Ajoitukset

[Tara]

Pakko todeta tässä aikajanaa ja yleensä puukotuksia tutkineen puolesta ( vaikka irvalua sukulaissuhteesta tuleekin ), että ei veren kuivumista voi laskea alkaneeksi ikkunan rikkomisesta tai edes puhelun alusta. Miksi tehdä pieniä pistoja jos jo ensimmäiset oli massiivisen verenvuodon aiheuttaneita. Miten muutenkaan suorittaa 70 veitseniskua kun jo pelkästään edestakaiset liikkeet vievät minuuttitolkulla aikaa.

Jospa tähän kysymykseen kätkeytyisi selitys sille kaksipiikkiselle voikukkaraudalle, jonka Anneli on ilmoittanut kadonneeksi muuton yhteydessä - tiedä vaikka olisi ollut kadoksissa kolmekärkinen hiilihankokin. Annelihan ei ollut varma mitä muita työkaluja oli kadonnut.

Jollekin taloudelliselle rationaaliselle tyypille esim ekonomille voisi tulla mieleen mieleen tehdä kaksoispistoja.. säästö mikä säästö, time is money

[jokuvaan]

Kiitoksia erinäisille viestittelijöille (mm. Tara ja Toripolliisi) viimeisimmistä aikajanoitusten ja muiden ajankäyttöä koskevien lisätietojen postaamisesta täällä, häkeketjussa ja Kackelissa. Valhallan (sigh) aikajanoja on suorastaan sydäntä repivää katsella, koska kaipaan häntä tänne kirveshommiin. Edwinin tavoin olen alusta saakka ihmetellyt lapsen ensimmäiseen takkahuonekäyntiin liittyvää ´lapsen sokeutta ja valikoivaa kuuloa´ (lapsi ei nähnyt eikä kuullut ”huppumiestä”, mutta näki isän oven edessä sekä äidin ylös nousseena tai sängyssä) sekä ´Auerin sokeutta ja kuuroutta´ (ei nähnyt eikä kuullut lapsen käyntiä). Lisäksi lapsi ehti palata muitta mutkitta huoneeseensa ennen ”huppumiehen” (väkisinkin äänekästä) hyökkäystä, jonka olisi tullut alkaa ´yli kymmenen sekunnin´ (alle puolen minuutin?) kuluttua siitä, kun lapsi oli kääntynyt kannoillaan. Joku siinä yhtälössä mättää.

Luin joskus kelloasiasta, mutten voinut uskoa, että poliisin ja hätäkeskuksen kellot olisivat voineet olla niin totaalisen epäsynkassa. Tuntuu käsittämättömältä, että poliisit olisivat töpeksineet sähköisen kuittauksen lähtemisestään rikospaikalle. Tehtävä oli siis kuitattu vastaanotetuksi pari minuuttia ennen häkepuhelun alkamista! Aargh.

Hovioikeuden raporttissa lukee, että partio saapui tapahtumapaikalle n. kolmen minuutin ja 20 sekunnin kuluttua hätäkeskuspuhelun päättymisestä. Mihin tämä arvio perustui, jos ei sähköiseen kuittaukseen? Lonkalta heitettyihin arvioihinko? Kojelaudan kellosta vilkaistuun noin-aikaan? Tuskin partio ehti paikalle n. 20 sekunnissa; siis siten, että ´partiokello´ olisi ollut lähtiessä kolme minuuttia jäljessä ja Tähtisentielle saapuessa reaaliajassa. Partio kävi sitä paitsi Auerin kanssa pariminuuttisen puhelun matkalla.

Todennäköisesti sähköinen kuittaus tehtiin kohteeseen saapuessa oikeassa ajassa, väärä lähtökuittaus (mahd. ei sähköinen) noteerattiin tutkinnassa ja jätettiin huomioimatta. Kolme minuuttia ja 20 s pystyttiin arvioimaan hätäkeskuspuhelun reaaliaikaisesta päättymisestä ja kohteeseen saapuessa lähetetystä reaaliaikaisesta kuittauksesta. Tai sitten partio kuittasi myös saapumisensa samassa kolmen minuutin viiveajassa ja ´oikea aika´ arvioitiin myöhemmin mm. Auerin kanssa käydyn puhelun ja viiveajan vertailun kautta.

"Huppumiehelle" kellojen eriaikaisuus ei toisi yhtään lisää toiminta-aikaa; ainoastaan Auerille. "Huppumiehen" toiminta-aikaa ei nimittäin suhteuteta poliisin tuloaikaan, vaan ainoastaan AA:n ja lasten kertomuksiin ikkunan paukuttelusta, "huppumiehen" sisääntulosta ja hätäpuhelun aloittamisesta suhteessa ed. tapahtumiin. Myös hätäpuhelun tarkasti tiedossa oleva kesto ja osa kuulluista repliikeistä kertoo "huppumiehen" mahdollisesta toiminta-ajasta.

Ensimmäisissä - ja painoarvoltaan merkittävimmissä - kuulemisissa AA kertoi, että ikkunan paukuttelua oli kestänyt ´yli kymmenen sekuntia´ ja että hän soitti hätäkeskukseen ´alle minuutin kuluttua´ "huppumiehen" sisääntulosta. ´15´ sekuntia + n. ´55´ sekuntia tekevät yhteensä reilun minuutin. "Huppumies" oli lähtenyt, kun lapsi totesi (hätäpuhelun ajassa 3:41): "joo, se lähti". "Huppumiehen" toiminta-aika: alle viisi minuuttia. "Huppumies" oli lähtenyt jo ennen lapsen toteamusta, joten toiminta-ajasta tulisi lisäksi vähentää tuntematon määrä sekunteja. Todellinen toiminta-aika oli siis n. neljä ja puoli minuuttia. Mission impossible.

[kuolema]

Luin joskus kelloasiasta, mutten voinut uskoa, että poliisin ja hätäkeskuksen kellot olisivat voineet olla niin totaalisen epäsynkassa. Tuntuu käsittämättömältä, että poliisit olisivat töpeksineet sähköisen kuittauksen lähtemisestään rikospaikalle. Tehtävä oli siis kuitattu vastaanotetuksi pari minuuttia ennen häkepuhelun alkamista! Aargh.

Hovioikeuden raporttissa lukee, että partio saapui tapahtumapaikalle n. kolmen minuutin ja 20 sekunnin kuluttua hätäkeskuspuhelun päättymisestä. Mihin tämä arvio perustui, jos ei sähköiseen kuittaukseen? Lonkalta heitettyihin arvioihinko? Kojelaudan kellosta vilkaistuun noin-aikaan? Tuskin partio ehti paikalle n. 20 sekunnissa; siis siten, että ´partiokello´ olisi ollut lähtiessä kolme minuuttia jäljessä ja Tähtisentielle saapuessa reaaliajassa. Partio kävi sitä paitsi Auerin kanssa pariminuuttisen puhelun matkalla.

Täytyy vielä udella uudelleen, että onko siis partio ihan virallisen faktan mukaan tehnyt sähköisen kuittauksen tullessaan paikalle? Vaiko sittenkin vain kuitannut dedikoidulta Virven puhekanavalta kuittauksen kenttäjohtajalle ja Häkeen? Se sähköinen kuittaus on itse Virve-luurissa jossain sairaanmoisen mutkan takana, mutta ajoneuvon näytöltä sen saa siitä ylälaidasta valikosta napattua. Tosin olen kyllä käsittänyt, että homma käytännössä toimii siten, että yksikkö kuittaa statuksensa nimenomaan radioon (jotta kaikki muut yksiköt kuulevat tämän myös) ja Häke sitten kiltisti päivittää kyseisen yksikön statuksen.

(off topic: se ajoneuvoon asennettu viranomaisverkon kosketusnäyttö on susihuono ja vaikka olisi se trackpadi asennettuna siihen viereen, niin ei sitä rupea erkkikään tositilanteessa naksuttelemaan kun siinä on muutakin hommaa. =) Eli virve-kapulasta tangentti pohjaan ja statusilmoitus suullisesti, väittiäisin. Mutta mistäs minä sen voisin tietää...)

[Tara]

En näkisi että on olemassa "poliisin kello" ja "hätäkeskuksen kello" joista poliisin kello olisi ollut 3 minuuttia etuajassa. Sensijaan on olemassa viranomaisverkon kello joka näille tahoille on yhteinen. Siksi onkin kiintoisaa miten tuo keikalle lähtöaika on kirjattu jo ennen hätäpuhelun alkamista.

Partiot lähettävät tekemisistään "statuksia" hätäkeskukseen parilla VirVe-kapulan näppäilyllä. Esimerkiksi "matkalla kohteeseen", "kohteessa" (josta tuo saapumisaika on peräisin) ja "tehtävä päättynyt". Tämä helpottaa hätäkeskuksen työtä luoden kuvaa poliisipartioiden ja ambulanssien tekemisistä. Myös vasteaikojen tilastointi yms. perustuu näihin statusviesteihin.

Lienee jonkin tahon näppäilyvirhe tuo puukotuskeikan alkuaika? Sinänsä ei yhtään yllätä, niin paljon virheitä ja laiminlyöntejä tutkinnassa on paljastunut.

En tiedä, että jaksaako moni näppäillä sitä statusta (helpoiten varmaan ajoneuvon kosketusnäytöltä muutamalla sormen näpäytyksellä). Eiköhän vakiintunut käytäntö ole ilmoittaa siitä radiolla "XXX kohteessa" ja silloinkin on vähän ilmoittajasta kiinni, että huuteleeko tuon Virveliin jo kun kohde on vasta näkyvissä ja kuski alkaa jarruttelemaan ja kääntymään pihaan, vai vasta sitten ku auto on parkissa. (Radio siitäkin parempi, että muut tietää missä mennään. Heikki voi olla ainoa, jolla on aikaa tuijotella näyttöä).

Toin tämän esiin siksi, kun jos tässä minuuttipeliä käydään, niin tuosta virallisesta ilmoituksesta siihen kun poliisimiehen jalka koskettaa etukuistia, niin aikaa on mennyt muutamasta sekunnista minuuttiin ja jos Heikki on tuon statuksen partiolle päivittänyt, niin sekin on voinut puolestaan tapahtua viiveellä siihen nähden kun partio on sen Virveen huudellut.

Onko jollain tästä tarkempaa tietoa, mistä tässä on nämä viralliset ajat saatu?

lih Tara

Tällaisia aikatietoja löysin kuulustelupöytäkirjasta, 11.12.2006 sekä v 2009 laaditusta Ulvilan surmaa koskevasta 'Johdannosta' (tapahtumaselostus ja runsaasti lainauksia Annelin kuulusteluista, ym ym, monenmoisia seikkoja, jotka johtivat ja olivat perusteluita Auerin epäilyyn sekä pidätykseen syksyllä 2009..)

Kai nuo jollain tapaa virallisia ovat??.. varmaan kellonaikoja on merkitty muistiin jo silloin tapahtumahetkilläkin..mutta mutta.. tuo että saivat tehtävän klo 2:41 on kyllä vähän outo..

Saivat tehtävän klo 2:41
Auerin soitto häkeen alkoi klo 2:43:22

Saapuivat paikalle klo 2:51
Ambulanssi saapui samaan aikaan 2:51


------------
tuolta voi tarkistaa:
Alleviivasin kellonaikoja, eli alla esitutkintapapereita joista ajat on poimittu:

partiopoliisi kertoo 11.12.2006: Saimme tehtävän klo 2:41
jpeg218


Auer aloitti puhelun 2:43:22
jpeg028


Partiopoliisin kertomaa: Saavuimme paikalle 2:51 aikaan
jpeg029


PS: Lisään vielä kaksi (!) sivua.
jpeg210
Ensimmäiset hetket paikalla.. poliisit meni taloon sisälle, näkivät Jukan, toinen poliisi palasi autoon hakeakseen kameran ja tällöin huomasi että oli ambulanssi saapunut..Sisällä 'Auer seisoi siinä ja katseli.. uumoillut, että asiat eivät ole ihan menneet kuten rouva selosti..



jpeg210 jatkuu (JPEG211) tuossa:
vanhempi konstaapeli paikalla.. kertonut v 2009
http://i1105.photobucket.com/albums/h34 ... aapeli.jpg

[ulkosuomalainen]

Mitaan tietoa ei ole missaan virallisissa papereissa siita miten partion paikalletuloaika kirjattiin (=mista konsta nappasi nuo kellonajat tuohon Taran ylla postaamaan raporttiin.) Haken ja poliisin kellojen eriaikaisuutta ei ole mun kasittaakseni myoskaan missaan perusteellisesti selvitetty.

Re sahkoisista kuittauksista yleensa--kuolemanhan tuohon jo ehti vastatakin, mutta tassa kopsattuna viela patka Kotipoliisin kevaalla kaivamasta selvityksesta uusiksi:

Kotipoliisi kirjoitti
Voi taivas mitä paljastuu kun vähän kaivelee.

Taitaa taustalla olla kaikennäköistä "yhteistyöongelmaa" poliisin ja häken välillä. Toivottavasti ihmisten oikeusturvaa ei loukata vaikka yhteistyö ei suju. (Alleviivaukset minun).

Lähde: Järjestyspoliisitoiminnan tilan selvityshanke. Loppuraportti, Sisäasiainministeriö 2007.
http://www.intermin.fi/intermin/biblio. ... 572007.pdf

Poliisin yksittäisen tehtävän toimintavalmiusajan laskeminen alkaa siitä, kun hätäkeskuspäivystäjän vastaanottaessa hätäpuhelun, avautuu hätäkeskustietojärjestelmään uusi tehtäväilmoitus. Toimintavalmiusajan laskeminen päättyy, kun partio on saapunut kohteeseen ja hätäkeskuspäivystäjä merkitsee sen tietojärjestelmään. Hätäkeskuspäivystäjän toiminta vaikuttaa hälyttämisprosessin kummassakin päässä poliisin toimintavalmiusaikaan.

Poliisin hälytysvalmiuteen vaikuttaa hätäkeskuksen käytössä olevien partioresurssien lisäksi se, miten ajantasaisesti partiot ilmoittavat tehtäviin liittyvät tila- ja toimenpidetiedot sekä muut tilatiedot. Toiminta-ajat vääristyvät puuttuvien tai virheellisten partion tilailmoitusten takia.

Tehtävien käsittelystä poliisin hälytys- ja kenttätoiminnassa annetun ohjeen mukaan partioiden on ilmoitettava ja päivystäjän kirjattava kaikki tehtäviin liittyvät tila- ja muut tiedot tarkasti ja mahdollisimman oikea-aikaisesti.

Selvitystoimikunta on todennut, että poliisipartiot ilmoittavat tila- ja toimenpidetiedot pääsääntöisesti oikein. Ongelma koskee siten lähinnä hätäkeskusten toimintaa. Tällä hetkellä hätäkeskustietojärjestelmä ei automaattisesti hälytä, jos partio ei ole tehtävän aikana antanut tilatietoa päivystäjälle. Toimikunnan tiedon mukaan ongelma on kuitenkin tiedostettu ja siihen on tulossa korjaus uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönoton myötä.

Selvitystoimikunta uskoo toiminnallisiin ongelmiin ja kehittämistarpeisiin löytyvän ratkaisuja ainakin koulutuksen avulla. Suurin osa ongelmia aiheuttavista seikoista on huomioitu tehtävien kirjaamiskäsikirjassa. Käsikirjan keskeisenä tarkoituksena onkin yhtenäistää poliisin tehtäväilmoitusten kirjaamiskäytäntöä ja tehtäväksi välittämistä.

Käsikirjan mukaan tietojen oikea ja täsmällinen kirjaaminen varmistaa osaltaan sekä ilmoituksen tekijän, päivystäjän että poliisin oikeusturvan. Tietojen tarkan kirjaamisen merkitys korostuu erityisesti, kun tapahtumaa joudutaan selvittämään myöhemmin, eikä siitä ole tehtäväilmoituksen lisäksi olemassa muita dokumentteja. Päivystäjän kirjaaman tehtäväilmoituksen lisäksi kaikki hätänumeroon soitetut puhelut nauhoitetaan.

Selvitystoimikunta korostaa hätäkeskusten tietojärjestelmiin tekemien kirjausten merkitystä. Ne ovat tärkeitä poliisin hälytysvalmiuden ylläpitämisen ja partioiden oman työturvallisuuden näkökulmasta, mutta myös oikeusvalvonnan kannalta.

___________

Edellä olevan pohjalta näyttää siltä, että onkin lähes mahdotonta selvittää oikeita aikoja.

http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... 70#p388175

[jokuvaan]

^Ok, us; poliisipartion saapumisajan ilmoittamisesta/kirjaamisesta ei siis ole annettu virallista tietoa.

Muuta virallista aikatietoa:

Poliisipartio oli ollut tapahtumapaikalla noin kolmen ja puolen minuutin kuluttua hätäkeskuspuhelun päättymisestä kello 2:51.
- - -
Riidatonta on, että poliisipartio oli ollut tapahtumapaikalla kello 2:51.
- - -
Anneli Auerin lankapuhelimesta soittaman hätäkeskuspuhelun päättymisestä poliisipartion saapumiseen tapahtumapaikalle on kulunut noin 3 minuuttia 20 sekuntia.
- - -
Tuona aikana Anneli Auer on vastannut mainitusta puhelimesta poliisipartioon kuuluneen ZA:n soittamaan puheluun. ZA:n kertomuksesta ilmenee, että hän ja Anneli Auer olivat keskustelleet siitä, mitä talossa oli tapahtunut, mikä senhetkinen tilanne oli ollut ja mitkä olivat olleet tekijän tuntomerkit. Poliisipartion saapuessa Tähtisentielle Anneli Auer oli ollut ulkona talon edustalla viittoilemassa partiolle. ZA on arvioinut, että puhelu Anneli Auerin kanssa oli kestänyt ehkä parisen minuuttia.
- - -
Anneli Auer oli soittanut hätäkeskukseen kello 2:43:21. Hän oli ilmoittanut, että heidän talossaan oli joku tappaja, joka löi veitsellä hänen miestään.
- - -
Hätäkeskuspuhelu oli päättynyt kello 2:47:39 kestettyään 4 minuuttia 18 sekuntia.

Auer soitti varmuudella hätäkeskukseen kello 2:43:21. Hovioikeuden mukaan on riidatonta, että poliisipartio saapui paikalle kello 2:51. Hätäkeskuspuhelu oli päättynyt kello 2:47:39. Lapsi totesi kello 2:47:XX (hätäpuhelun ajassa 3:41): ”joo, se lähti”.

Auer ilmoitti soittaneensa hätäkeskukseen aluksi ´alle minuutin´, myöhemmin ´minuutista kahteen minuuttiin´ sen jälkeen, kun ”huppumies” oli hyökännyt sisään. Auer oli tällöin saanut pistovamman keuhkoonsa.

Virallisten oikeuspöytäkirjatietojen mukaisesti ”huppumiehellä” olisi ollut alle yhdestä minuutista kahteen minuuttia (ennen AA:n hätäkeskukseen soittoa) + 3 min 41 s hätäpuhelusta (ennen ”joo, se lähti” –kommenttia) toiminta-aikaa. ”Huppumiehen” toiminta-aika on siis ollut minimissään (noin) 0 min 50 s + 3 min 30 s = 4 min 20 s ja maksimissaan (noin) 2 min 30 s + 3 min 40 s = 6 min 10 s.

Miten hovioikeus on voinut päätyä arvioonsa "huppumiehen" mahd. 16 minuutin toiminta-ajasta? Olisiko Auer seissyt puukotettuna eteisessä kymmenen minuuttia ennen hätäkeskukseen soittamistaan? ”Huppumiehen” täytyi olla jo sisällä, kun AA soitti – puukotettuna.

Auerin kertomuksissa kerta kerralta pidemmäksi kasvanut ”ilotulituksen ääni”, ”jylinä” tai ”ikkunan paukuttelu” ei kasvata sekunnillakaan ”huppumiehen” käytössä ollutta toiminta-aikaa Tähtisentien asunnossa. AA venytti yhtä johdonmukaisesti aikaa, jonka hän arveli kuluneen ”huppumiehen” sisääntulosta hätäkeskukseen soittamiseen. ”Pohdin eteisessä sitä ja tätä ennen soittamista” jne. ”Blaa-blaa-blaa”.

Miten kukaan voi uskoa jälkikäteen venytettyihin ajankuvauksiin, kun hätäkeskukseen soittamista olivat vauhdittamassa rintaan saatu puukonisku ja Auerin ”hätä lapsista ja Jukasta”. Soitto hätäkeskukseen alle minuutin kuluttua siitä, kun huppumies oli tullut sisään oli AA:n ilmoittama aika-arvio sairaalassa 2.12.2006. Se oli tuorein ja uskottavin kertomus.

Mistä hovioikeus repi ”huppumiehelle” ylimääräiset 10 minuuttia toiminta-aikaa? AA:n jatkuvasti pidentyneistä ”ikkunanpaukutteluajoistako”? Puolen tunninkaan ilotulitus tai ukkosenjylinä valonvälähdyksineen ei olisi lisännyt ”huppumiehen” toiminta-aikaa itse asunnossa. Miksei hovioikeus päätynyt itse ilmoittamiensa aikojen mukaiseen päätelmään: ”huppumiehellä” oli neljästä ja puolesta minuutista kuuteen minuuttia toiminta-aikaa?

70 puukoniskua, joista osa oli mahdollisesti ritualistisia, astalointeja, pystypainia, piilottelua, hyökkääviä eleitä, JSL:n virumista sängyllä vähintään minuuttien ajan, mykkyyttä, käsittämätöntä aitajuoksua ovi-ikkunasta, äänettömyyttä ja välineiden kuljettamista sisään ja ulos povitaskussa tai kainalossa lähes jälkiä jättämättä… Ja tämä kaikki 4,5 – 6 minuutissa - AA:n puhuessa 6-7 metrin päässä yli neliminuuttista hätäpuhelua – kuuluvalla äänellä – ja lapsen käydessä toistuvasti oviaukossa ilman havaintoa spooky-hoodiesta.

Lisäksi katoaminen tiheästi asutulle alueelle ilman ainuttakaan ulkopuolista havaintoa n. 5 min. ennen poliisipartion tuloa. Haloo??? Olisiko jäänyt ´riittävä epäily´ AA:n syyttömyydestä? Ei olisi.

[Sirpa]

Eihän siinä mitään outoa ole, jos partio on saanut hälytystehtävän Tähtisentielle ennen kuin Anneli Auer soitti hätäkeskukseen - siellähän puhisi ja pörräsi se punainen Volvo stereot täysillä, niin ettei edes lasinrikkomisääntä kuultu.

Tosin tuossa sanotaan, että sai puukotustehtävän, joten kyllä sitten hälytyksen tehnyt naapuri on nähnyt puukottajankin. Liekö hiipinyt ikkunasta katsomaan, ja siksi väännellään käsiä näistä koirajäljistä.

Siellä hovissahan sanotaan todistaneen puolustuksen avaintodistajan. Mikä hitsi muuten olisi tapaukselle AVAINTODISTAJA, jos hänellä ei olisi AVAINTA tapauksen ratkaisuun. Ja samantien Anneli Auer vapautettiin, ja hetken päästä poltettiin avaintodistajan talo.

Kait te nyt ymmärrätte, että mitä tarkoittaa sana "avain"?!

Jokuvaan kirjoitti:

Miten hovioikeus on voinut päätyä arvioonsa "huppumiehen" mahd. 16 minuutin toiminta-ajasta? Olisiko Auer seissyt puukotettuna eteisessä kymmenen minuuttia ennen hätäkeskukseen soittamistaan? ”Huppumiehen” täytyi olla jo sisällä, kun AA soitti – puukotettuna.

Ehkä hovioikeus päätyi päätökseensä tuon avaintodistajan todistuksen perusteella.

[Edwin]

Kiitoksia erinäisille viestittelijöille (mm. Tara ja Toripolliisi) viimeisimmistä aikajanoitusten ja muiden ajankäyttöä koskevien lisätietojen postaamisesta täällä, häkeketjussa ja Kackelissa. Valhallan (sigh) aikajanoja on suorastaan sydäntä repivää katsella, koska kaipaan häntä tänne kirveshommiin. Edwinin tavoin olen alusta saakka ihmetellyt lapsen ensimmäiseen takkahuonekäyntiin liittyvää ´lapsen sokeutta ja valikoivaa kuuloa´ (lapsi ei nähnyt eikä kuullut ”huppumiestä”, mutta näki isän oven edessä sekä äidin ylös nousseena tai sängyssä) sekä ´Auerin sokeutta ja kuuroutta´ (ei nähnyt eikä kuullut lapsen käyntiä). Lisäksi lapsi ehti palata muitta mutkitta huoneeseensa ennen ”huppumiehen” (väkisinkin äänekästä) hyökkäystä, jonka olisi tullut alkaa ´yli kymmenen sekunnin´ (alle puolen minuutin?) kuluttua siitä, kun lapsi oli kääntynyt kannoillaan. Joku siinä yhtälössä mättää.

Juu, kyllä mättää ja pahasti. En tiedä, pystyisikö joku osaava tekemään aikajanan, jossa tyttären ja AA:n alkuperäiset kertomukset olisivat rinnakkain. Ja erityisesti tuon ensimmäisen minuutin osalta.

Jutussa on kiinnitetty runsaasti huomiota tapahtumien loppupäähän (mm. lavastus) eikä ehkä niinkään alkupäähän. AA:n pelasti murhatuomiolta tyttären yksi ainoa loppupään "havainto", huppumiehen poistuminen. Sitä hovioikeus ei uskaltanut epäillä. Alkupään havainnot - vanhemmat huoneessa ja ikkuna rikki - on sivuutettu selityksittä. Ja juuri niissä on räikeä ristiriita. AA:n kertomus huppumiehen sisääntulosta poikkeaa täysin tyttären kertomuksesta. Kummatkin ovat olleet paikalla samanaikaisesti, mutta kertovat ratkaisevista tapahtumista täysin eri tavalla.

Ja siksi toiseksi: marraskuun aamuyön tunteina ei voi nähdä yhtään mitään; jokainen voi testata sen taas marraskuussa. Ja kuitenkin AA kertoo, kuinka hän näki huppumiehen tulevan ylävartalo edellä ikkunasta sisään.

[Chili]

Katuvalot.

[cicero]

Katuvalot.

Mitkäs katuvalot sinne takkahuoneeseen ja olohuoneeseen päin eli sisäpihalle valaisevat?

[Sirpa]

Mutta nythän on tarkennettu, että talossa paloi valot niin, että tontin rajalle hiipinyt naapuri on voinut nähdä tapahtumat ja soittaa hätäkeskukseen ennen Anneli Aueria - oikeudessahan varmistui tuo partion saama hälytysaika, joka oli ennen AA:n soittoa.

Onhan se nyt selvää, että ennen kuin tutkinta - syyttäjän sanoja lainatakseni - saatiin finaaliin toukokuussa 2012, niin kuka nyt olisi uskaltanut kovasti uhota: MÄ NÄIN KAIKEN, MÄ TIEDÄN KUKA SE OLI!!!

Pikemminkin tässä on ollut tarve valehdella jopa kasvonpiirteet. Lapsiakin kielletty puhumasta varmaan turvallisuussyistä. Ja kaikkia tuntuu edelleenkin pelottavan ihan kamalasti - joten jatkukoon sirkuksena ja mediashowna, eiköhön se joskus selviä.

Ja tätä skenaariota todistaa toukokuun 2012 uutisointi, että poliisiylijohtaja tasolta asti on yritetty estää Ulvilan murhan tutkinta. Mitä siinä sitten voi tehdä?!

Minkäslaisen suhteen Auerin ja Paateron välille ovat nyt nämä määrätyt tahot spekuloineet?

[rantakoski]

Jos valoista todistanut naapuri olisi tosissaan keksinyt sen asian päästään, niin miksei samantien sanonut että hän hiipi tontin reunalle ja kuuli riitelyä tai mäiskettä tai jotain sellaista, tai sanonut että näki puun takaa kuinka Anneli teki sitä ja tätä?

Tieteellinen selitys taitaa olla että naapurin ukko on miettinyt muistinsa ja omatuntonsa puhtaaksi ja kertonut poliiseille sen minkä tietää varmaksi. Joo olisihan hän voinut kertoa aikaisemmin, mutta olisi voinut kertoa myös kaikkea paljon muuta. Edelleen tieteellinen selitys taitaa olla, että kun asiasta oli paljon mediassa juttua ja kaikenlaista yllättävää, on naapuri istahtanut tuoliin, ja miettinyt ja muistellut, kävellyt pihamaalla, ja miettinyt ja muistellut - ja sitten kertonut oikeat havaintonsa.

Jos siis Auer-Lahti talossa paloi valot 01:00 aikaan, antaa se Annelille jopa kolme tuntia murhaan, lavastuksiin ja suihkutteluun.

Eikä ihme sillä olihan sängyllä paljon verta ja siinä on maattu pitkään ja veri oli vanhaa. Myöskin lattialla oli eriaikaisia verijälkiä, osa kuivuneita, osa kuivahkoja, tippa tuorettakin oli kaiketi pään ympärillä.

Tosin itse olen noin 1,5- 2 tunnin tienoilla, nimittäin riitelyt piti riidellä ja Annelin odottaa että JL menee nukkuun ja mahdollisesti nukahtaakin.

Jos 'silminnäkijät' eli Anneli ja tytär olisivat edes kerran kertoneet muuttumattoman yhtenäisen koherentin tarinan, mikä heidän 'silminnäkijöinä' pitäisi osata antaa, osaisivat he kertoa sellaisia seikkoja kuten että:

- Miksi JL oli maannut sängyllä pitkän aikaa verta valuen?

- Miksei ole mainintaa että "huppari" olisi poistunut ikkunasta joku astalo kädessä, muiden mahdollisten tarvikkeiden kera?

- Miten se yhdellä kädellä onnistuu poistuminen ikkunasta?

Olisivat edes kertoneet että "huppari" poistui astalo kädessä, mutta ei välähtänyt mielessä.

Annelin ja tyttären tarinat ovat aukkoja täynnä, ei naapurin. Ihan hyvin voi tuijottaa sitä mitä Anneli ja tytär on eri kerroilla sanonut, mutta myös sitä mitä eivät ole sanoneet, silloin viimeistään paljastuu muun muassa että Anneli on istuttanut tyttärelle valemuistoja päähän.

[Bou]

^Ok, us; poliisipartion saapumisajan ilmoittamisesta/kirjaamisesta ei siis ole annettu virallista tietoa.

Muuta virallista aikatietoa:

Poliisipartio oli ollut tapahtumapaikalla noin kolmen ja puolen minuutin kuluttua hätäkeskuspuhelun päättymisestä kello 2:51.
- - -
Riidatonta on, että poliisipartio oli ollut tapahtumapaikalla kello 2:51.
- - -
Anneli Auerin lankapuhelimesta soittaman hätäkeskuspuhelun päättymisestä poliisipartion saapumiseen tapahtumapaikalle on kulunut noin 3 minuuttia 20 sekuntia.
- - -
Tuona aikana Anneli Auer on vastannut mainitusta puhelimesta poliisipartioon kuuluneen ZA:n soittamaan puheluun. ZA:n kertomuksesta ilmenee, että hän ja Anneli Auer olivat keskustelleet siitä, mitä talossa oli tapahtunut, mikä senhetkinen tilanne oli ollut ja mitkä olivat olleet tekijän tuntomerkit. Poliisipartion saapuessa Tähtisentielle Anneli Auer oli ollut ulkona talon edustalla viittoilemassa partiolle. ZA on arvioinut, että puhelu Anneli Auerin kanssa oli kestänyt ehkä parisen minuuttia.
- - -
Anneli Auer oli soittanut hätäkeskukseen kello 2:43:21. Hän oli ilmoittanut, että heidän talossaan oli joku tappaja, joka löi veitsellä hänen miestään.
- - -
Hätäkeskuspuhelu oli päättynyt kello 2:47:39 kestettyään 4 minuuttia 18 sekuntia.

Auer soitti varmuudella hätäkeskukseen kello 2:43:21. Hovioikeuden mukaan on riidatonta, että poliisipartio saapui paikalle kello 2:51. Hätäkeskuspuhelu oli päättynyt kello 2:47:39. Lapsi totesi kello 2:47:XX (hätäpuhelun ajassa 3:41): ”joo, se lähti”.

Auer ilmoitti soittaneensa hätäkeskukseen aluksi ´alle minuutin´, myöhemmin ´minuutista kahteen minuuttiin´ sen jälkeen, kun ”huppumies” oli hyökännyt sisään. Auer oli tällöin saanut pistovamman keuhkoonsa.

Virallisten oikeuspöytäkirjatietojen mukaisesti ”huppumiehellä” olisi ollut alle yhdestä minuutista kahteen minuuttia (ennen AA:n hätäkeskukseen soittoa) + 3 min 41 s hätäpuhelusta (ennen ”joo, se lähti” –kommenttia) toiminta-aikaa. ”Huppumiehen” toiminta-aika on siis ollut minimissään (noin) 0 min 50 s + 3 min 30 s = 4 min 20 s ja maksimissaan (noin) 2 min 30 s + 3 min 40 s = 6 min 10 s.

Miten hovioikeus on voinut päätyä arvioonsa "huppumiehen" mahd. 16 minuutin toiminta-ajasta? Olisiko Auer seissyt puukotettuna eteisessä kymmenen minuuttia ennen hätäkeskukseen soittamistaan? ”Huppumiehen” täytyi olla jo sisällä, kun AA soitti – puukotettuna.

Auerin kertomuksissa kerta kerralta pidemmäksi kasvanut ”ilotulituksen ääni”, ”jylinä” tai ”ikkunan paukuttelu” ei kasvata sekunnillakaan ”huppumiehen” käytössä ollutta toiminta-aikaa Tähtisentien asunnossa. AA venytti yhtä johdonmukaisesti aikaa, jonka hän arveli kuluneen ”huppumiehen” sisääntulosta hätäkeskukseen soittamiseen. ”Pohdin eteisessä sitä ja tätä ennen soittamista” jne. ”Blaa-blaa-blaa”.

Miten kukaan voi uskoa jälkikäteen venytettyihin ajankuvauksiin, kun hätäkeskukseen soittamista olivat vauhdittamassa rintaan saatu puukonisku ja Auerin ”hätä lapsista ja Jukasta”. Soitto hätäkeskukseen alle minuutin kuluttua siitä, kun huppumies oli tullut sisään oli AA:n ilmoittama aika-arvio sairaalassa 2.12.2006. Se oli tuorein ja uskottavin kertomus.

Mistä hovioikeus repi ”huppumiehelle” ylimääräiset 10 minuuttia toiminta-aikaa? AA:n jatkuvasti pidentyneistä ”ikkunanpaukutteluajoistako”? Puolen tunninkaan ilotulitus tai ukkosenjylinä valonvälähdyksineen ei olisi lisännyt ”huppumiehen” toiminta-aikaa itse asunnossa. Miksei hovioikeus päätynyt itse ilmoittamiensa aikojen mukaiseen päätelmään: ”huppumiehellä” oli neljästä ja puolesta minuutista kuuteen minuuttia toiminta-aikaa?

70 puukoniskua, joista osa oli mahdollisesti ritualistisia, astalointeja, pystypainia, piilottelua, hyökkääviä eleitä, JSL:n virumista sängyllä vähintään minuuttien ajan, mykkyyttä, käsittämätöntä aitajuoksua ovi-ikkunasta, äänettömyyttä ja välineiden kuljettamista sisään ja ulos povitaskussa tai kainalossa lähes jälkiä jättämättä… Ja tämä kaikki 4,5 – 6 minuutissa - AA:n puhuessa 6-7 metrin päässä yli neliminuuttista hätäpuhelua – kuuluvalla äänellä – ja lapsen käydessä toistuvasti oviaukossa ilman havaintoa spooky-hoodiesta.

Lisäksi katoaminen tiheästi asutulle alueelle ilman ainuttakaan ulkopuolista havaintoa n. 5 min. ennen poliisipartion tuloa. Haloo??? Olisiko jäänyt ´riittävä epäily´ AA:n syyttömyydestä? Ei olisi.

Tässä yllä lainatussa Jokuvaan:in viestissä ja Rantakosken viestissä ovat ne olennaisimmat seikat, joiden perusteella ulkopuolista murhaajaa ei ole ollut.

Nyt on vielä lisää todistelua muilta paikalla olleilta.
On todistelua Annelin väkivaltaisuudesta.
On todistelua kuinka Jukka oli kertonut pelkäävänsä Annelin tekevän lapsille jotakin.
On hovioikeuden tuomio siitä, mitä lapsille oli tehty.

[Fela Shakara]

En aiemmin ole löytänyt tätä ketjua ja nimimerkin Valhallan tekemää aikajanaa (2.6.2012 lisättynä). Tuota aikajanaa voisi täydentää ja lisätä siihen vanhimman lapsen käyntien ajankohdat.

Yritin itse tehdä aikajanaa Microsoftin mallin pohjalle. Kompastuin heti siihen, että en tiedä kauanko aikaa meni ikkunan rikkoutumisesta ja huppumiehen sisääntulosta ennen kuin hätäkeskukseen soitettiin. Ainoa hyöty askartelusta oli se, että itselleni konkretisoitui se, kuinka lyhyestä ajasta surmatyössä on nauhan perusteella kyse. Anneli Auer on puhelimessa minuutin ja 42 sekuntia, jolloin hän poistuu ja tyttö kysyy, mitä mä sanon?

Ajassa 2:42 Anneli Auer on jälleen puhelimessa ja 3:41 lapsi toteaa että "Joo se lähti". Noin 5 min sisällä käydään pystypainit, viilletään rouvaa, juostaan häntä kohti, isketään uhria päähän jollain astalolla ja pujahdetaan ulos ikkunasta. Välissä ehditään olla piilossa takan katveessa mitään tekemättä. Vertakin vuotaa sängyn patjaan suht paljon uhrin ollessa siinä pitkällään. Ilmeisesti tekijä ehtii vetämään hänet lattiallekin?

Listää toiminta-aikaa ei voi saada kuin ajasta ennen hätäkeskuspuhelun aloittamista, mikä taas herättää ihmetyksen, että mitä tässä välissä tapahtui. Anneli Auer on loikannut sängyltä (1,5 m?) heti huppumiehen käytyä miehensä kimppuun.

Pääasiaan: onko olemassa sellainen aikajanakuvio, jossa on mukana myös tytön käynnit?

[sisotalo]

Aikajana on hyvin yksinkertainen, Tässä Hätäpuhelun aikaa

- -02.00 Ukkonen jyrisee, koska murhaaja aloittaa hakkaamisen, Amanda käy ensimmäisen kerran takkahuoneen ovella.
- -01.00 Ikkuna on rikki mutta murhaaja ei vielä ole sisällä, jonka Amanda näkee toisella käynnillä
- -00.45 Murhaaja pääsee Jukan kimppuun ja lyö Annelia.
- 01.38 Anneli hermostuu odotukseen ja käskee Amanda puhelimeen
- 02.08 Anneli ensimmäisen juoksunsa jälkeen huutaa puhelimeen tuleek siält kettää
- 02.29 Jukka kuolee
- 02.40 Amanda rientää olohuoneeseen ojentamaan puhelinta äidille ja näkee ulos hyppäävän murhaajan.
- 03.14 Amanda näkee isänsä ja päästää kauhean huudon.
- 03.41 Anneli vastaa puhelimeen, että nyt se hiljeni ja
kysyy Amandalta, joka sanoo, joo se lähti jo.

Lopusta ei ole tarkkaa tietoa. Hätäpuhelu päättyy 04.18 ja poliisit tulevat joskus sen jälkeen