Suomen pankkiryöstöt

[TollRoad]

Entäs Jalutsin ryöstöt?
Kuinkas monta ryöstöä se ehti tehdä uransa aikana

[Isoviha]

Entäs Jalutsin ryöstöt?
Kuinkas monta ryöstöä se ehti tehdä uransa aikana

Haastattelussa sanoi, että 23 ryöstöä, 6 karkaamista ja yhteistuomio 42,5 vuotta. Ei varmaan kaikki ryöstöt tapahtuneet Suomessa tosin.

[HerculeP]

Millaisia tuomioita tekijöille tuli? Siis niille jotka kiinni jäi..

[Black Phoenix]

Joku tuossa puhuikin miten turhia pankkiryöstöt nykyään on. Ei se edes kuulosta enää samalta. Tulee mieleen joku housuun paskonut spurgu heilumassa linkkarin kanssa. Viimeisin mikä tuli mieleeni taisi tapahtua Hausjärvellä, mies haki pienen määrän rahaa kalastuslakki ja arskat päässä veitsellä uhaten, poliisi järjesti maastoetsinnät tuloksetta, ukko ilmiantoi itsensä jokusen päivän päästä ja motiivina velat.

[Rescuer]

Joku tuossa puhuikin miten turhia pankkiryöstöt nykyään on. Ei se edes kuulosta enää samalta. Tulee mieleen joku housuun paskonut spurgu heilumassa linkkarin kanssa. Viimeisin mikä tuli mieleeni taisi tapahtua Hausjärvellä, mies haki pienen määrän rahaa kalastuslakki ja arskat päässä veitsellä uhaten, poliisi järjesti maastoetsinnät tuloksetta, ukko ilmiantoi itsensä jokusen päivän päästä ja motiivina velat.

Turhiahan nuo nykyään ovat, sen verran hyvin suojattuna rahat nykyään ovat. Ja alkavat olla harvinaisiakin, kun ennen noita tehtiin joku sata vuodessa niin tällä vuosi tuhannella ei joka vuonna noita ole edes tapahtunut. Viimeisin taitaa olla Nummelan Nordea, joka ryöstettiin marraskuun puolivälissä ja saaliina oli peräti tuhansia euroja. Aikoinaanhan summat olivat hieman toista luokkaa...

[ylälauteiden mies]

Se liki 20 vuotta vanha juttu missä Hgin Pitäjänmäellä ryöstäjä sai reilun saaliin eikä vieläkään ole jäänyt kiinni on kyllä niitä omituisimpia tapauksia. No, saihan poliisi selville sen, että kyseessä oli kymmenen munan kakku, jonka ryöstäjä oli hankkinut varmistaakseen henkilökunnan määrän. Pankkivirkailijat jopa etukäteen ajattelivat, että heidät ryöstetään perjantaina kun se aiemmin viikolla käynyt asiakas lupasi tulla perjantaina. Pankinjohtaja se vain ajatteli saavansa suuret talletukset tältä "perijältä".

Tästä oli juttua parin viikon takaisessa Iltasanomassa ja myös Pollari -kirjaan oli tehty artikkeli.

Jokohan ovat ryöstörahat menneet ja mitäköhän niillä tuli ostettua? Rikos lienee jo vanhentunut, mutta pitäisikö saaliin arvo korkoineen maksaa takaisin vai joko senkin palautuspäivä on vanhentunut?

MTV3 - sivusto on julkaissut jutun, jossa käsitellään tätä varsin erikoisia piirteitä sisältänyttä ryöstöä.

Jutusta käy ilmi, että saman tekijän epäiltiin 90 - luvun alkupuolella suorittaneen myös muitakin pankkiryöstöjä.

Nyttemmin jo eläköitynyt rikoskomisario Seppo Sillanpää valottaa hieman ryöstäjän tekosia. (ilmeisesti juttu on ollut esillä hänen aiemmassa kirjassaan, "skoudena stadissa")

Kakkuryöstäjäksi nimetty rikollinen putsasi myös muita pankkeja, eikä hän koskaan jäänyt kiinni. Ryöstösarja loppui, kun varas meinasi jäädä kiinni Lauttasaaren Aktiassa 1995.

– Lauttasaaressa kassaholvista tuli meille hälytys. Lähetimme auton paikalle, mutta ryöstäjä ehti nähdä auton pankin ikkunasta ja pääsi taukotilan ikkunasta ulos, Sillanpää sanoo.

On arvioitu, että kakkuvaras vei yhteensä lopulta nykyrahassa yli miljoona euroa.

Poliisilla oli mielessä epäilty tekijä

Sillanpää kertoo kirjassaan, että heillä oli epäilty tekijä, joka yritettiin pidättää. Helsingin käräjäoikeus oli kuitenkin poliisin kanssa eri mieltä.

– Olisin halunnut epäillyn viikon ajaksi vangiksi, mutta tuomari ei ollut yhtä mieltä. Kun hänet päästettiin vapaaksi, juttu oli menetetty.

Tutkintaa vaikeutti myös se, että Pitäjänmäen pankinjohtaja ja rahan luovuttanut henkilö olivat kuolleet.

Rikossarja vanheni vuonna 2011. Näin ollen kakkuvoron varkaudesta tuli Suomen historian isoin pankkiryöstömysteeri.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suo ... #gs.d4cebi

[Doctor Lecter]

Pankkiryöstöjen kulta-aikaa elettiin 1990-luvun alkupuoliskolla – Muistatko nämä tapaukset Pohjois-Karjalasta?

Pohjois_Karjalan_pankkiryöstöjä.jpg (406.24 KiB) Katsottu 4978 kertaa

Karjalainen
1.9.2024 6:58

[Haista Kaavittu]

Tässä lukuvinkkin
Tämä on ryöstö : suomalaiset pankkiryöstöt
Kari Haakana

https://www.radiovaasa.fi/2024/07/tama-on-ryosto/
Anssi Marttisen vieraana on kirjailija Kari Haakana
Tämä on ryöstö kertoo vuosisadan kuuluisimmista suomalaisista pankkiryöstöistä ja niiden selvittämisestä tai sitten siitä, miksi ne eivät selvinneet. Kirjan kirjoittaja Kari Haakana tunnetaan myös suositusta Jari Karhu -trillerisarjastaan, johon kuuluvat teokset Välitön uhka, Tapa hänet ensin ja Kunnian hinta.

Kari Haakana kertoo Anssi Marttisen haastattelussa Tämä on ryöstö-kirjastaan sekä trilleristään Kunnian hinta.

[Haista Kaavittu]

https://ilkkapohjalainen.fi/ihmiset-ja- ... quest=true

Huumattu ja viilletty kassanhoitaja löytyi pankkiholvista Lapualla – Kari Haakana nostaa kirjassaan esiin Suomea yli 90 vuotta sitten kuohuttaneen historiallisen pankkiryöstön

Elokuussa 1932 Lapuan säästöpankin kirjanpitäjää odotti työpaikalla järkyttävä näky. Kassanhoitaja Ilmi Karttunen makasi pankkiholvissa verisenä ja sekavana.

Pankkiholvi oli tyhjennetty. Saalis nykyrahassa oli noin 107 000 euroa.

Meni tovi ennen kuin Karttunen oli toennut sen verran, että pystyi puhumaan sairaalassa poliisille.

Hän kertoi kahden miehen käyneen hänen kimppuunsa. Tuntomerkkejä Karttusella ei juuri ollut antaa, sillä hänen kasvoilleen oli painettu huumaavalla aineella kyllästetty nenäliina ja hän oli pyörtynyt. Ranteita oli viillelty partakoneen terällä.

Tapauksesta uutisoitiin näyttävästi kautta maan. Ammattimiehet asialla, sanomalehti Ilkka epäili. Silminnäkijäkin löytyi. Paikallinen pikkupoika kertoi nähneensä kahden miehen juosseen pankista ulkopuolella odottaneeseen autoon.

Pankkiryöstäjien etsintään valjastettiin maakunnan poliisivoimat, ja rikollisia etsittiin jopa Kauhavan ilmailukoulun lentokoneilla. Vaasasta kiirehti apuun kaksi etsivää.

Ratkaiseva johtolanka

Tutkinta edistyi ripeästi, ja jo kahden päivän päivän kuluttua ryöstöstä poliisi kertoi kohu-uutisen. Kassanhoitaja Ilmi Karttunen oli pidätetty. Erääksi ratkaisevaksi johtolangaksi osoittautui partakoneen terä, jolla kassanhoitajan rannetta oli viillelty.

Poliisi löysi hänen asunnostaan samanlaisia partakoneenteriä kuin pankin holvista löytynyt. Terissä oli sama sarjanumero.

Karttunen pidätettiin, samoin hänen Turussa asuva aviomiehensä Antti Karttunen. Lisäksi alkoi paljastua, että pankista oli aiemminkin kadonnut rahaa.

Runsaat kaksi viikkoa ryöstön jälkeen Antti Karttunen vapautettiin. Kaksi päivää sen jälkeen Ilmi Karttunen tunnusti. Hän kertoi lavastaneensa ryöstön peittääkseen aiemmin tekemiään kavalluksia.

– Lapuan tapauksen tekee erilaiseksi se seikka, ettei kyse ollut varsinaisesta ryöstöstä vaan sellaiseksi naamioidusta kavalluksesta. Se on poikkeuksellinen myös siksi, että päätekijä oli nainen. Yleensä pankkiryöstäjä on aina mies. Jos naisia onkin mukana, he toimivat avustajina, Kari Haakana sanoo.

Viisi uhria

Lapuan säästöpankin tapauksen ohella Haakana esittelee kirjassaan muun muassa Suomen kaikkien aikojen suurimman pankkiryöstön.

Helsingissä 1906 tapahtunut Venäjän valtionpankin Helsingin-konttorin ryöstö on paitsi väkivaltaisin myös saaliltaan Suomen historian mittavin. Saalis oli nykyrahassa kaksi miljoonaa euroa.

– Ryöstäjien paetessa syntyi tulitaisteluja ja pankkivankitilanteita. Viisi ihmistä sai surmansa ja ainakin seitsemän loukkaantui.

Haakanan mukaan ryöstö oli poikkeuslaatuinen myös siksi, että se oli poliittinen. Tekijöinä oli joukko latvialaisia bolševikkivallankumouksellisia, ja taustalla oli Venäjän sosiaalidemokraattisen puolueen bolševikkisiipi, joka suunnitteli pankkiryöstöjä eri puolilla Venäjää rahoittaakseen vallankumouksellista toimintaansa. Ryöstön valmistelussa apuna hääri suomalaisia aktivisteja.

Viidestätoista ryöstöön osallistuneesta latvialaisesta jäi kiinni viisi. Vain pieni osa saaliista saatiin takaisin.

– Useita kuolonuhreja vaatineisiin ryöstöihin lukeutuu myös Itä-Suomessa Taavetissa 1920-luvulla tapahtunut raaka ryöstö, jonka tekijät olivat todella nuoria, Haakana mainitsee.

Poikkeuksellisen verisen ryöstön yhteydessä kuoli kolme ja yksi haavoittui vakavasti.

Lähihistoriasta puolestaan muistetaan parhaiten 1980-luvun tunnetuin pankkiryöstö: Mikkelin panttivankidraamaan päättynyt, Jakomäen pieleen mennyt pankkiryöstö elokuussa 1986. Tekijä otti ryöstön yhteydessä kolme panttivankia, joista yksi sai surmansa. Yhdeksän poliisia loukkaantui.

Pankkiryöstö liki joka kolmas päivä

Kari Haakana nimeää 1990-luvun pankkiryöstöjen villiksi ajanjaksoksi. Niitä tehtiin vuosittain vilkkaimmillaan toistasataa, pahimmillaan yksi lähes joka kolmas päivä. Uutiset pankkiryöstöistä olivat sanomalehtien vakioaiheita. Haakana mainitsee muun muassa ahkerasti rötöstelleen Honda-jengin.

Tyypilliset saaliit olivat joitakin tuhansia euroja ja yleensä tekijä jäi kiinni.

Yleistymisen taustalla oli muun muassa huumeiden käytön lisääntyminen ja käytön rahoittaminen rikoksilla. Ennen kaikkea kuitenkin vaikutti lama ja tavallisten ihmisten ajautuminen äärimmäiseen taloudelliseen ahdinkoon. Pankkiryöstöjen sävyttämästä ajanjaksosta jäi jälki myös populaarimusiikkiin. Miljoonasade-yhtyeen kappale Meitä jyrätään kertoo noista vuosista.

– 1990-luvun laman syvyyttä ja ihmisten epätoivoa voi olla vaikea ymmärtää, jos on syntynyt sen jälkeen, Haakana toteaa.

Vaikka historia todistaa pankkiryöstäjän jäävän lähes aina kiinni, myös toisenlaisia esimerkkejä on. Ehkä tunnetuin 1990-luvulta on kakkuryöstäjän tapaus. Tuntemattomaksi jäänyt rikollinen tehtaili puolen tusinaa pankkiryöstöä, osasi lopettaa ajoissa eikä jäänyt koskaan kiinni.

– Nimi kakkuryöstäjä tuli hänen ensimmäisestä ryöstöstään. Siihen kuului hämäys, jossa ryöstäjä tarjosi pankin henkilökunnalle lakkakakkua. Kertomus oli, että hän oli saanut ison perinnön ja haluaisi tallettaa sen pankkiin.

Markkanen ja Sorjonen

Joidenkin pankkiryöstäjien nimi on jäänyt elämään. Haakana nostaa teoksensa toisessa osassa esiin Hilarius Sorjosen, joka teki useita ryöstöja 1950-luvulla.

Sorjosesta on tehty radiokuunnelma, näytelmä ja elokuva. Lisäksi Juice Leskinen on tehnyt hänestä kappaleen Hilarius Hentomielinen.

Haakana sanoo Sorjosen olleen kovan onnen hahmo, jonka tunnetuimmaksi rikokseksi jäi hänen viimeinen ryöstöyrityksensä 1950-luvulla. Pankinjohtaja oli nainen, jolta Sorjonen ei onnistunut saamaan kassaholvin avainta, vaan tämä ympäri puhui Sorjosen luopumaan ryöstöstä; tästä lisänimi hentomielinen.

Lähivuosikymmenten pankkiryöstäjistä puolestaan muistetaan hyvin etenkin Lapualla syntynyt sarjarikollinen Volvo Markkanen, josta Taavi Kassila kirjoittanut 1980-luvulla ilmestyneen kaksiosaisen elämäkerran.

Kadonnutta aikaa

Kari Haakana sanoo, että 2000-luvulle tultaessa pankkiryöstöistä on tullut katoavaa kansanperinnettä. Niitä ei juuri enää tehdä.

Pankkikonttorit ja käteisen käyttö on vähentynyt, valvonta on parantunut ja käyttöön ovat tulleet esimerkiksi aikalukot.

– Jossain vaiheessa pankkiryöstöjen tilalle tulivat arvokuljetusryöstöt, jotka olivat iso ilmiö etenkin Ruotsissa. Niitä tehtiin siellä todella paljon. Muutamia tapauksia oli Suomessakin, kuten Suomen Pankin Turun konttorin ryöstö. Siinä iskettiin arvokuljetukseen sen ollessa lastauslaiturilla. Tämäkin ilmiö laantui turvajärjestelyiden parannuttua.

[Laakkonen81]

Mielenkiitoinen podcast Kale Puonti ja ratkaistut rikokset, jossa uunituoreessa jaksossa käsitellään vanhoja pankkiryöstöjä. Jaksossa Kentsu kertoo tietävänsä "kakkuryöstön" tekijän / tekijät 99.9% varmuudella. Entiset poliisit kyseessä. Mielenkiintoista.

[alatuuhonen]

Iltalehti extrassa näkyy olevan kakkuryöstöstä juttua,ei vaan ole tunnuksia,jos jollain on voisko laittaa jutun tänne.

[rikos12345]

3 Suomen Pankki Ryöstöä vuosien takaa | Suomen pankkiryöstöt

https://www.youtube.com/watch?v=PO4MV55Jx78

Viesti siirretty siihen ketjuun mihin se kuuluukin
-NILS-

[matamimimmi]

Mä haluaisin tietää 70 luvun pikkupankkeja/posteja ryöstäneistä 3 miehestä enemmänkin, mulle on kerrottu että 3 äijää teki 70 luvulla lukuisia pankki/postiryöstöjä jossain maakunnissa pari äijää tiedän nimeltäkn eli paha-pena eli Pentti Lindroos ja Seppo Sirkiä (Jorma etunimeltään ) sanooko teille nuo nimet näitä Suomen pankkiryöstöjä tutkineet hyvän arvoisat murhainfon ahkerimmat rikostutkijat ? Olisin kiinnostunut noiden äijien tekemsistä ja tuo Seppokin on tehnyt 3 tappoa/ murhaa ja kuoli vankilassa jotain 90 luvun alussa.

[Sieppari]

Mä haluaisin tietää 70 luvun pikkupankkeja/posteja ryöstäneistä 3 miehestä enemmänkin, mulle on kerrottu että 3 äijää teki 70 luvulla lukuisia pankki/postiryöstöjä jossain maakunnissa pari äijää tiedän nimeltäkn eli paha-pena eli Pentti Lindroos ja Seppo Sirkiä (Jorma etunimeltään ) sanooko teille nuo nimet näitä Suomen pankkiryöstöjä tutkineet hyvän arvoisat murhainfon ahkerimmat rikostutkijat ? Olisin kiinnostunut noiden äijien tekemsistä ja tuo Seppokin on tehnyt 3 tappoa/ murhaa ja kuoli vankilassa jotain 90 luvun alussa.

Totuus on tarua ihmeellisempää ja oikea totuus varmasti toisenlainen.
Aikalaiset voisi sanoa, että vähän outoja nimiä nuo kaksi - toki voineet olla olemassa hekin.

[Iso-D]

Mieleen on jäänyt somerniemellä tapahtuneet pankkiryöstöt, rahaa ei toki tainnut pienessä konttorissa paljon olla, mutta ilmeisesti tekijä ei koskaan kiinni jäänyt.
Tässä siis pankki ryöstettiin ja sitten vuosia myöhemmin ilmeisesti sama tekijä uudestaan, oli vissiin rahat jo loppuneet...nythän tuotakaan konttoria ei enää ole.