Gustafssonin vammat (ketju 2)

[jmit]

Suomessa tuomioistuin ei totea ketään syyttömäksi. Uudet syytteet voidaan Suomessa nostaa, jos uutta näyttöä ilmenee. Minä en voi sille mitään, jos te ette tätä halua ymmärtää. Oikeuslautoksen edessä Gustafsson on tällä hetkellä yhtä syyllinen tai syytön kuin kuka hyvänsä muukin hänen ikäluokkansa mies.

Tämä on kuin pelaisi pulun kanssa shakkia. Pulu pyrähtää pelilaudalle, kaataa nappulat ja paskantaa keskelle lautaa. Sitten pulu lentää kavereidensa luokse ja kehuu kuinka on voittanut shakkimatsin. Kaverit nyökkäilevät hyväksyvästi.

[matlockb]

^No kyllä uusia syytteitä ei ihan niin vain voi nostella vapautettua kohtaan kuten jmit ilmeisesti virheellisesti uskot (ole vain uskossasi vahva) mutta lue silti ihan ajatuksella, ajan kanssa, kaikessa rauhassa, tarvittaessa pariinkin kertaan ao teksti:

8 §.

Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa:

1) jos oikeuden jäsen tai virkamies, syyttäjä taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;

2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;

3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen; tai

4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
9 §.

Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn vahingoksi purkaa:

1) jos 8 §:n 1 tai 2 kohdassa mainittu seikka on ollut olemassa ja sen voidaan otaksua vaikuttaneen siihen, että syytetty on vapautettu tai että hänet on tuomittu olennaisesti lievempien rangaistussäännösten mukaan kuin mitä olisi ollut sovellettava; tai

2) jos kysymyksen ollessa rikoksesta, josta säännöllisen rangaistusasteikon mukaan voi seurata kuolemanrangaistus, kuritushuonetta tahi kaksi vuotta tai enemmän vankeutta taikka viraltapano, vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn tuomitsemiseen rikoksesta tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava olennaisesti ankarampia rangaistussäännöksiä.

Tuomiota älköön purettako 1 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä, ellei saateta todennäköiseksi, ettei asianosainen ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka tuomion on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.

10 §.

Tuomion purkamista tarkoittava hakemus riita-asiassa sekä syytetyn vahingoksi rikosasiassa on tehtävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija sai tiedon hakemuksen perustana olevasta seikasta, tai, mikäli hakemus nojautuu toisen rikolliseen menettelyyn, jona tätä koskeva tuomio sai lainvoiman. Edellä mainittua aikaa ei kuitenkaan ole luettava aikaisemmasta kuin siitä päivästä, jona se tuomio, jonka purkamista haetaan, sai lainvoiman. Milloin hakemus riita-asiassa nojautuu 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuun seikkaan, luetaan aika siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman.

Riita-asiassa annetun tuomion purkamista älköön haettako sen jälkeen kun viisi vuotta on kulunut siitä, kun tuomio sai lainvoiman, ellei hakemuksen tueksi esitetä erittäin painavia syitä.

12 §.

Tuomion purkamista haetaan korkeimmalta oikeudelta.

Hakemus on tehtävä kirjallisesti, ja siinä on ilmoitettava vaatimuksen perusteet sekä ne todisteet, joihin vaatimus nojautuu. Hakemukseen on liitettävä tuomio, jonka purkamista haetaan, ja ne kirjalliset todisteet, joihin siinä viitataan.

Jos hakemus nojautuu 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tai 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun perusteeseen, on hakijan ilmoitettava, minkä vuoksi kysymyksessä olevaan seikkaan tai tudisteeseen ei ole vedottu oikeudenkäynnissä.

13 §.
Hakemuksen käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettava, mitä 4 ja 5 §:ssä on kantelun kohdalta säädetty.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1960/19600109

E: Gustafssonin tuomio on nimenomaan lainvoimainen.

[jmit]

En usko, että uusia syytteitä nostettaisiin käytännössä millään perustein. Edes seikkaperäinen tunnustaminen tuskin enää riittäisi. Juttuhan olisi joka tapauksessa tappo tuon ajan lainsäädännön mukaan ja sellaisena vanhentunut. Valtion tulee kantaa vastuuta siitä, että on aikanaan jutun tutkinnan munannut. NG elänyt nuhteetonta elämää, lapsenlapset ja kaikki. Minä en ainakaan lähtisi syyttämään tai edes syyttelemään millään perustein. Asian pohdinta ja tosiasioiden selviäminen ovat edelleen ensiarvoisen tärkeitä. Asioiden selvittäminen ja tuomitseminen ovat kaksi toisistaan erillistä asiaa.

Kun Gustafsson oli tunnustanut teon, niin tämän jälkeen hänen vaimonsa sanoi puhelimessa, että et tunnusta yhtään mitään... Inhimillisesti todella vaikea tilanne. Jos NG tekijä, niin kannattaisiko totuutta tuoda esiin edes testamentissa? Miten tekisit itse? Lapset ja lapsenlapset oppineet 50 vuoden kuluessa tuntemaan vastuullisen nuhteettoman miehen, josta ei pahaa sanottavaa, kannattaisiko repiä auki? Miksi järkyttää ihmisten mieltä?

[Matlock]

Kun Gustafsson oli tunnustanut teon, niin tämän jälkeen hänen vaimonsa sanoi puhelimessa, että et tunnusta yhtään mitään

Ei tämä ollenkaan näin mennyt.

[jmit]

"Ei tämä ollenkaan näin mennyt."

Korjaa nyt sitten ihmeessä ja kerro miten asia meni. En halua levittää mitään disinformaatiota. Minun muistikuvien mukaan meni juuri näin, mutta mikään ei tosiaan ole niin epäluotettava kuin ihmisen muisti.

[Matlock]

Korjaa nyt sitten ihmeessä ja kerro miten asia meni. .

NG:n vaimo on ruotsinkielinen ja hänen sanomastaan on esitetty muutama versio, mitkä eivät käännettyinä tietääkseni täsmää tuohon. Foorumilta niitä voi yrittää kaivaa. Varmastihan asian tietää vain lauseen kuullut poliisi, jos hänkään.

N.s. sellitunnustukseen tapaus ei liittynyt mitenkään vaan tapahtui aiemmin.

[jmit]

Tällainen pätkä löytyi netistä:

"Poliisi soitti G:lle kotiin ja taustalta kuului G:n vaimon huuto:"älä myönnä mitään ! "

Itsestänselvää olisi ettei syyttömälle tarvitse muistuttaa , älä myönnä mitään

Syytön tietää itsekin ettei tarvitse myöntää mitään

Eli G:n vaimon huudahdus on todiste G:n syyllisyydestä murhiin."

[Matlock]

Niin, Birgit puhui ruotsia ja käännetty ja oikaistu versio, minkä foorumilta luin, oli suunnilleen "älä myönnä sellaista, mitä et ole tehnyt". Mutta kysessähän oli NG:n ja Birgitan välinen puhelu eli jos kyse ei ole nauhoitetusta puhelusta, niin vierestä kuuntelu nyt ei kovin hyvin onnistu.

Tästä on sikälikin turha vääntää, että poliisilla tuskin on olut oikeutta kertoa puhelun sisällöstä, oli se nauhoitettu tai ei eli ihan huhujen varassa kumpikin liikumme.

[awa]

No jopas nyt - miten se nyt menikään? Soittiko poliisi Gustafssonille ja taustalta Birgit olisi antanut ohjeita? Tuliko ohjeet suomeksi vai ruotsiksi?

Vai pitääkö taas veistellä, että Birgit kehoittikin ruotsisksi suomenkieliselle poliisille olemaan tunnustamatta sitä mitä ei ole tehnyt!? Taas kerran erikoinen mutkikas selitys sille stoorille, mille ei ole mitään totuuspohjaa?

Se kun menee niin, että useimmat (Gustafsson on tiedossa) suomen-ruotsalaiset puhuvat jotakuinkin sujuvasti molempia kotimaisia. Onhan näitä ruotsinkielisiä teatteriesityksiäkin muutettu suomenkielisiksi, syystä siitä, että molemmilla kielillä puhutaan.

Mikäli Birgit kommentoi taustalta puhelimessa käytyä suomenkielistä keskustelua, häneltä on voinut tulla kiivastunut suomenkielinen kommentti. Ehkä tuon kommentin oli Birgit hallunnutkin kuultavaksi poliisimiehelle luurin päässä, mutta sen seurauksia hän ei tullut tuossa hetkessä tarpeeksi miettineeksi. Se on aivan inhimillistä.

Itse muistelen, että Birgit on kehoittanut Gustafssonia olemaan tunnustamatta mitään, ja tämä on kuulunut poliisin Gustafssonille soittaman puhelun taustalla.

Tämä nyt hieman rönsyilee topiccin aiheesta, mutta Gustafssonin vammoihin tämän voisi liittää vaikkapa niin, jos palstalle löytyisi Gustafssonien hääkuva, joka on otettu vain vuosi tapahtuneesta. Siinä on nuori morsian Birgit ja kasvoiltaan henkihieveriin ruhjottu Nils.

Jokainen voi siitä kuvasta miettiä, missä on se ruhjottu poika, joka väitti, että tää puolihan oli aivan säpäleinä, ja tästä oli puukko mennyt silmämunan vierestä sisään ..jne ..

[Misri]

^ Joo eihän tuosta vihkikuvasta rujottuja kasvoja tunnista millään. Eikä niitä löydy sairaala-kuvastakaan. Mistään ruhjoutumisesta NGn ei voida edes puhua, kuten muiden uhrien vammojen osalta voidaan todeta.

Vammat on aiheutettu tylppää väkivaltaa käyttäen, 1-2 nyrkiniskua tai vastaavasti jalanpotkua on riittänyt aiheuttamaan nämä vammat, vasemmalle puolelle kasvoja. Leukaan osunut isku on ollut (suora nyrkiniskuvamma), joka on aiheuttanut murtuman leukakulman alueelle sekä (epäsuorana vammana)... leukaluun nivelpään katon yläosan murtuma...josta murtumasta seurannut ... (epäsuorana vammana)... pienen korvakäytävänluun murtuma. Eli nämä ( yleisesti tyypilliset) murtumakohdat näissä nyrkiniskuvammoissa. Myöskin alaleukaan osuneen iskun seurauksena .. (epäsuora vamma)... on aiheuttanut poskihampaan kruunumurtuman... jonka seurauksena..( leukaluut pamahtavat yhteen)... posken ihokudokseen on tullut läpireikä. Jos posken haava olisi aiheutettu samalla astalolla kuin muiden uhrien vammat, niin posken haavan kudosvauriot olisivat olleet silloin laajemmat ja hankalammat korjata. Tämän asian ymmärtää jo maalaisjärjellä. Ja jos ei ymmärrä, niin aina voi katsoa sairaalakuvaa, ja miettiä oliko NGn poski sen näköinen, että siihen oli käytetty astaloa, mahd. kiveä. Oliko poskessa repaleinen haava jota Hassinen oli yrittänyt kursia kokoon huonoin tuloksin.. oliko poski turvoksissa kuin potkupallon puolikas.. oliko poskessa laajat mustelma-alueet???

[Matlock]

Kyllähän NG nyt aika murjotun näköinen tuoreeltaan oli, ei sitä voi kiistää. Varmasti ei kukaan voi sanoa, millä ja miten häntä on hakattu. Astaloja on ääretön määrä erilaisia ja mahdollisuus astalo sekä nyrkiniskut/potkut on myös mahdollinen.

Ei ne vammat kokonaan häviä vaikka viesti viestiltä eräät niistä jotain aina pois nipsivät .

[Misri]

^ Turpiin saaneen näköiseltä, mutta ei "murjotulta", eikä missään nimessä ainakaan ruhjotulta. Ennen kaikkea halusin tuoda esiin sen, mitä yksi suora nyrkinisku leukakulmaan saa epäsuorasti aikaiseksi. Eli näiden vammojen tuottamiseen, ei ole tarvittu mitään ihme erikoisastaloita, eikä erikoismurhaajia. Nyrkinisku tai vast. jalan potku leukaan riittää aiheuttamaan kys. - laiset vammat. Tyypilliset tappeluvammat tyypillisissä kohdissa. Ja on hyvin harvinaista, että tämänkaltaiset matalaenergiset ( ei lisävoimaa astalosta) tyypilliset tappeluvammat, aiheuttaisivat merkittäväntasoisen aivovamman, josta seurauksena syvä tajuttomuus.

Tässä vielä tietoa näistä tappeluvammoissa aiheutuneista, tyypillisistä murtumien sijaintikohdista: Risto Kontio

" Pahoinpitelyn aiheuttama luun murtuma sijaitsee yleensä alaleuan anguluksen ja kondyylin alueella, yleensä vasemmalla puolella, koska useimmat ihmiset ovat oikeakätisiä. Yleisimmät murtumakohdat ovat alaleuan runko-osa (noin 30 %) sekä alaleuan kondyyli (noin 30 %).

Alaleuan murtuma voi olla seurausta suorasta tai epäsuorasta vammasta. Iskun osuessa alaleuan etuosaan, sen seurauksena symfyysialue murtuu (suora vamma) ja kondyyli murtuu, koska alaleuka siirtyy iskun seurauksena taaksepäin (epäsuora vamma)".

[awa]

Kyllähän NG nyt aika murjotun näköinen tuoreeltaan oli, ei sitä voi kiistää.

Missä kuvassa? Ja mihin perustat väitteesi murjomisesta?

Varmasti ei kukaan voi sanoa, millä ja miten häntä on hakattu. Astaloja on ääretön määrä erilaisia ja mahdollisuus astalo sekä nyrkiniskut/potkut on myös mahdollinen.

Ei ne vammat kokonaan häviä vaikka viesti viestiltä eräät niistä jotain aina pois nipsivät .

Ehkä kuitenkin joku voisi kertoa millä häntä on lyöty !? Jospa se olisi Gustafsson itse !?

Mielenkiintoista kyllä, muistelisin, että nimenomaan Gustafsson kertoi saaneensa juuri potkun kasvoihinsa telttakankaan raosta/tai oviaukosta, en nyt jaksa muistaa tarkkaa sanamuotoa. Mutta potku kasvoihin saattoi olla tottakin?

Sillä jotenkin minulle on tullut sellainen tunne, että Gustafsson kertoo totta ja tarua, ja sekoittelee sitä mielensä mukaan. Ehkä sitä on jotenkin helpompi kertoa tai sitten siihen liittyy jotakin muuta? En tiedä, mutta paljon sitä tuntuu esiintyvän Gustafssonin kertomuksissa.

[antsa1]

Luulen että gustafsonin puheisiin omista vammoistaan on vaikuttanut lehdistön kertomukset. Kansan Uutiset väitti 7.6.1960 näin

Gustafsson löydettiin nuorten käyttämän hajonneen teltan päältä leukaluu murskattuna sekä useita puukoniskuja ruumiissa. ... tilansa onkin edelleen hengenvaarallinen.

Uusi Suomi:

Koska Gustafssonin koko alaleuka on murskauntunut ja hän on sen lisäksi saanut useita puukoniskuja kasvoihinsa, ei hän pysty puhumaan. Hänen tilansa on muutenkin vakava vaikkei hengenvaaraa enää olekaan.

Oikeastaan kaikki lehdet puhuivat heti teon jälkeen että myös Gustafson sai puukonsikuja ja viiltoja.Tämä on varmaan vaikuttanut Gustafssonin omiin puheisiin ja myös hänen vanhempiinsa.

Sitten on Ilmo Hassisen kuulustelu josta sanotaan papereissa näin:

Hassisen mukaan miehellä oli poskihaavan lisäksi haavoja myös mm. päässä. Hassisella on sellainen mielikuva että hän ompeli kiinni myös miehen päässä olleita haavoja.

Jos Hassinen on sanonut Gustafsonille ommelleensa tämän päässä olleita haavoja niin Gustafsson tuskin on halunnut kyseenalaistaa asiaa vaan saanut sen käsityksen että päässä oli useita puukoniskuja.Mitä muita haavoja hänen päässään sitten oli vai muistaako Hassinen vain väärin noista ompelemisista?

[Misri]

^ NG on itse ollut hyvin tietoinen oman päänsä ruhjeiden lukumäärästä. Mutta tietenkin nämä aikalais-kirjoituksien antamat "vammalisät otettiin hyvin mielellään vastaan.