Mustalaiset

[FXR]

Ne mustalaiset, jotka eivät halua elää rikollista elämää, luopuvat jengitunnuksistaan.

Naulan kantaan!

Siinähän ei enää ketään pelota, kun ei pussihousut lepata. Sitäpaitsi on se kumma homma, ettei tätä ylivoimaisesti suurinta järjestäytyneen rikollisuuden haaraa ole saatu kuriin, vaikka heillä on oma salakielikin viranomaisten harhauttamiseksi.

Minusta tässä olisi lakialoitteen paikka julistaa kaikki romaanien pukeutumiskoodit kielletyksi sekä heidän kokoontumiset, ym. olisi hajoitettava poliisivoimin.

[Studiojoukkue]

Lähestytäänpä asiaa hiukan toiselta näkökannalta, imagon ja mainosmarkkinoinnin kautta katsottuna. Otetaan kuviteltu tilanne, jossa mustalaisille ruvettaisiin rakentamaan imagon parannuskampanjaa.

Yritys joka ottaisi tuon urakan vastaan joutuisi jättimäisten haasteiden eteen jo yksinomaan siitä syystä, että pelkkä lähtötilanteen kartoitus antaisi murskaavan tuloksen.

Kyseessä on ryhmä, jonka julkinen imago on ennätyksellisen huono ja jonka ei yleisen elämänkokemuksen ja käsityksen mukaan edes odoteta kykenevän normaaliin ansiotyöhön, siten kun muu yhteiskunta työnteon käsittää.

Tämä asettaa mustalaiset vastaavanlaiseen erityisryhmien asemaan muuhun yhteiskuntaan nähden, kuten esimerkiksi liikunta-, näkö- tai kehitysvammaiset (vain joitakin mainitakseni) kuitenkin ilman näiden kohdalla olevaa sairauden tai onnettomuuden aiheuttamaa työnteon rajoitetta.

Lyhyesti sanottuna imagon parannuskampanjan toteuttavan yrityksen pitäisi kyetä osoittamaan käytännön toiminnan ja mielikuvien luomisen myötä, että tuo nykyinen, ennätyksellisen huono imago on valheellinen eikä vastaa totuutta.

Pelkkä asian toteaminen ääneen ei riitä varsinkaan noin huonon julkisuuskuvan ollessa kyseessä, vaan tähän tarvittaisiin mustalaisien puolelta paitsi yhteistyöhalua, myös konkreettisia toimia, käytännön esimerkkejä sekä ihmisiä jotka omalla toiminnallaan ja elämällään vahvistaisivat kampanjan sanomaa.

Kampanjan menestyksellinen toteuttaminen veisi vuosia ja sinä aikana kehityksen täytyisi olla koko ajan nousujohteista, että kampanja onnistuisi.

Vallitsevaa tilannetta kuvaa erinomaisesti se, että esim. oma yritykseni ei ottaisi tuota toimeksiantoa vastaan, koska sen onnistumisen mahdollisuus olisi olematon.

Bisneskielellä sanottuna johtuen siitä, ettei tekemämme "mainos vastaisi myytävää tuotetta".

Tämä ei johdu rasismista, vaan mustalaisten omasta toiminnasta ja kyvyttömyydestä integroitua muuhun yhteiskuntaan.
Joku voi kysyä täytyykö heidän? Vastaus on, että täytyy - ja äkkiä sittenkin.

Tässä asiassa ei auta sinänsä hyvää tarkoittavat puolustuspuheet tai rasismin vastustaminen, vaan silmien avaaminen ja ongelmien rehellinen tiedostaminen.
Nimenomaan mustalaisien itsensä tulisi tunnistaa nuo ongelmat ja tällä hetkellä se ei onnistu, koska he eivät edes näe siinä mitään ongelmaa joka pitäisi korjata.

Mikäli joku haluaa asiasta konkreettista tietoa, se on yksinkertaisimmillaan mahdollista hankkia esim. eri tavarataloissa suoritettavilla "oven suu"-kyselyillä otannan ollessa pituudeltaan vaikka kaksi viikkoa jolloin tavataan jo mittava määrä kansalaisia.
Mikäli kyselyn tulos on mustalaisien kannalta negatiivinen, ei ongelmaa voi ratkaista kieltämällä tuloksen oikeellisuutta ja nimittämällä kaikkia esim. Citymarketin, Prisman ja Ikean asiakkaita rasisteiksi.

Mustalaiset ovat ryhmänä ison muutoksen edessä jonka pahin uhka ei ole valkolaiset, vaan he itse.

[Savolax]

Se että joku "manne" sattuu olemaan ns. normitöissä ei poista sitä tosiseikkaa mitä loput tekee... Verrataan esim. jos 10 somalia on tuottavassa työssä niin loput on missä?
Romanien elämänkaari on helppo arvioida; alkuunpano ja loppu Vermon talli-alueella...

[taavetti]

Jaa jaa, jos asia nyt oikeasti kiinnostaa, niin kyllä sieltä netin syövereistä löytyy kaikenlaista. Tutkimuksiakin on tehty. Omia kirjoituksiani tukemaan tukemaan nappasin seuraavia:


Vaikka tässä tutkimuksessa useassa yhteydessä puhutaan yleistävästi romaniväestöstä tai romaniyhteisöstä, on syytä korostaa, että romaniväestö on hyvin heterogeeninen ryhmä. Tämä koskee sekä suhtautumista romani-identiteettiin, alueellisia
eroavuuksia suhtautumisessa tapakulttuuriin että romanien sosio-ekonomisen aseman
eroja. Vaikka romanikulttuuri perustuu vahvasti yhteisöllisyyteen ja sitä sääteleviin
normeihin, korostavat romanit itse yksilöllisyyttään ja haluavat tulla kohdelluiksi yksilöinä eivätkä pelkästään ryhmänsä edustajina, mikä käytännössä on usein myös leimaavaa. Yksilön ja yhteisön suhde koetaankin usein myös ongelmallisena. ”Jos yksi
tekee pahaa, leimautuu koko yhteisö, jos yksi onnistuu, hän on poikkeustapaus. (s.27)



Viimeaikaisessa keskustelussa romaniväestön on katsottu eriytyvän sekä kulttuurisesti että sosio-ekonomisesti. Erityisesti perhemuodon muutosten on nähty myös
heikentävän kulttuuristen traditioiden siirtymistä.

Valtakulttuuriin integroitumisen suhteen romaniväestön on nähty jakautuvan ensinnäkin niihin, jotka ovat osittain tai kokonaan integroituneet valtakulttuuriin, mikä merkitsee kouluttautumista
ja hakeutumista työelämään. Romaniyhteisöön kuuluu perheitä, joissa käydään
työssä ja suhtaudutaan lasten koulunkäyntiin ehdottoman välttämättömänä. Toiseksi, osa romaneista on heikommin integroitunut valtakulttuuriin, mutta on integroitunut omaan yhteisöön ja kulttuuriin, eikä ole siten syrjäytynyt. Kolmanneksi,
osaa väestöryhmästä uhkaa syrjäytyminen sekä yhteiskunnasta että omasta yhteisöstä ja kulttuurista. Viimeksi mainitulla ryhmällä on yhteisiä piirteitä muiden
heikossa asemassa olevien ryhmien kanssa, kuten näköalattomuus, perheiden
hajoaminen, kadoksissa oleva vanhemmuus, johon liittyvät muun muassa lisääntyneet lastensuojelutapaukset, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat sekä päihteet
ja huumeet. (s.36-37)

Romanien pitkä matka työn
markkinoille
Tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen
edistämisestä
http://www.tem.fi/files/20018/TEMJul_22 ... tajyys.pdf

[Studiojoukkue]

Tuossa Taavetin esiin nostamassa ja siteeraamassa -myös minun hyvin tuntemassani- Syrjän ja Valtakarin tutkimuksessa tasokkuutta edustaa -kaikella kunnioituksella- ainoastaan tutkimuksen nimi "Romanien pitkä matka työn markkinoille" ja sekin menee sarkasmin puolelle.

Tämän -ainoa laatuaan- olevan tutkimuksen toteuttamisesta on laadittu näyttävä ja siten maallikkoa helposti hämäävä, sinänsä tehokkaan näköinen ja oikeita sanoja sisältävä vuokaavio (sivulla 13) jonka suurin anti käytännön tasolla on toimia tutkimuksen kuvituksena, eikä se toiminnallisesti kestä lähempää tarkastelua ja tämän ovat tienneet myös sen tekijät. Aivan kuten minäkin tiedän.

Koska tarkoituksena ei ole pitkästyttää lukijoita yritän kirjoittaa vain oleellisimman.

Tutkimus käynnistyi 2007 osin eräänlaisena päättäjien "hätäpotkua" tai "purkukiekkoa" muistuttavana reaktiona samoihina aikoihin julkisuudessa voimakkaasti käytyyn keskusteluun mustalaisien ja yhteiskunnan suhteista.

Työministeriön toimeksiannosta siis lähdettiin tekemään tutkimusta jonka isoin ansio on siinä, että tulipa tehtyä.

Menemättä yksityiskohtiin tutkimuksen ohjausryhmä kokoontui tutkimuksen aikana viisi (5) kertaa ja ohjausryhmän puheenjohtaja vaihtui matkalla ainakin kerran.
Huvittavaa oli, että tutkimusryhmä joutui itsekin toteamaan tutkimuksen toteutustavan olevan poikkeuksellinen ja siihen liittyvän tulosten validiteettia koskevia riskejä. (sivu 19)
Selkokielellä se tarkoittaa sitä, ettei tutkimus ole ns. "mitat täyttävä".

Tuon tutkimuksen mukaan mustalaiset olisivat ensisijaisesti kiinnostuneita hoiva-alasta, kuten lasten, nuorten, vanhusten ja vammaisten auttamiseen liittyvistä työtehtävistä. (sivu 54) Kuinka mahtaisi tuossa kysyntä ja tarjonta kohdata.
Tutkimuksen kyselyyn oli vaikea saada vastaajia, siihen vastasivat ne ketkä kiinni saatiin.
Into osallistua työllistymistutkimukseen ei yllättäen ollut järin suuri.

Luonteeltaan tuo tutkimus on hiukan kuin "maksettu ottelu" nyrkkeilyssä tai suomalaisittain "sopupeli" pesäpallossa. Päätettyyn tulokseen on lähdetty tekemään tarkoitukseen sopivaa tutkimuksen näköistä toimintaa.

Ongelma on siinä, että teoria ja käytäntö on kaksi eri asiaa. Tavallisen kantasuomalaisen käytännön kokemus mustalaisista on voittopuolisesti kielteinen. Eikä syy ole rasismissa, vaan huonosti käytäytyvissä mustalaisissa.

Tähän heidän huonoa imagoa koskevaan ongelmaansa viittasin jo aiemmassa kirjoituksessani.
Tässä asiassa on nimenomaan ensisijaisesti mustalaisien muututtava - ei yhteiskunnan.
Ja jos ei, niin miksi ei?

[hannu hanhi]

Tähän heidän huonoa imagoa koskevaan ongelmaansa viittasin jo aiemmassa kirjoituksessani. Tässä asiassa on nimenomaan ensisijaisesti mustalaisien muututtava - ei yhteiskunnan.
Ja jos ei, niin miksi ei?

En ymmärrä tuota pyörittelyäsi. Yhteiskunnalla tarkoitat ilmeisesti etnisesti suomalaisia. Tällöin mukaan lasketaan kaikki kantasuomalaiset murhaajat, raiskaajat, ryöstäjät, työnvieroksujat, prätkäjengiläiset ja muut kriminaalit. Tässä tapauksessa todellakin voidaan vaatia, että "yhteiskunta" muuttuu. Samaa voidaan vaatia tietysti niiltä mustalaisilta, jotka monien kantasuomalaisten tavoin murhaavat, ryöstävät tai vieroksuvat työtä. Yhteiskunta on käsitteenä muutenkin niin muuttuva ja moniselitteinen, ettei voi olettaa sen säilyvän vuodesta toiseen samanlaisena. Muuttumattoman yhteiskunnan ja mustalaisten asettaminen eri leireihin ja vastakkain jo lähtökohtaisesti pitää sisällään syrjinnän.

Olen siinä samaa mieltä kanssasi, että tutkimuksiin usein vedotaan tietämättä, millaisesta tutkimuksesta on oikeasti kysymys. Jotta pystyy kunnolla tulkitsemaan tutkimuksia, täytyy todellakin tuntea tutkimusmenetelmät. Jos ei itse ole tehnyt tietyntyyppistä tutkimusta eikä ymmärrä metodeja, on tällöin hyvin pitkälle diskussion ja johtopäätösten armoilla. Yleensä julkisuuskynnyksen ylittävät juuri tutkijan tai tutkijoiden omat tulkinnat tuloksista. Nämä tulkinnat saattavat olla hyvinkin subjektiivisia, mutta suuri yleisö voi ymmärtää diskussion valheellisesti objektiivisena, koska tieteellisiä tuloksia pidetään liian automaattisesti objektiivisena tietona.

[Mulperi]

prätkäjengiläiset ja muut kriminaalit.

Siinäpäs tulla tupsahti taas näppärä yleistys ihan ohimennen. Ja vielä mustalaisia puolustaessa! Kiitos siitä kaikkien tavallisten bikereiden puolesta. Ja sivumennen sanottakoon, että tunnen tasan yhden vakituista työtä tekevän ja sillä perheensä elättävän mustalaisen. Ja hänkin puhuu "tavallisista" mustalaisista ja heidän elintavoistaan ja kulttuuristaan halveksivaan sävyyn, joten se kertonee aikalailla kaiken oleellisen näistä yhteiskuntamme tukipilareista..

[taavetti]

Jaa, mää tunnen useamman töissä käyvän romanin. He eivät pahemmin mollaa muiden romanien kulttuuria tai elintapoja. Eli edellisen kirjoittajan päättelyä seuraillen voinemme todeta tämänkin kertovan jotain. Vai? Kyl tää on helppoo.

Onks hirveetä, kun reheelliset moottoripyöräharrastajat rinnastetaan järjestäytyneeseen rikollisuuuteen? Onkos se jotenkin epäreilua? Hmmm...

E. yksi kirj.virhuista.

[Mulperi]

No jonkinmoinen ero lienee kuitenkin siinä, että kaikkia moottoripyöräilijöitä yritetään leimata rikollisiksi muutaman yksilön takia. Kun taas sinä (ja pari muuta) yrität väittää kaikkia mustalaisia rehellisiksi työläisiksi parin "rotupetturin" avulla. Ristiriitaistako?

[Studiojoukkue]

Hannu Hanhi, yhteiskunnalla tarkoitan yhteiskuntaa siinä sanan varsinaisessa merkityksessä mikä sillä suomenkielessä ja suomalaisessa kulttuurissa on.
Mustalaiset kuuluvat yhteiskuntaan ja siksi heidän tulisi toimia myös sen mukaisesti ja ennenkaikkea sen hyväksi.
Ja ihan asiallisesti sanoen, uskallan olettaa ettei sinulle varmaankaan kenenkään tarvitse tulla 'yhteiskuntaa' käsitteenä selittämään?

Mitä "prätkäjengiläisiin" tulee, niin kuulun itse rikolliseksi luokittelemattomaan moottoripyöräkerhoon.

Hannu Hanhen kommentin jälkimmäisessä, tutkimustuloksia käsittelevä osuudessa on erinomaisesti tiivistetty se mikä tulee huomioida tutkimuksia tulkittaessa.

Varsinkin tämä kohta oli hyvä:
"Yleensä julkisuuskynnyksen ylittävät juuri tutkijan tai tutkijoiden omat tulkinnat tuloksista. Nämä tulkinnat saattavat olla hyvinkin subjektiivisia, mutta suuri yleisö voi ymmärtää diskussion valheellisesti objektiivisena, koska tieteellisiä tuloksia pidetään liian automaattisesti objektiivisena tietona"

Mitä mustalaisiin tulee, niin tosiasia vaan on, että heillä on tavallisen suomalaisen marketissakävijän silmissä huono imago/julkisuuskuva ja heidän oma toimintansa ryhmänä vain vahvistaa tätä käsitystä.
He ovat ikäänkuin brandanneet itsensä negatiivisesti ja jos he olisivat urheilujoukkue (!) sille joukkueelle olisi mahdotonta saada sponsoreita.

Voin tässä yhteydessä tehdä poikkeuksen ja antaa ilmaisen konsultaation kyseiselle ryhmälle ja se on tämä; menestyäkseen osana yhteiskuntaa heidän täytyy muuttaa toimintatapojaan. Välittömästi. Nyt.

[taavetti]

^Eikös HH vähän vastausta antanut aiemmassa postissaan?

Samaa voidaan vaatia tietysti niiltä mustalaisilta, jotka monien kantasuomalaisten tavoin murhaavat, ryöstävät tai vieroksuvat töitä.

Kyllä heidän kannattaisi muuttaa toimintatapojaan. Minua ihan oikeasti kiinnostaa imagonrakentajan ehdotukset siitä, miten em. toimia harrastamattomien täytyy muuttaa toimintatapojaan? Välittömästi.Nyt.

Noin pidemmällä tähtäimellä uskon, että myös romanien kohdalla positiivista muutosta esim. työllistymisessä tullee tapahtumaan. Joltisikkäänsä tuntuu, ettei tämäkään skenaarioni joidenkin ihmisten mielestä ole hyvä asia. Männöö sekin syy halveksia ja vihata tai jotain siihen suuntaan.

PS. Mun mielstä sun kannattaisi ehdottomasti myydä pyörä ja erota klubista. Jotkut ihmiset voivat pitää sinuakin rikollisjärjestöön kuuluvana. Validia tutkimusta edellisestä lauseesta en tähän hätään löytänyt.

[taavetti]

No jonkinmoinen ero lienee kuitenkin siinä, että kaikkia moottoripyöräilijöitä yritetään leimata rikollisiksi muutaman yksilön takia. Kun taas sinä (ja pari muuta) yrität väittää kaikkia mustalaisia rehellisiksi työläisiksi parin "rotupetturin" avulla. Ristiriitaistako?

Ja Mulperille: tuolla ajatelmiani useamman sivun takaa.

Tuo viimeinen lause pisti miettimään, minkä sortin tekijäihmisiä noin yleensäkin tunnet .

Yllä olevassa mielipiteessä käy ilmi myös tämä pröpleemi;

Turha tässä on rasismikorttia kenelläkään kaivella, ei mustalaisten maine olisi mikä on jos he eivät olisi sitä mitä he ovat.
Varmasti jostain löytyy mustalainen joka elää yhteiskunnan normien mukaan, ihan varmasti. Enemmistö kuitenkin on täysiä rosvoja.

Ongelma on se, että määrittelet kaikki romanit rikoksia tekevien romanien kautta. Ja raapaset vielä totuudeksi päälle, että enemmistö romaneista on täysiä rosvoja. Kuten olen jo aiemmin maininnut, tunnen itse romaneja, jotka eivät ole täysiä rosvoja tai päihdeongelmaisia. Ymmärrän myös sen, että he eivät edusta kaikkia romaneja. Joukosta löytyy varmasti rikollisia, päihdeongelmaisia, epämiellyttäviä ihmisiä jne jne.

Lisätään nyt vielä selvennykseksi, että joukosta löytyy varmasti työttömiä ja työtä vieroksuviakin. Työttömyysastekin on todennäköisesti suuri.

E. Ja ihan selvennyksen vuoksi; kyllä ihmisellä on oikeus tykätä tai olla tykkäämättä mistä tahansa. Silloin kun omista tuntemuksistaan vetää yleismaailmallisia päätelmiä, on ne mielestäni syytä jotenkin perustella. Vihapuheet ja kiihotukset ovat asia erikseen.

[Aizerbaidzan]

Noin pidemmällä tähtäimellä uskon, että myös romanien kohdalla positiivista muutosta esim. työllistymisessä tullee tapahtumaan. Joltisikkäänsä tuntuu, ettei tämäkään skenaarioni joidenkin ihmisten mielestä ole hyvä asia. Männöö sekin syy halveksia ja vihata tai jotain siihen suuntaan.

Opetushallitus totesi hiljattain, että ammattiopetukseen hakeutuvien romanien määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, joten todennäköisesti positiivista muutosta tapahtuu. Enkä ainakaan minä näe sitä pahana asiana.

Tästä aiheesta keskusteleminen on äärimmäisen hankalaa. Rainer Frimanin kommentti Helsingin Sanomissa (26.7.2007) tiivistää ongelman:

- Romaneilla ei ole Suomessa yhdistystä, joka pyrkisi mahdollisimman objektiivisesti katsomaan asioita – ei vain siten, että valtaväestössä olisi kaikki vika eikä romaniväestössä mitään. Yhteistyö valtaväestön kanssa ei onnistu, ellei heillä ole todellista tietoa romaneista.


Tähän loppuun laitan vielä kulttuurineuvos Veijo Baltzarin hyviä ajatuksia sisältävän haastattelun:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuu ... se-suvaita

18.3.2012 klo 17:00
Kulkijamustalaisena kasvanut kirjailija Veijo Baltzar: ”Minua ei tarvitse suvaita”

Veijo Baltzar SK.jpg (48.76 KiB) Katsottu 1651 kertaa

”Suhde vähemmistöihin on ongelma Euroopassa”, sanoo Veijo Baltzar. Kuvat Petri Kaipiainen.

Veijo Baltzarin mielestä suvaitsevaisuus on rasistinen sana. Pitääkö toisia suvaita? Yhdenvertaisuus olisi oikeampi tavoite.

Baltzar on kirjoittanut kahdeksan romaania, lukuisia näytelmiä, novelleja, runoja ja myös elokuvakäsikirjoituksia. Lisäksi hän on toiminut luennoitsijana ja opettajana ja tehnyt useita kasvatuksellisia taideprojekteja. Näitä ajatuksiaan hän käsittelee tällä viikolla ilmestyneessä kirjassaan Kokemuspohjainen filosofia.

Viime viikolla alkoi Kouvolan kirjastosta kierroksensa Baltzarin ideoima näyttely mustalaisten holokaustista. Miranda on suunnattu erityisesti nuorille ja rakennettu palvelemaan kokemuspohjaista oppimista, juuri sitä mistä Baltzar haluaa puhua. On opetettava niin, että se tavoittaa tunnetason ihmisessä.

Baltzarin mukaan akateeminen, teoreettinen koulunkäynti ei sovi kaikille, eikä varsinkaan kaikille niille, jotka tulevat toisesta kulttuurista. Näitä ovat sekä vanhat vähemmistömme että uudet maahanmuuttajat. Oppilaat saavat valtaväestön opetusta, joka vierottaa heidät omasta kulttuuristaan, mutta eivät tarpeeksi tukea, jotta he voisivat tasavertaisina päästä yhteiskunnassa eteenpäin.

”Nuorista tehdään pätkätyöläisiä ja heittopusseja.”

Ongelma ei esiinny vain Suomessa vaan koko Euroopassa.

Ihmisen arvo

Opettaessaan Baltzar käyttää paljon draamaa ja improvisaatiota. Produktioissa nuoret saavat vastuuta, heidät ohjataan työskentelemään omasta persoonastaan käsin.

”Lähdetään siitä kuka olet, kasvatetaan ihmisenä olemisen arvoa ja identiteettiä.”

Tämä antaa itsearvostusta, mikä on kaikkein perustavin asia tulevaisuuden kannalta. Ihmistä ei synny ilman sisäistettyä sivistystä ja moraalia.

Veijo Baltzar viljelee nykyisin vähemmän muodikkaita sanoja, kuten sivistys, arvokkuus ja moraali. Hän myös kyseenalaistaa niitä: niin sanottu sivistynyt valtaväestö on Euroopassa tehnyt lakeja ja säädöksiä, jotka äärimmillään johtivat holokaustin kaltaiseen ilmiöön.

Baltzar näkee, että suomalaisella valtaväestöllä itsellään on kulttuurinen ongelma. Talonpoikaiskulttuuri on kuollut, jäljellä on ohut sivistyksellinen kerros. Maahanmuuttajilta omaksutaan vain kebabit.

”Ei mustalaisiltakaan ole vastaanotettu sitä sivistystä mitä heillä on, esimerkiksi korkeaa sosiaalista kulttuuria.”

Baltzar kutsuu itseään mustalaiseksi, ”romaani on valtaväestöä mielistelevä sana.”

Nuoriso pulassa

Veijo Baltzar näyttely.jpg (70.28 KiB) Katsottu 1651 kertaa

Näyttely mustalaisten holokaustista jatkaa keväällä Tuusniemelle ja Mikkeliin.

Veijo Baltzar, 69, kasvoi kulkijamustalaisena.

”Silloin en tiennyt rotuerottelusta mitään. Meillä oli paikat, johon pysähdyttiin, isää kunnioitettiin, olimme tervetulleita. Elämä oli köyhää, mutta henkisesti rikasta.”

Äiti oli kirjallinen ihminen, ja pojat lukivat maailmankirjallisuuden klassikkoja. Viime vuonna Baltzarille myönnettiin kulttuurineuvoksen arvonimi.

Kirjailija näkee mustalaiskulttuurin alamäen alkaneen 1960-70-luvuilla, jolloin heidät asutettiin valtaväestön joukkoon, alueille, missä sosiaaliset ongelmat kasaantuivat- ja tarttuivat. Molempien kulttuurien nuoriso on nyt pulassa. Työntekoa ei arvosteta, tapoja ei kunnioiteta.

Hän ei pidä siitä, miten osa romaaneista mielistelee valtaväestöä. Ja vielä vähemmän siitä, että yhteiskunta rahoittaa erilaisia kosmeettisia vähemmistöprojekteja, joista suurin hyöty menee niitä toteuttaville valtakulttuurin edustajille.

”Tähän asiaan haluan vaikuttaa.”

Miranda-näyttely Kouvolan pääkirjastossa (Salpausselänkatu 33) 29. maaliskuuta saakka. Näyttely jatkaa Tuusniemelle, Mikkeliin, Lappeenrantaan, Pieksämäellä ja siitä eteenpäin.

Kuvat olivat pudonneet. Palautettu.
-NILS-

[Studiojoukkue]

Taavetti kirjoitti:

"Samaa voidaan vaatia tietysti niiltä mustalaisilta, jotka monien kantasuomalaisten tavoin murhaavat, ryöstävät tai vieroksuvat töitä.

Kyllä heidän kannattaisi muuttaa toimintatapojaan. Minua ihan oikeasti kiinnostaa imagonrakentajan ehdotukset siitä, miten em. toimia harrastamattomien täytyy muuttaa toimintatapojaan? Välittömästi.Nyt."

Ei hyvin käyttäytyvien mustalaisien täydy muuttaa toimintatapojaan mitenkään. Mutta ongelma on siinä, että mustalaisien imagon kannalta ne hyvin käyttäytyvät mustalaiset ovat vähemmistön vähemmistö.

Sinun pitäisi ymmärtää eräs asia varsinkin kutsuessasi minua imagonrakentajaksi;
markkinointi ja julkisuuskuvan luominen on työtäni ja yritykseni asiakkaat koostuvat myös ulkomaalaistaustaisista ihmisistä. En ole rasisti.

Tässä keskustelussa olen lähtenyt liikkeelle samalla tavalla analysoiden, kuin lähtisin toimeksiannon saaneena analysoimaan huonon imagon omaavaa liikeyritystä. Eli pelkkien tosiasioiden pohjalta.

Ja tosiasia on, että mustalaisien julkisuuskuva on myös kaikki muut etniset vähemmistöt huomioiden surkea. Somalit tosin pääsevät melko lähelle ja heidän jälkeensä arabit, mutta kun huomioidaan se, että mustalaiset ovat asuneet suomenkielisenä ryhmänä Suomessa huomattavan kauan näihin muihin verrattuna ilman sanottavampaa kehitystä päästään asian ytimeen.

Minun ajatteluni lähtee tasavertaisuuden ja julkisuuskuvan pohjalta. Se, että tätä keskustelua ylipäänsä käydään on yksi osoitus olemassaolevasta ja todellisesta imago-ongelmasta.
Miksi mustalaiselta ei saisi samalla lailla kuin kaikilta muiltakin ihmisiltä odottaa ja jopa vaatia hyvää käyttäytymistä toisia kohtaan? Eivätkö he kykene siihen? Jos eivät, niin miksi? Hyväksyn siihen syyksi vain diagnosoidun sairauden, en mitään muuta syytä ja siihenkin vaatisin välitöntä lääkitystä. Tasavertaisuudesta on kyse.

Ei huonon imagon omaava liikeyrityskään voi toimia niin, että syyttää ongelmastaan kohtaamiaan asiakkaita - tai voi, mutta se yritys ei ole sen jälkeen kauan pystyssä. En minä vihaa mustalaisia. Mutta tekemieni havaintojen ja kokemukseni mukaan suomalaiset kokevat mustalaiset epäluotettavina, työtä vieroksuvina ja huonosti käyttäytyvinä. Voit halutessasi käydä tekemässä asiasta ns. "ovensuu"-kyselyn eri liikekeskuksissa, työpaikoissa, kouluissa ja miksei vaikka kaduillakin.

Mustalaisilta ei vaadita eikä edellytetä mitään, mitä ei edellytettäisi myös muilta kansalaisilta.

Mitä moottoripyöräkerhojen imagoon tulee, niin totta on ettei se ole paras mahdollinen. Myös minua on useampaan kertaan luultu rikolliseksi. Siksipä en myykään pyörääni enkä eroa kerhosta, vaan pyrin parantamaan omalta osaltani moottoripyöräkerhojen imagoa hyväntekeväisyystempauksiin osallistumisien ja ystävällisen käyttäytymisen myötä.
Töitä se vaan vaatii - ja niitä minä olen valmis tekemään. Ei se sen kummempaa ole. Hava hoplaa!

[taavetti]

En nyt tullut hullua hurskaammaksi vastauksestasi. Tämä kohta kuitenkin herätti mielenkiintoni:

Ongelma on siinä, että mustalaisien imagon kannalta ne hyvin käyttäytyvät mustalaiset ovat vähemmistön vähemmistö.

Onko näin? Perustuuko marketinovigalluppeihisi vai mihin? Romaneja on Suomessa arviolta 10 000-12 000, eli karkeasti arvioiden vähintään 5-6 tuhatta heistä käyttäytyy huonosti? Jaa-a. Joukossa on luonnollisesti lapsia, vanhuksia ja kaikkia ikäluokkia siltä väliltä ja etnisyyden perusteella ei ole käsittääkseni juurikaan tilastoja (seikka kävi ilmi aiemmin linkkaamani työllistymistutkimuksen luotettavuusarviossa), joten "käyttäytymisestä" on varmaan vaikea ihan faktatietoa löytääkään.

Minä epäilen, että imago-ongelma ei johdu siitä, että yli puolet heistä käyttäytyy huonosti. Luulen, että taustalla on etukäteisoletuksia + niitä oikeasti huonosti käyttäytyviä ja rikkana rokassa se, että romanit ovat ulkoisesti helposti tunnistettavissa ja liitettävissä ryhmäänsä. Hyvässä ja pahassa.

Niin muuten, osa romaneistakin osallistuu hyväntekeväisyyteen. Ihan kaikille suunnattuihin.