Hypnoosi

[awa]

Mielestäni Lauerma puhuu hyvin asiallisesti hypnoosiin liittyen ja olen melko lailla samaa mieltä hänen kanssaan. Hän vihjaa siihen, että NG:llä ei nimenomaan olisi psykogeenistä muistinmenetystä, vaan nimenomaan elimellinen päähän kohdistuneesta iskusta johtuva. Hän kuvailee hyvin selkeästi psykogeenistä muistinmenetystä termillä hyvin harvinainen.

Tuhon se oikeastaan kiteytyy. Elimellistä syytä kun ei löytynyt, tähän neurokirurgi Öhmankin viittasi. Todennäköisyyksistä puhutaan. Sattumoisin ortopedian ylilääkäri Eero Hisvensalo sanoi tämän. Eli keksiä pitää hyvin erikoinen selitys Gustafssonin muistamattomuudelle.

[Puliukko]

Hypnoosissa Gustafsson ei kertonut kenestäkään kahdesta kalastajasta - jotka tulivat kerrontaan mukaan poliisikuulusteluissa vasta vuonna 2004.

Pienenä kysymyksenä esitän - vastaako oikeasti hypnoosissa oleva ihminen, joka seuraa tuonpuoleisessa tietoisuudessa näkemäänsä:
- en muista, tai
- saman pituinen kuin tohtori jne jne

Kyllä molemmat ovat täysin normaaleja vastauksia hypnoosissa. Kaikkea ei voi muistaa edes hypnoosissa ja tekijä on hyvinkin voinut olla tohtori Stenbäckin mittainen. Päinvastoin "en muista" puoltaa NG:n syyttömyyttä, koska hänen kannaltaan edullisempaa olisi ollut keksiä omasta päästä joku tarina muistamattomuuden esittämisen sijaan.

On siellä muitakin. Hypnoosi on tuosta Gustafssonin kuulemisesta yhtä kaukana kuin hypnoraattori Asser - setä homouden parantamisesta. Molempia mies yritti, tai luuli yrittävänsä

Ja sitten Marjatta ja Virpi asiantuntijoita?

Markku Tuominen yritti pistää NG:n häkkiin, tai luuli yrittävänsä. Turpiin tuli. Sen sijaan Stenbäck oli kunnioitettu ja arvostettu kuolemaansa saakka. Siinä pieni ero. Awan loukkantuminen Stenbäckin homo-mielipiteistään kertoo enemmän loukkaantujasta, kuin loukkantumisen kohteesta.

[awa]

Korjaajan tyhmyyden se ainakin todistaa. Eikä hypnoosiosaaminenkaan ole minua vakuuttanut. Valitettavasti.

[Puliukko]

Mielestäni Lauerma puhuu hyvin asiallisesti hypnoosiin liittyen ja olen melko lailla samaa mieltä hänen kanssaan. Hän vihjaa siihen, että NG:llä ei nimenomaan olisi psykogeenistä muistinmenetystä, vaan nimenomaan elimellinen päähän kohdistuneesta iskusta johtuva. Hän kuvailee hyvin selkeästi psykogeenistä muistinmenetystä termillä hyvin harvinainen.

Tuhon se oikeastaan kiteytyy. Elimellistä syytä kun ei löytynyt, tähän neurokirurgi Öhmankin viittasi. Todennäköisyyksistä puhutaan. Sattumoisin ortopedian ylilääkäri Eero Hisvensalo sanoi tämän. Eli keksiä pitää hyvin erikoinen selitys Gustafssonin muistamattomuudelle.

Öhman piti aivovammaa mahdollisena, vaikka olikin syyttäjän puolella. Epäili NG:llä olleen diffuusi aivovamma, joka ei edes näy kuvauksissa. Tämä unohtui awalta mainita.

Neurokirurgi Öhmanin lausunto käräjäoikeuden tuomion mukaan

Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun neurokirurgi Juha Öhmanin mukaan Gustafssonilla on ollut murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa. Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä mutta myös tylpällä astalolla tai potkaisemalla. On epätodennäköistä, että neljän vuorokauden muistinmenetyksen aiheuttaneessa vaikeaksi luokiteltavassa aivovammassa ei verta aivoselkäydinnesteessä olisi. Gustafssonille vuonna 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns. aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.

Aivosähkötutkimuksen 16.6.1960 mukaan Gustafssonilla on saattanut olla aivoissa vasemmalla puolella häiriöitä, mutta tämä tutkimus on epäspesifi, ja ilmakallotutkimuksessa 17.6.1960 on voitu nähdä vain aivokammioiden mahdollisia litistymiä. Lisäksi molemmat tutkimukset on tehty suhteellisen pitkän ajan kuluttua vammasta. Mitään työkyvyn ja kuntoutumisen selvittäviä neuropsykologisia kokeita ei ole 1960 luvulla tehty.

Puutteelliset kirjaukset ja röntgenkuvien puute ovat vaikeuttaneet johtopäätösten tekemistä, ja siksi Öhman on perustanut kannanottonsa asiassa pitkälti aivoselkäydinnesteen verettömyyteen. Ns. Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kyllä kallonpohjan murtumaa.On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön, mutta sellainen aivovamma, josta Gustafssonille olisi aiheutunut 3-5 vuorokauden pituinen muistiaukko ei ole ollut todennäköinen. Kysymykseen kuinka pitkä muistiaukko olsi voinut olla, Öhman ei ole ottanut kantaa.

Myöskin Hirvensalo pitää aivovammaa mahdollisena. Tämäkin yllättäen unohtui.

- Aivovamman puolesta puhuu se, että pään alueelle on kohdistettu väkivaltaa. Tässä joudutaan puhumaan todennäköisyyksillä. Aivovamma ei ole kovin todennäköinen, mutta sitä ei voida sulkea pois.

Hirvensalon mukaan vanhat asiakirjat kertovat Gustafssonin tajunnan tilan olleen alentuneen 4-5 päivää. Gustafssonia oli kuvattu uneliaaksi.
Tajuttomuus poikkeuksellisen pitkä

- Tajuttomuuden kesto on poikkeuksellisen pitkä, mutta mitään jälkiseuraamuksia ei ole kuitenkaan ollut. Tajuttomuusaika viittaa erittäin vaikeaan aivovammaan, mutta kaikki muu viittaa lievempään vammaan. Hirvensalon mukaan tajuttomuuden keston perusteella ei voi tehdä tässä tapauksessa päätelmiä vamman vakavuudesta.

- Tutkimusten mukaan hyvin harvoilla pahoinpitelyn uhreilla on aivovamma.

Hirvensalon mukaan Gustafssonilla sairaalassa kello 14 kuvatusta yninästä ja heikosta reagoinnista voi tehdä kaksi johtopäätöstä.

- Joko tajunnantaso on alentunut tai sitten henkilö ei halua vastata. Jos tajunnantaso olisi vielä noin monta tuntia tapahtuman jälkeen alentunut, niin kyseessä pitäisi olla vakava aivovamma.

- Tässä on ristiriita. Jos tajunnantaso on alentunut vielä iltapäivällä, se edellyttäisi syvää tajuttomuustilaa tapahtuma-aikaan.

Awa unohti myös mainita lääkäri Olli Tenovuon kommentit.

Puolustuksen lääkäri: "Ei kummallisuuksia vammoissa ja muistamattomuudessa"

Puolustus kutsui asiantuntijatodistajakseen TYKS:ssä työskentelevän lääkärin Olli Tenovuon, jonka erikoisalana ovat aivovammat. Hän ei näe ristiriitaa Gustafssonin vammojen ja muistamattomuuden kanssa.

Tenovuo kertoi useita esimerkkejä alentuneesta tajuttomuustilasta, pitkistä muistiaukoista ja hyvästä toipumisesta.

- Olen oikeastaan hämmästynyt, että tästä on syntynyt lääketieteellinen kiista, Tenovuo totesi viitaten muiden lääkäreiden oikeussalissa kertomaan. Usean muun lääkärin mukaan Gustafssonin suhteellisen vähäiset vammat, 4-5 vrk:n muistamattomuus ja alentunut tajunnantila ovat keskenään ristiriidassa.

Tenovuon mukaan jutussa pitäisi luottaa Gustafssonia tutkineiden lääkäreiden arvioon aivoruhjeesta.

- Jotta voisimme 45 vuotta tapahtumien jälkeen osoittaa aivoruhjevamman vääräksi, meillä pitäisi olla vahvat perusteet. En näe, että tässä sellaisia on.

- Hänellä on ollut murtumia pään alueella. Silloin aikanaan tehdyt tutkimukset puhuvat aivoruhjevamman puolesta. Tajunnan alenema sopii kokonaiskuvaan kuten myös muistiaukko. Gustafssonista otettuja uusia magneettikuvia voi myös tulkita toisin, Tenovuo sanoi. - Vasemmassa ohimolohkossa on tummempi alue, joka voi olla verenvuodon jälkitila. Ei sitä voi tosin sanoa varmasti.

- On täysin mahdollista, että vakavista vammoista toipuu täysin työelämään.

Syyttäjä kysyi Tenovuolta aivovamman aiheuttajasta. - Siitä ei kai ole tietoa, eikä sillä kai ole merkitystäkään.

- Voiko nyrkinisku aiheuttaa aivovamman?

- Ei yleensä, mutta kyllä esimerkiksi nyrkkeilyssä.

[Puliukko]

Korjaajan tyhmyyden se ainakin todistaa. Eikä hypnoosiosaaminenkaan ole minua vakuuttanut. Valitettavasti.

Se, että Stenbäckillä oli kivikautinen käsitys homoudesta ei tee hänestä millään tavalla epäpätevää pappia, lääkäriä ja hypnotisoijaa. Ja olihan hänellä oikeus ajatella homoista miten haluaa, koska Suomi on vapaa maa. Yleensä se, joka haukkuu toista tyhmäksi on itse sitä miksi haukkuu. Awa ei voi kiistää, että Stenbäck oli elämänsä aikana arvostettu. Samanlaista arvostusta ei awan idolit ole saaneet ja tuskin tulevatkaan saamaan.

[awa]

Valitettavasti tämä on hypnoosikeskustelu. ^^Vammoista on oma osio. Palstan sotkeminen lienee missiosi?

[Puliukko]

Valitettavasti tämä on hypnoosikeskustelu. Vammoista on oma osio. Palstan sotkeminen lienee missiosi?

Turha sinun on minulle yrittää bannia hankkia tuolla provoamisella, vaikka kuinka yrität. En mene enää lankaan. Se lienee missiosi.

Modet poistakoon tuon vamma-viestini täältä, sillä tein uuden tuonne vammat-osioon.

[Misri]

^ Hypnoosiketjuun hypnoositietoutta!

Ihmisen muistin luonteenpiirteitä

Muistiaineksella on taipumus muokkautua ajan myötä. Uusia muistikuvia syntyy alkuperäisten muistikuvien tilalle
Muistissa olevien tapahtumien aikajärjestys voi muuttua Muistiainekseen sekoittuu helposti muuta ulkopuolista tietoa

Muisti ei toimi videonauhan tavoin, johon tapahtumat rekisteröityvät tarkasti ja jota voidaan kelata halutulla tavalla toistuvasti edestakaisin. Muistiainekseen sekoittunut ulkopuolinen tieto muuttaa alkuperäisen muistitiedon sisältöä ja muuttuu hypnoosin myötä asianomaiselle todellisuudeksi asioita toistuvasti kerrattaessa.
Hypnoosissa kerrotut muistiin perustuvat tapahtumat muuttuvat helposti asianomaisen todella kokemiksi, vaikka niihin olisi sekoittunut tapahtumaan kuulumattomia asioita. Siten hypnoosi tuottaa valemuistoja.




Hypnoosi on muistin keskittämisen keino (vrt. Silva -menetelmä)
Hypnoositilaa voi teeskennellä
Syvässäkin hypnoosissa henkilö voi tietoisesti valehdella ja pettää myös kokeneita ammattilaisia. Ei tunneta keinoa tarkistaa kertomuksen todenperäisyys ilman ulkopuolista ja puolueetonta vahvistusta


Vääriä käsityksiä hypnoosista

Hypnoosissa Jumala palauttaa vain oikeita muistikuvia. Hypnoosia voidaan käyttää mm. oikeudellisissa toimenpiteissä luotettavana menetelmänä

Hypnoosissa esitettyjen lausumien luotettavuus

USAssa oikeuksien valamiehistöt ovat jo ainakin 30 vuoden ajan lähes säännöllisesti hylänneet hypnoosissa saadut todistajalausunnot niiden epäluotettavuuden vuoksi.
Kanadan Korkein Oikeus (Supreme Court) on vuoden 2007 alussa poistanut hypnoosin käytön oikeuslaitoksen menettelylistalta hypnoosin epäluotettavuuden vuoksi.

1. AIDOSTI TOIMIVA HYPNOOSI. Tapahtuman muuntuminen todeksi. Johdattelu.

Hypnotisoitua henkilöä pyydetään muistelemaan tietyn päivän tapahtumia. Hypnoosissa hän kertoo menneensä nukkumaan klo 24 ja heränneensä merkillisesti aamuyöllä. Tässä vaiheessa hypnootikko kysyy heräsikö henkilö kahteen voimakkaaseen ääneen.
Henkilö muistaa katsoneensa yöpöydällä ollutta kelloa, joka näytti 4.00. Hän sanoo menneensä äänien johdosta ikkunaan tutkiakseen niiden aiheuttajaa. Koska mitään ei ollut havaittavissa, hän sanoo unohtaneensa koko asian ja menneensä takaisin nukkumaan heräten aamulla tavalliseen tapaan klo 8.
Kahden voimakkaan äänen mainitseminen oli kuitenkin ollut hypnootikon keinotekoinen suggestio, koska tosiasiassa mitään ääniä ei ollut kuulunut.
Hypnoosista herättämisen jälkeen henkilö muistelee kyseisen yön tapahtumia kertoen heränneensä voimakkaisiin ääniin aamuyöllä klo 4.00
Kertoessaan toistuvasti tapahtumaa muille hän alkaa uskoa tapahtuman todenperäisyyteen, jolloin hänelle muodostuu uusi kuva tapahtumien kulusta, johon hän nyt on lisännyt voimakkaiden äänien kuulumisen.
- - -
Koehenkilön toiminta kyseisenä päivänä oli ennakolta varmistettu rippumattomasta lähteestä.

2. LIIKENNEVAKUUTUS. Hypnoosin yliarvostus.

Eräässä Kanadassa sattuneessa liikenneturmassa maantiellä autoa ajanut naishenkilö joutui autoineen tieltä ulos, jolloin mukana ollut mieshenkilö oli saanut surmansa ja ajaja itse vakavasti loukkaantunut.
Paikallinen laki oli sellainen, että jos ajajaa on häiritty tai hän on ollut huolimaton, vakuutus ei korvaa hänen kärsimäänsä vahinkoa. Jos sensijaan turman on aiheuttanut toinen ajoneuvo, hän voi saada korvausta sitä varten järjestetystä rahastosta.
Turman johdosta naisen kärsimät henkiset vammat edellyttivät psykiatrista hoitoa, ja hänen lakimiehensä ehdottikin muun hoidon lisäksi hypnoosia asiakkaansa oireiden lievittämiseksi. Ei liene epäilystä, etteivätkö lakimies ja hänen asiakkaansa olisi olleet tietoisia lain sisällöstä.


3. RIKOKSEN UHRI. Hypnoosi-istunnon tarkistusmahdollisuuden tärkeys. Johdattelu.

USAn itärannikolla eräs naishenkilö teki rikosilmoituksen ryöstöstä, jossa hän kertoi kahden miehen tunkeutuneen hänen pysäyttämäänsä autoon ryöstäen häneltä väkivaltaisella kohtelulla uhkaillen hänen käsilaukkunsa. Miehet olivat uhrin kertoman mukaan vieneet hänet kaupungin ulkopuolella olevalle syrjäiselle paikalle ja tehneet väkivaltaa uhaten kostolla jos hän kertoisi asiasta poliisille.



Kuinka hypnoosi-istunto tulee suorittaa

1. Hypnoosin suorittaminen tulisi antaa siihen erikoiskoulutuksen saaneen psykiatrin tai psykologin tehtäväksi. Hänelle ei pitäisi antaa tapausta koskevia tietoja suullisesti, vaan mieluummin kirjallisena muistiona seikoista, jotka hänen tulee siitä tietää, välttäen huolellisesti muuta tiedottamista, joka saattaisi vaikuttaa hänen mielipiteeseensä asiakkaasta.

2. Kaikki yhteiset tilanteet ja tapahtumat hypnootikon ja hypnotisoitavan henkilön välillä tulisi tallentaa videonauhalle alkaen heidän ensi tapaamisestaan siihen saakka, kunnes heidän koko vuorovaikutuksensa on päättynyt. Satunnaiset, ennen hypnoosia tai sen jälkeen esitetyt, toteamukset on pikkutarkkoja yksityiskohtia myöten yhtä tärkeä saada tallennetuiksi kuin itse hypnoosi - istuntokin. (On olemassa mahdollisuus, että ennen hypnoositilaan saattamista asiakas huomaamatta saa suggestioita, jotka myöhemmin toimivat posthypnoottisina suggestioina.)

3. Ennen hypnoosiin saattamista asiakkaasta tulisi tehdä lyhyt arviointi, ja hypnootikon tulisi sitten saada asiakkaalta yksityiskohtainen kuvaus tapaukseen liittyvistä seikoista niin hyvin kuin tämä ne muistaa. Tämä on tärkeää, koska ihmiset muistavat usein paljon enemmän puhuessaan hypnootikon kanssa kuin puhuessaan tutkijalle. On samalla tärkeää saada tallenne siitä, mitkä ovat asiakkaan uskomukset ennen hypnoosia.

4. Kenenkään muun kuin hypnootikon ja hypnotisoitavan henkilön ei pitäisi olla läsnä huoneessa ennen hypnoosia tai sen jälkeen. Tämä on tärkeää, koska ulkopuolisten havaitsijoiden on aivan liian helppo huomaamattaan viestiä asiakkaalle odotuksistaan tai mikä heidät yllätti tai mistä he ovat pettyneitä. Mikäli joku haluaa tarkkailla hypnoosi-istunnon kulkua, hän voi tehdä niin, vaarantamatta istunnon asianmukaisuutta, käyttämällä yksisuuntaista ikkunaa tai televisiomonitoria.

5. Koska hypnoosi-istuntoa edeltäneet vuorovaikutukset saattavat hyvinkin vahvasti vaikuttaa itse istuntoihin, nauhoitukset alkukeskusteluista on tärkeä saada varmistamaan, ettei asiakas ollut huomaamattaan tai avoimesti vihjannut tietynlaiseen tietoon, jonka hän saattaisi ilmoittaa nähtävästi ensi kertaa vasta hypnoosin aikana.


TIIVISTELMÄ

*Hypnoosin luotettavuus totuuden selvittämisessä on suuresti yliarvostettu
*Syvässäkin hypnoosissa voi tietoisesti valehdella. Ammattilaistenkin pettäminen on mahdollista
*Hypnoosissa oloa voi teeskennellä
*Ei tiedetä keinoa tarkistaa kertomuksen todenperäisyys ilman ulkopuolista ja riippumatonta vahvistusta
*Hypnootikon suorittama tietoinen tai tiedostamaton johdattelu on suuri riskitekijä
*Hypnoosi-istunnossa noudatettava tiettyjä sääntöjä, jolloin riskejä voidaan vähentää

Martin T. Orne, M.D., Ph.D.

[Puliukko]

^ Hypnoosiketjuun hypnoositietoutta!

Ihmisen muistin luonteenpiirteitä

Muistiaineksella on taipumus muokkautua ajan myötä. Uusia muistikuvia syntyy alkuperäisten muistikuvien tilalle
Muistissa olevien tapahtumien aikajärjestys voi muuttua Muistiainekseen sekoittuu helposti muuta ulkopuolista tietoa

Muisti ei toimi videonauhan tavoin, johon tapahtumat rekisteröityvät tarkasti ja jota voidaan kelata halutulla tavalla toistuvasti edestakaisin. Muistiainekseen sekoittunut ulkopuolinen tieto muuttaa alkuperäisen muistitiedon sisältöä ja muuttuu hypnoosin myötä asianomaiselle todellisuudeksi asioita toistuvasti kerrattaessa.
Hypnoosissa kerrotut muistiin perustuvat tapahtumat muuttuvat helposti asianomaisen todella kokemiksi, vaikka niihin olisi sekoittunut tapahtumaan kuulumattomia asioita. Siten hypnoosi tuottaa valemuistoja.




Hypnoosi on muistin keskittämisen keino (vrt. Silva -menetelmä)
Hypnoositilaa voi teeskennellä
Syvässäkin hypnoosissa henkilö voi tietoisesti valehdella ja pettää myös kokeneita ammattilaisia. Ei tunneta keinoa tarkistaa kertomuksen todenperäisyys ilman ulkopuolista ja puolueetonta vahvistusta


Vääriä käsityksiä hypnoosista

Hypnoosissa Jumala palauttaa vain oikeita muistikuvia. Hypnoosia voidaan käyttää mm. oikeudellisissa toimenpiteissä luotettavana menetelmänä

Hypnoosissa esitettyjen lausumien luotettavuus

USAssa oikeuksien valamiehistöt ovat jo ainakin 30 vuoden ajan lähes säännöllisesti hylänneet hypnoosissa saadut todistajalausunnot niiden epäluotettavuuden vuoksi.
Kanadan Korkein Oikeus (Supreme Court) on vuoden 2007 alussa poistanut hypnoosin käytön oikeuslaitoksen menettelylistalta hypnoosin epäluotettavuuden vuoksi.

1. AIDOSTI TOIMIVA HYPNOOSI. Tapahtuman muuntuminen todeksi. Johdattelu.

Hypnotisoitua henkilöä pyydetään muistelemaan tietyn päivän tapahtumia. Hypnoosissa hän kertoo menneensä nukkumaan klo 24 ja heränneensä merkillisesti aamuyöllä. Tässä vaiheessa hypnootikko kysyy heräsikö henkilö kahteen voimakkaaseen ääneen.
Henkilö muistaa katsoneensa yöpöydällä ollutta kelloa, joka näytti 4.00. Hän sanoo menneensä äänien johdosta ikkunaan tutkiakseen niiden aiheuttajaa. Koska mitään ei ollut havaittavissa, hän sanoo unohtaneensa koko asian ja menneensä takaisin nukkumaan heräten aamulla tavalliseen tapaan klo 8.
Kahden voimakkaan äänen mainitseminen oli kuitenkin ollut hypnootikon keinotekoinen suggestio, koska tosiasiassa mitään ääniä ei ollut kuulunut.
Hypnoosista herättämisen jälkeen henkilö muistelee kyseisen yön tapahtumia kertoen heränneensä voimakkaisiin ääniin aamuyöllä klo 4.00
Kertoessaan toistuvasti tapahtumaa muille hän alkaa uskoa tapahtuman todenperäisyyteen, jolloin hänelle muodostuu uusi kuva tapahtumien kulusta, johon hän nyt on lisännyt voimakkaiden äänien kuulumisen.
- - -
Koehenkilön toiminta kyseisenä päivänä oli ennakolta varmistettu rippumattomasta lähteestä.

2. LIIKENNEVAKUUTUS. Hypnoosin yliarvostus.

Eräässä Kanadassa sattuneessa liikenneturmassa maantiellä autoa ajanut naishenkilö joutui autoineen tieltä ulos, jolloin mukana ollut mieshenkilö oli saanut surmansa ja ajaja itse vakavasti loukkaantunut.
Paikallinen laki oli sellainen, että jos ajajaa on häiritty tai hän on ollut huolimaton, vakuutus ei korvaa hänen kärsimäänsä vahinkoa. Jos sensijaan turman on aiheuttanut toinen ajoneuvo, hän voi saada korvausta sitä varten järjestetystä rahastosta.
Turman johdosta naisen kärsimät henkiset vammat edellyttivät psykiatrista hoitoa, ja hänen lakimiehensä ehdottikin muun hoidon lisäksi hypnoosia asiakkaansa oireiden lievittämiseksi. Ei liene epäilystä, etteivätkö lakimies ja hänen asiakkaansa olisi olleet tietoisia lain sisällöstä.


3. RIKOKSEN UHRI. Hypnoosi-istunnon tarkistusmahdollisuuden tärkeys. Johdattelu.

USAn itärannikolla eräs naishenkilö teki rikosilmoituksen ryöstöstä, jossa hän kertoi kahden miehen tunkeutuneen hänen pysäyttämäänsä autoon ryöstäen häneltä väkivaltaisella kohtelulla uhkaillen hänen käsilaukkunsa. Miehet olivat uhrin kertoman mukaan vieneet hänet kaupungin ulkopuolella olevalle syrjäiselle paikalle ja tehneet väkivaltaa uhaten kostolla jos hän kertoisi asiasta poliisille.



Kuinka hypnoosi-istunto tulee suorittaa

1. Hypnoosin suorittaminen tulisi antaa siihen erikoiskoulutuksen saaneen psykiatrin tai psykologin tehtäväksi. Hänelle ei pitäisi antaa tapausta koskevia tietoja suullisesti, vaan mieluummin kirjallisena muistiona seikoista, jotka hänen tulee siitä tietää, välttäen huolellisesti muuta tiedottamista, joka saattaisi vaikuttaa hänen mielipiteeseensä asiakkaasta.

2. Kaikki yhteiset tilanteet ja tapahtumat hypnootikon ja hypnotisoitavan henkilön välillä tulisi tallentaa videonauhalle alkaen heidän ensi tapaamisestaan siihen saakka, kunnes heidän koko vuorovaikutuksensa on päättynyt. Satunnaiset, ennen hypnoosia tai sen jälkeen esitetyt, toteamukset on pikkutarkkoja yksityiskohtia myöten yhtä tärkeä saada tallennetuiksi kuin itse hypnoosi - istuntokin. (On olemassa mahdollisuus, että ennen hypnoositilaan saattamista asiakas huomaamatta saa suggestioita, jotka myöhemmin toimivat posthypnoottisina suggestioina.)

3. Ennen hypnoosiin saattamista asiakkaasta tulisi tehdä lyhyt arviointi, ja hypnootikon tulisi sitten saada asiakkaalta yksityiskohtainen kuvaus tapaukseen liittyvistä seikoista niin hyvin kuin tämä ne muistaa. Tämä on tärkeää, koska ihmiset muistavat usein paljon enemmän puhuessaan hypnootikon kanssa kuin puhuessaan tutkijalle. On samalla tärkeää saada tallenne siitä, mitkä ovat asiakkaan uskomukset ennen hypnoosia.

4. Kenenkään muun kuin hypnootikon ja hypnotisoitavan henkilön ei pitäisi olla läsnä huoneessa ennen hypnoosia tai sen jälkeen. Tämä on tärkeää, koska ulkopuolisten havaitsijoiden on aivan liian helppo huomaamattaan viestiä asiakkaalle odotuksistaan tai mikä heidät yllätti tai mistä he ovat pettyneitä. Mikäli joku haluaa tarkkailla hypnoosi-istunnon kulkua, hän voi tehdä niin, vaarantamatta istunnon asianmukaisuutta, käyttämällä yksisuuntaista ikkunaa tai televisiomonitoria.

5. Koska hypnoosi-istuntoa edeltäneet vuorovaikutukset saattavat hyvinkin vahvasti vaikuttaa itse istuntoihin, nauhoitukset alkukeskusteluista on tärkeä saada varmistamaan, ettei asiakas ollut huomaamattaan tai avoimesti vihjannut tietynlaiseen tietoon, jonka hän saattaisi ilmoittaa nähtävästi ensi kertaa vasta hypnoosin aikana.


TIIVISTELMÄ

*Hypnoosin luotettavuus totuuden selvittämisessä on suuresti yliarvostettu
*Syvässäkin hypnoosissa voi tietoisesti valehdella. Ammattilaistenkin pettäminen on mahdollista
*Hypnoosissa oloa voi teeskennellä
*Ei tiedetä keinoa tarkistaa kertomuksen todenperäisyys ilman ulkopuolista ja riippumatonta vahvistusta
*Hypnootikon suorittama tietoinen tai tiedostamaton johdattelu on suuri riskitekijä
*Hypnoosi-istunnossa noudatettava tiettyjä sääntöjä, jolloin riskejä voidaan vähentää

Martin T. Orne, M.D., Ph.D.

En ole väittänyt, etteikö hypnoosissa teeskentely olisi mahdollista, mutta herää kysymys, olisiko kokematon 18-vuotias pojankloppi ollut kykenevä huijaamaan peräti kahta eri hypnotisoijaa 60-luvun Suomessa, jolloin ei ollut juurikaan tietoutta hypnoosissa huijaamisesta saatavilla puhumattakaan rikossarjoista. Minä pidän tuota hyvin epätodennäköisenä. Kaiken lisäksi, jos NG olisi tietoisesti aikonut huijata hypnoosissa, niin siitähän voi myös kieltäytyä.

[Misri]

^ Tämä tiivistelmä toimikoon vastauksena kysymykseesi.

TIIVISTELMÄ

*Hypnoosin luotettavuus totuuden selvittämisessä on suuresti yliarvostettu
*Syvässäkin hypnoosissa voi tietoisesti valehdella. Ammattilaistenkin pettäminen on mahdollista <
*Hypnoosissa oloa voi teeskennellä
*Ei tiedetä keinoa tarkistaa kertomuksen todenperäisyys ilman ulkopuolista ja riippumatonta vahvistusta
*Hypnootikon suorittama tietoinen tai tiedostamaton johdattelu on suuri riskitekijä
*Hypnoosi-istunnossa noudatettava tiettyjä sääntöjä, jolloin riskejä voidaan vähentää

Martin T. Orne, M.D., Ph.D.

[Puliukko]

^ Tämä tiivistelmä toimikoon vastauksena kysymykseesi.

TIIVISTELMÄ

*Hypnoosin luotettavuus totuuden selvittämisessä on suuresti yliarvostettu
*Syvässäkin hypnoosissa voi tietoisesti valehdella. Ammattilaistenkin pettäminen on mahdollista <
*Hypnoosissa oloa voi teeskennellä
*Ei tiedetä keinoa tarkistaa kertomuksen todenperäisyys ilman ulkopuolista ja riippumatonta vahvistusta
*Hypnootikon suorittama tietoinen tai tiedostamaton johdattelu on suuri riskitekijä
*Hypnoosi-istunnossa noudatettava tiettyjä sääntöjä, jolloin riskejä voidaan vähentää

Martin T. Orne, M.D., Ph.D.

En edellenkään torju tuon mahdollisuutta tieteellisesti, mutta kysyin nimenomaan sitä, että olisiko 18-vuotias NG ollut kykenevä tuohon huijaamiseen 60-luvun Suomessa? Tuohon aikaan ei ollut juurikaan tietoutta hypnoosissa huijaamisesta puhumattakaan rikossarjoista, tai dokumenteista joista olisi voinut ottaa oppia. Itse en siihen usko. Jos joku aikoisi huijata hypnoosissa pitää myös olla siitä tietoa ja jonkin verran myös kokemusta, jota NG:llä tuskin 60-luvulla oli.

[Misri]

^ Miksei olisi osannut, jos kerran syvässäkin hypnoositilassa, voi alan asiantuntijoiden mukaan valehdella.

[Gyllis]

^ Tämä tiivistelmä toimikoon vastauksena kysymykseesi.

TIIVISTELMÄ

*Hypnoosin luotettavuus totuuden selvittämisessä on suuresti yliarvostettu
*Syvässäkin hypnoosissa voi tietoisesti valehdella. Ammattilaistenkin pettäminen on mahdollista <
*Hypnoosissa oloa voi teeskennellä
*Ei tiedetä keinoa tarkistaa kertomuksen todenperäisyys ilman ulkopuolista ja riippumatonta vahvistusta
*Hypnootikon suorittama tietoinen tai tiedostamaton johdattelu on suuri riskitekijä
*Hypnoosi-istunnossa noudatettava tiettyjä sääntöjä, jolloin riskejä voidaan vähentää

Martin T. Orne, M.D., Ph.D.

En edellenkään torju tuon mahdollisuutta tieteellisesti, mutta kysyin nimenomaan sitä, että olisiko 18-vuotias NG ollut kykenevä tuohon huijaamiseen 60-luvun Suomessa? Tuohon aikaan ei ollut juurikaan tietoutta hypnoosissa huijaamisesta puhumattakaan rikossarjoista, tai dokumenteista joista olisi voinut ottaa oppia. Itse en siihen usko. Jos joku aikoisi huijata hypnoosissa pitää myös olla siitä tietoa ja jonkin verran myös kokemusta, jota NG:llä tuskin 60-luvulla oli.

Juurikin näin. Pitää osata suhteuttaa aika ja paikka ja mahdollisuudet. Mielestäni hypnoosin huijausta pidän erittäin epätodennäköisenä.

[Misri]

^ Miten Gyllis perustelet kantasi, "että hypnoosissa huijaaminen on epätodennäköistä". Kun kaikki hypnoositukimukset osoittavat päinvastaista näkemystä. Jos sinulla on tästä asiasta jotain tutkimuksellista tietoa, niin laita ihmeessä niitä tietoja tänne näkyviin. Voisit aloittaa siitä, kuinka tämä aika ja paikka sidonnaisuus, estää huijaamisen hypnoositilanteessa!?

[Nätti_Jussi]

Joopa joo Misri, tottakai huijasi hypnoosissa. Totta kai, sehän sopii "totuuteesi", joka ei edes ole mikään varmistettu totuus. Se on totuus vain omassa mielessäsi. Muista se. Totuus on se, että sulla on vahva pakkomielle Gustafssonin syyllisyydestä. Ymmärtäisin kyllä kantasi, jos vahvoja todisteita Gustafssonia vastaan olisi löytynyt, vaan niitäpä ei löytynyt. Tuomisen ja syyttäjien teoria ei nimittäin vakuuta tippaakaan. Siitä puuttuu kokonaan järki ja logiikka. Sellaisen teorian voisi kuka tahansa kehitellä yhden illan aikana, ja sitten lähteä käräjille. Eikö päähäsi oikeasti mahdu ajatus siitä, että joku muu kuin Gustafsson saattoi tehdä murhat?