Riku Rinne on jämähtänyt omaan uskoonsa niin pahasti, että mun mielestä se tekee enemmän hallaa nuorille kuin hyvää. Päivi Niemen kauhutarinat on ainakin osittain ripattu Mercyful Fate nimisen orkesterin Dont Break The Oath albumilta, tai ainakin suoria kohtia hänen kertomuksistaan ko albumilta löytyy. Jammu ja Elg ovat kumpikin selkeästi jossain määrin ainakin mielenvikaisia, joten aika turhia esimerkkejä. Ei nyt viitsittäisi mennä takaisin keskiaikaan, jolloin epileptikotkin olivat demonien riivaamia ja täten tarvittaessa poltettavissa. Mieti nyt itse vähän.debbie kirjoitti:Päivi Niemen ja Aki Jääskeläisen tarinat on kerrottu Riku Rinteen kirjassa Pimeys väistyy. Riku ehkä ampuu joissain asioissa yli, mutta vilpittömästi hän on ollut liikkeellä nuorten parissa jo vuosia, nähnyt ja kuullut varmaan kaikenlaista.
Päivi Niemen kertomus on monilta osin karmea, tosielämän kauhuelokuva. Olisin mielelläni uskomatta siihen mutta omien kokemusteni takiakaan en voi olla.
Ihminen saa halutessaan yhteyden yliluonnolliseen pahaan ja yliluonnolliseen Pyhään.
Monta kertaa tuo yhteydenpito sinne alakertaan alkaa leikkimielellä, kevyesti, kun kaivataan vähän jännitystä tai sitten halutaan kapinoida. ei siinä tarvitse olla mustia vaatteita tai mitään "pahislookia".
Pari esimerkkiä tyypeistä, joiden uskon olevan täysin yliluonnollisen pahan käskytettävissä: se hyvinkääläinen kaverinsa ja koiransa silponut saatananpalvoja sekä Jammu.
Yliluonnollinen paha ja hyvä on ihmisen itsensä keksimiä taruja, osittain sen takia, että niillä voi puolustella tekojaan (demonin riivaama), osittain sen takia, että voisi hallita muita ihmisiä (aikoinaan jeesuskin on kokouksella päätetty, että hän on jumalan poika, sen takia, että kansalaisilla olisi yksi usko, kun muualta rupesi virtaamaan muita uskontoja, sitä ennen jeesus oli ns. perus profeetta) tai puolustella tekojaan (jumalan sana).
Tämä topikki kuuluisi kyllä tuonne huuhaa osioon, mun mielestä.