Jarmo Björkqvist puukotti vaimonsa - Jämsä 2006

[MissHolmes]

Minä veikkaan myös (kokemuksen syvällä rintaäänellä) ettei Paula todellakaan tajunnut, että JB on niin hullu, että voisi tappaa. Todennäköisesti syy lähestyvään eroon oli siinä, että Paula ei kestänyt miehen narsistista hallintaa.
Ihmisen on kuitenkin vaikea ymmärtää, että ihminen, jota jonakin päivänä olet suunnattomasti rakastanut, voisi muuntua niin hulluksi, että oikeasti alkaisi tehdä muutakin kuin uhota.

Tässä suhteessahan ero oli ovella. JB:n hulluus vain kumuloitui, eikä Paula todellakaan osannut/jaksanut odottaa mitään pahempaa kuin ''normaalit riidat''. Ehkä Paula kerjäsikin sitä mustaa silmää, silmällä pitäen tulevaa huoltajuuskiistaa.

Jotkut tajuaa hiljetä ja vain hiipiä pois, mutta kukaan teistäkään ei voi koskaan kertoa milloin on se ''naks''-kohta, jolloin se on myöhäistä.

Edelleen sillä ''kokemuksen syvällä rintaäänellä'' korostan, että siinä ''lähtemisen kynnyksellä'' alkaa olla voimat aika loppu itsensä hillitsemiseen. Jo pelkkä päätös erosta on eroajallekin niin raskas, ettei kurjimuksessa enää hirveästi viitsi miettiä mitä sanoa ja puhua, jos toinen on kuin betoniseinä. Ja on ollut samanlainen betoniseinä jo vuosia.

[CSI]

VAikka oon monessakin asiassa C.S.I: kans samaa mieltä, tässä täytyy vähän kammeta vastaan:

Useimmilla miehillä - pienillä varsinkin - se on harvinaisen paljon kehittyneempi. Esim. arkipäiväinen tilanne: iso alfa-uros etuilee snagarilla. Pieni mies ei sano mitään. Koska pelisilmä. Eihän se alfa-uroksen etuilu oikein ole, mutta olisi järjenköyhyyttä ruveta aukomaan siitä päätään ja saada vaikka lekot kurkkuun ja itsensä teholle.

LUKEMATTOMAT kerrat oon ihan omin simmuin nähnyt, että just nää satakuuskyt sulkapäässä on niitä pahimpia isommilleen päätään aukovia taskuraketteja. Mitä isompi mies ja mitä pienempi tyyppi, sen hanakammin pitää päätään rääpiä.

Kiinnität valitettavasti huomiota vain poikkeamiin. Eihän se sulle näy, kun pieni mies jättää päätään aukomatta...ja sitä tapahtuu paljon yleisemmin kuin päänaukomista.

[CSI]

Jotkut tajuaa hiljetä ja vain hiipiä pois, mutta kukaan teistäkään ei voi koskaan kertoa milloin on se ''naks''-kohta, jolloin se on myöhäistä.

Edelleen sillä ''kokemuksen syvällä rintaäänellä'' korostan, että siinä ''lähtemisen kynnyksellä'' alkaa olla voimat aika loppu itsensä hillitsemiseen. Jo pelkkä päätös erosta on eroajallekin niin raskas, ettei kurjimuksessa enää hirveästi viitsi miettiä mitä sanoa ja puhua, jos toinen on kuin betoniseinä. Ja on ollut samanlainen betoniseinä jo vuosia.

Eli huono pelisilmä.

Johan minä kerroin mitä olisi kannattanut tehdä toisin: jättää se mies ärsyttämättä murhayönä - kyllä sitä vittuilua olisi ehtinyt harjoittamaan huomattavasti turvallisemmassa ympäristössä myöhemmin, jos se oli omalle egolle niin hirmu tärkeää.

Kun kerta puhelinkin oli käytössä ja sitä käytettiin, niin ystävättärille jokeltelun sijaan olisi voinut rimpauttaa 112. Ystävättärille soittelu luultavasti teki miehen vain entistä ärsyyntyneemäksi.

Ja jos hän todellakin taktikoi laskien saavansa vain mustan silmän, niin sori: aina ei voi voittaa eli taktiikka kusi pahemman kerran. Kikkeliskokkelis, mitäs taktikoi. Kyllä se pitää heikomman osapuolen aina käsittää, että tuollainen taktiikka on riskinottoa. Nyt riskit realisoituivat...

Eli huono pelisilmä tuossakin kohtaa.

[nuusku-nella]

Mutta kun se riidan toinen osapuoli, se joka sitten pisti kymäksi, oli oma aviomies ja oman tyttären isä, jota kohtaan on kaikenlaista luottamus- ja rakkaus- ja turvallisuustunnetta ollut ainakin aikanaan olemassa. Niin eihän siihen vaimo suhtaudu samoin kuin joku pieni mies jossain nakkikioskilla, jossa ehkä väistellään jonossa riehuvaa isompaa ääliötä.

Nyt täällä tämä eräs kertoo meille naisille jälkikäteen kuinka olisi tullut toimia ja kuinka olisi pitänyt tehdä ja ymmärtää ja tajuta ja toimia ja ennakoida ja häipyä aiemmin ja sovitella ja jne. Että huonoa pelisilmäähän tuo oli, kun oma mies sitten lopulta tappoi. Kun ei nainen ymmärtänyt aiemmin.

Just joo. Näin yksinkertaistahan se onkin.

Minä veikkaan myös (kokemuksen syvällä rintaäänellä) ettei Paula todellakaan tajunnut, että JB on niin hullu, että voisi tappaa. Todennäköisesti syy lähestyvään eroon oli siinä, että Paula ei kestänyt miehen narsistista hallintaa.
Ihmisen on kuitenkin vaikea ymmärtää, että ihminen, jota jonakin päivänä olet suunnattomasti rakastanut, voisi muuntua niin hulluksi, että oikeasti alkaisi tehdä muutakin kuin uhota.

Tässä suhteessahan ero oli ovella. JB:n hulluus vain kumuloitui, eikä Paula todellakaan osannut/jaksanut odottaa mitään pahempaa kuin ''normaalit riidat''. Ehkä Paula kerjäsikin sitä mustaa silmää, silmällä pitäen tulevaa huoltajuuskiistaa.

Jotkut tajuaa hiljetä ja vain hiipiä pois, mutta kukaan teistäkään ei voi koskaan kertoa milloin on se ''naks''-kohta, jolloin se on myöhäistä.

Edelleen sillä ''kokemuksen syvällä rintaäänellä'' korostan, että siinä ''lähtemisen kynnyksellä'' alkaa olla voimat aika loppu itsensä hillitsemiseen. Jo pelkkä päätös erosta on eroajallekin niin raskas, ettei kurjimuksessa enää hirveästi viitsi miettiä mitä sanoa ja puhua, jos toinen on kuin betoniseinä. Ja on ollut samanlainen betoniseinä jo vuosia.

Juuri näin. Pitääkö naisen siis aina antaa periksi, tajuta olla hiljaa, omata pelisilmää ja varoa ärsyttämästä aviomiestään riidan hetkellä? Vai oliko tässä nyt jokin merkki/erikoisuus mistä Paulan olisi pitänyt juuri tällä kertaa tajuta että vastapuolen hulluus ylittää ihan uuden rajapyykin ja menee pidemmälle kuin koskaan ennen? Pieni jälkiviisaus saattaa joskus olla paikallaan mutta rajansa kaikella, parempaa pelisilmää tässä minusta kaipasi Björkqvist joka sitten meni ja murhasi vaimonsa lapsen katsellessa. Sen jälkeen kun oli vaimolle ystävällisesti muistuttanut että "ajattele lastas".

Ei avioliitosta kovinkaan usein lähdetä noin vain, ensimmäisten riitojen tai vaikeuksien jälkeen. Siinä sinnitellään vaan ja uskotaan parempaan kun on vähän pakko, yhteiset lainat ja lapset ja kaikkea.. Harva on niin viisas ja kylmän harkitseva että lähtee liitosta heti kun ymmärtää sen olevan melkoisen tuhoon tuomittu kuitenkin, useimmat jäävät ja yrittävät. Minusta se ei ole huonoa pelisilmää vaan sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä, avioliittonsa kunnioitusta ja uskoa parempaan huomiseen.

Ja turha tässä on selitellä ettei syytä tapahtuneesta muka koiteta laittaa urhin syyksi. Sitä se minusta juuri on jos kuulutetaan että olisi tarvinnut olla parempaa pelisilmää ja tajuta soittaa poliisit. Ei Paula ole voinut tietää mitä miehen päässä liikkuu ja miten pitkälle tämä on valmis menemään, ei Paula ole ollut vastuussa miehensä raivosta ja siitä mihin se lopulta johti. Jossittelu ja jälkiviisaus on niin helppoa.. Kun olisi tajunnut myönnellä vaan ja mennä nukkumaan - mistäs tiedät ettei Björkqvist olisi sitten puukottanut sinne sänkyyn? Olisi soittanut poliisit - kyllä sitä vartissakin hengen pois saa. Olisi lähtenyt aiemmin - mitäs jos juuri tuona iltana Jarmo olisi ilmestynyt veitsen kanssa uuden kodin taakse? Että hieman lisää pelisilmää sinnekin vaan.. Syyt murhaan olivat miehen päässä, ei naisen toiminnassa. Vaikka nainen olisi toiminut kuinka "oikein" olisi lopputulos saattanut olla sama eikä mikään määrä pelisilmää ja itsesuojeluvaistoa olisi pelastanut naista.

[elli72]

Erittäin hyvä teksti NuuskuNellalta. Eikös se ihana Jarmo iskenyt melkein 70 iskua vaimoonsa lapsen katsellessa vierellä. Jos olisi ollut pikaistuksissa tehty tappo, niin olisi tyytynyt vähempään. Ja vaikka kuinka vaimo olisi ärsyttänyt ja häneltä olisi puuttunut se pelisilmä, niin muutamakin isku olisi ollut ihan pelkästään Jarmon oma vika.

[jmit]

Jos Jarmo olisi ollut Jaana, niin poliisi olisi uskonut tarinan ulkopuolisesta tekijästä.

Jos poliisi jostain ihmeen syystä olisi kuitenkin tutkinut jutun kuten se pitää tutkia, niin Jaana olisi saanut tuomion hätävarjelun liioittelusta.

Lastensuojelun ammattilaiset ottivat kantaa, että parempi poistaa Jarmolta lastensa huoltajuus kokonaan. Olisi lapsille liian traumaattista, että tapaavat isäänsä, joka on lasten läsnäollessa samassa talossa tappanut vaimonsa. Jos Jarmo olisi Jaana, niin Jaana olisi saanut lapset mukaan vankilaan.

Laura kirjoitti tästä tuohon toiseen keskusteluun seuraavaa: "Muistan tapauksen ja tiedän tuomiot ymsyms, alkujaan Camilla sai käräjäoikeudesta taposta 9 vuotta ja korvauksia, miehen äidille ja lapsille. Camilla valitti hovioikeuteen ja tuomio muuttui hätävarjelun liioitteluksi ja tuli vain 4 vuotta vankeutta ja korvaukset pieneni, tosin uhrin perhe ei niitä rahoja tule koskaan näkemään. ja camillalla on ainain karatesta musta vyö. baareissa tappeli van miesten kanssa ja hän aloitti riidat. uhri sattui olemaan veljeni.. Camilla ei osoittanut minkään laista katumusta, ja jäi valheista kiinni ja tapahtumien kulku ei ollut mennyt níinkuin camilla väitti."

Niin. (ja iso raskas huokaus)

Jos osallisten sukupuoliroolit olisivat olleet toisin päin olisi tekijä istunut murhasta.

Mitäpä tarkoittaa neljä vuotta?

Ensikertalaisena tuomio puolitetaan. Koska istuttavaa vain kaksi vuotta, niin päässyt suoraan avolaitokseen, jossa siis avaimet vangilla itsellään ja voi käydä vapaasti koulussa tai töissä. Kaikki kulut maksetaan.

Suurin osa maailman ihmisistä kokisi saaneensa lottovoiton, jos pääsisi suomalaistyyppiseen avolaitokseen. Maassa laki on kaikille sama. Kuitenkin täsmälleen samasta teosta toinen heitetään 14-vuodeksi suljettuun laitokseen ja toinen palkitaan avokätisesti.

Ja mikä on tuo ero, johon perustuen rangaistukset ja palkinnot jaetaan? Se on syntyperäinen ominaisuus. Ja mikä on sitten se ero, joka tekee virkakunnastamme jotenkin moraaliltaan korkeatasoisemman kuin natsien vastaava?

[CSI]

Juuri näin. Pitääkö naisen siis aina antaa periksi, tajuta olla hiljaa, omata pelisilmää ja varoa ärsyttämästä aviomiestään riidan hetkellä?

Ei toki mitään "pidä" tehdä. Jos ei kerran oma henki ja turvallisuus kiinnosta, niin senkus jäkättää vaan psykopaatille ja oikein yllyttää häntä: "et sä uskalla sillä veitsellä iskeä kumminkaan". Oikein hyvä taktiikka, jos haluaa kokeilla että pääsiskös tänä yönä hengestään...

[nuusku-nella]

Juuri näin. Pitääkö naisen siis aina antaa periksi, tajuta olla hiljaa, omata pelisilmää ja varoa ärsyttämästä aviomiestään riidan hetkellä?

Ei toki mitään "pidä" tehdä. Jos ei kerran oma henki ja turvallisuus kiinnosta, niin senkus jäkättää vaan psykopaatille ja oikein yllyttää häntä: "et sä uskalla sillä veitsellä iskeä kumminkaan". Oikein hyvä taktiikka, jos haluaa kokeilla että pääsiskös tänä yönä hengestään...

Selvennätkö vielä sitä että saako nainen siis lainkaan parisuhteessa (tai nakkijonossa) näyttää omaa tahtoa vai onko se kokeilua aina että pääsiskö hengestään? Sekä sitä mistä tunnistaa ja erottaa "tavallisen" riidan ja sen jonka päätteeksi puoliso tarttuu puukkoon?

Kyllä on logiikka huipussaan näissä jutuissa taas.. Jos Paula olisi tiennyt mihin Jarmo pystyy ja aikoo ryhtyä niin tuskin olisi mennyt kotiin sinä iltana. Kun ei tiennyt niin oletti sen ehkä olevan vain yksi riita lisää muiden jatkeeksi? Kyse ei siis todellakaan ole mistään pelisilmän puuttumisesta vaan pidempään jatkuneesta riitaisasta liitosta jossa puolin ja toisin loukkasivat toisiaan, ero läheni ja mitta alkoi täyttyä. Ensin se täyttyi sitten Jarmolla joka ei osannut käsitellä asiaa kuten mies vaan murhasi vaimonsa. Tätä murhaa ei voi oikeuttaa, perustella, selittää eikä "ymmärtää" sillä että vaimo provosoi, ei ymmärtänyt lähteä karkuun tai oli tyhmä, kyllä se vika ja syy on siellä murhaajan päässä ollut.

[jmit]

Nuusku,

Huutelen nyt vähän vieraisiin pöytiin, mutta:

"Selvennätkö vielä sitä että saako nainen siis lainkaan parisuhteessa (tai nakkijonossa) näyttää omaa tahtoa vai onko se kokeilua aina että pääsiskö hengestään? Sekä sitä mistä tunnistaa ja erottaa "tavallisen" riidan ja sen jonka päätteeksi puoliso tarttuu puukkoon?"

Lähes jokainen mies ymmärtää, että aamuyöstä ei kannata kauheasti aukoa päätä nakkikioskilla. Tällainen käytös on täysin laillista, mutta järjetöntä.

Tapaukset joissa puoliso pääsee hengestään liittyvät usein erotilanteisiin. Ihminen joutuu äärimmäiseen paineeseen, kun esimerkiksi suhteet omiin lapsiin ja huoltajuuteen kyseenalaistetaan. Jos on jonkun ihmisen kanssa naimisissa, niin luulisi osaavan vähän lukea milloin toinen on katkeamispisteessä. Se ei kauuheasti lohduta nakkikioskillakaan sanoa, että "minä olen syytön ja minulla oli oikeus sanoa" kun hampaat on pitkin pusikkoa.

Naiset ovat muuten parisuhteissa kuta kuinkin yhtä väkivaltaisia kuin miehetkin, joten mikään nais-mies-kysymys tämä ei ole lainkaan. Tai ehkä siitä näkökulmasta, että valtit henkisen väkivallan käytössä ja huoltajuuden menettämisen uhkailussa on yleensä naisilla.

[CSI]

Juuri näin. Pitääkö naisen siis aina antaa periksi, tajuta olla hiljaa, omata pelisilmää ja varoa ärsyttämästä aviomiestään riidan hetkellä?

Ei toki mitään "pidä" tehdä. Jos ei kerran oma henki ja turvallisuus kiinnosta, niin senkus jäkättää vaan psykopaatille ja oikein yllyttää häntä: "et sä uskalla sillä veitsellä iskeä kumminkaan". Oikein hyvä taktiikka, jos haluaa kokeilla että pääsiskös tänä yönä hengestään...

Selvennätkö vielä sitä että saako nainen siis lainkaan parisuhteessa (tai nakkijonossa) näyttää omaa tahtoa vai onko se kokeilua aina että pääsiskö hengestään? Sekä sitä mistä tunnistaa ja erottaa "tavallisen" riidan ja sen jonka päätteeksi puoliso tarttuu puukkoon?

Nainen saa parisuhteessa tehdä mitä vaan minun puolestani. Myös käyttää sitä järkeä (jos on).

Sitä suosittelisin tuota järjen käyttöä überalles. Vaikka kaikkea saakin tehdä ja sanoa, niin kaikkea ei silti kannata mennä tekemään tai sanomaan. Tajuatko eron?

Ei ainakaan, jos on pienintäkin epäilystä omasta hengestä ja turvallisuudesta. Tai jos epäilee, ettei pelisilmä ihan riitäkkään loppuun asti.

Ainakin minä priorisoisin oman henkiinjäämisen ennen jäkättämistä, mutta kukin toki tyylillään.

Täällä on feministikissat heti takajaloillaan, kun joku yrittää neuvoa heitä, että kaikkea ei ole aina ihan viisaasta kokeilla siellä parisuhteessa. Varsinkin jos partneri on jo aiemmin antanut itsestään väkivaltaisia merkkejä.... Mutta jatkakaa vain jäkätystä täälläkin: on ihan teidän perustuslaillinen oikeutenne vittuilla laskuhumalassa oleville partnereillenne klo 2 yöllä. Myös muu miehen nöyryyttäminen kannattaa ottaa metodilistalle, esim tämän häpäisy ystäville jeesustelemalla, äidille soittamalla tai naapureille huutelemalla. Eihän sitä tiedä, vaikka oliskin lauhkean sorttinen mies ja ottaa nöyryytykset vastaan nöyrästi! Sehän on kuin karkkia sais kun feministi pääsee polkemaan miestä, eikös? En ota silti vastuuta seurauksista, jos saattuukin toisensorttinen mies ja sillä napsahtaa...

Lisäys: jmit kommentoikin jo naisten väkivaltaisuudesta. Lisätään vielä listaan, että naiset ovat yleensä keskimäärin PALJON miehiä taitavampia, vittumaisempia ja röyhkeämpiä ns. vittuilussa ja henkisessä kiduttamisessa. Joka on ihan yhtä pahaa väkivaltaa - tai jopa pahempaa kuin fyysinen lyönti. Fyysisen lyönnin mustelma paranee ajallaan, mutta ilkeä henkinen nöyryyttäminen saattaa rampauttaa miehen iäksi. Monella miehellä ei edes luonne anna periksi olla niin röyhkeän alhainen ja kuittailla toiselle vyön-alle-iskuilla menevillä kommenteilla ja mykkäkoululla ym piruiluilla. Naisista löytyy näitä tuohon ilman omantunnontuskia kykeneviä vammaisia suhteessa 10:1 miehiin verrattuna...

[nuusku-nella]

Nuusku,

Huutelen nyt vähän vieraisiin pöytiin, mutta:

"Selvennätkö vielä sitä että saako nainen siis lainkaan parisuhteessa (tai nakkijonossa) näyttää omaa tahtoa vai onko se kokeilua aina että pääsiskö hengestään? Sekä sitä mistä tunnistaa ja erottaa "tavallisen" riidan ja sen jonka päätteeksi puoliso tarttuu puukkoon?"

Lähes jokainen mies ymmärtää, että aamuyöstä ei kannata kauheasti aukoa päätä nakkikioskilla. Tällainen käytös on täysin laillista, mutta järjetöntä.

Tapaukset joissa puoliso pääsee hengestään liittyvät usein erotilanteisiin. Ihminen joutuu äärimmäiseen paineeseen, kun esimerkiksi suhteet omiin lapsiin ja huoltajuuteen kyseenalaistetaan. Jos on jonkun ihmisen kanssa naimisissa, niin luulisi osaavan vähän lukea milloin toinen on katkeamispisteessä. Se ei kauuheasti lohduta nakkikioskillakaan sanoa, että "minä olen syytön ja minulla oli oikeus sanoa" kun hampaat on pitkin pusikkoa.

Naiset ovat muuten parisuhteissa kuta kuinkin yhtä väkivaltaisia kuin miehetkin, joten mikään nais-mies-kysymys tämä ei ole lainkaan. Tai ehkä siitä näkökulmasta, että valtit henkisen väkivallan käytössä ja huoltajuuden menettämisen uhkailussa on yleensä naisilla.

No minusta on eri asia olla kotonaan perheen kesken kun nakkijonossa humalaisten keskellä. Tottakai nyt jälkiviisaanaa on helppo huudella että olisi pitänyt tehdä niin tai olla tekemättä noin mutta vieläkään kukaan ei ole selventänyt että mikä on se asia mistä tulisi erottaa tavallinen riita tai se joka päättyy murhaan. Jälkiviisaus on vaan niin helppoa, se ettei sitä osaa olla etukäteen vaan ei ole pelisilmän puuttumista.

Itse olen pyrkinyt kirjoittamaan neutraalisti puolisosta, mies-naiskysymystä en tästä halua tehdä enkä tee. Joku muu on sen kuitenkin tehnyt alkaessaan huutelemaan naisten puuttuvasta pelisilmästä ja tavasta vttuilla miehilleen.. Itse en koe että minulla mitenkään erityisen feministinen asenne olisi, luultavasti vain jonkun muun kirjoittelijan melkoisen jyrkkä asenne naisiin sai karvat nouseen pystyyn ja puolustuskannalle. Mutta nämä on varmaan taas näitä juttuja missä minun kohta todetaan kasvaneen pumpulissa kun en ymmärrä että miehelle ei saa vttuilla tai sitten saa puukosta.

[nuusku-nella]

Ei toki mitään "pidä" tehdä. Jos ei kerran oma henki ja turvallisuus kiinnosta, niin senkus jäkättää vaan psykopaatille ja oikein yllyttää häntä: "et sä uskalla sillä veitsellä iskeä kumminkaan". Oikein hyvä taktiikka, jos haluaa kokeilla että pääsiskös tänä yönä hengestään...

Selvennätkö vielä sitä että saako nainen siis lainkaan parisuhteessa (tai nakkijonossa) näyttää omaa tahtoa vai onko se kokeilua aina että pääsiskö hengestään? Sekä sitä mistä tunnistaa ja erottaa "tavallisen" riidan ja sen jonka päätteeksi puoliso tarttuu puukkoon?

Nainen saa parisuhteessa tehdä mitä vaan minun puolestani. Myös käyttää sitä järkeä (jos on).

Sitä suosittelisin tuota järjen käyttöä überalles. Vaikka kaikkea saakin tehdä ja sanoa, niin kaikkea ei silti kannata mennä tekemään tai sanomaan. Tajuatko eron?

Ei ainakaan, jos on pienintäkin epäilystä omasta hengestä ja turvallisuudesta. Tai jos epäilee, ettei pelisilmä ihan riitäkkään loppuun asti.

Ainakin minä priorisoisin oman henkiinjäämisen ennen jäkättämistä, mutta kukin toki tyylillään.

Täällä on feministikissat heti takajaloillaan, kun joku yrittää neuvoa heitä, että kaikkea ei ole aina ihan viisaasta kokeilla siellä parisuhteessa. Varsinkin jos partneri on jo aiemmin antanut itsestään väkivaltaisia merkkejä.... Mutta jatkakaa vain jäkätystä täälläkin: on ihan teidän perustuslaillinen oikeutenne vittuilla laskuhumalassa oleville partnereillenne klo 2 yöllä. Myös muu miehen nöyryyttäminen kannattaa ottaa metodilistalle, esim tämän häpäisy ystäville jeesustelemalla, äidille soittamalla tai naapureille huutelemalla. Eihän sitä tiedä, vaikka oliskin lauhkean sorttinen mies ja ottaa nöyryytykset vastaan nöyrästi! Sehän on kuin karkkia sais kun feministi pääsee polkemaan miestä, eikös? En ota silti vastuuta seurauksista, jos saattuukin toisensorttinen mies ja sillä napsahtaa...

Lisäys: jmit kommentoikin jo naisten väkivaltaisuudesta. Lisätään vielä listaan, että naiset ovat yleensä keskimäärin PALJON miehiä taitavampia, vittumaisempia ja röyhkeämpiä ns. vittuilussa ja henkisessä kiduttamisessa. Joka on ihan yhtä pahaa väkivaltaa - tai jopa pahempaa kuin fyysinen lyönti. Fyysisen lyönnin mustelma paranee ajallaan, mutta ilkeä henkinen nöyryyttäminen saattaa rampauttaa miehen iäksi. Monella miehellä ei edes luonne anna periksi olla niin röyhkeän alhainen ja kuittailla toiselle vyön-alle-iskuilla menevillä kommenteilla ja mykkäkoululla ym piruiluilla. Naisista löytyy näitä tuohon ilman omantunnontuskia kykeneviä vammaisia suhteessa 10:1 miehiin verrattuna...

Tähän oikeen enää viitsi vastata sen pidemmin kun uutta asiaa ei tule. Sinusta nainen ei saa sanoa miehelle ilkeästi kun sitten sillä napsahtaa, selvä. Minusta edelleen isompi pelisilmän puute on sillä joka tarttuu puukkoon ja puukottaa 70 kertaa (muka) vain sen takia että toinen sanoi pahasti. Jätetään se siis siihen, olemme eri mieltä ja katsomme asioita erilaisten kokemuspohjien kautta hyvin eri tavalla.

Hiukan tosta lopusta paistaa läpi katkeruus, eikä niin hiukankaan.. Kusipäitä on sekä miehissä että naisissa, sitä ei kukaan ole kai kiistämässä. (Paitsi sinä nyt vähän väität että miehissä niitä on aika todella vähän ja naisissa tosi paljon) Suhteessa, sen hyvissä ja huonoissa hetkissä on aina kaksi osapuolta mutta kyllä rikosoikeudellinen vastuu on sillä joka puukkoon tarttuu ja murhaa puolisonsa. Eikä sitä vastuuta vähennä se että nainen nalkutti.

[Hopalong Cassidy]

Hivenen hankala lukea, kun ei oikein (ei ole lainauksia eroteltu tms.) tiedä, kuka aina on äänessä / kommentoi. Varaa myös aikaa lukemiseen, vankilassa on ollut aikaa kirjoittaa.

Internetin syövereistä se löytyy "alkuperäisenä"
http://web.archive.org/web/200710250754 ... jorkqvist/

[CSI]

Tähän oikeen enää viitsi vastata sen pidemmin kun uutta asiaa ei tule. Sinusta nainen ei saa sanoa miehelle ilkeästi kun sitten sillä napsahtaa, selvä. Minusta edelleen isompi pelisilmän puute on sillä joka tarttuu puukkoon ja puukottaa 70 kertaa (muka) vain sen takia että toinen sanoi pahasti. Jätetään se siis siihen, olemme eri mieltä ja katsomme asioita erilaisten kokemuspohjien kautta hyvin eri tavalla.

Hiukan tosta lopusta paistaa läpi katkeruus, eikä niin hiukankaan.. Kusipäitä on sekä miehissä että naisissa, sitä ei kukaan ole kai kiistämässä. (Paitsi sinä nyt vähän väität että miehissä niitä on aika todella vähän ja naisissa tosi paljon) Suhteessa, sen hyvissä ja huonoissa hetkissä on aina kaksi osapuolta mutta kyllä rikosoikeudellinen vastuu on sillä joka puukkoon tarttuu ja murhaa puolisonsa. Eikä sitä vastuuta vähennä se että nainen nalkutti.

Kiitos sanojeni vääristelystä. Se on hyvin feminiinistä. Se vääristely nimittäin. Miehethän ovat yleensä loogisessa ajattelussa lahjakkaampia. Suurin osa matemaatikoistakin on miehiä.

Jarmo Björkqvist kärsii pelisilmän puutteestaan elinkautista. Minun näkemykseni mukaan hänen tekonsa on kuitattu sillä, joten turha siitä on paasata kuten sinä teet.

Sen sijaan Paula mätänee parin metrin syvyydessä ja sovittaa pelisilmän puutettaan siellä. Hänkään ei elämäänsä takaisin saa, vaikka täällä paasattaisiin kuinka.

Koska en pysty psykopaatteja muuttamaan - etkä pysty sinäkään - on aivan turhaa jauhaa kakkaa psykoille, kuinka sitä pelisilmää pitäisi olla. Ei sitä ole - eikä tule. Sen sijaan se riidan toinen osapuoli - jos ei ole psyko vaan muuten vaan pirullinen akka - voisi miettiä, mitenkä korttinsa pelaa. Ainakin kannattais miettiä.

Kaikki olivat tässä keississä oikeassa, erityisesti feministit. Case closed.

[jmit]

CSI,

Feministit paasaavat tytöille, että kyllä teillä on oikeus pukeutua juuri niin kuin haluatte ja mennä minne huvittaa ja milloin huvittaa. Kenelläkään ei ole oikeutta silti tehdä pahaa teille.

Vastaavat neuvot voisi antaa nuorelle miehelle nakkikioskikäyttäytymisestä.

Minusta molemmat yllä esitetyt neuvot ovat edesvastuuttomia.

Feministit ovat ainut ryhmä yhteiskunnassa joka suoranaisesti hyötyy siitä, että naisia raiskataan ja pahoinpidellään. Uhripisteet nousevat ja eliittifeministien valta siinä samassa.