin, että koskaan tai missään vaiheessa Ulvilan murhan tutkintaa ei ole edes lopetettu - ei lyöty kansia kiinni - vaikka sanotaankin toimitetun AA:n syyllisyydestä ETP -aineisto syyttäjälle, joka nosti syytteen. Näin ollen myös koko tai kaikki oikeuskäsittelyt on tulkittavissa yhtälailla itse murhatutkinnaksi, ja lisäpöytäkirjoja onkin toimitettu kiitettävää vauhtia oikeuteen koko prosessin ajan.
Toinen seikka on se, että oikeudenkäynti käräjillä käytiin vastoin normaalia länsimaista oikeuskäytäntöä: siellä todistettiin syyttömyyttä, ei syyllisyyttä, ja syyttäjä ilmoitti vain spekuloivansa, ja puolustuksen tehtäväksi jäi toimittaa syyttömyyttä todistava aineisto.
Ja kuten usein on todettu AA oli "vain kotona", siis hänellä ei ole tapahtuma-aikaan ollut alibia - tässä tapauksessa syyttömyys pystytään todistamaan vain jonkun toisen syyllisyydellä.
Oikeuskäysittelystä taas syyttäjä Valkama totesi, että siinä pelattiin monta peliä samalla kentällä, mutta hän ei määritellyt, että mitä nuo kaikki pelit olivat, joten perustilanne on jo suurelle yleisölle varsin hämärä.
ETP:stä oli jätetty syyttömyyttä todistava aineisto pois, jonka puolustus sitten hankki hoviin - ilman tätä toimenpidettähän ei koko oikeusprosessia olisi saatu edes aikaiseksi - koskien nyt alkuperäistä teknistä tutkintaa, ja syksyn 2009 aikana on sitten raavittu kasaan AA -syyllinen tutkintalinjaa jos jonkinlaisin metodein, niin että selvää ei ota erkkikään siitä, että mitä ihmettä nyt on tapahtunut, ja jopa rikosoikeuden professori Virolainenkin on päättänyt valita kohteeksi useamman murhatun Jukan selvitelläkseen erinomaisen hyvin sotkettua tilannetta, jossa erikoisesti perustellussa käräjäpäätöksessä AA:lle on langetettu elinkautinen yhdessä mielentilatutkimuksen kanssa Lehdon murhasta.
Mielentilatutkimuksesta taas uutisoitiin, että sitä kautta saadaan haltuun sellaistakin aineistoa, joka muuten ei olisi mahdollista, ja niinpä hoviin halutessaan puolustus ylveili tammikuun 2007 videolla, joka oli niin ratkaiseva, että se oli jätetty kokonaan pois ETP:stä ja jopa jätetty mainitsematta, että oli jätetty pois. Väitän, että siellä lapsi muistaa isänsä sanoneen murhaajan nimen?!
Koko käräjäfarssi käytiin FBI-häkenauhaversiolla, josta oli jäänyt kuulumatta taustan kamppailun äänet ja ulkopuolisen puheäänet, jotka vielä olivat kuuluneet 2006, mutta kuin ilkikurillaan puolustus toi hoviin vastaavan tasoisen esityksen - ja mainitaan, että kumpikaan - sen enempää puolustuksen versio kuin FBI-versiokaan- eivät vastaa alkuperäistä häkenauhaa, mutta puolustus osoitti taustalta kuuluvan kamppailun ääniä, se sentään erosi FBI-versiosta, josta ei taustalta kuulunut erään lehtikirjoituksen mukaan kuin AA:n hengitysäänet.
Näin ollen siis syyttäjä ja puolustus pelaavat aivan samaa peliä, jota jo osoitti käräjäaikoihin AA:n ruskeasta paperikassista tempoma punainen T-paita, johon hän oli tehnyt sellissään mehutestejä - siis syyttäjän todistusaineistoon. Ja samoihin aikoihin syyttäjä arveli syytetyn vieneen mahdollisen tappoastalon käsilaukussa sairaalaan, ja sitten he yhdessä ryhtyivät naureskelemaan lavastuksille(en).
Mutta se mikä ei tuntunut naurattavan ketään, ja oli ainoa tosipaikan oloinen kärjäoikeudessa, oli tuo peitetoimintataisto, jolla haluttiin saada peitetoimintaraportit auki, ja jota käytiin aina KKO:ta myöden ennen kuin se onnistui: ensimmäisen kerran Suomessa ja peitetoiminnan laillisessa tai laittomassa historiassa.
Jos olen oikein ymmärtänyt peitetoiminta on KRP:n alaista toimintaa, ja KRP liittyy tähän tapaukseen toiseltakin kannalta, nimittäin 2.12.2011 antoi Kuusiranta haastattelun, että tuo FBI-nauha-analyysi on KRP:n suorittama, mutta aikaisemmin vastaavan äänilabran johtaja taas on antanut tiedon, että ko. nauha lähetettiin Yhdysvaltoihin tutkinnanjohtajan vaatimuksesta.
Siis kenen peliä pelaavat sitten ex-tutkinnanjohtaja Kuusiranta tai äänilabrajohtaja Himberg tai ex-tutkinnanjohtaja Joutsenlahti, vai pelaavatko he yhteistä peliä murhaajan saamiseksi tuomiolle?
Aseet ovat ainakin olleet kovan tehokkaat ja räväkät.
Itse selasin Iltalehden kannesta kanteen, että mikä pakotti juuri tuona merkillisenä syyskuisena päivänä syksyllä 2009 poliisin iskemään kyntensä salaman nopeasti Aueriin, jotta saatiin näyttävä etusivun uutinen iltalehden lööppeihin, ja siellä kolmannella sivullahan sitten tuli vanhas-farssin lähtölaskentauutinen lautakasajupakoineen vastaan. Mahtoikohan olla Itä-Suomesta hankittu - tuli nyt vain mieleeni, kun siellä jälleen hämmennetään näitä lautakasoja.
Hovioikeustasolla olikin tunnelma jo paljon käräjäoikeutta vakavammat, kun pohdittiin asiantuntijalausuntojen luotettavuutta, lapsen kuulusteluja, AA:n tunnustuksia ja painostuksia ja poliisin toimia, mutta jo eilen katsoessani käräjäpäätöstä, niin 7-8 kohdassa lukee, että AA:ta kuultiin oikeudessa todistajana. Miten normaalia on oikeudessa toimia näin - syytetty toimiikin lähes kaikissa asioissa todistajana?!
ETP-aineistoon - ainakaan minä - en ole pystynyt missään vaiheessa suhtautumaan vakavasti monesta edellä mainitusta syystä, mutta ehkä siellä on kuitenkin joitakin totuuden siemeniä: kuten pois jätetyt asiat, joista edellä puhun. Myös tämä Volvo-havainto, ja havainnon sopiminen ulkopuolisen surmaajan tuloon, ja ennen kaikkea ko. asiaan liittyvät näköhavainnot, etukäteen tehty hälytys Tähtisentielle, ennen kuin AA edes soitti hätäkeskukseen, ja merkillisen suuri poliisin ilmoittama aikaero hovioikeuden toteamaan siitä, koska partio on saapunut murhapaikalle, johon ensimmäisten joukossa ovat tulleet mm. Kuusiranta. Ex-tutkinnanjohtaja Joutsenlahti astui tutkintaan mukaan vasta myöhemmin, ja päätutkija Santaoja keväällä 2007.
Tutkinnanjohtajaksi vaihtui Kuusiranta (kok) samaan aikaan, kun poliisiylijohtaja Paatero (kok) tuli itsemurhan tehneen Salmisen tilalle kesällä 2008, ja toimittajat innoissaan tivasivat tuolloin Paaterolta, että vaikuttiko hänen poliisiylijohtajaksi tuleminen myös siihen, että tutkinnanjohtaja vaihtui Ulvilan surmassa, ja hän kiisti sen. Itselläni on kyllä tietoa jo aikaisemmalta ajalta erittäin onnistuneesta poliittisesta kuusirantapaateropelistä Porista, joten saattoi hyvin vaikuttaakin.
Sitten ex-tutkinnanjohtaja Joutsenlahti (kok) sanoo saaneensa vihjeen liittyen surmaan, hänen väitetään joutuneen Poliisihallituksen vainonkohteeksi, ja murhaoikeudenkäynti AA:ta vastaan pyöräytettiin käyntiin ex-tutkinnanjohtaja puolustuksen apuna. Ja kaikki jäi keikkumaan uskon varaan - kuten Suomessa on nykyään tapana - uskon varaan siitä, että kuka pelaa ja kenen peliä, kenen eduksi tai ylipäätään miksi pelataan, miksi hämätään ja miksi hämärretään.
Ja tosikoimmat ottivat sitten joka asian ja sanan tosissaan, ja miettivät jo miten se AA lavasti itselleen sen elinkautisen. Ja lopun kaiken tilanne on ajatunut siihen pisteeseen, että 7-vuotias tuleekin ratkaisemaan koko murhamysteerin tai jopa nuoremmat - eräiden kirjoitusten perusteella - ne naksahdukset ja päälleäänitykset ja piirustukset, ja mikäli ratkaisu antaa odottaa itseään, niin tällä menolla se luultavasti jää vielä syntymättömien käsiin.
Ja Lehto tekee elokuvaa häkenauhasta. Ehkä siitä sitten viimeistään kuulemme, että oliko sillä todella tarkoitus lavastaa AA syylliseksi miehensä murhaan, vai oliko ko. nauha tehty oikeudenkäynnin aikaan saamiseksi - siis taktikointimielessä, jotta oikeuslaitoksen puolelle saattiin tuo syyllisyyttä osoittava aineisto.
Oliko AA:n pidätys jo samaisesta syystä taktikoitua, vai oliko Kuusiranta aivan vakavissaan juttujensa kanssa lapsen muuttuneesta kertomuksesta sun muista, kun DNA muuttui vain kärpäsen sonnaksi, ja kaikelle kadonneellekin olisi luonnollinen selitys, jota tosin emme koskaan saaneet - vai teetättikö hän FBI:ssä ko. häkenauhaversion, jotta oikeudenkäynti saatiin aikaiseksi?
Vasta sitten kun saamme tietää totuuden; ja tarkoitukset ja merkitykset - selviää tuokin asia.
Viimeksi kait jäimme Ulvila farssin kohdalla siihen, kun kaikkien näiden vuosien jälkeen nähtiin poliisin tekniikan auto seisomassa tuon murhatalon pihassa (mutta tikkaita ei käytetty - kertoi naapuri) ja samassa yhteydessä tai sen jälkeen kerrottiin, että sittenkin näillä uusilla epäilyillä LHS ja murha on jonkinlainen yhtymäkohta, ja nyt ei voi kuin mielenkiinnolla seurata, että mistä nämä kaksi asiaa yhdistyvät, ja ennen kaikkea - kenen kautta.
No, eihän nyt - viitaten nyt tuohon tekniikkaan - mennyt kuin 5 vuotta, kun poliisi palasi murhapaikalle, Kangasalla siihen meni 18 vuotta. Olikohan koira merkkaamassa jälkiä?
Saas nähdä kuullaanko koskaan totuuksia... Ja totuudesta sanotaan, että se on taruakin ihmeellisempää, joten sen pitäisi sitten ylittää nämäkin skenaariot reippaasti.No ei tarvitse sanoa mitään, mutta minä sanon johtopäätökseni, niin pääsen taas lomalle. Alan oppia tätä vähän ripeämpää toimintaa, enkä niin kovasti välitäkään täällä palstalla roikkua, mutta joskus tämä "kutominen" vain ottaa aikaa.
Johtopäätökseni: Surmaaja on tiedetty - tai siis murhahan tämä on - ja luokiteltu psykopaattisen, kidutusluonteisen tekotavan perusteella. Motiiviksi on määritelty kosto. Lahti oli saanut aikaisemmin uhkailuja, joista tiesi laaja joukko. Ennen murhaamista hän soitti Porvoon rikospoliisille.
Joko murhaaja on vaikutusvaltainen, tai sitten vaikutusvaltaisen hyvävelijärjestelmän suojeluksessa, tai paljastamalla murhaaja, paljastuu jotakin sellaista, minkä ei haluta paljastuvan - todennäköisesti kaikki tämä yhdessä - mutta joka tapauksessa tuo juttu olisi selvitettävä, surma ratkaistava pois päiväjärjestyksestä - tämänhän sanotaan olevan ainoa ratkaisematon henkirikos Satakunnan alueella toisen maailmansodan jälkeen.
Ok, tehdään vähän ristiriitoja, FBI-nauha, feikkioikeudenkäyntejä ja pidätetään vaimo, leikitään mediasirkus (turvallisuusasiakin), kehitellään ETP, josta jätetään kaikki syyttömyyttä tukeva pois, kehitellään minfoteatteri AA-ruoskineen - se tehoaa aina - ja kerätään todistusaineistoa lisäpöytäkirjojen nimisinä. Ja keksitään lopuksi LHS-syytteet, niin saadaan koko roska salaiseksi 60 vuoden ajaksi ja Suomi siistiksi. Eikä kukaan huomannut mitään.
Tätä asiaa tukee se seikka, että LSH juttuun on liitetty valtakunnansyyttäjä Kalskeen viestilappu Korkeimpaan oikeuteen koskien Ulvilan surman valituslupahakemusta.
Se on siinä. Mitä todennäköisemmin tutkinnanjohtajat ovat tehneet oikein sulavaa yhteistyötä - kuten myös Anneli Auer.
Alethes doksa meta logu
Re: Sirpa
Sirpa, kuule. Sinä vaan syyttelet toisia peilailusta tuolla Ulvila-ketjussa, mutta missä on oma peilisi? Joskus muinoin jo huomautin sinulle, että kaikki mitä havaitsemme toisissamme, on meissä itsessämme. Eikö tämä peilailu sovellu sinuunkin? Noh, hyvähän minun tässä on ihmetellä, koska samallahan se merkitsisi sitä, että sinäkin, Sirpa, olet minussa. Mitä on kyllä vaikea uskoa, niin eri polkuja ajatuksemme kulkevat. Matkaa välillämme tuntuu olevan valovuosien verran.
-
nuusku-nella
- Adrian Monk
- Viestit: 2733
- Liittynyt: Pe Elo 06, 2010 9:14 pm
- Paikkakunta: Etelämpi suomi
Re: Sirpa
Puhumattakaan siitä että Sirpalla olisi tarvetta (kuten meillä hänen valistuneen näkemyksensä mukaan on) kirjoittaa paljon ja pitkästi, viestistä ja päivästä toiseen.Veristi kirjoitti:Sirpa, kuule. Sinä vaan syyttelet toisia peilailusta tuolla Ulvila-ketjussa, mutta missä on oma peilisi? Joskus muinoin jo huomautin sinulle, että kaikki mitä havaitsemme toisissamme, on meissä itsessämme. Eikö tämä peilailu sovellu sinuunkin? Noh, hyvähän minun tässä on ihmetellä, koska samallahan se merkitsisi sitä, että sinäkin, Sirpa, olet minussa. Mitä on kyllä vaikea uskoa, niin eri polkuja ajatuksemme kulkevat. Matkaa välillämme tuntuu olevan valovuosien verran.
On hienoa kun joku saa asiansa ymmärretyksi yhdellä, lyhyellä ja ytimekkäällä viestillä.
Re: Sirpa
Jassoo, siellä kolisi. Niin oli tarkoituskin, koska saan nyt hyvän syyn tehdä erittäin pitkän ja tieteellisen tekstin.
Veristi kirjoitti:
Havainto ei ollut mitenkään mielenkiintoinen sinällään - sellaistahan se on lehtien yleisönosastopalstoillakin, mielipiteitä. Itse koen rikosasioista kun on kyse - että keskustelun kuuluu olla analysointia ja johtopäätösten tekemistä annettujen faktojen perusteella. Kyse on siis erilaisesta tiedon analysoinnista ja tuon prosessoinnin erilaisesta tasosta.
Mutta mielenkiintoista on liittää tähän sana:
SYYTTELET
Tämähän kertoo henkilön, kirjoittajan omasta tunnekokemuksesta, jonka hän sai tämän havaintoni perusteella, ja ehkä tärkeintä hänen olisi miettiä, että miksi hän koki tuon havaintoni syytökseksi.
Koko pitkän elämän ajan olen harmitellut, että ihmiset eivät havaitse aivojaan tärkeimmäksi elimekseen. Aivot ovat (mekaaninen) perusta koko elämällemme, ajattelullemme - sille mitä olemme, mitä pystymme tekemään ja mihin elämässämme pääsemme. Aivojen kautta pystymme hallitsemaan tulevaisuuttamme ja kohtaloamme, jos osaamme käyttää aivojamme oikein, tehdä oikeita johtopäätöksiä ja pitää niin järki kuin tunteetkin balanssissa. Tästä on kyse.
Jos tunteille antaa liian suuren vallan on tieteellisesti todettu, että niiden analysointikyky menee tukkoon, niin että tunteet pystyvät voittamaan jopa järjen äänen - kuten olen kesusteluissa havainnut. Esim. Ulvilan tapauksen analysoinnissa, kun tunnetasolla koetaan - tai halutaan kokea - AA syylliseksi vaakakupissa ei paina mitään, että annetut reaalifaktat, kuten aika, ei mitenkään voi täsmätä hänen syyllisyyteensä. Tällä ei ole mitään merkitystä keskustelussa, mikä aiheuttaa toiselle puolella suunnatonta hämmennystä, koska tilanne on todella vaikea ymmärtää järjen kautta. Miten joku yksinkertaisesti voi unohtaa tai jopa väittää, että annettujen faktojen puitteissa ihminen pystyisi tekemään järjettömän surman, lavastamaan tekopaikan, siivoamaan jäljet, piilottelemaan murhatavarat, niin että niitä ei löydetä ja vielä suihkuttamaan itsensä niin, että jää veritipat jalkapöydän päälle ja vaihtamaan vaatteita. Aika on annettu tähän toimintaa sekunteina. Totta kait, jos joku ajattelee tilannetta järjen kanssa, niin eihän se nyt mitenkään ole mahdollista, mutta - yllättävää kyllä - tämä ei millään tavalla haittaa tai rajoita ketjun keskustelua.
Kirjoittajia ei toki ole jaettu "älykkyys" ja "tunne" perusteella, vaan "anti" ja "pro" Anneli -perusteella. Ja jälkimmäinen jako perustuu vain pelkkään tunnekokemukseen, jolla sitten teilataan ja nuijitaan kirjoituksia ja kirjoittajia. Tilanne on ollut aika hämmentävää seurata. Itse olen saanut olla melko rauhassa, koska kirjoituksia ilmeisesti ei ole pystytty määrittelemään sen enempää antiseksi kuin prootakaan kuvaavaksi, kun olen liikkunut pelkällä analysointipuolella.
Ja sitten se tieteellinen puoli. Perustana käytän kognitiivisen psykologian dialektista (vuoropuheluun perustuva) pohdintaa Yhdysvaltalaisen psykologian prof. Marsha Linnehan tapaan ja tekstiä luettaessa on huomioitava se seikka, että myös puhuminen ja itsensä ilmaisu on käyttäytymistä.
"Dialektinen tutkapari: ajatus ja tunne
Arkisessa kielenkäytössä tehdään selkeä ero tunteen ja järjen välille, puhutaan "sydämestä" ja "päästä". Sillä, että tietää jotakin sydämellään, on usein toinen, mahdollisesti syvempi merkitys kuin sillä, että tietää jotain järjellään. Mutta rationaalinen ja emotionaalinen kyky ohjata elämää ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa. Mitä tunnevaltaisempia olemme, sitä vaikeampi järjen on saada ääntään kuuluviin.
Daniel Goleman (1997) sanoo kirjassaan Tunneäly, että tunnekokemusten ymmärtämisessä voi onnistua tai epäonnistua "yhtä hyvin kuin matematiikassa tai kielissä, ja se vaatii aivan omia valmiuksiaan. Vain näiden valmiuksien avulla voi ymmärtää, miksi joku menestyy elämässään siinä kun toinen yhtä älykäs ajautuu umpikujaan" (suom. Jaakko Kankaanpää). Tunnekyky on Goldmanin mukaan metakyky, joka ratkaisee, kuinka hyvin pystymme käyttämään kaikkia muita valmiuksiamme, muun muassa älyä. Ajatuksen ja tunteen välinen tasavertaisuus tulee selväksi Golemanin kuvauksessa.
Tunteet kiilaavat
Millaista tämä tunteiden ja ajatusten välinen tasa-arvoisuus sitten on? Tunneperäisessä reaktiossa aktivoituvat ensin aivojen affektiiviset basaalialueet mantelitumakkeen eli amygdalan kautta, joka on - nimensä mukaisesti - mantelin muotoinen alue aivoissa ja osa limbistä järjestelmää. Mantelitumake on ehkä yksinkertaisemmin kuvattavissa tunteiden tietokoneeksi: "Mantelitumake arvioi aivoihin tulevan tiedon emotionaalisen merkityksen ja aktivoi sen pohjalta primaarin takkaisuusprosessin ... mantelitumakkeella on tähän prosessiin tarvittavat yhteydet oikeisiin paikkoihin aivoissa (LeDoux, 1996)."
Mantelitumake on yhteydessä myös hypotalamukseen, joka ohjaa tunnekäyttäytymistä. Mantelitumake ottaa vastaan informaatiota useilta aivoalueilta, niin aivokuoresta kuin alemmista järjestelmistä. Aivokuoren muodostavat aivojen kehittyneemmät, nuoremmat alueet, joissa havainnot tulkitaan ja joissa sijaitsevat kieli ja tietoisuus. Kiinnostavaa on, että aistielimistä tuleva informaatio voi mennä primaarista säätelykeskuksesta eli talamuksesta suoraan mantelitumakkeeseen käymättä ensin aivokuoressa. Voimme siis reagoida tunneperäisesti, ennen kuin olemme tulleet tietoiseksi vaikutteesta (mikä tapahtuu vasta sitten kun aivokuori on käsitellyt havaintoa).
Se, että mantelitumake toimii välillä oikoteitä pitkin, ilman kytköksiä aivojen kortikaalisiin osiin, voi aiheuttaa myös ongelmia. Me kaikki olemme kokeneet joskus, kuinka intensiivinen tunne vaikeuttaa ajattelua. Tunteet - ainakin perustunteet - ovat hallitsevassa asemassa ajatukseen nähden.
Tunteiden voimistuminen kapeuttaa tarkkaavaisuutta, niin että tunteiden kannalta merkitykselliset vaikutteet astuvat etualalle. Mitä voimakkaampi tunne, sitä kapea-alaisempi tarkkaavaisuus.Tunteet saavat usein "etuajo-oikeuden" ja laukaisevat käyttäytymisen. Lisäksi ne ohjaavat kogniitioita ja tarkkaavaisuutta siten, että tunteen ja tilanteen kannalta merkityksellinen informaatio saa etusijan muuhun informaatioon verrattuna." (Anna Kaver, Asa Nilsonne, suom. Riitta Bergroth, Edita Prima Oy, ISBN 951-37-3996-1)"
Veristi - mantelitumakereaktiosta puheenollen - miksi koit havaintoni syytökseksi?
Veristi, kirjoitat myös 9.2.2012 näin:
Veristi kirjoitti:
Hämmentyneenä ihmettelin pitkiä, päivästä ja kuukaudesta toiseen tapahtuvaa saman asian ympärillä pyörivää kirjoittelua, joka ei analyyttisesti mene eteenpäin. Kunnes oivalsin, että ko. kirjoittajat peilaavat omia tunteitaan, tuntemuksiaa ja itseään Anneli Auerin toimintaan tyylillä "jos minä olisin, niin kyllä minä olisin...". Tämä on luettavissa heidän teksteistään, kun vilkaisee Ulvila-kirjoittamista.Sinä vaan syyttelet toisia peilailusta
Havainto ei ollut mitenkään mielenkiintoinen sinällään - sellaistahan se on lehtien yleisönosastopalstoillakin, mielipiteitä. Itse koen rikosasioista kun on kyse - että keskustelun kuuluu olla analysointia ja johtopäätösten tekemistä annettujen faktojen perusteella. Kyse on siis erilaisesta tiedon analysoinnista ja tuon prosessoinnin erilaisesta tasosta.
Mutta mielenkiintoista on liittää tähän sana:
SYYTTELET
Tämähän kertoo henkilön, kirjoittajan omasta tunnekokemuksesta, jonka hän sai tämän havaintoni perusteella, ja ehkä tärkeintä hänen olisi miettiä, että miksi hän koki tuon havaintoni syytökseksi.
Koko pitkän elämän ajan olen harmitellut, että ihmiset eivät havaitse aivojaan tärkeimmäksi elimekseen. Aivot ovat (mekaaninen) perusta koko elämällemme, ajattelullemme - sille mitä olemme, mitä pystymme tekemään ja mihin elämässämme pääsemme. Aivojen kautta pystymme hallitsemaan tulevaisuuttamme ja kohtaloamme, jos osaamme käyttää aivojamme oikein, tehdä oikeita johtopäätöksiä ja pitää niin järki kuin tunteetkin balanssissa. Tästä on kyse.
Jos tunteille antaa liian suuren vallan on tieteellisesti todettu, että niiden analysointikyky menee tukkoon, niin että tunteet pystyvät voittamaan jopa järjen äänen - kuten olen kesusteluissa havainnut. Esim. Ulvilan tapauksen analysoinnissa, kun tunnetasolla koetaan - tai halutaan kokea - AA syylliseksi vaakakupissa ei paina mitään, että annetut reaalifaktat, kuten aika, ei mitenkään voi täsmätä hänen syyllisyyteensä. Tällä ei ole mitään merkitystä keskustelussa, mikä aiheuttaa toiselle puolella suunnatonta hämmennystä, koska tilanne on todella vaikea ymmärtää järjen kautta. Miten joku yksinkertaisesti voi unohtaa tai jopa väittää, että annettujen faktojen puitteissa ihminen pystyisi tekemään järjettömän surman, lavastamaan tekopaikan, siivoamaan jäljet, piilottelemaan murhatavarat, niin että niitä ei löydetä ja vielä suihkuttamaan itsensä niin, että jää veritipat jalkapöydän päälle ja vaihtamaan vaatteita. Aika on annettu tähän toimintaa sekunteina. Totta kait, jos joku ajattelee tilannetta järjen kanssa, niin eihän se nyt mitenkään ole mahdollista, mutta - yllättävää kyllä - tämä ei millään tavalla haittaa tai rajoita ketjun keskustelua.
Kirjoittajia ei toki ole jaettu "älykkyys" ja "tunne" perusteella, vaan "anti" ja "pro" Anneli -perusteella. Ja jälkimmäinen jako perustuu vain pelkkään tunnekokemukseen, jolla sitten teilataan ja nuijitaan kirjoituksia ja kirjoittajia. Tilanne on ollut aika hämmentävää seurata. Itse olen saanut olla melko rauhassa, koska kirjoituksia ilmeisesti ei ole pystytty määrittelemään sen enempää antiseksi kuin prootakaan kuvaavaksi, kun olen liikkunut pelkällä analysointipuolella.
Ja sitten se tieteellinen puoli. Perustana käytän kognitiivisen psykologian dialektista (vuoropuheluun perustuva) pohdintaa Yhdysvaltalaisen psykologian prof. Marsha Linnehan tapaan ja tekstiä luettaessa on huomioitava se seikka, että myös puhuminen ja itsensä ilmaisu on käyttäytymistä.
"Dialektinen tutkapari: ajatus ja tunne
Arkisessa kielenkäytössä tehdään selkeä ero tunteen ja järjen välille, puhutaan "sydämestä" ja "päästä". Sillä, että tietää jotakin sydämellään, on usein toinen, mahdollisesti syvempi merkitys kuin sillä, että tietää jotain järjellään. Mutta rationaalinen ja emotionaalinen kyky ohjata elämää ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa. Mitä tunnevaltaisempia olemme, sitä vaikeampi järjen on saada ääntään kuuluviin.
Daniel Goleman (1997) sanoo kirjassaan Tunneäly, että tunnekokemusten ymmärtämisessä voi onnistua tai epäonnistua "yhtä hyvin kuin matematiikassa tai kielissä, ja se vaatii aivan omia valmiuksiaan. Vain näiden valmiuksien avulla voi ymmärtää, miksi joku menestyy elämässään siinä kun toinen yhtä älykäs ajautuu umpikujaan" (suom. Jaakko Kankaanpää). Tunnekyky on Goldmanin mukaan metakyky, joka ratkaisee, kuinka hyvin pystymme käyttämään kaikkia muita valmiuksiamme, muun muassa älyä. Ajatuksen ja tunteen välinen tasavertaisuus tulee selväksi Golemanin kuvauksessa.
Tunteet kiilaavat
Millaista tämä tunteiden ja ajatusten välinen tasa-arvoisuus sitten on? Tunneperäisessä reaktiossa aktivoituvat ensin aivojen affektiiviset basaalialueet mantelitumakkeen eli amygdalan kautta, joka on - nimensä mukaisesti - mantelin muotoinen alue aivoissa ja osa limbistä järjestelmää. Mantelitumake on ehkä yksinkertaisemmin kuvattavissa tunteiden tietokoneeksi: "Mantelitumake arvioi aivoihin tulevan tiedon emotionaalisen merkityksen ja aktivoi sen pohjalta primaarin takkaisuusprosessin ... mantelitumakkeella on tähän prosessiin tarvittavat yhteydet oikeisiin paikkoihin aivoissa (LeDoux, 1996)."
Mantelitumake on yhteydessä myös hypotalamukseen, joka ohjaa tunnekäyttäytymistä. Mantelitumake ottaa vastaan informaatiota useilta aivoalueilta, niin aivokuoresta kuin alemmista järjestelmistä. Aivokuoren muodostavat aivojen kehittyneemmät, nuoremmat alueet, joissa havainnot tulkitaan ja joissa sijaitsevat kieli ja tietoisuus. Kiinnostavaa on, että aistielimistä tuleva informaatio voi mennä primaarista säätelykeskuksesta eli talamuksesta suoraan mantelitumakkeeseen käymättä ensin aivokuoressa. Voimme siis reagoida tunneperäisesti, ennen kuin olemme tulleet tietoiseksi vaikutteesta (mikä tapahtuu vasta sitten kun aivokuori on käsitellyt havaintoa).
Se, että mantelitumake toimii välillä oikoteitä pitkin, ilman kytköksiä aivojen kortikaalisiin osiin, voi aiheuttaa myös ongelmia. Me kaikki olemme kokeneet joskus, kuinka intensiivinen tunne vaikeuttaa ajattelua. Tunteet - ainakin perustunteet - ovat hallitsevassa asemassa ajatukseen nähden.
Tunteiden voimistuminen kapeuttaa tarkkaavaisuutta, niin että tunteiden kannalta merkitykselliset vaikutteet astuvat etualalle. Mitä voimakkaampi tunne, sitä kapea-alaisempi tarkkaavaisuus.Tunteet saavat usein "etuajo-oikeuden" ja laukaisevat käyttäytymisen. Lisäksi ne ohjaavat kogniitioita ja tarkkaavaisuutta siten, että tunteen ja tilanteen kannalta merkityksellinen informaatio saa etusijan muuhun informaatioon verrattuna." (Anna Kaver, Asa Nilsonne, suom. Riitta Bergroth, Edita Prima Oy, ISBN 951-37-3996-1)"
Veristi - mantelitumakereaktiosta puheenollen - miksi koit havaintoni syytökseksi?
Veristi, kirjoitat myös 9.2.2012 näin:
Nyt kirjoitat näin:^Ymmärsinkö oikein, että joku epäilisi minun kiusoittelevan Sirpaa? Päinvastoin, minulla on Sirpaan hyvin huolehtivainen asenne ja tahdon vain hänen parastaan. Yhteisymmärryksemme on lähestulkoon totaalinen.
Veristi, eikö tässä ole nyt melkoista suurempi ristiriita?!Mitä on kyllä vaikea uskoa, niin eri polkuja ajatuksemme kulkevat. Matkaa välillämme tuntuu olevan valovuosien verran.
Alethes doksa meta logu
Re: Sirpa
^Oikeassa olet, Sirpa. Sinusta on tullut tekstianalyytikko.
Matkaisin jo toisissa ulottuvuuksissa tai rinnakkaistodellisuudessa, mikäli en olisi havainnut sinun sotkeutuneen taustanauhoihisi niin solmuisasti. Tänne jäin Tellukselle, eikä täällä edes kristallipallo toimi. Siitäkö sinua syyttelen? Mitä on aivoilleni tapahtunut, kenen aivosähkökäyrät käyristyneet? Elämä täällä maapallolla on niin ristiriitaista. Ristiriitaan törmätessään siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota totuuden selville saamiseksi, niinkö? Koulusi on kyllä kova, mutta pääsenköhän luokalta? Vai jäänkö vain luulojen ja kuvitelmien valtaan?
Matkaisin jo toisissa ulottuvuuksissa tai rinnakkaistodellisuudessa, mikäli en olisi havainnut sinun sotkeutuneen taustanauhoihisi niin solmuisasti. Tänne jäin Tellukselle, eikä täällä edes kristallipallo toimi. Siitäkö sinua syyttelen? Mitä on aivoilleni tapahtunut, kenen aivosähkökäyrät käyristyneet? Elämä täällä maapallolla on niin ristiriitaista. Ristiriitaan törmätessään siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota totuuden selville saamiseksi, niinkö? Koulusi on kyllä kova, mutta pääsenköhän luokalta? Vai jäänkö vain luulojen ja kuvitelmien valtaan?
Re: Sirpa
Miten niin tullut jotakin?! Olen se mikä olen aina ollut. Ongelma on muiden luulot ja kuvitelmat nimimerkistä Sirpa, eivätkä he - tai sinä - edes havaitse, että nuo luulot ja kuvitelmat ovat siellä omien korvien välissä, jotka sitten vain siirretään minuun tai Anneli Aueriin, tai naapureihin, tai ystäviin, tai perheenjäseniin - ja usein ne liittyvät ihmisen alhaisiin tunteisiin, jotka vain puetaan itselle oikeutettuun muotoon - sen sijaan, että katsottaisiin peiliin - käytettäisiin itsetutkiskelua - ja kaivettaisiin se malka sieltä omasta silmästä ensin.
Alethes doksa meta logu
Re: Sirpa
^Näen asian hieman toisesta näkökulmasta kuin sinä, Sirpa. En projisoi itseäni ja omia kokemuksiani Anneliin tai nimimerkki Sirpaan, vaan päinvastoin. Näen Annelin, nimimerkki Sirpan tai kenet tahansa läheisistäni apuvälineenä itsereflektiolleni. Tarvitaan peiliä, jotta voi nähdä itsensä ja omat reaktionsa toisiin. Miten sinäkään voit nähdä itseäsi ilman peiliä? Ehkä sinullakin on vain pelkkä luulo tai kuvitelma siitä, mikä olet. Mistä huomaat muutokset itsessäsi? Vain muutoksista ympärilläsi: ne heijastavat muutoksia sinussa itsessäsi, hyväksytpä sitä tai et. Malkoja ei oikeasti ole olemassakaan - ne ovat vain pelonsekaisia virhehavaintoja todellisuudesta, jossa elämme.
Re: Sirpa
Viitaten edellä olevaan - käytän pohtimiseni pohjana tiedettä, joihin arvioissani viittaan kuin konsanaan asiantuntija lausunnoissaan, joka puute havaittiin mm. Pirkko Lahden lausunnossa koskien AA:n reagointia. Mihin oma, edellä oleva pohdintasi perustuu - vai onko itse kehittämäsi päätelmä? En nimittäin näe jutussasi yhtymäkohtaa psykologiaan, joka on ihmisen käyttäytymistä tutkiva tiede.
(Vrt. viimeinen lause.)
(Vrt. viimeinen lause.)
Alethes doksa meta logu
Re: Sirpa
US:llä hyvä kirjoitus Ulvilan kakkeliosiossa! Ja ihan harjoituksen vuoksi niille, jotka seuraavat Ulvila-keskustelua, niin kannattaa juuri seurata mikä osuus ja miten tunteella on kirjoittajan kommentoinissa vaikutusta/merkitystä, koska käytännössä se auttaa myös oman ajattelun ja toiminnan havainnollistamista tunteen/järjen tasapainoon pääsemiseksi, jonka sanotaan olevan "viisaan mielen" perusta. Väitetään, että kukaan ei ole aina viisaan mielen tilassa, mutta kaikilla on siihen mahdollisuus joskus päästä. Se löytyy ns. metakognition - itsetiedostuksen - kautta.
(Teksti on edelleen tiedettä - ei omia mielipiteitäni, joten niistä ei kanssani voi olla erimieltä, vaan tarvitaan tieteelliset argumentit niiden kiistämiseen.)
(Teksti on edelleen tiedettä - ei omia mielipiteitäni, joten niistä ei kanssani voi olla erimieltä, vaan tarvitaan tieteelliset argumentit niiden kiistämiseen.)
Viimeksi muokannut Sirpa, Su Maalis 04, 2012 5:35 pm. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Alethes doksa meta logu